Lauantain tulokset

WP35 – HIFK 4-2

WP35 iloitsi voitostaan seuraavasti:

WP 35 tarjoili jälleen huikean taistelun lauantain iltapäivässä 500 katsojalle ottamalla 4-2 (3-1) voiton HIFK:sta. Kamppailu pelattiin sateessa eikä se hienouksia ottelussa mahdollistanut.

– Maksimitulos tästä ottelusta, tarvisimme voiton ja mielellään vähintään kahdella maalilla, jotta tasapisteissä HIFK pysyy takana. Ei voi olla kuin ylpeä jätkien puolustamisesta tänään ja hyökkäyspää hoiti tarvittavat maalit, iloitsi päävalmentaja Juha Järveläinen taiston tauottua.

Kotijoukkue oli koko 90 minuuttia pelin päällä ja pelasi todella fiksusti pitkää palloa. Kamppailu olisi ollut mahdollista ratkaista jo aikaisemmin hyvistä maalipaikoista, mutta vieraiden maalivahti Eelis Laitinen piti HIFK:ta pelissä mukana lisäajalle saakka. WP 35:n tehoista vastasivat tutut miehet, kun koko ottelun HIFK:n kiusana olleet Niko Nissinen ja Juho Holopainen tekivät kaksi mieheen. Lisäksi Holopainen vapautti hienosti Nissisen lisäajalla ratkaisumaaliin.

– Ensi viikolla tekeminen jatkuu ja perjantaina on suuntana Lappeenranta ja sunnuntaina tulee Akilles Kämärille. Kova ja mielenkiintoinen viikko tulossa, päättää Järveläinen.

Tiiviissä ottelutahdissa pelaavan HIFK:n leiristä ottelua kommentoitiin seuraavasti:

Pelasimme alle hyvät OLS- ja Akilles-ottelut, mutta nyt oli raskas vesikeli vähillä vaihtomiehillä (2+12). WP 35 on parantanut tuntuvasti joukkueiden edellisestä kohtaamisesta tunnusti HIFK:n Esu Rytkönen.

Tuloksena siis WP35 vie tärkeät pisteet lukemin 4-2. Taistelu lähtöpisteistä jatkosarjaan kiihtyy. Seuraava matsi ensi viikon perjantaina Brakulla, kun vastassa Botnia ja taistelu stadin herruudesta!

Kampparit – Narukerä 5-2

Kampparit juhlistivat voittoaan seuraavalla tekstillä:

Ennen ottelua Pori oli Bandyliigan sarjakärjessä pisteen erolla ennen Kamppareita. Sarjakärkien kohtaaminen oli vesisateisessa Hänskissä tahto-ottelu, jossa Kampparit piti päänsä kylmänä ja teki sen mitä pitikin.

Kamppariryhmän päävalmentaja Olli Manninen oli ottelun jälkeen tyynenä ja tuumi, että normiottelu ja kaksi pistettä, ei sen kummempaa.

Manninen kuitenkin myönsi, että ottelu ja lopputulos oli merkittävä Kamppareille.

-Meille tämä oli tärkeä voitto sarjan kärkijoukkuetta vastaan, myös henkisesti.

-Kamppailuvoitto. Siitä hatunnosto pojille, sanoi Manninen.

Kampparien viides syntyi rankkarista. Viimeistelyn hoiti Santeri Laitinen.

Lauantaina Hänskin sateessa hieman pehmeällä jäällä oli vastakkain kaksi varsin samanoloista jääpalloa pelaavaa joukkuetta.

Kummallakin on ryhmässä leveyttä ja osaajia ja usein sama taktiikka turvata pallollista peliä alakerran kautta.

Lauantaina Narukerä yritti alusta saakka rynnätä Kampparit nurin, mutta tavoite tyrehtyi jo ensimmäisen jakson alkupuolella, kun Tomi Hauska tälläsi vartin kohdalla vauhdista pallon Porin verkkoon. Syötön antoi Rasmus Kettunen.

Kamppareille kolme maalia iskenyt Santeri Laitinen tuumi, että se maali tuli ottelun kannalta oikeaan paikkaan.

Laitinen itse oli lauantaina tehokas, saaliina kaksi rankkarimaalia ja yksi pelimaali.

-Se oli huonoissa kelioloissa kamppailupeli, joka ei nyt ihan jääpalloa muistuttanut. Oli tässä vähän play off-henkeä.

Porilaiset tapansa mukaan hiilestyivät ottelun aikana milloin mistäkin ja ääntä riitti kentällä.

Laitista tämä lähinnä nauratti.

-Me keskityimme oleelliseen ja pidimme pään kylmänä. Olimme parempia silloin, kun piti ja varsinkin kaksinkamppailuissa. Puolustus hoiti osansa hyvin molemmilla jaksoilla.

Porin rynnistys tukahtui Kampparien kolmanteen maaliin 51. minuutilla. Karo Liimatainen kaadettiin läpiajossa, tuomio oli rankkari, jonka Laitinen iski sisään.

Porin valmentaja Tuomas Erkkilä tuumi, että se oikeastaan lamautti porilaisten pelin.

Laitinen teki vielä maalin kulman jälkitilanteesta ja loppunumeroiksi viidennen jälleen rankkarista.

Kerä pyrki aktiiviseen pelaamiseen, mutta painostus oli tehotonta. Harvoista maalipaikoista se ei onnistunut ja jos oli paikka, vastassa olivat Kampparien alakerta ja jälleen hyvin torjunut maalivahti Lasse Korhonen.

Kärkijoukkueiden molemmat valmentajat eivät halunneet nostaa lauantain ottelua muiden pelin yläpuolelle, vaan tähdensivät, että sarjassa kaikki on auki edelleen.

Manninen kyllä myönsi, että ilmassa oli poikkeuksellista sähköä. Porin valmentaja Erkkilä sanoi, että tulosta ei kannata selitellä.

-Vastakkain oli kaksi hyvää joukkuetta. Mielestäni me pelasimme hyvin, mutta varsinkin ensi jaksolla annoimme vastustajalle tilaa hyökätä.  Lisäksi hukkasimme paikkoja, löysi Erkkilä kuitenkin selitykseksi.

Voitolla Kampparit nousi sarjan ykköseksi pisteellä ohi Kerän. Kun samaan aikaan Akilles ja Veiterä  pelasivat tasan, Kampparit ja Narukerä ovat hienoisella karkumatkalla sarjan kärjessä.

Narukerä kommentoi lyhyesti:

Isännät vievät sadekelin ottelun lukemin 5-2. Uutta kohden ja määränpäänä Jyväskylä, jossa pelataan heti huomenna.

Akilles – Veiterä 1-1

Akilles jatkaa hiljaista tiedotustaan…

Veiterämedian kynä oli jälleen terävänä:

Porvoon Pallokentän jääpallokenttä muistutti lauantain iltaottelussa 100 x 60 m kokoista uima-allasta. Ottelun päätuomari Juha-Matti Kanniainen oli lennätetty Oulusta saakka vislaamaan pelin käyntiin.

Jääpallossa, kuten muissakin pallopeleissä, erotuomari on tärkeä toimija. Mikäli Kanniainen olisi katsonut, että kenttä ei ole pelattavassa kunnossa, niin sitten olisi pantu (taas) Liiton kilpailuvaliokunta hommiin ja miettimään uutta peliaikaa.

Toisaalta, kun tiedetään, että Suomessa – ainakin toistaiseksi, jonkin aikaa – jääpallo on ulkoilmapeli, niin tammikuun puolivälin vesisade kuuluu jääpallon ottelutapahtuman säävalikoimaan. Aivan yhtä selvästi kuin äärevät pakkaskelit tai superrailakkaat lumi- ja räntäpyryt.

Ottelussa olisi voinut käydä kuinka vain: Veiterä olisi voinut hävitä tai voittaa suurnumeroisesti, tasapeli 8–8 olisi ollut mahdollista – tai jotain siltä väliltä.

Nyt päädyttiin tasanumeroihin 1–1, jonka voi laskea molempien joukkueiden maalivahtien, Akilleksen Iikka Lempisen ja Veiterän Joonas Kankkusen ansioksi. Nettilähetyksen kuvaruudulta katsottuna Kankkunen venähti muutaman kerran pallon eteen aavistuksen virkaveljeään terävämmin.

Veiterän johto-osuma syntyi terävästi pelanneen Tuomas Antikaisen mailasta, kun oli pelin 8. minuutti oli juuri täyttynyt. Joonas Peuhkuri sai nostettua nopean vaparitilanteen jälkeen pallon Antikaiselle rankkaripisteen tuntumaan ja siitä pallo varmasti vasempaan yläkulmaan.

Veiterän johdossa, ja Pallokentän uima-altaan täyttyessä ääriään myöten, mentiin vaihtamaan kuivat sukat ja hanskat kopille. Tuomarit hörppäsivät kahavit.

Toisella jaksolla sama meno jatkui. Nyt Kankkus-Jonttu pääsi linkoamaan pallot myötätuuleen, parhaimmillaan Killenin rankkarikaarelle. Kotijoukkue kuitenkin teki maalin: 55. minsan kohdalla Lempisen pitkästä avauksesta Akseli Laakkonen otti pallon haltuun ja sivalsi leftiltä ohi Kankkusen: 1–1.

Veiterä pikkasen jäähyili, mutta aivan pelin loppuun – kun Kanniaisenkin luistimet ja sukatkin olivat jo läpimärät – Veiterä sai muutaman kulmatilanteen, mutta tuollaisessa uimapallossa näistä tilanteista ei tullut mitään. Peli päättyi myös Veiterän kulmuriin, mutta ei siitä sen enempää.

Pelin jälkeen Vennon bussin raukeasta lämmöstä tavoitettu päävalmentaja Tero Nieminen pohdiskeli seuraavaa:
– Aika vaikea analysoida enempää tuollaista peliä.
– Vesipalloa se oli ja pelkkää pitkän lyöntiä. Puolustettiin hyvin, niin kuin Akilleskin. Kulmia saatiin, mutta tällä kelillä nekin ovat haasteellisia. Jokunen hyvä napsu niistä, mutta tänään ei mennyt maalin.