BANDYLIIGA
Bandyliiga on suomalaisen jääpallon korkein sarjataso – näyttämö, jossa maan parhaat pelaajat, perinteikkäät seurat ja uudet sukupolvet kohtaavat. Suomen Jääpalloliiton järjestämän sarjan voittaja kruunataan vuosittain jääpallon Suomen mestariksi.
Bandyliiga ei ole kuitenkaan vain yhden talven mittainen kilpailu mestaruudesta. Sen taustalla on yli vuosisadan mittainen suomalainen urheiluhistoria, jonka aikana jääpallo on kasvanut ensimmäisistä mestaruusotteluista nykyaikaiseksi, vauhdikkaaksi ja vaativaksi huippu-urheiluksi. Samalla laji on säilyttänyt vahvan seurakulttuurinsa, paikalliset perinteensä ja sukupolvelta toiselle välittyneen yhteisöllisyytensä.
Yli sadan vuoden mestaruusperinne
Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1908. Jääpallosta tuli samalla Suomen ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin virallinen Suomen mestaruus. Suomalaisen jääpallon järjestäytynyt kilpailutoiminta alkoi saada muotonsa vuotta aikaisemmin, kun Suomen Palloliitto perustettiin vuonna 1907. Jo seuraavana talvena kirjoitettiin merkittävä luku suomalaiseen urheiluhistoriaan. Ensimmäisessä mestaruusfinaalissa Polyteknikkojen Urheiluseura kohtasi Helsingin IFK:n ja voitti ottelun maalein 8–3. Ensimmäiset vuosikymmenet Suomen mestaruus ratkaistiin cup-muotoisessa kilpailussa. Tämä järjestelmä oli käytössä vuoteen 1931 saakka, minkä jälkeen mestaruudesta alettiin kilpailla sarjamuotoisesti. Muutos loi perustan suomalaisen jääpallon nykyiselle pääsarjajärjestelmälle ja teki koko kauden mittaisesta menestyksestä entistä tärkeämpää. Vuosikymmenten aikana pääsarja on muuttunut ja kehittynyt yhteiskunnan, olosuhteiden ja urheilun mukana. Seurat ovat vaihtuneet, pelipaikat kehittyneet ja harjoittelu muuttunut yhä ammattimaisemmaksi, mutta tavoite on säilynyt samana: Suomen mestaruus.Pudotuspelit toivat uuden aikakauden
Merkittävä muutos mestaruuden ratkaisemiseen tehtiin kaudella 1976–1977, jolloin pudotuspelit tulivat osaksi pääsarjaa. Ratkaisu toi kauden loppuun uudenlaista dramatiikkaa ja loi pohjan kevättalven suurille otteluille. Pudotuspelien myötä runkosarjan jälkeen alkoi oma kilpailunsa, jossa yhdenkin ottelun tapahtumat saattoivat ratkaista kokonaisen kauden suunnan. Välieristä ja finaaleista muodostui vähitellen suomalaisen jääpallotalven huipennuksia, joissa pelaajien taito, joukkueiden taktinen osaaminen ja henkinen kantti joutuvat kovimpaan mahdolliseen testiin. Monet suomalaisen jääpallon muistetuimmista hetkistä ovatkin syntyneet juuri ratkaisupeleissä – otteluissa, joissa mestaruuksia on voitettu ja menetetty joskus vain yhden maalin, jatkoajan tai rangaistuslyönnin marginaalilla.Bandyliiga vuodesta 1991
Nykyinen nimi Bandyliiga otettiin käyttöön kaudella 1991–1992. Nimen myötä Suomen korkeimman sarjatason identiteetti vahvistui entisestään omana valtakunnallisena huippusarjanaan. Bandyliiga kokoaa yhteen suomalaisen jääpallon parhaat seurajoukkueet ja pelaajat. Sarja on samalla tärkeä kehitysympäristö nuorille pelaajille, jotka tavoittelevat paikkaa oman seuransa edustusjoukkueessa ja myöhemmin mahdollisesti myös Suomen maajoukkueessa tai kansainvälisillä pelikentillä. Sarjassa kohtaavat suomalaiselle jääpallolle ominaisella tavalla pitkä historia ja jatkuva uudistuminen. Useilla seuroilla on vuosikymmenten mittaiset perinteet, mutta niiden rinnalle nousee jatkuvasti uusia pelaajasukupolvia, valmentajia ja seuratoimijoita. Juuri tämä jatkuvuus on yksi Bandyliigan suurimmista vahvuuksista.Seurat ovat suomalaisen jääpallon sydän
Suomalaisen pääsarjajääpallon historia on myös kertomus seuroista ja paikkakunnista. Vuosikymmenten aikana mestaruuksista ovat taistelleet joukkueet eri puolilta Suomea, ja monilla paikkakunnilla jääpallosta on muodostunut tärkeä osa paikallista urheilukulttuuria. Seurojen ympärille on rakentunut yhteisöjä, joissa samaa joukkuetta ovat kannattaneet useat sukupolvet. Pelaajat ovat kasvaneet junioreista edustusjoukkueisiin, entisistä pelaajista on tullut valmentajia ja seurajohtajia, ja katsomoissa laji on siirtynyt vanhemmilta lapsille. Bandyliigan arvo ei siksi muodostu vain sarjataulukosta tai mestaruuksien määrästä. Se muodostuu ihmisistä, vapaaehtoisista, pelaajista, valmentajista, erotuomareista, huoltajista, kannattajista ja kaikista niistä, jotka ovat vuosikymmenten aikana pitäneet suomalaisen jääpallon elinvoimaisena.Sadan vuoden mestaruushistoriaa juhlittiin Helsingissä
Vuonna 2008 suomalainen jääpallo juhli sadan vuoden mittaista Suomen mestaruushistoriaansa. Juhlavuoden finaali pelattiin Helsingissä, ja vastakkain olivat kaksi suomalaisen jääpallon vahvaa perinneseuraa, Oulun Luistinseura ja Tornion Palloveikot. Ottelusta muodostui mestaruushistorian arvoinen näytelmä. Ratkaisua jouduttiin hakemaan aina rangaistuslyönneistä saakka, ja lopulta OLS pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta. Juhlafinaali muistutti hienolla tavalla siitä, kuinka jääpallon menneisyys ja nykyhetki liittyvät toisiinsa. Vaikka peli, varusteet, harjoittelu ja olosuhteet olivat sadassa vuodessa muuttuneet valtavasti, mestaruusottelun perusolemus oli edelleen sama: kaksi joukkuetta, suuri panos ja halu kirjoittaa oma nimensä suomalaisen urheilun historiaan.Historia velvoittaa – tulevaisuus kutsuu
Tämän päivän Bandyliiga kantaa mukanaan yli sadan vuoden mittaista perintöä, mutta samalla sen tehtävänä on rakentaa suomalaisen jääpallon tulevaisuutta. Sarja tarjoaa nuorille pelaajille tavoitteen, seuroille valtakunnallisen kilpailuympäristön ja jääpalloyleisölle mahdollisuuden seurata Suomen parasta seurajoukkuejääpalloa. Se toimii myös tärkeänä osana suomalaisen pelaajapolun ja maajoukkuetoiminnan kokonaisuutta. Bandyliigassa jokainen kausi kirjoittaa uuden luvun pitkään historiaan. Uusia pelaajia nousee esiin, uusia sankareita syntyy ja vanhat kilpailuasetelmat saavat rinnalleen uusia tarinoita. Yli sadan vuoden jälkeen Suomen mestaruus on edelleen suomalaisen seurajääpallon suurin tavoite. Bandyliiga yhdistää historian, nykyhetken ja tulevaisuuden – vauhdin, taidon, kilpailun ja vahvan seurakulttuurin. Se on suomalaisen jääpallon korkein sarjataso ja samalla elävä osa yhtä Suomen vanhimmista urheiluperinteistä.
Seurat
Tässä osiossa esittelemme liigaseurat, niiden taustat, toiminnan ja ihmiset, jotka rakentavat lajia niin edustuksessa, tai seurayhteisöissä.
Tuomarit
He ovat olennainen osa Bandyliigaa ja pelin oikeudenmukaisuutta. Esittelemme tuomareita, heidän tehtäväänsä ja sitä arvokasta työtä.
Yhteisö
Bandyliiga on enemmän kuin otteluita ja tuloksia – se on ihmisiä, seuroja, vapaaehtoisia, kannattajia ja yhteisiä jääpallomuistoja.
Kumppanit
Esittelemme yhteistyötahot, jotka mahdollistavat näkyvyyden, kehityksen ja laadukkaan toiminnan sekä ovat mukana rakentamassa vahvempaa suomalaista jääpalloa.
Säännöt
Säännöt luovat perustan reilulle, ja turvalliselle jääpallolle. Kilpailu- ja pelisäännöt, ohjeet, jotka auttavat joukkueita, tuomareita ja yleisöä ymmärtämään peliä paremmin.
Antidoping
Tärkeä osa reilua, ja vastuullista jääpalloa. Keskeiset ohjeet, säännöt, jotka tukevat puhdasta urheilua sekä auttavat seuratoimijoita ja yleisöä ymmärtämään toiminnan oikein.
