BandyLiigaUutiset

Bandyliigakauden 2025–26 viimeiset merkkipaalut

Kahdelle pelurille merkkipaalut Bandyliigakauden 2025–26 ratkaisuhetkillä nähtiin vielä hienoja henkilökohtaisia merkkipaaluja, jotka jäivät elämään tämän kauden tarinaan. HIFK:n Otto Vainikka kirjautti nimensä kevään viimeisiin kohokohtiin pronssiottelussa 13.3. HIFK vs Botnia. Ottelu oli Vainikan ensimmäinen playoff-ottelu. Finaalissa puolestaan nähtiin upea hetki, kun Veiterän Aleksi Seppänen iski uransa 200. Bandyliigamaalin. Osuma syntyi näyttävästi kulmalyönnistä finaalin 2–2-tasoitusmaalina, ja maalin syötti Eetu Peuhkuri. Seppäsen lukemat kertovat poikkeuksellisen kovasta urasta: 167 runkosarjamaalia ja 33 playoff-maalia nostavat kokonaissaldon 200 osumaan. Nämä olivat kauden viimeiset merkkipaalut Kauden 2025–26 viimeiset merkkipaalut jäivät hienolla tavalla osaksi kevään ratkaisuhetkiä ja muistuttivat jälleen siitä, kuinka paljon tunnetta, historiaa ja yhdessä koettuja hetkiä Bandyliiga tarjoaa. Otto Vainikan ja Aleksi Seppäsen onnistumiset toivat kauden päätökseen arvokasta sisältöä – hetkiä, jotka jäävät elämään niin pelaajien, joukkueiden kuin kannattajienkin muistoissa. Samalla nämä saavutukset sulkevat yhden luvun tämän kauden tarinassa. Seuraavan kerran uusia merkkipaaluja tavoitellaan ja saavutetaan, kun Bandyliigassa käynnistyy kausi 2026–27. Siihen asti nämä hetket saavat kantaa omaa arvoaan osana päättynyttä kautta ja sen hienoja muistoja.

BandyLiigaUutiset

Paras joukkue vei kultaa

JPS ansaitsi Suomen mestaruuden Kyllä siinä niin kävi, että Suomen mestaruuden vei paras joukkue. JPS oli finaalissa juuri niin vahva, kypsä ja tehokas kuin mestarilta pitääkin odottaa, ja siksi kulta matkasi ansaitusti Jyväskylään. Finaalit eivät aina ratkea vain peliin, vaan myös siihen, kumpi pystyy käyttämään hetkensä paremmin. Tänään JPS teki juuri sen. Veiterä sai otteluun hyvän alun, kun Eetu Peuhkuri vei joukkueensa johtoon 13. minuutilla, mutta mestarijoukkueen merkki nähtiin heti perään: JPS tuli nopeasti rinnalle ja ohi, eikä sen peli horjunut missään vaiheessa ratkaisevasti. Vaikka Veiterä nousi vielä avausjaksolla tasoihin 2–2:een Aleksi Seppäsen maalilla, jäi tunne silti siitä, että JPS:llä oli ottelussa hieman enemmän valmiutta juuri siihen hetkeen, kun mestaruus lopulta ratkaistaan. JPS:n vahva toinen jakso Toisella jaksolla tuo tunne vahvistui. Veiterä yritti, taisteli ja haki omaa mahdollisuuttaan, mutta JPS oli armollisen tehokas. Nico Nevalaisen 2–3-maali 67. minuutilla oli valtavan tärkeä osuma, ja kun Saku Hämäläinen teki 2–4-maalin reilut kymmenen minuuttia ennen loppua, alkoi finaalin suunta olla selvä. JPS ei enää päästänyt otettaan irti. Ja juuri siksi tämä mestaruus tuntuu oikealta. JPS ei vienyt kultaa sattumalta eikä tuurilla, vaan siksi, että se oli paras silloin, kun sillä oli eniten merkitystä. Erikoistilanteet, tehokkuus, henkinen kantti ja kyky pelata iso ottelu loppuun asti – niistä mestaruudet tehdään. Tänään JPS näytti olevansa mestari kaikilla noilla mittareilla. Veiterälle jää varmasti paljon jossiteltavaa, mutta myös paljon sellaista, josta voi olla ylpeä. Finaalissa mukana oleminen ei tule koskaan ilmaiseksi, ja Veiterä antoi kaiken kentälle. Silti urheilu on joskus armoton. Kaikkea ei voi saada, vaikka kuinka taistelisi. Tällä kertaa vastaan tuli joukkue, joka oli yksinkertaisesti parempi. Tällaisissa hetkissä on aina myös toinen puoli. Kun kausi päättyy, päättyy samalla taas yksi luku monen pelaajan uralla. Bandyliigassa useampi pelaaja laittaa hokkarit naulaan, ja se tekee kevään viimeisistä otteluista aina hieman haikeita. Jokainen päätös lopettaa muistuttaa siitä, ettei mikään kausi, mikään joukkue eikä mikään ura kestä ikuisesti. Siksi nämä hetket tuntuvat niin suurilta – ja siksi mestaruuden juhla tuntuu samalla myös vähän kaihoisalta (palaamme näihin lopettaiin, kun seurat/Pelaajat antavat luvat julkaista niitä). Mutta tänään kuuluu juhlia mestareita. JPS ansaitsi kultansa. Se oli finaalissa paras joukkue, ja juuri siksi Suomen mestaruus kuuluu nyt Jyväskylään. Onnea JPS – Suomen mestari 2026.

BandyLiigaUutiset

Miesten Bandyliigan finaali

Finaalin alkuun vielä hetki Miesten Bandyliigan finaali pelataan tänään lauantaina 14.3.2026 Lappeenrannan Kisapuistossa, kun vastakkain asettuvat Veiterä ja JPS. Huomioi muuttunut alkamisaika: finaali on merkitty kilpailukalenteriin alkavaksi kello 19.45, vaikka aiemmissa tiedoissa ottelu näkyi vielä kello 19.30. Joukkuieden erot, onko niitä? Finaalissa kohtaavat kaksi hieman eri tavoin vahvaa, mutta mestaruusotteluun täysin ansaitusti edennyttä joukkuetta. Veiterä tuo loppuotteluun kotikentän, Kisapuiston tunnelman ja varmasti valtavan tunnetason. Se on joukkue, joka haluaa pelata rohkeasti, liikuttaa palloa vauhdilla ja sytyttää kotiyleisön heti ensimmäisistä minuutista lähtien. JPS taas tulee finaaliin hallitsevan mestarin itsevarmuudella, rutinoituneena ja todennäköisesti hyvin valmiina juuri siihen, mitä yksi ainoa finaaliottelu vaatii: kurinalaisuutta, malttia ja kykyä iskeä oikeilla hetkillä. Tässä onkin finaalin ehkä kiinnostavin asetelma. Veiterä haluaa varmasti tehdä ottelusta omannäköisensä – energisen, aktiivisen ja yleisön mukana elävän. JPS puolestaan tunnetaan joukkueena, joka pystyy hallitsemaan ottelun rytmiä, kestämään painetta ja kääntämään tiukat hetket edukseen. Kun vastassa ovat kotijoukkueen lataus ja haastajan revanssihenki sekä toisaalta mestarin rauha ja kokemus, kaikki on valmiina todelliseen finaalinäytelmään. Yle nosti ennakossaan esiin myös viime finaalin asetelman, jossa JPS oli vahvempi, joten Veiterällä on samalla selkeä revanssin paikka. Yksi asia on varma: finaalissa eivät kohtaa vain kaksi hyvää joukkuetta, vaan kaksi mestaruuden kannalta hyvin valmista ryhmää. Veiterä pelaa kotonaan ja saa taakseen Lappeenrannan tuen. JPS tuo mukanaan vuoden takaisen voittamisen muistijäljen. Juuri tällaisista aineksista syntyy ottelu, jossa pienet hetket, erikoistilanteet, puolustuskurinalaisuus ja maalipaikkojen tehokas käyttö ratkaisevat. Ja niille, jotka eivät pääse paikan päälle Kisapuistoon: ottelu tulee suorana YLE Areenasta, lähetys alkaa 19:35. Ylen finaalilähetys alkaa illalla ennen ottelua, ja itse finaali löytyy Areenasta suorana (linkki alla). Parempi voittakoon, ja tsemppiä kaikille kauden viimeiseen Bandyliigaotteluun!

BandyLiigaUutiset

YLE näyttää Bandyliiga-finaalin suorana

Lauantaina eletään suuria tunteita aina mestaruusjuhliin asti Bandyliigan kauden huipennus on täällä, ja suomalaisen jääpallon ystäville on tarjolla hieno ilta, kun YLE välittää finaalin suorana lähetyksenä lauantaina klo 19.20 alkaen Yle Areenassa. Lähetys jatkuu aina ottelun ratkaisuun ja mestaruusjuhlintaan saakka, joten luvassa on koko finaali-illan tunneskaala ensimmäisestä vihellyksestä viimeisiin voitonhetkiin. Finaali-ilta on paljon enemmän kuin vain yksi ottelu. Se on hetki, johon on kuljettu koko pitkä kausi – harjoitusten, pettymysten, onnistumisten ja suurten unelmien kautta. Nyt kaikki tiivistyy yhteen iltaan, jossa pelataan mestaruudesta, kunnian puolesta ja yhteisen työn palkinnosta. YLE:n suora lähetys tuo finaalitunnelman jokaisen lajin ystävän kotiin. Samalla se on arvokas osoitus siitä, että jääpallon tärkeimmät hetket ansaitsevat näkyvyyttä ja arvostusta. Kun panokset ovat korkeimmillaan ja katsomossa eletään mukana jokaisessa tilanteessa, välittyy ruudun kautta myös se ainutlaatuinen yhteisöllisyys, joka finaali-iltaan kuuluu. Lauantaina ei ratkota vain mestaruutta – silloin kirjoitetaan jälleen yksi uusi luku suomalaisen jääpallon tarinaan. Yleisölle on tarjolla tunnetta, taitoa, taistelua ja lopulta myös ne hetket, joita muistellaan pitkään: ratkaisevat maalit, loppusummerin vapautus ja mestareiden ansaittu juhla. Ottelutunnelmaa kotikatsomoihin välittävät selostaja Kalle Pallonen ja asiantuntija Markus Kumpuoja, jotka tuovat lähetykseen osaamista, tunnetta ja näkökulmaa. Lauantaina kannattaa olla paikalla ruudun ääressä alusta loppuun. Bandyliiga-finaali alkaa Yle Areenassa klo 19.20 – ja lähetys jatkuu aina mestaruuden ratkeamiseen sekä juhlintaan asti.

BandyLiigaUutiset

Maanantai – 5 yötä Finaaliin

Finaalin ja pronssiottelun alla luottavainen tunnelma – maanantai on mennyt jääharjoittelun ja arjen keskellä Kyselimme finaalin ja pronssiottelun pelaajilta sekä valmentajilta maanantain tunnelmia ja päivän ohjelmaa. Viestit ovat varsin yhtenäisiä: ilmassa on rauhallista keskittymistä, sopivasti terävyyttä ja ennen kaikkea odottavaa fiilistä. Bandyliigan kevät huipentuu suuriin otteluihin, mutta pelaajien elämässä kulkee kaiken aikaa mukana myös tavallinen arki. Työkiireet, loukkaantumiset ja joukkueen tukeminen omasta tilanteesta huolimatta tekevät näkyväksi sen, kuinka paljon laji vaatii – ja kuinka vahvasti joukkueessa eletään mukana, vaikka oma panos ei juuri nyt näkyisikään jäällä. Lappeenrannasta saimme seuraavat tunnelmat: Päivän ohjelmaan on kuulunut muutamia tuttuja jääharjoitteita ja kierroksia, joita on tehty koko kauden ajan. Lisäksi jäillä on otettu muutamia teräviä pelinomaisia harjoitteita sekä hiottu vielä kulmapelaamista. Kaikki tähtää siihen, että joukkue on mahdollisimman valmiina kauden tärkeimpiin hetkiin. Tunnelma joukkueen sisällä on hyvä ja odottava. – Tätä “viikkoa” vartenhan tätä tehdään, kuten Janne Hauska Veiterästä taustoitti osuvasti. Vastustajasta löytyy kunnioitusta, mutta myös vahvaa uskoa omaan tekemiseen. – JPS on hyvä ja luisteleva porukka, mutta niin ollaan myökin. Kaiken kaikkiaan maanantain viesti on selkeä: valmistautuminen etenee suunnitelmien mukaan, mieli on levollinen ja katse on jo vahvasti tulevassa Finaalissa. Samalla on hyvä muistaa, että Bandyliigan pelaajat ja valmentajat elävät otteluiden rinnalla aivan tavallista työ- ja perhearkea. Juuri se tekee kevään ratkaisuhetkistä ehkä vieläkin arvokkaampia: suuren pelin taustalla on paljon muutakin kuin harjoituksia ja otteluita. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Janne Hauskan viesti. “Päivän fiilis oli hyvä, mutta aamupäivä ja päivä olivat kuluneet perheen parissa, aikaa viettäen tyttären kanssa, ennen kuin illalla oli jälleen edessä harjoitukset“. Arki ja huippuhetki kulkevat siis suomalaisessa jääpallossa vahvasti rinnakkain. Jyväskylästä vastaavasti tuli seuraavaa viestiä: JPS:n päävalmentaja Topi Rytkönen kuvasi arkeaan hyvin maanläheisesti. Päivä oli kulunut ensin töissä, josta tie vei suoraan jäälle joukkueen pariin. Illan ohjelmaan kuului vielä yhteinen palaveri pelaajien kanssa, ja kotonakin ajatukset palasivat otteluun sekä joukkueen tilanteeseen ennen nukkumaanmenoa. Aamulla arki kutsuu jälleen aikaisin töihin, joten valmentajan päivärytmi on tiivis ja täynnä vastuuta. Kaiken keskellä Rytkönen kuitenkin lupasi, että Jyväskylästä on tulossa vielä tarkempia tunnelmia heti, kun vain löytyy pieni hetki vastauksille. Se kertoo sitoutumisesta ja halusta avata joukkueen fiiliksiä myös kiireisen arjen keskellä. Tästä voi hyvin vain kuvitella, millainen hässäkkä finaalijoukkueiden arjessa juuri nyt vallitsee. Päivät täyttyvät työn, harjoitusten, palaverien ja valmistautumisen rytmistä, ja ajatukset pysyvät ottelussa vielä silloinkin, kun muu maailma ympärillä jo hiljenee. Finaalin lähestyessä mukana on samaan aikaan sekä kiirettä että suurta tunnetta – jokainen hetki eletään vahvasti kohti kauden huipennusta. Juuri tällaisissa hetkissä urheilun inhimillinen puoli tulee kauniisti esiin. Kentällä nähdään pian finaalin panos ja taistelu, mutta sen taustalla on paljon tavallista arkea, venymistä ja sitoutumista. Se tekee finaaliviikosta erityisen: kyse ei ole vain yhdestä ottelusta, vaan kaikesta siitä työstä, ajatuksesta ja sydämestä, jota joukkueiden taustalla eletään joka päivä. Pronssiottelun asetelmia Pronssiotteluun lähdetään kaksijakoisissa, mutta vahvoissa tunnelmissa. Vaikka molemmissa leireissä olisi luonnollisesti mieluummin pelattu finaalissa, ei pronssiottelun merkitystä vähätellä hetkeäkään. Joukkueissa näkyy pettymyksen rinnalla myös ylpeys tehdystä työstä, halu päättää kausi voittoon ja tarjota yleisölle vielä yksi tunteikas sekä laadukas kamppailu. Edessä on ottelu, jossa panosta, tunnetta ja näyttämisen halua riittää varmasti loppuun asti. Oulunkylästä saimme seuraavat terveiset: Kauden viimeinen viikko käynnistyy nyt, ja joukkueessa sitä lähdetään kohti hyvällä mielellä ja vahvalla yhdessä tekemisen hengellä. On hienoa, että edessä on vielä yksi yhteinen viikko täynnä työtä, valmistautumista ja keskittymistä siihen kaikkein tärkeimpään hetkeen. Valmistautumisessa katseet kääntyvät nyt tulevaan vastustajaan, sillä vastaan asettuu HIFK, jonka pelityyli poikkeaa selvästi Veiterästä. Juuri siksi alkavan viikon tärkeimpiä tehtäviä on ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä tuleva ottelu vaatii, ja päästä mahdollisimman hyvin sisään siihen rytmiin ja tapaan, jolla HIFK pelaa kommentoi pelaaja-valmentaja Markus Kumpuoja. Tunnelma joukkueen ympärillä on kuitenkin hyvä. Semifinaalisarja Veiterää vastaan antoi paljon positiivista, ja yhtä ottelua lukuun ottamatta esitykset olivat vahvoja. Se luo varmasti uskoa myös siihen, että oma tekeminen on oikealla tiellä juuri ennen pronssiottelua. Samalla vastustajaa arvostetaan suuresti. HIFK on pelannut kokonaisuudessaan vahvan kauden, etenkin runkosarjassa, ja joukkueella on varmasti kova halu päättää kausi onnistuneesti. Pettymys siitä, etteivät he pystyneet haastamaan JPS:ää aivan toivomallaan tavalla, voi kääntyä myös lisälataukseksi tulevaan otteluun. Siksi odotettavissa on tiukka, tasainen ja tunteikas vääntö, jossa molemmat joukkueet jättävät kentälle varmasti kaiken. Juuri tällaiset hetket tekevät kauden viimeisestä viikosta erityisen. Edessä on vielä yhteinen rutistus, paljon valmistautumista ja yksi mahdollisuus näyttää, mitä tämän joukkueen sisältä löytyy. Kalliosta kantautui seuraavaa terveiset: Jälleen arki kulkee bandyliigapelaajan rinnalla, vaikka kauden ratkaisuhetket ovatkin käsillä. Työt rytmittävät päiviä myös pelien ulkopuolella, ja ajatuksia ottelusta ehtii kirjata vasta työkiireiden hellittäessä. Samalla taustalla on myös henkilökohtainen pettymys, sillä loukkaantuminen on pitänyt sivussa otteluista. Siitä huolimatta joukkueen mukana eläminen on vahvaa, vaikka onkin tapahtumia joutunut seuraamaan kentän ulkopuolelta. – Oon tässä työreissussa, mutta voin jossain vaiheessa kirjailla ajatuksia, kun työkiireiltä kerkeen. Toki ite oon tässä jo useemman pelin ollu loukkaantuneena, pelaaja kertoo (emme voi paljastaa pelaaan nimeä, koska Bandyliigassa nämä ovat “salaista tietoa” – vaikka ne usein vastustaan riveissä tiedetäänkin, koska “piirit” ovat pienet) . Vaikka oma rooli on ollut toinen kuin toivoisi, näkyy kommenteissa silti vahvasti joukkueen arki, sitoutuminen ja se todellisuus, jossa bandyliigaa eletään. Kentällä ei aina voi olla mukana, mutta joukkueen rinnalla ollaan siitä huolimatta, katsotaan joko perjantaina kentälle vihdoin pääsisi loppuu viesti. Loppusanat yllä olevaan… Vaikka kevään tärkeimmät ottelut herättävät suuria tunteita, kulkee bandyliigapelaajan elämä edelleen arjen, työn ja erilaisten vastoinkäymisten rinnalla. Juuri siksi joukkueen yhteinen matka, sitkeys ja halu olla mukana merkitsevät paljon. Kaikki eivät pääse perjantaina & lauantaina kentälle asti, mutta jokainen elää ottelun omalla tavallaan mukana – ja sekin kertoo paljon siitä, mitä joukkue merkitsee. Jatkamme huomenna joukkueiden Fiiliksien välittämistä – Hyvää yötä!

BandyLiigaUutiset

Eiliset välierän merkkipaalut

Viimeinen välierä Botnia vs Veiterä toi mukanaan hienoja merkkipaaluja Viimeisessä välierässä nähtiin joukkueiden taistelun lisäksi myös upeita henkilökohtaisia merkkipaaluja, jotka jäävät varmasti lämpimästi mieleen. Veiterän Tero Liimatainen saavutti komean rajapyykin noustessaan 300 Bandyliigapisteeseen. Tehopisteet ovat nyt huimat 176+124, ja juhlahetkeen toi lisäarvoa se, että merkkipaalu syntyi tärkeällä tavalla: Liimatainen viimeisteli ottelussa 2–2 tasoitusmaalin ilman syöttäjää. Kokeneen pelaajan vahva panos tuli jälleen juuri oikealla hetkellä. Botnian Heikki Pesonen puolestaan pelasi merkittävän ottelun, kun täyteen tuli 100 Bandyliigaottelua. Sata ottelua pääsarjatasolla kertoo arvokkaasta työstä, sitoutumisesta ja pitkäjänteisyydestä joukkueen eteen. Kyseessä on hieno saavutus, josta voi olla aidosti ylpeä. Lisäksi Botnian Tomi Lappi kirjautti uransa ensimmäisen playoff-syöttöpisteen. Osuma syntyi Botnian 2–0 maaliin, jonka viimeisteli Ilmari Pesonen. Ensimmäinen tehopiste pudotuspeleissä on aina erityinen hetki ja hieno palkinto tehdystä työstä. Välieräilta tarjosi siis paljon muutakin kuin pelkät numerot taululla. Se toi esiin sitkeyttä, kokemusta ja onnistumisen hetkiä, jotka tekevät urheilusta niin merkityksellistä. BandyliigaToimitus toivottaa Lämpimät onnittelut kaikille merkkipaalunsa saavuttaneille!

BandyLiigaUutiset

Veiterä etenee finaaliin

Oulunkylässä ottelu oli todella kaksijakoinen Otteluun lähdettiin kiinnostavissa asetelmissa, ja monen mielessä eli myös ajatus siitä, että Botnia voisi vielä yllättää ja venyttää illan edukseen. Ensimmäinen jakso antoikin siihen viitteitä, kun Botnia tuli peliin terävästi ja pystyi horjuttamaan Veiterää hyvällä liikkeellä ja tehokkuudella. Lopulta sitä yllätystä ei kuitenkaan saatu. Toisella jaksolla Veiterä pelasi eheämmin, hallitsi ottelun rytmiä selvästi paremmin ja käänsi pelin ansaitusti edukseen. Kun Botnian jalka alkoi painaa eikä avausjakson terä enää säilynyt, Veiterä käytti oman hetkensä hyväkseen ja marssi voitolla finaaliin. Botnia vs Veiterä Otteluvoitot: 1-3 Ensimmäinen jakso Ottelu käynnistyi vauhdikkaasti, ja Botnia sai heti alkuun hyvän otteen pelistä. Avausmaali syntyi jo 4. minuutilla, kun Pekka Niska viimeisteli tilanteeksi 1–0 Juri Schreckin syötöstä. Botnia jatkoi aktiivisesti myös tämän jälkeen ja loi useita vaarallisia tilanteita, vaikka Veiteräkin pääsi ajoittain omille paikoilleen. Botnian hyvä alku sai lisää katetta 25. minuutilla, kun Ilmari Pesonen iski lukemiksi 2–0 ja Tomi Lappi merkittiin syöttäjäksi. Pesonen kiersi koko Veiterän joukkueen, ja kun kukaan ei ottanut häntä kiinni, niin taululle 2-0 lukemat (uskomattoman löysää Veiterä pelaamista – hyvin outoa) – hieno yksilösuoritus. Tässä vaiheessa näytti siltä, että Botnia hallitsi ottelua sekä liikkeellään että tehokkuudellaan. Jakson edetessä Veiterä kuitenkin pääsi paremmin peliin mukaan, Botnia jotenkin tuudittautui, ja ehkä jopa oudoksui selkeää ja ansaittua johtoaan. Vieraat saivat painetta Botnian päähän kulmien ja laukauksien kautta, ja 33. minuutilla kavennus syntyi, kun Eetu Peuhkuri teki maalin Ere Verhelän syötöstä. Maalin jälkeen Veiterä vaikutti olevan selvästi paremmin ottelun virrassa, ja jakson loppu mentiin enemmän heidän painostuksessaan. Ensimmäinen jakso oli kokonaisuutena selvästi kaksijakoinen: ensin Botnia oli niskan päällä, mutta toinen puolisko jaksosta kääntyi Veiterälle. Tauolle mentiin tilanteessa 2–1. Erityistä huomiota herätti Veiterän kurittomuus. Joukkueelle vihellettiin peräti kolme 10 minuutin jäähyä ensimmäisellä jaksolla: Juuso Kärmeniemelle, Joonas Peuhkurille ja Topi Peuhkurille. Näistä varsinkin viimeinen, maalivahti Topi Peuhkurin jäähy, vaikutti täysin turhalta ja kertoo siitä, että Veiterän peli oli ajoittain hermostunutta ja keskittyminen lipsui itse pelaamisesta. Yhteenvetona:Botnia oli tehokas ja terävä alussa, mutta Veiterä nousi hyvin mukaan ja kavensi ansaitusti. Toiselle jaksolle iso kysymys on, pystyykö Botnia hyödyntämään Veiterän ailahtelevuutta ja jäähyherkkyyttä, vai saako Veiterä pelinsä ja tunteensa paremmin hallintaan. Toinen jakso Toinen jakso kääntyi selvästi Veiterälle, kun Botnian jalka alkoi painaa eikä avausjakson terävyys enää riittänyt. Jakson alkuun Botnia sai vielä pari omaa laukausta, mutta hyvin nopeasti ottelun kuva muuttui: Veiterä alkoi ottaa hallintaa, voitti tilanteita ja vyörytti peliä yhä enemmän Botnian puolustusalueelle. Veiterä loi painetta tasaisesti koko jakson ajan. Laukauksia ja kulmia kertyi useaan otteeseen, ja Botnia joutui 61. minuutilla ottamaan aikalisän yrittäessään katkaista pelin virran. Se kertoi hyvin siitä, että ote oli jo selvästi lipsumassa. Botnian jalka ei enää liikkunut samalla tavalla kuin ensimmäisen jakson alussa, ja Veiterä pääsi rytmittämään peliä haluamallaan tavalla. Ottelun käänne nähtiin lopulta viimeisellä vartilla. 75. minuutilla Tero Liimatainen toi Veiterän tasoihin 2–2:een pitkän painostusjakson päätteeksi. Tasoitus oli täysin ottelutapahtumiin nähden ansaittu, sillä Veiterä oli ollut toisen jakson aktiivisempi ja vaarallisempi osapuoli. Hetkeä myöhemmin ottelu sai lisää tunnetta jäähyjen kautta. 74. minuutilla sekä Joonatan Irtamo että Eetu Peuhkuri saivat 10 minuutin jäähyt, ja 85. minuutilla Botnian Aleksi Niemi joutui rikkomaan, ja tästä seurauksena rankkari. Tästä seurasi ratkaiseva hetki, kun Janne Hauska viimeisteli rangaistuslaukauksesta Veiterän johtoon 2–3. Se oli kova isku Botnialle tilanteessa, jossa joukkue oli muutenkin jo pahasti takaa-ajajana. Lopullinen ratkaisu nähtiin lisäajalla. 90+2 minuutilla Paavo Simpura iski Veiterälle 2–4 Veeti Hyvärisen syötöstä, mikä näytti jo sinetöivän ottelun. Botnia ei kuitenkaan luovuttanut täysin, vaan Ilmari Pesonen kavensi vielä 90+4 minuutilla lukemiin 3–4. Loppukiri jäi kuitenkin liian myöhäiseksi, eikä Botnia enää ehtinyt nousta tasoihin. Toisen jakson kuva oli selvä: Botnian energia hiipui ja Veiterä kasvoi otteluun koko ajan. Siinä missä Botnia oli ensimmäisellä jaksolla terävämpi ja tehokkaampi, toisella jaksolla Veiterä oli liikkuvampi, aktiivisempi ja ennen kaikkea valmiimpi käyttämään omat hetkensä hyväkseen. Tasoitus roikkui ilmassa pitkään, ja lopulta Veiterä myös meni ohi. Yhteenveto toisesta jaksosta:Botnian jalka hyytyi, pelin hallinta karkasi ja Veiterä käytti momentumin edukseen. Vaikka Botnia taisteli loppuun asti ja sai vielä kavennuksen aivan lopussa, toinen jakso oli kokonaisuutena Veiterän. Finaali- ja Pronssiparit selvillä Veiterä lunasti paikkansa finaaliin ja saa kunnian järjestää kauden huipennuksen lauantaina 14.3. Edessä on iso haaste, sillä vastaan asettuu ennakkoon ehkä jopa hienoinen suosikki, JPS. Kaikki on kuitenkin vielä auki, ja finaalista on lupa odottaa todella tasaista, tunteikasta ja laadukasta kamppailua. Botnian kausi jatkuu puolestaan vielä mitalipelissä, kun joukkue matkustaa jo perjantaina 13.3. Kallioon HIFK:n vieraaksi pronssiotteluun. Siellä panokset ovat edelleen suuret, ja Botnialla on varmasti halu päättää kautensa vahvaan esitykseen. Kaikille hyvää viikonloppua ja nautinnollista loppupelien odotusta! Kevään ratkaisuhetket ovat nyt käsillä.

BandyLiigaUutiset

Välierä part 4

Oulunkylässä Botnia vs Veiterä klo 19:00 Oulunkylässä on tänään taas se hetki, jota varten pitkä harjoituskausi tehdään. Miesten Bandyliigan välieräsarja jatkuu kello 19.00, kun Botnia kohtaa Veiterän neljännessä osaottelussa. Veiterä johtaa sarjaa voitoin 2–1, joten panos on selvä: ratkeaako finaalipaikka jo tänään, vai kaivaako Botnia itsensä väkisin rinnalle ja siirtää ratkaisun sunnuntaiksi Lappeenrantaan? Pelaajat sanovat usein, että tämä on Bandyliigapelaajan parasta aikaa. Juuri näitä iltoja varten on keväästä asti paiskittu töitä, kestetty kylmää, pimeää, epävarmuutta ja arkea, jota harva muu pääsarjaurheilija Suomessa joutuu kokemaan samalla tavalla. Siksi pudotuspelien huuma tuntuu niin vahvana. Mutta samalla tämän lajin raadollisuus näyttäytyy juuri nyt myös paljaimmillaan. Akilleksen päävalmentaja Jari Hyttinen muistutti viime perjantain viimeisissä ison jään harjoituksissa pelaajilleen karulla tavalla, että seuraavan kerran kotikentälle päästään vasta yhdeksän kuukauden päästä. Pysäyttävä lause. Ja aiheellinen kysymys kuuluu: tapahtuuko tätä missään muussa suomalaisessa pääsarjassa? Kuinka kauan jääpalloväki jaksaa olla sitkeä? Kuinka kauan rakkaus lajiin kantaa, kun olosuhteet eivät anna takaisin sitä, mitä pääsarjataso ansaitsisi? Ja milloin löydämme ne kumppanit, joiden avulla edes yksi halli, yksi paikka pelata ja harjoitella 10–12 kuukautta vuodessa, näkisi viimein päivänvalon? BandyliigaToimitus on ollut mukana viemässä hankkeita eteenpäin jo 15 vuoden ajan. Välillä tuntuu, että asiat eivät etene, että haave karkaa aina vain hieman kauemmas. Silti emme saa antaa periksi. Sillä jos tämä laji on opettanut jotain, niin ainakin sen, että sitkeys kuuluu sen syvimpään ytimeen. Mutta saarnan jälkeen palataan siihen tärkeimpään juuri nyt. Oulunkylään. Iltaan. Otteluun, jossa punnitaan tahto, rohkeus ja kyky elää paineen alla. Botnia pelaa kotonaan pakkovoiton edessä. Veiterä taas tietää, että yksi nappionnistuminen voi viedä sen finaaliin jo tänään. Kaikki on valmista suureen välieräiltaan. Botnia vs Veiterä Otteluvoitot: 1-2 Oulunkylässä pelataan perjantai-iltana todellinen pakkovoiton peli. Veiterä johtaa välieräsarjaa 2–1, joten Botnia pelaa veitsi kurkulla vielä yhteen välieräotteluun pääsystä, kun taas Veiterä hakee paikkaa jo finaaliin pääsystä. Sarjan kulku on ollut raju ja vaihteleva: ensin Veiterä murskasi 11–3, sitten vei trillerin 6–5 jatkoajalla, mutta keskiviikkona Botnia nousi Lappeenrannassa elintärkeään 3–2-voittoon jatkoajalla. Botnian mahdollisuus lähtee siitä, että se saa ottelun pidettyä kurinalaisena ja omassa rytmissään. Bandyliigan ennakkonosto tiivisti keskiviikon asetelman hyvin: Botnia pystyy pelaamaan Veiterää vastaan tasavauhtista pudotuspelijääpalloa silloin, kun puolustus pysyy tiiviinä, keskialueen kaksinkamppailut kääntyvät sille ja pallollinen peli ei hajoa pakotettuihin ratkaisuihin. Siinä on oikeastaan koko kotijoukkueen illan käsikirjoitus. Botnia ei todennäköisesti halua tästä avoimien ovien luistelukisaa, vaan ottelun, jossa jokainen hyökkäys rakennetaan huolella ja Veiterän vahva virtaus saadaan rikottua. Veiterän vahvuus taas on kyky tehdä pelistä “oman karttansa” näköinen. Se on sarjassa näyttänyt, että kun se saa vauhdin päälle, hyökkäyspään ratkaisijoita löytyy useasta suunnasta. Ylemmän jatkosarjan helmikuun kohtaamisessa Tero Liimatainen teki kolme maalia ja syötti yhden, Aleksi Seppänen jakoi kaksi maalisyöttöä ja Joonas Peuhkuri sekä Esko Liukkonen osuivat myös. Veiterän materiaali näyttää vaaralliselta juuri siksi, ettei uhka tule vain yhdestä mailasta. Kun liike kulkee ja pallo liikkuu nopeasti, Botnian puolustus joutuu venymään leveälle. Botnian ratkaisijoita haettaessa katse kääntyy luonnollisesti niihin pelaajiin, jotka pystyvät tuomaan peliin rauhaa ja laatua paineen keskellä. Edellisessä kotivälierässä pisteitä tekivät muun muassa Pekka Niska, Juri Schreck, Joonatan Irtamo ja Heikki Pesonen, ja joukkue sai myös kulmatilanteista tuotantoa. Se kertoo, että Botnia ei ole yhden miehen varassa, vaikka yksittäisten tähtipelaajien merkitys onkin suuri (Niska & Kumpuoja & Tervonen). Kotijoukkue tarvitsee tänään onnistumisia etenkin niiltä pelaajilta, jotka pystyvät voittamaan keskialueen ja kääntämään pelin nopeasti hyökkäyssuuntaan. Veiterän mahdolliset ratkaisijat löytyvät hieman eri profiilista. Liimataisen kaltaiset viimeistelijät ja Seppäsen kaltaiset rytmittäjät pystyvät iskemään nopeasti, jos Botnia menettää palloa huonoihin paikkoihin. Lisäksi Veiterä on osoittanut sarjassa, että se kestää myös tiukkaa peliä: se voitti Oulunkylän trillerin 6–5, eikä siis hätkähdä, vaikka ottelu menisi loppuhetkien hermopeliksi. Se on iso etu vierasjoukkueelle katkaisupelissä. Suurin yksittäinen kysymys Botnian kannalta liittyy Markus Kumpuojaan. Bandyliigan ennakon mukaan hänen pelaamisensa ratkeaa vasta ottelupäivänä, ja erityisesti käden kunnon arvioitiin voivan vaikuttaa mailankäsittelyyn, kaksinkamppailuihin, lyöntivoimaan ja pitkiin syöttöihin. Tämä on merkittävä asia juuri pudotuspeleissä, joissa pienetkin rajoitteet näkyvät nopeasti. Jos Kumpuoja ei itse pelaa, mutta valmentaa kentän reunalta, sillä on Botnialle sekä miinus että mahdollinen pieni plus. Miinus on ilmeinen: jäältä poistuu pelaaja, joka normaalisti tuo peliin kokemusta, rytmiä, pallollista laatua ja kykyä rauhoittaa hetkiä, joissa ottelu uhkaa hajota. Varsinkin pakkovoittopelissä tällaisen pelaajan puuttuminen voi näkyä siinä, että vaikeilla hetkillä joku muu joutuu kantamaan pelinrakentelun ja johtamisen vastuun. Toisaalta laidalta Kumpuoja voi nähdä koko kentän eri tavalla ja reagoida vaihtojen, erikoistilanteiden ja pelin tunnepuolen johtamiseen terävästi. Se ei kuitenkaan täysin korvaa sitä, mitä hän voisi tuoda itse jään tasolla kosketus kosketukselta. Tätä tukee myös Bandyliigan arvio siitä, että jos Kumpuoja jää sivuun, Botnian on jaettava vastuuta laajemmalle ja haettava hyökkäyksiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kuten he tekivät jo keskiviikkonakin. Siksi tämän illan iso kysymys onkin, pystyykö Botnia voittamaan ottelun kollektiivilla. Jos pystyy, sarja venyy sunnuntaiksi Lappeenrantaan. Jos taas Veiterä saa pelin virtaamaan omilla vahvuuksillaan, finaalipaikka voi olla katkolla jo tänään. Lähtökohta on herkullinen: Botnian kotiyleisö, pakkovoiton paine ja Veiterän mahdollisuus lyödä sarja poikki. Juuri tällaisissa illoissa välierät joko tekevät sankareita tai paljastavat, kumman peli kestää paremmin totuuden hetken. Tule ihmeessä paikalle nauttimaan huippu jääpallosta Nyt jos koskaan kannattaa suunnata Oulunkylään katsomaan huippujääpalloa paikan päälle. Sää suosii tänään hienosti: kirkasta, kevään tuntua ilmassa ja lämpötila mukavan puolella, noin +2 astetta. Toivotaan, että jää saadaan illaksi täydelliseen kuntoon, jotta puitteet ovat juuri sellaiset kuin tämän tason välieräottelu ansaitsee. Tällaisina iltoina katsomossa voi todella tuntea, miksi jääpallo on parhaimmillaan niin hieno laji. Vauhtia, taitoa, tunnetta, panosta ja kevään ratkaisuhetkiä – kaikkea sitä on tarjolla Oulunkylässä tänään. Nyt on loistava hetki tulla paikalle kannustamaan, elämään mukana ja antamaan joukkueille se lisäenergia, jonka vain yleisö voi tuoda. Ja vaikka ette tällä kertaa pääsisikään paikan päälle, ottelua kannattaa ehdottomasti seurata yllä olevasta linkistämme. Tämä on juuri niitä iltoja, joita muistellaan vielä pitkään. Tsemppiä kaikille iltaan – niin kentälle, katsomoon kuin ruutujen ääreenkin!

BandyLiigaUutiset

JPS finaaliin, Veiterä & Botnia jatkavat

HIFK vs JPS Lopputulos: 2-3, ja Veiterä vs Botnia Lopputulos: 2-3 Ennen mahdollista ratkaisevaa kolmatta välierää asetelma oli juuri sellainen, josta pudotuspelit tehdään: panos valtava, marginaalit pienet ja jokainen kosketus merkityksellinen. Veiterä lähti otteluun hakemaan sarjalleen ratkaisua – kotona, omalla rytmillä ja vahvuuksiensa kautta. Botnia taas tuli jäälle selkä suorana viestillä, että se ei suostu taipumaan: peliä lähdettiin venyttämään, iskemään omiin hetkiin ja pakottamaan vastustaja tekemään työnsä loppuun asti. Jäällä näkyi heti alusta, että luvassa ei ollut helppo iltapuhde kenellekään. Veiterä otti pallon kanssa aloitteita ja haki laukauksilla otetta, Botnia vastasi omalla kurinalaisuudellaan ja erikoistilanneuhallaan. Tunnelma oli latautunut – ei pelkästään siksi, että kyse oli välierästä, vaan siksi, että ilmassa oli se tuttu “nyt ratkaistaan” -tunne. Tästä lähdettiin: kaksi joukkuetta, yksi tavoite, ja 90 minuuttia (tai enemmän) aikaa näyttää, kummalla kantti kestää. Helsingissä HIFK uskoo sarjan kääntyvän.. Ennen HIFK:n ja JPS:n mahdollista ratkaisevaa välieräottelua asetelma oli selkeä ja samalla armoton. JPS tuli peliin sarjan komennossa ja tiesi, että seuraava askel kohti finaalia oli otettavissa omalla tutulla reseptillä: kurinalaisella joukkuepelillä, kovalla työnteolla ja jatkuvalla paineella. HIFK:n lähtökohta oli yhtä lailla kirkas – nyt piti löytyä se ilme, jolla sarja saadaan vielä elämään: rohkeutta pallolliseen peliin, joukkueen yhtenäisyyttä ja ennen kaikkea kykyä voittaa ne pienet hetket, joista pudotuspelit ratkaistaan. Odotusarvo oli, että HIFK yrittää alussa sytyttää kannattajansa ja itsensä: terävällä karvauksella, vahvalla kaksinkamppailupelaamisella ja nopeilla hyökkäyksiin lähdöillä. JPS:ltä taas odotettiin sitä, mitä se on koko sarjan tehnyt: ei hötkyilyä, vaan peliä, jossa jokainen tilanne rakennetaan kunnolla ja vastustaja pidetään pitkiä jaksoja puolustuskannalla. Ratkaisun avaimet nähtiin jo ennakkoon erikoistilanteissa ja tunnetasossa – pysyykö HIFK kärsivällisenä ja yhtenäisenä, ja pystyykö JPS pitämään oman rakenteensa kasassa myös silloin, kun HIFK saa yleisön ja pelin hetkeksi puolelleen. Ja juuri tämän takia otteluun lähdettiin isolla latauksella: JPS:llä mahdollisuus sinetöidä finaalipaikka, HIFK:lla mahdollisuus näyttää, että se pystyy pakottamaan sarjan vielä jatkoon. Pudotuspeleissä se on usein kiinni yhdestä onnistumisesta, yhdestä katkaisusta, yhdestä kulmasta – ja siksi jokainen aloitus, jokainen liike ja jokainen valinta tuntui jo etukäteen tavallista painavammalta. HIFK vs JPS 2-3 Taistelua, tunnetta ja JPS:n ansaittu finaalipaikka (0–3 otteluvoitoin) HIFK löysi tänään väliereen parasta ilmettään – peli oli energisempi, kaksinkamppailuissa oltiin hereillä ja ote pysyi pitkään uskottavana. Silti kokonaisuus jäi vähän vajaaksi: kun ilta eteni, JPS:n joukkuepelaaminen, toistuvat laadukkaat hyökkäysjaksot ja kärsivällinen tekeminen käänsivät vaakaa. JPS nappasi ottelun luvuin 2-3 ja samalla koko välieräsarjan suoraan 3–0 ja varasi paikkansa finaalissa täysin ansaitusti. Kotijoukkueen hyvä alku ja johto Ottelu lähti liikkeelle JPS:n rytmillä. Vieraat saivat nopeasti useita laukauksia ja prässäsivät HIFK:n puolustusta pitkissä jaksoissa. HIFK kuitenkin kesti ja iski, kun tilaisuus tuli:10. minuutilla Iiro Väkiparta viimeisteli 1–0, syöttäjänä Santeri Laitinen ja kotiyleisö sai juuri sitä, mitä se toivoi – tunnetta ja uskoa siihen, että tästä tehdään vielä iso ilta. JPS vastasi nopeasti – ja piti pelin hallinnan JPS ei hätkähtänyt. Se jatkoi suoraviivaista, mutta kurinalaista peliä: paljon laukauksia, painetta ja tilanteiden uusimista. Palkinto tuli 25. minuutilla, kun Jarno Eronen tasoitti 1–1, Aki Manninen syötti. Tasoitus oli kuin tiivistelmä JPS:n illasta: joukkueena sisään peliin, ei yksittäinen soolo. Sokolovilta tärkeä maali ennen taukoa Ensimmäisen jakson lopussa JPS sai hetken rauhassa rakennella peliään, mutta juuri silloin HIFK iski uudelleen. 42. minuutilla Ilia Sokolov vei HIFK:n 2–1-johtoon, Tomi Hauska syöttäjänä. Maali juuri ennen taukoa oli iso – se antoi HIFK:lle henkisen etulyöntiaseman ja pakotti JPS:n toisen jakson alusta lähtien jahtaamaan. Toisella jaksolla peli aaltoili – JPS iski tehokkaammin Toisella jaksolla HIFK:llä oli omat hetkensä, mutta JPS:n jatkuva painostus näkyi laukausmäärissä ja kulmissa, HIFK puolusti paljon. JPS tuli tasoihin, 2–2 rangaistuslyönti 61’ Riku Hämäläinen, ja se oli se hetki, jolloin monella kävi mielessä ajatus: “nytkö tämä kääntyy?” JPS reagoi kuten vahva joukkue reagoi. Ei hermoilua, ei hätäisiä ratkaisuja – vain seuraava laadukas hyökkäys ja ratkaisu. 66. minuutilla Tarmo Ässämäki viimeisteli 2–3, ja siitä eteenpäin JPS kontrolloi ottelun loppua kypsästi. HIFK haki vielä rytmiä aikalisälläkin, mutta JPS piti rakenteensa, pelasi ajan ja tilanteet viisaasti ja ansaitsi voiton. Loppuun vielä Pyry-Peetri Piironen, HIFK hölmöili punaisen kortin, ja perästä kuuluu tuleeko lisää penaltyä (Pronssiottelussa 13.3 perjantaina hän ei nyt ainakaan esiinny). Miksi HIFK:n joukkuepelaaminen jäi “piippuun”, vaikka ilme oli paras? Hyvä kysymys – ja tässä ottelussa se näkyi pieninä mutta ratkaisevina asioina: JPS näyttää juuri nyt joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee JPS:n pelistä ja finaaliin menosta voi sanoa aika suoraan tämän: se näyttää joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee – ja pystyy voittamaan eri tavoilla. Välieräsarja 3–0 ei synny sattumalta, varsinkaan kun HIFK pystyi tässä pelissä hetkittäin lähes parhaaseensa. Mitä JPS:n pelissä näkyy juuri nyt? Veiterä vs Botnia 2-3, jatkoajan jälkeen Botnia osoitti sitkeyttä – välieräsarja elää, otteluvoitot nyt 2–1. Botnia näytti jälleen, miksi se on kevään peleissä aina vaikea kaadettava. Vaikka Veiterä sai pitkiä jaksoja hallintaa ja ottelu kääntyi moneen kertaan, Botnia pysyi mukana, jaksoi uskoa omaan tekemiseensä ja venytti pelin jatkoajalle – ja se kertoo joukkueen luonteesta paljon. Avausjakso niukasti Veiterän Veiterä vei avausjakson lopulla johtoaseman kulmasta 1-0 kun Aleksi Seppänen viimeisteli, Eetu Peuhkurin kulmasta. Botnia tuli toisella jaksolla määrätietoisesti tasoihin, kun Patrik Parkkonen tasoitti 64. minuutilla 1–1. Veiterä kuittasi nopeasti 65. minuutilla Ere Verhelän osumalla 2-1 maalilla, syöttäjänä vanha herra Janne Hauska. Ottelu alkoi näyttää siltä, että pienet marginaalit kääntyvät kotijoukkueelle. Botnia ei kuitenkaan taipunut. Mainita kyllä täytyy että Veiterällä oli mahdollisuus naulata ottelu, mutta Eetu Peuhkuri ei saanut rankkaria sisään, ja kuten monesti käy – kun ei toiselle ottelun “tappaminen” onnistu, vastustaja saa momentumin… Botnian tavaramerkki kaudelta, periksi ei anneta Loppuhetkillä nähtiin illan iso kuva: kun kello käy vähiin ja paine kasvaa, Botnia pystyy edelleen pelaamaan rohkeasti ja iskemään. 90+1 minuutilla Pekka Niska toi Botnian tasoihin 2–2 kulmasta, ja ottelu venyi jatkoajalle. Yllätys? Onko? Botnia vie ottelun jatkoajalla… Jatkoajalla Botnia lopulta ratkaisi 2-3 voiton kun maalin viimeisteli Kaarlo Lapin esityöstä, Heikki Pesonen. Botnian viesti oli silti selvä: tämä sarja ei ole vielä läheskään ohi. Veiterälle tästä jäi käteen suuri harmitus. Välieräsarja jatkuu – vähintään perjantaina 6.3. pelattavalla välieräottelu 4:llä. Botnia lähtee siihen otteluun selkeä resepti taskussaan: samanlainen usko, sama yhtenäisyys ja sama taisteluilme. Kun joukkue pystyy nousemaan tasoihin lisäajalla, se pystyy myös kääntämään koko sarjan. Katsotaan miten Veiterä kerää rivinsä Oulunkylän…

BandyLiigaUutiset

Tänään mahdollisuus rakennella tarinoita

Veiterä vs Botnia & HIFK vs JPS Välierät part 3 Sarjat ovat katkolla, ja nyt HIFK:n ja Botnian on kaivettava esiin viimeisetkin taisteluilmeet. Ei riitä hyvä jakso tai yksittäinen väläys: pitää näyttää 90 minuuttia kylmää osaamista, kuria ja rohkeutta – juuri sitä, mitä välieräilta vaatii. Jos HIFK tai Botnia jättää yhtään löysää, Veiterä ja JPS eivät epäröi. Ne haistavat hetken, ottavat sen ja matkaavat 14.3 pelattavaan finaalia. Tänään mitataan: Nyt on kaikki tai ei mitään! Kallio 19.00: HIFK – JPS Otteluvoitot: 0-2 On taas se ilta, kun Kallion kenttä tuntuu ahtaalta ja ilma sähköiseltä jo ennen avausvihellystä. Välierä ottelussa nro: 3 ei enää mitata vain luistelunopeutta tai erikoistilanteita – nyt mitataan hermoja, luonnetta ja kykyä tehdä oikeita valintoja, kun jalat painavat ja yleisö vaatii. HIFK lähtee iltaan kotikentän suojassa, mutta samalla myös paineen kanssa: Kalliossa odotetaan aina, että HIFK on se, joka määrää rytmin. JPS tulee kuitenkin vahvalla jalalla, ja juuri siinä on sen vaarallisuus. Tässä parissa peli voi ratketa pieniin hetkiin: yhteen onnistuneeseen karvaukseen, yhteen läpisyöttöön, yhteen torjuntaan, joka sytyttää joukkueen ja hiljentää katsomon – tai päinvastoin. Välierä on usein enemmän tarina kuin ottelu: kumpi uskaltaa pelata omaa peliään silloinkin, kun ensimmäinen takaisku tulee? Katse tähän: Kisapuisto 19.00: Veiterä – Botnia Otteluvoitot: 2-0 Kisapuistossa välierä tuntuu aina vähän erilaiselta. Siellä on perinne, mutta myös se tietty raaka rehellisyys: jos et ole valmis kamppailuun, se näkyy heti. Veiterä tuo usein peliin rytmin ja terän, joka on vaikea peittää – se on joukkue, joka haluaa tehdä pelistä “oman näköisensä” ja pakottaa vastustajan reagoimaan. Botnia taas on vaarallinen juuri siksi, että se osaa sietää kaaosta. Se osaa elää ottelun sisällä, pelata huonon jakson ja silti nousta takaisin – ja välierä ottelu 3:sa se ominaisuus on kullanarvoinen. Kun kyseessä on välierä kolme, jokainen kaksinkamppailu tuntuu vähän painavammalta, jokainen irtopallo vähän arvokkaammalta. Tässä parissa voi olla mukana myös vanha tuttu elementti: “kumpi uskaltaa voittaa”. Välierät eivät aina kaadu siihen, kumpi on parempi – vaan siihen, kumpi pystyy olemaan rohkea silloin, kun järki käskee varmistamaan. Ja juuri siksi Kisapuiston ilta voi muuttua hetkessä: yksi onnistuminen voi kääntää koko tarinan. Katse tähän: Loppumietteet, vielä ennen ottelujen alkua… HIFK ja Botnia ovat nyt selkä seinää vasten. Kaikki se, mitä on harjoiteltu kuukausia, kaikki ne ohjeet ja pelisuunnitelmat… ne ovat tänään vain taustaa. Nyt ratkaisee se, löytyykö vielä yksi vaihde lisää – se pakkotilanteen vaihde, jolla kaivetaan irtopallot, tullaan kaksinkamppailuihin kuin viimeiseen, ja pelataan jokainen metri niin kuin se olisi kauden tärkein. Kysymys on yksinkertainen ja armoton: pystyvätkö HIFK ja Botnia kaatamaan vastustajan ja kaventamaan sarjan 2–1-voittoihin – antamaan itselleen vielä uuden elämän ja seuraavan mahdollisuuden? Vai marssivatko Veiterä ja JPS suoraan 3–0-voitoin finaaliin, jättäen taakseen vain hiljenevän katsomon ja sen tunteen, että tämä ilta oli lopullinen? Nyt katsotaan, Nyt jännitetään, Ja pian tiedämme miten kävi…