BandyLiigaUutisetBotniaUutisetWP35Uutiset

Seurat näkyviin siellä missä ihmiset ovat

Botnia ja WP 35 näyttävät hyvää esimerkkiä Jääpalloseurojen toiminta ei saa jäädä vain talven otteluihin ja tekojäiden laidalle. Lajin tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeää on näkyä ihmisten arjessa, tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua jääpalloon ja samalla osoittaa, että seura on aktiivinen osa omaa yhteisöään. Tästä kaksi hyvää esimerkkiä tarjoavat tänä loppukesänä Botnia-69 ja WP 35. Botnia juoksee hyvän asian puolesta Helsinkiläinen Botnia-69 järjestää 5. syyskuuta 2026 Oulunkylän urheilupuistossa hyväntekeväisyystapahtuman, jossa yhdistyvät liikunta, yhteisöllisyys ja hyvän tekeminen. Tunnin mittaisessa tapahtumassa osallistujat kiertävät kenttää oman kuntonsa ja halunsa mukaan. Jokainen voi hankkia itselleen yhden tai useamman sponsorin, jotka lupaavat maksaa sovitun summan jokaisesta osallistujan kiertämästä kierroksesta. Osallistuminen on maksutonta, ja tapahtuman tuotosta 20 prosenttia ohjataan Epilepsialiitolle. Mukana voi olla kuka tahansa – ikään tai kuntotasoon katsomatta. Tärkeintä eivät ole kilometrit tai kierrosajat, vaan osallistuminen. Ja vaikka Oulunkylään ei pääsisikään paikan päälle, Botnia tarjoaa mahdollisuuden osallistua myös ostamalla verkkokaupasta niin sanottuja etäkierroksia. Tällainen tapahtuma kertoo seurasta paljon enemmän kuin sarjataulukko. Samalla kun Botnia tekee hyvää, se tuo oman nimensä ja jääpallon ihmisten tietoisuuteen myös varsinaisen pelikauden ulkopuolella. WP 35 vie jääpallon keskelle ihmisten arkea Varkaudessa WP 35 on tänään 15. elokuuta mukana Prisman Elämän harrastepäivässä, seura esittelee jääpalloa. Seuran pisteellä voi esimerkiksi testata, kuinka jääpallon pomputtelu mailalla onnistuu. Kilpailuun oli yhdistetty myös palkinto, mutta vielä tärkeämpi kysymys kuului: Olisiko jääpallosta elämäsi harrastukseksi? Juuri tällaista näkyvyyttä jääpallo tarvitsee. Kaikki lapset, nuoret tai heidän vanhempansa eivät tule oma-aloitteisesti jäähallille tai jääpallokentälle katsomaan harjoituksia. Kun seura sen sijaan menee sinne, missä ihmiset jo valmiiksi liikkuvat, kynnys ensimmäiseen kosketukseen lajin kanssa madaltuu huomattavasti. Jos yksi lapsi tarttuu ensimmäistä kertaa jääpallomailaan kauppareissun yhteydessä ja innostuu myöhemmin lähtemään harjoituksiin, tapahtuma on jo tehnyt tehtävänsä. Pelaajia ei rekrytoida vain ilmoituksilla Jääpallon yksi suurimmista tulevaisuuden kysymyksistä on uusien harrastajien saaminen mukaan. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kovaa. Tarjolla on valtavasti urheilulajeja ja muita harrastuksia, eikä jääpallo voi odottaa, että uudet pelaajat löytävät lajin itsestään. Seurojen on mentävä ihmisten luo. Kauppakeskukset, koulujen tapahtumat, kaupunginosapäivät, urheilutapahtumat, hyväntekeväisyystempaukset ja erilaiset harrastemessut ovat jääpallolle erinomaisia paikkoja näkyä. Maila käteen, pallo mukaan ja mahdollisuus kokeilla. Siinä saattaa olla tehokkaampi rekrytointikeino kuin yhdessäkään mainoksessa. Samalla seurasta muodostuu aivan toisenlainen kuva. Jääpalloseura ei ole vain edustusjoukkue, joka pelaa talvella Bandyliigaa, vaan paikallinen yhteisö, jonka toimintaan voi tulla mukaan monella tavalla. Näkyvyys rakentaa koko lajin tulevaisuutta Botnian hyväntekeväisyysjuoksu ja WP 35:n osallistuminen harrastepäivään ovat erilaisia tapahtumia, mutta niiden perusajatus on sama. Seura näkyy, kohtaa ihmisiä ja tekee jotain yhteisönsä kanssa. Jääpallon kaltaiselle verrattain pienelle lajille tällaisen toiminnan arvo on suuri. Jokainen kohtaaminen voi tuoda uuden juniorin, uuden vapaaehtoisen, uuden katsojan, uuden yhteistyökumppanin tai kokonaisen uuden perheen lajin pariin. Kaiken toiminnan ei tarvitse edes johtaa välittömästi uuteen pelaajaan. Myös se on arvokasta, että yhä useampi ihminen tietää, että omassa kaupungissa toimii jääpalloseura – ja että sinne voi tulla mukaan. Botnia-69 ja WP 35 näyttävät tässä hyvää esimerkkiä. Jääpallon pitää näkyä myös silloin, kun jää ei ole vielä kentässä. Kun lajista tehdään helposti lähestyttävä, avoin ja yhteisöllinen, rakennetaan samalla pohjaa seuraavalle talvelle – ja ennen kaikkea tuleville sukupolville.

Toimitus

183
0
BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Jääpallo ja kaukalopallo tiivistävät yhteistyötä

Tavoitteena saada lisää lapsia jäälle Suomen Jääpalloliitto ja Suomen Kaukalopalloliitto selvittävät mahdollisuuksia tiivistää lajien välistä yhteistyötä erityisesti lasten ja nuorten toiminnassa. Tavoitteena on madaltaa harrastamisen kynnystä, löytää uusia harrastajia ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua molempiin lajeihin. Yhteistyössä yksi kiinnostavimmista ajatuksista on niin sanottu kaukalojääpallotoiminta, jossa jääpallon ja kaukalopallon välineitä sekä toimintatapoja yhdistettäisiin uudenlaiseksi matalan kynnyksen harrastamiseksi. – Yhtenä ideana on käynnistää kaukalojääpallotoimintaa, jossa yhdistyisivät molempien lajien välineet ja toimintatavat, kertoo Suomen Kaukalopalloliiton puheenjohtaja Visa Engman. Toimintaa voitaisiin järjestää esimerkiksi kerhomuotoisena sekä keväällä pelattavana toimintana varsinaisen talvikauden jatkoksi. Erityisenä kohderyhmänä olisivat noin 7–11-vuotiaat lapset, mutta tavoitteena on samalla houkutella mukaan myös sellaisia lapsia, joilla ei vielä ole aikaisempaa taustaa kummassakaan lajissa. Lappeenrannassa yhteistyöstä jo hyviä kokemuksia Lajien välistä yhteistyötä on tehty jo käytännössä esimerkiksi Lappeenrannassa, jossa Lauritsalan Visa ja Wiipurin Sudet ovat olleet mukana yhteisessä toiminnassa. Vastaavanlaista yhteistyötä halutaan mahdollisuuksien mukaan laajentaa myös muille paikkakunnille. Esillä ovat olleet muun muassa Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Mikkeli, Pori, Varkaus, Porvoo ja Tampere. Ajatuksena ei ole siirtää pelaajia lajista toiseen, vaan tarjota lapsille mahdollisuus harrastaa useampaa jäälajia rinnakkain. – Tarkoituksena ei ole viedä junioreita lajista toiseen, vaan mahdollistaa jääpallon säilyminen päälajina ja samalla molempien lajien harrastaminen, Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen painottaa. Tämä ajatus voi olla erityisen tärkeä pienemmillä paikkakunnilla, joissa juniori-ikäluokkien pelaajamäärät eivät aina yksin riitä laajamittaisen toiminnan järjestämiseen. Yhteinen tavoite on saada lisää lapsia jääurheilun pariin Molempien lajien kannalta keskeinen tavoite on harrastajamäärien kasvattaminen ja jäälajien tarjoaminen entistä suuremmalle joukolle lapsia. – Yhteistyöllä halutaan ennen kaikkea kasvattaa harrastajamääriä ja tuoda jääurheilua entistä useamman lapsen ulottuville, Suomen Kaukalopalloliiton toiminnanjohtaja Janne Borgström toteaa. Tulevaisuudessa yhteistyötä voitaisiin kehittää muun muassa seuroille tehtävän kyselyn, kaukalojääpalloturnauksen, yhteisen ennakkomarkkinoinnin sekä yhdistelmäjoukkueiden avulla. Samalla selvitetään mahdollisuuksia järjestää yhteisiä tapahtumia ja muita toimintamuotoja, joissa lapset pääsisivät tutustumaan lajeihin ilman suurta sitoutumisen kynnystä. Liittojen tehtävänä olisi toimia toiminnan mahdollistajina ja koordinoijina, mutta varsinainen käytännön toteutus tapahtuisi tiiviissä yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa. Matalan kynnyksen reitti jääpallokouluun Jääpallon näkökulmasta yhteistyössä nähdään mahdollisuus rakentaa uusia polkuja lajin junioritoimintaan. – Tavoitteena on rakentaa matalan kynnyksen toimintaa, jonka kautta mahdollisimman moni lapsi löytäisi tiensä jääpallokouluun tai junioritoimintaan, Suomen Jääpalloliiton kilpailukoordinaattori Andreas Sjöblom sanoo. Suomalaisessa jääpallossa uusien harrastajien löytäminen ja junioritoiminnan vahvistaminen ovat lajin tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Kaukalopallon kanssa suunniteltava yhteistyö voi parhaimmillaan tuoda jäälle kokonaan uusia lapsia sekä tarjota nykyisille junioreille aiempaa monipuolisempia mahdollisuuksia harrastaa. Bandyliiga.fi seuraa yhteistyösuunnitelmien etenemistä ja mahdollisten uusien toimintamuotojen käynnistymistä. Lähde: Suomen Jääpalloliiton tiedotus

Toimitus

134
0
BandyLiigaUutiset

Tiedote!

Bandy tarvitsee nyt yhteistyötä ja avoimuutta – aika toimia yhdessä on nyt! BandyliigaToimituksen tehtävänä on seurata lajin kehitystä ja tuoda esiin asioita, jotka vaikuttavat suomalaisen bandyn tulevaisuuteen. Haluamme käydä avointa ja rakentavaa keskustelua myös niistä haasteista ja ongelmakohdista, jotka koskettavat koko lajiyhteisöämme. Viime aikoina olemme saaneet kasvavassa määrin palautetta bandyn tilanteesta Suomessa. Huolena on lajin kuihtuminen ja pitkällä aikavälillä jopa sen olemassaolon uhka. Tämä on viesti, joka on syytä ottaa vakavasti. Bandy on perinteinen ja arvokas laji Suomessa. Sen säilyttäminen ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin vastuullista ja yhteistä toimintaa kaikilta tahoilta. Valitettavasti lajissa on viime vuosina yleistynyt toimintakulttuuri, jossa sovittuja päätöksiä ei noudateta, yhteistyö eri tahojen välillä on heikkoa ja asioista keskustellaan liian vähän avoimesti. Kritiikki itsessään ei ole ongelma – päinvastoin, se voi olla tärkeä kehittämisen väline. Suurempi haaste on yhteistyön puute ja kyvyttömyys katsoa lajin etua yksittäisten intressien edelle. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä kehityssuunta on erityisen vaarallinen. Resurssit ovat rajalliset, ja sen vuoksi kaikkien toimijoiden tulisi keskittyä rakentavaan yhteistyöhön, avoimeen vuorovaikutukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Me uskomme, että lajin tulevaisuus on yhä pelastettavissa oikeilla toimenpiteillä. Tämä edellyttää päätöksenteon johdonmukaisuutta, avoimuutta ja aitoa halua toimia yhteisten tavoitteiden eteen. On aika siirtää syrjään vanhat ristiriidat ja ryhtyä yhdessä rakentamaan vahvempaa tulevaisuutta suomalaiselle bandylle. Pasi Virtanen päätoimittaja, BandyliigaToimitus Lopuksi haluamme sanoa teille kaikille seuraajille ja lajin ystäville: Kun lähetätte meille palautetta, toivomme, että ymmärrätte lähtökohtamme — rakkautemme jääpalloa kohtaan sekä halumme kehittää ja turvata lajin tulevaisuus. Siksi kirjoitamme avoimesti myös niistä asioista, jotka ovat vaikeita tai epämiellyttäviä. On samalla aika myöntää rehellisesti: lajimme ei ole koskaan ollut näin huonossa jamassa kuin nyt. Nyt olemme vedenjakajalla. On tehtävä valinta: toimimmeko yhdessä ja aidosti korjaamme tilanteen – vai luovutammeko? Tämä päätös on jokaisessa meissä: Mitä me YHDESSÄ päätämme tehdä? Vai sammuttaako viimeinen valot?

Toimitus

373
4
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus pohtii vähentyvää pelaajapohjaa…

Pelaajapula varjostaa Bandyliigan tulevaisuutta – Koko laji tarvitsee muutosta Bandyliigan 2025–2026 kausi on täynnä odotuksia ja uusia tuulia, kun mukaan liittyy jälleen WP 35. Tämä kasvattaa joukkueiden määrää ja lisää kilpailua kentillä, mutta samalla nousee esiin huolestuttava ongelma: pelaajapula. Tällä hetkellä liigan kokoonpanoihin ei ole riittävästi pelaajia, ja vaikka pelaajamäärä kasvaa noin 165:een, liigan tarpeet ovat paljon suuremmat. Joukkueet tarvitsevat vähintään 180 pelaajaa täyttääkseen kokoonpanovaatimukset, ja tämä epätasapaino saattaa vaikuttaa vakavasti koko sarjan tasoon ja tulevaisuuteen. Kyllä, tilanne on todella huolestuttava, ja vanhojen pelimiesten kommentit kuvaavat sitä, kuinka syvälle tämä ongelma ulottuu. Kun kokeneet pelaajat ja pitkän linjan bandyn asiantuntijat toteavat, että sarja ei ole enää entisensä, se on merkki siitä, että lajin ydin on saattanut alkaa murentua. Jos perinteet ja pelaajien kokemukset eivät enää kohtaa nykytilannetta, on aiheellista kysyä, mihin suuntaan Bandyliiga on menossa?. Tällainen huoli ei synny tyhjästä. Vanhojen pelimiesten pelot ovat merkkejä siitä, että pelaajapula, liian aikainen nuorten pelaajien siirtyminen liigaan ja tasapainon puute joukkueissa saattavat olla muokanneet Bandyliigan luonteen tavalla, joka ei tue lajin pitkäjänteistä kehitystä. Kun kokeneet pelaajat kokevat, ettei sarja ole enää entisensä, se viittaa myös siihen, että kentällä ja sen ulkopuolella tapahtuu muutoksia, jotka eivät tue lajin kehittymistä ja kasvua. Jos Bandyliigassa ei pystytä turvaamaan tasapainoa nuorten ja kokeneiden pelaajien välillä, se voi johtaa siihen, että kilpailun taso laskee, ja laji ei enää houkuttele uusia pelaajia tai katsojia. Tämä ei ole vain pelaajien ongelma, vaan myös koko suomalaisen bandyn tulevaisuuden kysymys. Mitä pitäisi tehdä? Ennen kaikkea on löydettävä keinoja tukea nuorten pelaajien kehitystä omissa sarjoissaan. Nuorille pitäisi antaa aikaa ja tilaa kasvaa ilman, että heidän tarvitsee kilpailla kokeneempien pelaajien kanssa liian aikaisin. Samalla kokeneille pelaajille tulisi taata peliaikaa ja mahdollisuus jakaa osaamistaan, jotta heidän arvokas kokemuksensa ei mene hukkaan. Tällä tavoin voidaan estää, että Bandyliigan taso ei laske, vaan se pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana kaikille. Onkin aika herätä tilanteeseen ja ryhtyä toimiin, jotta Bandyliiga ei menettäisi luonteenpiirteitään ja jatkuisi edelleen perinteitä vaalien, mutta samalla kehittyen ja uudistuen. Viime kauden aikana Botnian joukkue joutui kamppailemaan lähes koko kauden vajaalla pelaajalistalla, ja se heikensi heidän kilpailukykyään merkittävästi. Sama haaste voi kohdata myös muita joukkueita, mikäli pelaajapula jatkuu tai pahenee. Pelaajapula voi myös johtaa äärimmäisiin toimiin, kuten nuorempien pelaajien nostamiseen Bandyliigaan liian aikaisin (osittain jo tapahtuut). Vaikka tämä saattaa näyttää ratkaisevalta lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä se voi estää nuorten pelaajien luonnollista kehitystä. Bandyliigassa pelaaminen ei ole pelkästään kilpailemista, vaan myös oppimista ja kasvamista pelaajana. Kun nuoret pelaajat astuvat liiga-areenoille liian aikaisin, he eivät saa riittävää kokemusta omassa ikäluokassaan, eikä heille jää tarpeeksi aikaa kehittää itseään nuorten sarjoissa. Huoli ei ole vain yksittäisten joukkueiden ongelma, vaan se ulottuu koko lajiin. Nuoret pelaajat eivät saa riittävästi haastetta omissa sarjoissaan, mikä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa Suomella ei ole tarpeeksi kypsiä pelaajia, jotka pystyvät haastamaan kansainvälisellä kentällä. Tämä on todella huolestuttavaa, ja tilanne on valitettavasti jo osittain totta. Pelaajapula ja kasvavat palkkakustannukset asettavat seurat yhä vaikeampaan asemaan, erityisesti kun taloudelliset tulot, kuten sponsorit ja lipputulot, ovat laskeneet. Tämä luo ristiriidan, jossa rikkaat seurat voivat käyttää varojaan kilpailuedun saamiseksi, mutta pienemmät ja taloudellisesti heikommat joukkueet jäävät entistä enemmän jälkeen. Kun rikkaat joukkueet voivat maksaa palkkaa yms etuja ja houkutella parhaat pelaajat, syntyy epätasapaino, joka vie koko sarjan kilpailukykyä ja kiinnostavuutta. Seurojen välinen ero kasvaa, ja pienemmät seurat voivat tulla jopa eloonjäämistaisteluun. Jos tämä kehitys jatkuu, kuten pelätään, joukkueet voivat todella kuolla pois, ja jäljelle jää vain muutama huippuseura. Tällöin lajin kiinnostavuus ja laajalle leviävä seuraaminen voivat romahtaa. Valitettavasti tätä ei ymmärretä – ajatellaan että kunhan me pärjäämme – Muulla ei ole väliä! Kyllä kaikella on vaikutusta – se pitäisi yhdessä todeta ja tehdä sen eteen myös töitä… Laji tarvitsee kipeästi tukea, ja on selvää, että tämä dynamiikka uhkaa koko suomalaisen jääpallon tulevaisuutta. Onko olemassa mahdollisuuksia tasapainottaa tilanne? Ehkä voitaisiin etsiä keinoja, joilla pienemmät seurat saavat enemmän tukea – niin taloudellisesti kuin pelaajapolitiikassa. Liigassa voisi myös miettiä rajoituksia, jotka estäisivät täysin taloudellisesti voimakkaimpien seurojen dominanssia. Tämä auttaisi pitämään kilpailua elossa ja estäisi liigan luisumista kouriin, joissa vain muutama seura hallitsee kaikkea. Ilman muutoksia tämä tilanne voi johtaa siihen, että suomalainen bandy kuihtuu, ja jäljelle jää vain marginaalinen osa siitä, mitä laji on ollut parhaimmillaan. Se on huoli, joka pitäisi herättää koko lajin ja sen tukijoiden keskuudessa, ennen kuin on liian myöhäistä. Bandyliigan tulevaisuus on vaakalaudalla. Onko tämä kehityskulku pysäytettävissä, ja mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret pelaajat saavat tarvittavan kehitysympäristön? Nykyinen suuntaus ei lupaa hyvää, ja koko laji tarvitsee muutosta, jotta suomalainen bandy voi säilyttää kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. BandyliigaToimitus pohtii mitä olisi nopeasti tehtävissä? Bandyliigan tulevaisuus on todella haasteiden edessä, ja jos suuntaa ei muuteta nopeasti, koko lajin elinvoimaisuus voi olla vaarassa. Pelaajapula, taloudellinen epätasapaino ja kilpailukyvyn heikkeneminen voivat luoda ketjureaktion, joka johtaa lajimme kuihtumiseen. Tässä on muutama askel, joka voisi auttaa suuntaamaan kehityksen parempaan: 1. Tuki pienemmille seuroille Pienemmät ja taloudellisesti heikommat seurat tarvitsevat lisää tukea. Yksi ratkaisu voisi olla tasapuolisemman jaettavan taloudellisen tuen malli, jossa isommat seurat voivat auttaa pienempiä. Tämä voisi tarkoittaa sponsorirahoitusten ja muiden tulovirtojen jakamista siten, että kaikki seurat voivat kilpailla tasapuolisemmin. Rahoitukselliset tukitoimet voivat myös ulottua nuorten pelaajien koulutusohjelmiin ja valmennukseen. 2. Liigan etuuskatto ja siirtorajoitukset Bandyliigan taloudellisen dynamiikan tasapainottaminen vaatii miettimistä, kuinka estetään liian rikkaiden seurojen dominoiminen. Esimerkiksi etuuskaton asettaminen ja siirtomarkkinoiden rajoittaminen voisi estää taloudellisesti vahvempien seurojen ylivaltaa. Tämä voisi tasoittaa kenttää ja estää pelaajien siirtymisen ainoastaan rahallisten etujen vuoksi, mikä heikentäisi muiden seurojen mahdollisuuksia kehittyä. 3. Tuki nuorten pelaajien kehitykselle Nuorille pelaajille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia pelata omissa ikäluokissaan, ennen kuin he siirtyvät liian aikaisin Bandyliigaan. Liigan ja nuorten sarjojen välinen tasapaino on ratkaisevaa. Nuorille pelaajille tulisi taata peliaikaa ja kilpailua omissa sarjoissaan. Samalla valmentajien ja seurojen tulisi keskittyä siihen, miten nuoria tuetaan parhaiten ilman, että he joutuvat kohtaamaan liian kovan kilpailun liian aikaisin. 4. Vahvistettu yhteistyö ja yhteiset strategiat Seurojen välinen yhteistyö ja yhteinen strategia voisivat auttaa ratkaisemaan useita ongelmia. Tavoitteena voisi olla koko lajin kehittäminen yhdessä sen sijaan, että keskitytään vain oman seuran etujen ajamiseen. Lajille tarvitaan yhteinen tahtotila ja pitkäjänteinen suunnitelma, joka varmistaa kilpailukyvyn ja tasapainon säilymisen. 5. Sponsorointi ja yleisön houkutteleminen Bandyliiga tarvitsee elvytyksen…

Toimitus

328
4
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

BandyLiigaUutiset

Onko yhteistyö mahdollista?

Puljujärven jääpallotausta selittää luistelutyyliä – selostajat hämmästyivät huimista maalimääristä SportsNet Pittsburghin televisiolähetyksessä ihmeteltiin taannoin Jesse Puljujärven omalaatuista luistelutyyliä, jossa hän liitää eteenpäin poikkeuksellisen pitkillä potkuilla. Toimittaja Hailey Hunter kertoi lähetyksessä keskustelleensa Puljujärven kanssa asiasta, ja suomalainen NHL-tähti paljasti, että pitkän liu’un taustalla on hänen jääpallotaustansa. Puljujärvi kasvoi Torniossa, jossa jääpallo oli tärkeä osa paikallista urheilukulttuuria. Puljujärvi kertoi, että Torniossa oli tavallista pelata sekä jääpalloa että jääkiekkoa, ja tämä monipuolinen urheiluympäristö on muovannut hänen liikkumistaan jäällä. Puljujärven jääpallotaituruus nousi esiin myös lähetyksessä, jossa kerrottiin hänen merkittävästä roolistaan lajissa. Puljujärvi ei ollut pelkästään jääpallon harrastaja, vaan hän dominoi lajia saavuttaen huikean maalimäärän: viimeisellä jääpallokaudellaan hän teki 54 maalia joukkueensa 56:sta maalista, kun Tornion Palloveikot voitti SM-kultaa. Tämä fakta sai selostajat ihmettelemään: “54 maalia 56:sta?!” toinen heistä totesi hämmästyneenä. Lähetyksessä kerrottu maalimäärä viittaa todennäköisesti Puljujärven aikaisempaan saavutukseen, joka liittyy hänen E-juniorikauteensa. Tuolloin hän oli avainasemassa, kun Tornion Palloveikot voitti jääpallon SM-mestaruuden. Finaalissa Puljujärvi teki peräti kahdeksan maalia Botniaa vastaan, ja ottelu päättyi 8–7. Puljujärven monipuolinen urheilutausta on siis ollut keskeinen osa hänen kehitystään huipputason jääkiekkoilijaksi. BandyliigaToimitus pohtii voisiko jääkiekko hyötyä jääpallosta? Kyllä, jääkiekko voisi ehdottomasti hyötyä jääpallon ja jääkiekon välistä yhteistyötä, erityisesti junioreiden tasolla. Jääpallon ja jääkiekon taitovaatimukset eivät ole täysin samat, mutta niillä on monia yhtäläisyyksiä, ja molemmat lajit tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia toistensa täydentämiseen. Tässä muutamia syitä, miksi yhteistyö voisi olla hyödyllistä: 1. Monipuolinen liikkuminen ja kestävyys Jääpallon kenttä on huomattavasti suurempi kuin jääkiekon, ja se vaatii pelaajilta hyvää kestävyyskuntoa ja pitkiä luistelupotkuja. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden liikkumistaitoja ja kestävyysominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös jääkiekossa, erityisesti nopeiden vaihdosten ja pitkien luistelupyrähdysten aikana. Pitkät luisteluliu’ut, joita jääpallo kehittää, voivat tuoda lisää voimaa ja tehokkuutta jääkiekkoilijoiden liikkumiseen. 2. Parantunut tasapaino ja koordinaatio Jääpallon kentällä pelaajat liikkuvat enemmän tasaisilla ja pitkillä liu’uilla, jotka vaativat hyvää tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä parantaa pelaajien kykyä hallita liikkeitään jääkiekossa, missä tasapaino on tärkeä osa kiekonhallintaa, taklaamista ja nopeita suunnanmuutoksia. 3. Kiekonhallinta ja syöttötaito Jääpallon pelissä käytettävä maila on hieman erilainen kuin jääkiekkomaila, mutta se kehittää silti pelaajien käsitaitoja, erityisesti kiekon käsittelyä ja syöttöjen tarkkuutta. Jääpallon pelaajat tottuvat käsittelemään kiekkoa tai palloa avoimilla kentillä, mikä saattaa parantaa heidän pelinäkemyksensä ja kyvyn syöttää tarkasti ja oikeaan paikkaan jääkiekossa. 4. Nopea reagointi ja päätöksentekokyky Jääpallon nopea pelitempo ja suurempi kenttä voivat kehittää pelaajien kykyä tehdä nopeita pelipäätöksiä. Tämä on tärkeä taito myös jääkiekossa, jossa pelaajien täytyy reagoida nopeasti muuttuviin pelitilanteisiin ja tehdä nopeita valintoja. 5. Kehittyneet voimantuotto- ja nopeustaidot Jääpallon peli vaatii pelaajilta vahvoja räjähtäviä liikkeitä, kuten nopeita luistelupyrähdyksiä ja pitkien luistelulinjojen hyödyntämistä. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden voimaa, erityisesti luistelunopeutta ja suoritusten räjähtävyyttä, mikä on olennainen osa kiekkoilijan pelityyliä. 6. Sosiaalinen ja kulttuurinen etu Jääpallo ja jääkiekko jakavat monia samoja arvoja ja kulttuureja, erityisesti pohjoisessa ja Venäjän läheisyydessä, missä molemmat lajit ovat suosittuja. Tämä voisi tuoda lisäarvoa junioreille, jotka oppivat sekä kilpailemaan että kunnioittamaan eri lajien perinteitä. Tämä voisi myös tuoda uusia pelaajia jääkiekkoon jääpallon kautta ja päinvastoin. 7. Riski loukkaantumisille vähenee Jääpallon ja jääkiekon yhteistyö voisi vähentää riskiä, että nuoret pelaajat jumiutuvat liikaa yhteen lajiin ja tekevät samalla liikkeitä, jotka kuormittavat samoja lihaksia ja niveliä. Monipuolinen harjoittelu eri lajeissa voi auttaa nuoria urheilijoita kehittämään koko kehon voimaa ja liikkuvuutta, mikä voi vähentää loukkaantumisriskiä myöhemmällä iällä. 8. Taitojen siirtäminen lajeista toiseen Nuoret pelaajat, jotka aloittavat jääpallon pelaamisen ja siirtyvät jääkiekkoon, voivat tuoda mukanaan tärkeitä taitoja, kuten nopean liikkeen, hyvän pelinäkemisen ja mailan hallinnan. Samoin jääkiekon pelaaminen voi tuoda hyötyjä jääpallon kentällä, sillä jääkiekossa opitaan pelaamaan ahtaammissa ja intensiivisemmissä tilanteissa, mikä voi kehittää pelinlukutaitoa myös jääpallossa. Toteutettavuus junioreissa Jääkiekon ja jääpallon yhdistäminen junioreiden tasolla ei vaadi suuria muutoksia, vaan se voisi olla esimerkiksi harrastuksena tai yhteistyöprojektina, jossa molemmat lajit voivat jakaa resursseja ja harjoitusmahdollisuuksia. Jääpallon kenttä on suuri, joten jääkiekkojoukkueet voisivat harjoitella jääpallon kentällä, jos olosuhteet sen sallivat. Molemmat lajiryhmät voisivat myös järjestää yhteisiä leirejä, joissa nuoret oppisivat molempien pelien perusteet ja taitoja. Monen unelma, joka ei toteudu kun ajatellaan vain omaa lajia… Kokonaisuudessaan yhteistyö jääkiekon ja jääpallon välillä junioreiden tasolla voisi tarjota monia etuja. Monipuolinen liikunta ja eri lajeissa kehittyminen voivat edistää nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, ja molemmat lajit voivat hyötyä toistensa taidoista. Tämä voisi johtaa parempiin pelitaitoihin ja vähemmän yksipuolisiin kehitysmalleihin, ja samalla lisätä urheilijoiden kiinnostusta eri talvilajeihin. BandyliigaToimitus pohtii… Jääpallo on kamppaillut löytääkseen hedelmällistä yhteistyötä esim. jääkiekon kanssa, sillä aiemmat yhteystyöyritykset ovat usein jääneet hedelmättömiksi. Lajit ovat pyrkineet luomaan yhteisiä pelillisiä ja taloudellisia etuja, mutta toistaiseksi yhteistyö on lähes aina päätynyt jääpallon kannalta epäedulliseksi. Kysymys siitä, voiko jääpallo saada kilpailuetua yhteistyöstä jääkiekon kanssa, on edelleen ajankohtainen. Haasteena on, että molempien osapuolien on pystyttävä näkemään yhteistyön tuovan molemmille osapuolille hyötyä. Tämä ei ole ollut helppoa, sillä lajien erot niin pelillisesti kuin taloudellisesti ovat suuria. Vaikka jääpallo on perinteinen ja rakastettu laji monilla alueilla, sen suosio ja taloudellinen asema eivät ole nousseet yhtä vahvoiksi kuin jääkiekolla. Tämä on asettanut lajin haasteeseen, jossa yhteistyön edut eivät aina ole selviä. Toistaiseksi jääpallo on jäänyt ilman merkittävää taloudellista tai organisatorista apua muilta lajeilta. Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kuitenkin jatkuu, sillä yhteisymmärryksen löytyminen voisi avata uusia ovia niin jääpallon kuin jääkiekon kehittymiselle. On selvää, että ilman molempien osapuolten aitoa etua ja sitoutumista yhteistyöhön, jääpallon tulevaisuuden näkymät voivat jäädä epävarmoiksi. Tulevaisuudessa jääpallon rooli voi olla erilainen, jos yhteisiä pelisääntöjä ja tukevia rakenteita saadaan kehitettyä. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että jääpallo jää vielä pitkään yksin oman kehityksensä kanssa – Valitettavasti, ja BandyliigaToimituksen mielestä tämä on todella surullista, ja edustaa todella liian lyhyttä näkökulmaa.

Toimitus

337
8
BandyLiigaUutiset

Etsimme suoraa tukea, sponsorointia tai muuta yhteistyömallia

Hyvät ystävät ja yhteistyökumppanit, BandyliigaToimitus kaipaa apuanne toteuttaakseen upean mahdollisuuden! Olemme suunnitelleet lähettävämme kaksi intohimoista toimittajaamme Ruotsiin Miesten MM-kisoihin 24.–30.3.2025 raportoimaan teille suoraan kisojen sykkeestä. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saada ajankohtaisia raportteja, mielenkiintoisia videoita ja mahdollisesti jopa live-lähetyksiä suoraan kisapaikalta! Valitettavasti emme pysty maksamaan toimittajillemme palkkaa, mutta pyrimme kattamaan heidän matkakulunsa (bensiini, majoitus ja laivamatkat), jotka ovat yhteensä noin 850€. Tämän tuen avulla voisimme tuottaa laadukasta sisältöä kaikille jääpallon ystäville ja tuoda MM-kisojen tunnelman lähelle myös niitä, jotka eivät pääse paikan päälle. Ottelumateriaalia emme voi tuottaa, sillä ne striimataan muualla, mutta voimme tarjota kiinnostavia haastatteluja, taustatarinoita ja huippuhetkiä kisoista. Jokainen pienikin apu olisi merkittävä askel kohti unelmaamme. Jos voit tai haluat tukea tätä projektia, otamme ilolla vastaan kaikenlaista apua – oli kyseessä sitten suora tuki, sponsorointi tai muu yhteistyö. Yhdessä voimme tuoda jääpallokansalle unohtumattoman kisakokemuksen! ❤️ Ota yhteyttä ja tehdään tästä todellista! Lämmin kiitos jo etukäteen, Pasi Virtanen, päätoimittajaBandyliigaToimitus Puhelimella: 044 9731977 tai sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

219
2
BandyLiigaUutiset

Selkeytämme eilistä uutista

Pahoittelemme hämmennystä Eilisessä uutisessa kerroimme harkitsevamme sivuston lopettamista, ja haluamme nyt täsmentää tilannetta. Tämä kaikki on totta, sillä sivuston ylläpito maksaa vuosittain noin 1500€ kaikkine ohjelmistoineen. Tällä hetkellä meillä ei ole riittävästi varoja ostaa pelikuvia, juttuja, tai kehittää sivustoa. Tämä olisi tärkeää sivuston sisällön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Viime vuonna teidän avullanne saimme kerättyä tarvittavat ylläpitorahat, ja olemme erittäin kiitollisia siitä. Tämän vuoksi emme haluaisi pyytää rahaa uudelleen samalla tavalla, vaikka olemme saaneet tästä jo useita yhteydenottoja. On ehdotettu, että sivusto siirtyisi ilmaiseksi toiselle toimijalle & myös varmasti toisenlaisesta näkökulmasta jatkuen. Valitettavasti nämä keskustelut pysähtyivät näkemyserojen takia, heti alkumetreillä. Olemme kuitenkin yhdessä sivuston omistajan kanssa päättäneet etsiä yhteistyökumppaneita, yrityksiä, lahjoittajia ja omistajamme, Jääpallon Ystävät Ry – Bandy Vänner Rf:n, kannatusjäsenmaksajia, jotka voisivat auttaa rahoituksen järjestämisessä. Jos lukijoissamme on henkilöitä, jotka voisivat auttaa jollain tavalla – olipa kyseessä yhteistyö, rahoitus, sponsori tai suositukset – otathan yhteyttä päätoimittajaan sähköpostitse tai soittamalla. Arvostamme kaikkea tukea ja neuvoja. Olemme luvanneet pitää sivuston pystyssä ainakin vuoden loppuun asti. Jos löydämme avullanne kestävän jatkorahoituksen, voimme myös alkaa kehittää sivustoa ja tarjota entistä parempaa sisältöä. Pyydämme anteeksi epäonnistumistamme kumppaneiden metsästämisessä ja toivomme, että joku teistä voi auttaa löytämään oikeat henkilöt tai tahot, jotka voivat tukea tätä sivustoamme, ja sen tulevaisuutta. On myös tärkeää mainita, että voimavaramme ovat olleet kovilla taloudellisten paineiden ja ajan puutteen vuoksi. Kuitenkin sivustomme liikennemäärät ovat kasvaneet niin, että työtä riittää yhä useammaksi tunniksi päivässä – oli sitten arki tai pyhä. Usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella, mutta onneksi olemme selvinneet tästä kaikesta yhdessä. Kiitämme teitä lämpimistä viesteistä ja tuestanne viimeisen vuorokauden aikana. Olemme kiitollisia kaikesta, mitä olette tehneet, ja toivomme, että voimme jatkaa tätä matkaa yhdessä! Teidän lukijoiden toiveesta laitan tähän alle omistajamme yhteystiedot, jos Te haluatte suoraan tukea sivustoa… Jääpallon Ystävät Ry – Bandy Vänner Rf Tili: FI04 5720 1020 5834 52 Y-Tunnus: 3341250-3 Lämpimin terveisin,BandyliigaToimituksen puolesta Pasi VirtanenPäätoimittaja 0449731977 pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

602
2
BandyLiigaUutiset

Näkyvyys – Tärkeä osa lajissa kun lajissa…

Paljon puhuttu, paljon arvosteltu, yhteistyö näkyvyyden hyväksi Jääpallon näkyvyydestä on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti, ja monille on jäänyt arvoitukseksi, miksi tämä upea laji ei näy mediassa samalla tavalla kuin monet muut. Me BandyliigaToimituksessa olemme usein painottaneet: kaikki lähtee meistä jääpalloväestä itsestämme! Viime perjantaina keskustelin erään urheilutoimittajan kanssa, ja hän nosti esiin tärkeän näkökulman: median kiinnostus herää, kun liitto ja seurat tekevät aktiivista ja mielenkiintoista uutisointia, ja mahdollistavat median tarttuttavan aiheet. Ajan henki on muuttunut, eikä enää riitä, että pelit pelataan. Meidän on panostettava myös suhdetoimintaan ja omien jääpallomedioidemme kehittämiseen — olipa kyseessä sitten seurat tai Jääpalloliitto itse. Ja tiedättekö mitä? Nyt ollaan selvästi tekemässä jotain oikein! Esimerkiksi Urheiluruudussa nähtiin viime viikonloppuna hienoja välähdyksiä jääpallon maailmasta, niin lauantaina kuin sunnuntaina (videot alla). Tämä on askel eteenpäin, mutta ei vielä riitä. Seurat ja liitto, teillä on nyt todellinen mahdollisuus viedä jääpallon näkyvyyttä uudelle tasolle. Finbandy TV on panostuksen arvoinen alusta, jonka hyödyntäminen tuo meille kaikille yhteistä hyvää. Seurojen tulisi ehdottomasti käyttää tätä mahdollisuutta maksimaalisesti — yhteinen etu on nyt kaikkien käsissä! Suuri kiitos puheenjohtaja Antti Parviaiselle ja koko liittohallitukselle, mukaan lukien Viestintävalikunnan puheenjohtaja Joni Hildénille, jonka johdolla Finbandy TV: on saatu aikaiseksi. He kaikki ovat luoneet jotain, joka vie lajin näkyvyyttä eteenpäin, mutta tämä on vasta alkua. Median on nyt huomattavasti helpompi tarttua esim tähän Finbandy TV:n videoihin, ku medialle on jaettu pääsy & annettu käyttöoikeus kuvalähde kertoen – uutisoida jääpallosta. Toivomme, että seurojen päättäjät tekisivät nopeasti yhteisiä päätöksiä, jotka palvelevat paitsi jääpallon kehitystä, myös koko lajin näkyvyyttä ja kasvua. Olemme astuneet tärkeälle tielle — mutta tämä matka on vasta alussa, ja sitä on jatkuvasti kehitettävä – Toteuttakaa siis yhdessä Finbandy TV toimintaa. Kiitos, että olette jo tehneet osanne jääpallon näkyvyyden eteen! Nyt me kaikki yhdessä voimme tehdä vielä enemmän! Lauantain Urheiluruutu Sunnuntain Urheiluruutu