Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa

Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus?

Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan.

Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus?

Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin.

Strategia ilman toimenpiteitä on paperia

Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä?

(BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana)

Ilmasto muuttuu – missä hallit?

Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen.

Yhteys katkeamassa

Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta.

Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi.

Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta.

Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua

Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä.

Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan.

Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään…

BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi.

Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella:

• Mitä strategiassa luvattiin?

• Mitä on tapahtunut?

• Arvio: toteutuiko painopiste?

1. YHÄ USEAMMAN LAJI

Strategiassa luvattiin:

• Tukea seurojen toimintaa ja kehittämistä
• Kehitetään harrastajapolkua, uusien pelaajien houkuttelua ja lisenssin omaavia harrastajia on 3500
• Panostetaan kouluyhteistyöhön ja matalan kynnyksen toimintaan
• Selkeitä kehityspolkuja pelaajille, valmentajille, tuomareille ja seuratoimijoille

Toteutunut:

• Valitettavasti toteutuneita kohtia ei ole?
• Seurojen tukeminen on ollut lähinnä sanallista; ei konkreettisia ohjelmia tai rahoituksia.
• Harrastajamäärien kasvua ei ole tapahtunut – monin paikoin ne ovat valitettavasti jopa laskeneet.
• Kouluyhteistyö on yksittäisten seurojen harteilla – Hankkeita ei ole saatu käynnistettyä.
• Kehityspolut pelaajille, valmentajille, tuomareille ja seuratoimijoille puuttuvat edelleen

Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen.

---

2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA

Strategiassa luvattiin:

• Edistää jääpallohallien rakentamista, jääpalloa pelataan Suomessa sekä sisällä että ulkona.
• Edistämme toimintaa, joihin harrastajat/toimijat voivat osallistua perinteisen sarjakauden ulkopuolella
• Tehdä olosuhdeselvityksiä ja parantaa jääpallolle kenttätilannetta.

Toteutunut:

• Valitettavasti toteutuneita kohtia ei ole?
• Liiton aktiivisuus hallihankkeissa on ollut vähäistä. Yksittäiset seurat ovat ajaneet hankkeita.
• Suomessa pelataan jääpalloa vain ulkona
• Sarjakauden ulkopuolista toimintaa ei ole
• Jääaika ulkojäillä on lyhentynyt, ja harjoitteluolosuhteet ovat osalla jopa heikentyneet (mm. Helsinki).

Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta.

---

3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU

Strategiassa luvattiin:

• Nostetaan kilpailutoiminnan laatua
• urheiluakatemioiden palveluja osana nuorten jääpalloilijoiden kehitystä huippu-urheilijoiksi
• Kehitetään sarjajärjestelmiä
• Vahvistetaan maajoukkuetoimintaa ja menestystä

Toteutunut:

• Valitettavasti toteutuneita kohtia ei ole?
• Naisten tai Poikien Bandyliigojen näkyvyys ei ole kasvaneet. Seuroja jäänyt sarjoista pois
• Kilpailutoiminta ei ole uudistunut; kalenteri on yhä hyvin lyhyt.
• Urheiluakatemiatoimintaan vuositasolla ei osallistu ennakoitua 200 nuorta jääpalloilijaa
• Suomi ei ole saavuttanut Miesten Maailmanmestaruutta

Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin.

---

4. RAIKAS JULKISUUSKUVA

Strategiassa luvattiin:

• Parannetaan viestintää ja markkinointia
• Hyödynnetään sosiaalista mediaa
• Ulkoista ja sisäistä viestintää, tehdään tavoitteiden mukaisesti ympärivuotisesti.
• Lajin imagoa ja houkuttelevuutta parannetaan alati kehittyvällä yleisilmeellä markkinoinnin tueksi
• Rakennetaan vahvaa brändiä, julkisuuskuvaa, ja lisäksi kaikki Bandyliigaottelut striimataan
• Suomalaista jääpalloa johdetaan modernisti, hyvää hallintotapaa kunnioittaen.
• Suosimme ja kehitämme digitaalisia ratkaisuja eri palveluille ja toimintamuodoille.

Toteutunut:

• AINOA toteutunut on yhteinen striimauspohja Finbandy TV – Tosin yksikään seura ei ole liittynyt sen alle striimaamaan ottelujaan, tai turnauksiaan – Miksi?
• Osittain voidaan todeta että myös hyvä hallintotapa on toteutunut
• Moderni johtaminen on jäänyt kyllä haaveeksi
• Liiton viestintä on satunnaista, eikä esim. strategiasta ole aktiivisesti raportoitu.
• Sosiaalisen median sisältö on satunnaista ja pääasiassa tulospalvelupohjaista.
• Brändiä ei ole kehitetty, eikä jääpallo näy valtakunnallisesti – piti näkyä vähintään 10 tuntia valtakunnallisilla TV-kanaville – ei näy…

Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle.

---

5. KOHDENNETUT RESURSSIT

Strategiassa luvattiin:

• Kehitetään liiton ja seurojen välistä yhteistyötä
• Panostetaan avoimuuteen, dialogiin ja yhteisöllisyyteen
• Luodaan moderni ja innostava toimintakulttuuri
• Toteutamme laaja-alaista varainhankintaa rahoittamaan kasvuamme ja saavuttaaksemme jatkuvaa kehitystä
• Luomme selkeitä tavoitteita ja vastuualueita tukeaksemme suurinta voimavaraamme – lajin parissa toimivia henkilöitä

Toteutunut:

• Valitettavasti toteutuneita kohtia ei ole?
• Seurojen ja liiton keskustelu väitetään etäiseksi ja yksisuuntaista. Kuitenkaan seurat eivät tarpeeksi osallistu luvatusti yhteisiin toimiin
• Strategian etenemisestä ei ole raportoitu avoimesti.
• Päätöksenteon läpinäkyvyys on heikkoa; palautekanavia ei käytetä systemaattisesti.
• Suomalaisen jääpallon taloudellinen resurssi kasvaa 50 % strategiakaudella – On käynyt päin vastoin, talous on sakannut
• Suomalaisen jääpallon varainhankinnan tuotto kasvaa 100 % – Tuotot varainhankinnassa ovat jääneet minimaalisiksi.

Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä)

---

📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta!

Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa.

BandyliigaToimituksen johtopäätökset

Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa.

🔍 Mikä on strategian merkitys?

Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi:

1. Olosuhteita (esim. hallirakentaminen)
2. Seuratoimintaa (esim. junioritoiminnan tuki)
3. Viestintää ja näkyvyyttä
4. Kansainvälisiä suhteita
5. Taloudellista kestävyyttä

…ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat.

---

⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille?

Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta:

• Rahavirrat ohjautuvat epästrategisesti tai kuluvat vanhojen rakenteiden ylläpitoon.
• Luottamus sidosryhmissä (seurat, kumppanit, mahdolliset sponsorit) heikkenee.
• Ulkopuolisen rahoituksen saaminen vaikeutuu (“Miksi sijoittaa, jos suunnitelmia ei toteuteta?”)
• Toiminta muuttuu selviytymistaisteluksi → jolloin visio ja pitkäjänteisyys puuttuvat.

---

📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin

Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu:

• Hallihankkeita olisi voitu edistää → olosuhteet paremmiksi → harrastajamäärät kasvavat.
• Viestinnällä olisi saatu uusia tukijoita ja yleisöä.
• Yhteistyötä seurojen ja alueiden kanssa olisi voitu tiivistää → parempi kenttätyö.
• Taloutta olisi voitu suunnitella pidemmällä aikavälillä.

Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta.

---

🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä?

Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin.

---

BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan:

Mitä voimme tehdä toisin?

• Rakennamme avoimen, osallistavan ja konkreettisen strategiaprosessin, jossa kenttä ja liitto kulkevat käsi kädessä.
• Teemme strategian, jossa on selkeät toimenpiteet, aikarajat ja mittarit.
• Vahvistamme vuorovaikutusta, viestintää ja yhteistyötä.
• Luomme kulttuurin, jossa luottamus, vastuunkanto ja yhteinen päämäärä ovat keskiössä.

Voisimme yhdessä vielä parantaa:

• Laajennetaan valmistelutyötä: Strategian luomisessa ja päivittämisessä tulisi olla mukana laajempi joukko – ei vain liiton hallitus, vaan myös seurojen edustajat, valmentajat, pelaajat, tuomarit, ja muut kenttätoimijat.

• Järjestetään työpajoja ja foorumeita: Avoimet keskustelufoorumit ja työpajat, joissa seurat voivat jakaa huoliaan, ehdotuksiaan ja näkemyksiään, auttavat luomaan yhteistä pohjaa ja sitoutumista.

• Kyselyt ja palautteen kerääminen: Säännölliset kyselyt ja palautekierrokset kentältä, jotta voidaan seurata, mitä ajattelevat ne, jotka tekevät päivittäistä työtä jääpallon eteen ympäri Suomen.

• Toimenpide- ja aikarajoitteet: Laaditaan selkeät toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Esimerkiksi, kuka tekee mitä, milloin ja minkä budjetin puitteissa?

• Toteutuksen seuranta: On tärkeää, että strategian edistymistä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti – näin kenttä ja seurat voivat nähdä, miten hommat etenevät ja voivat tarvittaessa vaikuttaa.

• Viestintäliitynnät avoimiksi: Jatkuva ja läpinäkyvä viestintä seurojen kanssa. Liiton ei tulisi olla kaukainen organisaatio vaan yhteistyökumppani, johon seurat voivat luottaa.

• Erityisesti digitaalinen vuorovaikutus: Virtuaaliset kokoukset, webinaarit ja keskustelut, joissa liitto ja seurat voivat jakaa ajankohtaisia asioita ja keskustella niistä yhdessä.

• Seurapalaverit ja seuratapahtumat: Liiton tulisi järjestää säännöllisiä tapahtumia, joissa seurat voivat kohdata toisiaan, ja seurojen tulisi näihin osallistua paremmin kuin ennen.

• Johtaminen esimerkillä: Liiton tulisi näyttää esimerkkiä avoimuudella ja yhteistyöllä. Tämä luo luottamusta ja motivoi seuroja myös tekemään omalta osaltaan enemmän.

• Seurajohtajien ja valmentajien rooli: Seurajohtajilla ja valmentajilla on tärkeä rooli strategian toteuttamisessa – he voivat olla tärkeimpiä muutosagentteja kentällä.

• Tuki hankkeille: Liitto voi tarjota tukea paikallisille hankkeille, kuten hallihankkeille, nuorisotoiminnalle ja seuran kehittämisprojekteille. Tämä voi olla rahoitusta, asiantuntijatukea tai verkostoitumismahdollisuuksia.

• Koulutus ja kehittäminen: Järjestäkää koulutuksia ja tukitoimia valmentajille, tuomareille, toimihenkilöille ja muille keskeisille henkilöille. Hyvin koulutetut ja motivoituneet henkilöt voivat viedä strategiaa eteenpäin.

• Sponsoreiden ja kumppanien haku: Liitto ja seurat voisivat yhdessä onnistua saamaan uusia sponsoreita tai yhteistyökumppaneita hankkeilleen. (Finaalissa oli mahdollisuus, eipä tainnut yksikään joukkue tarttua asiaan?)

• Avoimen kulttuurin luominen: Liiton ja seurojen välillä tulisi olla avointa keskustelua ja luottamusta. Seurojen tulee kokea, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä ja niihin reagoidaan. Liiton taas kokea että kenttä on tietoinen mitä he tekevät jääpallon eteen.

• Yhteiset tavoitteet ja intohimo: Yhteinen visio ja päämäärä, jota kohti kaikki liikkuvat yhdessä – tämä vaatii paitsi strategiaa myös vahvaa yhteisöllisyyttä. Jääpallon tulevaisuus on yhteinen asia.

• Talkoohenki ja osallisuus: Liitto & seurat voisivat yhdessä kannustaa toimijoita osallistumaan yhteisiin hankkeisiin – ei vain rahoittamalla, vaan myös henkisesti tukemalla ja innostamalla. Talkoohenki on olennainen osa jääpallon kulttuuria.

• Liitto toimii mahdollistajana: Liitto voi olla se taho, joka avaa ovia, poistaa esteitä ja luo mahdollisuuksia, ei se joka lisää byrokratiaa ja rajoitteita.

• Ei ylhäältä päin: Liiton ei tule olla se taho, joka asettaa esteitä, vaan se, joka mahdollistaa ja tukee kentän työtä.

• Yhteistyö liittoon päin: Seurojen tulee myös osallistua oikeasti liiton työhön, sen tukemiseen, ja yhteisiin hankkeisiin – ei niin kuin ennen on sinnepäin toimittu, ja lähinnä vain haukuttu – Seurojen tulee kertoa myös jäsenistölleen mitä kaikkea Suomen jääpalloliitossa lajin, ja seurojen eteen tehdään – Pelaajakyselyissämme näkee, ettei pelaajilla edes Bandyliigassa ole mitään tietoa Jääpalloliiton töistä, tai tekemisistä.

---

Seurojen vastuu ja velvollisuus

Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa.

✅ Seurojen oikeus:

• Vaati strategian toimeenpanoa ja sen seurantaa
• Odottaa tukea, avoimuutta ja viestintää liitolta
• Päästä mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen suunnitteluun

⚠️ Seurojen velvollisuus:

• Pitää ääntä: hiljaisuus tarkoittaa hyväksyntää nykytilalle
• Osallistua aktiivisesti keskusteluun ja kehitykseen
• Tekee oman työnsä avoimesti, kunnianhimoisesti ja yhteistyötä rakentaen
• Nostaa esiin epäkohdat, mutta myös esittää ratkaisuja
• Osallistuu kokouksiin, työryhmiin ja strategiaprosesseihin – ei jäädä pois passiivisuuden tai pettymyksen takia. Esim. Finbandy TV on seurojen kanssa yhdessä luotu, mutta kaudella 2024-25 siinä mukana ei ollut kuin OLS kahden viimeisen ottelunsa ajan – Missä muut? Miksi puhutaan yhteistyöstä, mutta sitten ei kuitenkaan yhteisiä päätöksiä noudateta??
• Antaa palautetta ja tekee aloitteita – rakentava kritiikki on osa vastuullista jäsenyyttä.
• Seuraa ja vaatii strategian etenemistä, ei anna sen unohtua vuosiksi kerrallaan.
• Tekee paikallista olosuhdetyötä, jääpalloliitto auttaa tarvittaessa – käy keskusteluja kunnan kanssa, osallistuu hankkeisiin, etsii yhteistyökumppaneita.
• Toteuttaa omaa ministrategiaa: miten seura tukee harrastajamäärien kasvua, junioritoimintaa, olosuhteita ja yhteisöä?
• Tarjoaa laadukasta, säännöllistä ja matalan kynnyksen toimintaa – ei vain kilpailuun tähtäävää.
• Huolehtii kouluyhteistyöstä ja uusien harrastajien sisääntulosta.
• Kouluttaa valmentajia ja ohjaajia – ei jätä vastuuta pelkästään liitolle.
• Pitää aktiivista some- ja mediaviestintää yllä – paikallislehdistä sosiaaliseen mediaan.
• Kutsuu yleisöä katsomoon, järjestää tapahtumia, tuo jääpallon ihmisten näkyville.
• Yhteistyö muiden lajien ja toimijoiden kanssa (esim. koulu- ja jääurheilutapahtumat).
• Toimii esimerkkinä muille seuroille – jakaa osaamistaan, ei varjele ideoita mustasukkaisesti.
• Toimii kasvualustana uusille vapaaehtoisille ja tekijöille.

Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä.

Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat.

Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme.

P.S

Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin

Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin.

Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole syyllistäjiä, vaan kaikki ovat osaltaan mukana yhteisessä tavoitteessa.

Tässä muutoksessa meillä kaikilla on rooli:

• Seurat voivat olla aktiivisia, osallistua keskusteluihin ja jakaa omat ideansa.
• Liitto voi tarjota tukea, resursseja ja viitekehyksiä, jotka auttavat seuroja kasvamaan ja kehittymään.
• Me kaikki voimme asettaa yhteiset tavoitteet ja tehdä konkreettisia suunnitelmia, jotka vievät meitä eteenpäin.

Tämä ei ole yhden tahon tai henkilön vastuulla. Se on meidän kaikkien vastuullamme. Yhteinen sitoutuminen, avoin vuoropuhelu ja toisten tukeminen ovat avainasemassa, kun rakennamme jääpallon tulevaisuutta yhdessä. Nyt on aika tehdä muutoksia, mutta ennen kaikkea on aika sitoutua siihen, että yhdessä teemme töitä suomalaisen jääpallon eteen…

BandyliigaToimitus toivoo asiallista keskustelua jääpalloperheen kesken

Jääpallon tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä. Nyt on oikea aika pysähtyä ja pohtia, mitä voimme tehdä toisin, jotta suomalainen jääpallo voi kehittyä ja menestyä myös tulevaisuudessa.

BandyliigaToimitus toivoo asiallista ja rakentavaa keskustelua kaikkien jääpalloperheen jäsenten kesken. On tärkeää, että kaikki, seurat, valmentajat, pelaajat, liitto ja muut toimijat, voivat jakaa näkemyksiään ja ideoitaan. Tavoitteena on löytää yhdessä käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja, jotka vievät jääpallon eteenpäin.

Keskustellaan avoimesti, kuunnellaan toisiamme ja pohditaan, mitä voimme parantaa. Mahdollisesti keskustelua voidaan syventää ja käytännön toimenpiteitä miettiä jo kevään liittokokouksessa.

Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus yhteistyöhön ja yhteisiin muutoksiin.

Koko jääpalloperheen jäsenten yhdessä tekemä työ on se, joka vie meitä eteenpäin ja varmistaa lajin jatkuvan kehittymisen.

Suomalaisen jääpallon puolesta:

BandyliigaToimitus

Pasi Virtanen, päätoimittaja
Siuntio, 8 huhtikuuta 2025

“Kissa on nyt nostettu pöydälle”