Hallihankkeet & olosuhteet

Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa?

USA:ssa kunta ja osavaltio näkevät John Rose Ovalin kaltaisen kentän paikallisena ja alueellisena vetovoimatekijänä, eivät vain yhtenä urheilupaikkana muiden joukossa. Siksi sen korjaamiseen investoidaan miljoonia. Suomessa tilanne on valitettavasti erilainen – ja syyt juontuvat sekä päätöksenteon rakenteista että lajipolitiikasta.

Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa?

1. Lajin asema
   • Jääpallo nähdään Suomessa marginaalilajina verrattuna jääkiekkoon, jalkapalloon ja hiihtolajeihin.
   • Tämä vaikuttaa poliittiseen tahtoon ja rahoituksen priorisointiin: hallihanke ei ole ollut “pakollinen” kuntien silmissä.
2. Rahoitusmalli puuttuu
   • Suomessa isot liikuntapaikkahankkeet toteutetaan yleensä kunnan, valtion liikuntapaikka-avustuksen ja seurojen yhteisrahoituksella.
   • Jääpallolla ei ole ollut riittävän vahvaa keskitettyä toimijaa, joka olisi pystynyt kasaamaan yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteen.
3. Poliittinen tahto ja priorisointi
   • Kunnissa investointikatot ovat tiukkoja ja usein liikuntapaikat kilpailevat keskenään (jäähallit, uimahallit, koulujen liikuntasalit).
   • Bandy ei ole saanut samanlaista “strategista asemaa” kuin vaikkapa Espoossa tai Tampereella jäähallit.
4. Epäselvä strategia lajiliiton puolelta
   • Bandyliiton oma strategia ei ole konkretisoitunut hallihankkeiden tukemiseksi, vaan vastuu on jäänyt yksittäisille seuroille ja taustaryhmille.
   • Ilman yhtenäistä “kansallista visiota” päätöksentekijöitä on vaikea vakuuttaa.

Mikä voisi olla ratkaisu?

1. Selkeä kansallinen tavoite
   • Päättäjille täytyy asettaa konkreettinen ja perusteltu tavoite:
     “Suomeen ensimmäinen bandyhallihanke 2027 mennessä.”
   • Tämä vaatii lajiliitolta yhtenäisen rintaman, ei hajanaisia aloitteita.
2. Rahoitusmallin uudistaminen
   • Luotava yhdistelmä:
     • Kunta → maa-alue + perusinfrastruktuuri (kuten USA:ssa).
     • Yksityinen pääoma → sponsorointi, yritysyhteistyö, mahdollisesti naming rights.
     • Seura / säätiömalli → operointi ja käyttäjäpohja.
3. Laajempi yhteiskunnallinen perustelu
   • Ei vain “jääpalloa varten”, vaan myös:
     • koulujen liikuntatunnit
     • luistelukansan harrastuspaikka
     • monilajinen käyttö (luistelu, pikaluistelu, yhteisötapahtumat, kesäkäyttö hybridinä).
   • Tällöin investointi palvelee tuhansia, ei vain muutamaa sataa pelaajaa.
4. Painetta ja esimerkkejä ulkomailta
   • Rosevillen investointi on erinomainen esimerkki poliitikoille: “Miksi USA:ssa nähdään tämä arvo, mutta Suomessa ei?”
   • Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa hallit ovat jo arkipäivää – Suomi on jäämässä jälkeen.

Ratkaisevaa on poliittisen tahdon herättäminen.
Kun kaupunkipäättäjille ja ministeriölle näytetään, että halli ei ole pelkkä “pienen lajin luksusprojekti”, vaan koko alueen vetovoima- ja hyvinvointihanke, ovet toivoisi avautuvat.

Suomen vanhimman joukkuelajin – jääpallon, jonka viralliset ottelut alkoivat jo 1907 – arvoa ei ehkä aina osata tuoda esille potentiaalisille kumppaneille. Sen voi kuitenkin kehystää ainutlaatuisena kulttuurihistoriallisena ja yhteiskunnallisena mahdollisuutena.

Tässä muutamia näkökulmia, joilla herättää kiinnostus:

1. Perinteen ja historian arvo

• Korosta, että kyseessä on Suomen vanhin joukkuelaji – pidempi historia kuin jääkiekolla tai jalkapallolla virallisissa sarjoissa.
• Se on osa suomalaisen urheilun identiteettiä ja kulttuuriperintöä.
• Yhteistyö on samalla myös sijoitus kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttämiseen.

2. Nykyajan mahdollisuudet

• Näytä, että laji ei ole vain historiaa – hallihankkeet, junioritoiminta ja digitaaliset innovaatiot (kuten manageripelit, striimit, uudet fanikokemukset) tekevät siitä modernin ja uudistuvan.
• Kumppani pääsee tukemaan uudistumista ja kehitystä, ei vain ylläpitoa.

3. Arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Laji on tunnettu reilun pelin hengestä, avoimuudesta ja yhteisöllisyydestä.
• Kumppani voi profiloitua tukemaan nuorisoliikuntaa, tasa-arvoa ja liikunnallista elämäntapaa.
• Mahdollisuus näkyä terveys- ja kestävän kehityksen viitekehyksessä, esim. energiatehokkaat hallihankkeet.

4. Näkyvyys ja brändi

• Bandyllä on oma vahva yhteisönsä ja uskollinen seuraajakunta (mm. Bandyliiga.fi liikenteen luvut!).
• Kumppani saa näkyvyyttä perinteisen median lisäksi digitaalisissa ympäristöissä – seurojen somessa, striimeissä, kilpailuissa ja tapahtumissa.
• Lajin pitkä historia antaa mahdollisuuden brändille viestiä: ”Olemme tukemassa jotain, joka on ollut osa Suomea jo yli 100 vuotta.”

5. Konkreettiset kumppanuuden muodot

• Hallihankkeet: kumppanin nimi jää pysyvästi näkyviin.
• Junioritoiminta: ”Meidän nimikkoleiri / Meidän tukema nuorisosarja.”
• Tapahtumat: SM-finaali, turnaukset, perhetapahtumat – yrityksen brändi näkyy vahvasti.
• Digitaaliset tuotteet: yhteistyö esim. Jääpallomanagerin, striimien tai uuden ajan fanialustojen kanssa.

Eli paras tapa herättää mahdolliset kumppanit on rakentaa tarina, joka yhdistää perinteen ja tulevaisuuden:

• ”Tämä on Suomen vanhin joukkuelaji – ja me teemme siitä taas tulevaisuuden lajin.”