Hallit myötätuulessa?
Tänään herätessä mietin ”olenko unessa”?
Olen itse vielä nuori jääpallomaailmassa, aloitin 2008 toiminnan hienon lajin parissa. Aluksi toiminta oli enemmän työskentelyä erilaisten projektien parissa, ja ehkä tosiaan rehellisesti enemmän projekteihin keskittyen. Kuitenkin nopeasti koko ikänsä jalkapalloa pelanneen nyt keski-ikäisen miehen sisällä syttyi rakkaus tätä hienoa lajia kohtaan.
Jääpallo on todella hieno laji, mutta olosuhteet, nykyaika, ja mediaseksikkyys ei ole pysynyt 1908-1960 lukujen tasolla. Muistella voi kun jääkenttien reunoilla oli tuhansia katsojia kannustamassa ympäri Suomea.
Urheilumuseossa kun käy tutkimassa historiaa, löytyy jääpallo seuraavien seurojen päälajina: HJK, TPS, RoPS, HPK, OPS, ToPV, Vastus, MP, VIFK, ÅIFK, VPS, SePS, JMK, KIF, SaPKo, jne… Useat jalkapalloa, jääkiekkoa, ja pesäpalloa nykyään päälajeinaan pelaavat seurat ovat siis aikoinaan olleet jääpalloseuroja.
Suurin ”myllerrys” jääpallossa tapahtui kun jääkiekko rynnisti halleihin, silloin katsojat, pelaajat, media yms. äänesti jaloillaan ja jääpallo kuihtui hiljalleen siihen tilaan missä se nyt on. Kuvaavaa oli kuulla eräältä Urheilumuseon henkilöltä seuraavaa: ”Jääpalloilijoille täytyy nostaa hattua, ja kiittää heitä – koska lajia on haudattu viimeiset 50 vuotta”, onko tilanne tosiaan tämä?
Itse osallistuin muutama viikko sitten Jääpalloliiton järjestämään syysliittokokoukseen, ja vaikka olen puolueellinen (jääpalloihminen) on pakko tuoda esille, että lajin parissa tehdään varmasti ”niskalimassa” duunia ympäri Suomen, jotta lajimme säilyy vielä tulevaisuudessa halukkaiden ihmisten lajina. Unohtaa ei saa, että Tampereella, Espoossa ja Turussa on ollut kiinnostusta aloittaa uudelleen jääpallon harrastaminen, ja kyseiset kaupungit ovat myös panostaneet olosuhteisiin, eli tekojäitä on rakennettu, ja rakennetaan. Liitto on palkannut lisää henkilökuntaa, jotka päivittäin tekevät lajin eteen töitä. Tuntuu että jääpalloväki on oikeasti ottanut asiat yhteiseen käsittelyyn, ja nyt tehdään töitä paidan väristä riippumatta! Suurimpana vielä se, että usealla paikkakunnalla suunnitellaan halleja, jotta lajia voidaan harrastaa iästä, ja sukupuolesta riippumatta.
Hallien poliittiset väännöt
Lappeenrannassa on nykyisen kentän ympärille mietitty seiniä, ja tietysti tämä katettaisiin. Yksinkertainen ratkaisu, mutta jääpallolle nykyisessä maailman tilanteessa pakkoa kun ei puolessa Suomessa kunnon talvia nähdä. Lappeenrannan Kaupunginhallitus hyväksyi Aviasport Areenan tarjouksen jääpallohallista – Jos käytännön asiat menevät suunnitellusti loppuun saakka, Lappeenrannan Kisapuistossa luistellaan uudessa hallissa syksyllä 2022.
Lappeenrannan kaupunginhallitus valtuutti kulttuuri- ja liikuntalautakunnan hyväksymään Aviasport Areenan tarjouksen uudesta jääpallohallista. Kaupunki tukee hallin rakentamista ostamalla vuoroja 385 000 eurolla talvikausien aikana 15 vuoden ajan. Käytännössä se merkitsee sitä, että halliyrittäjät Sakari Myllys ja Jani Valkeapää voivat kattaa nykyisen Kisapuiston ison tekojään Suomen ensimmäisellä jääpallohallilla.
Helsingissä tänään käsitellään LuisteluAreena Oy:n ja WasaGroup:in luisteluareena hankkeen tonttivaraus. Asiasta on käyty paljon keskustelua viimepäivinä ja esim. tänään aamulla twitterissä Akilleksen valmentaja Jari Hyttinen otti tiukasti kantaa hallin puolesta. ”Lappeenrannassa otetaan askeleita oikeaan suuntaan. Hienoa! Helsingissä jännitetään taas sitä, pystyykö vastalobbarit virkamiesten avulla yhä viivyttämään Malmin hankkeen etenemistä. #jääpallohalli #olosuhteet #yhdenvertaisuus #tasaarvo”
Hyttisen twitterviestiin vastasi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki seuraavasti: ”Tänään lautakunnassa myönnämme Malmin tonttivarauksen lisävuoden hakijan toivomuksen mukaisesti. Minkäänlaiseen vastalobbaukseen en ole liikunnasta vastaavana apulaispormestarina törmännyt. Toivon, että vuoden jatkovarauksen aikana löytyy toimiva rahoituskokonaisuus.”
Kiitos Hyttiselle ja Arhinmäelle asiallisesta keskustelusta Malmin Luisteluareenan puolesta. En lähde sen syvemmin käymään kyseistä projektia lävitse, mutta halukkaat voivat ottaa yhteyttä – jos asian vaiheet kiinnostavat 🙂
Muistutan kuitenkin, että ensimmäinen varaushakemus jätettiin Helsingin kaupungille 1.12.2015 = 6 vuotta sitten!! Tämän jälkeen on tilanne asiassa ollut enemmän ja vähemmän muna vastaan kana.. Kumpi ensin, mitä selvitettävä, mikä ratkaisee yms yms..
Hyttinen ihmettelee viestittelyssä miksi hanke on paisunut, että alle 10 miljoonan halli ei ole Suomessa mahdollista?. Tähän kohtaa on pakko kertoa, että Helsingissä areenaa esiteltiin alle 10 miljoonan hankkeena, mutta yhtään nykyisistä tekojäistä ei kaupungin puolelta hyväksytty katettaviksi. Ainoa vaihtoehto siis rakentaa kaikki alusta asti uudelta pohjalta.
Jääpalloseurat hankkivat rakentajan Y jonka kanssa hanketta vietiin 2 vuotta eteenpäin yhdessä Kaupungin kanssa, kunnes kaupunki yksipuolisesti tonttivaraukseen kirjoitti klausuulin, että hallin ympäristöä oli varannut toinen rakennusyhtiö X ja heidän kanssa oli neuvoteltava hankkeiden synergiasta. Tämä johti siihen, että hankkeen taustojen oli vaihdettava rakentaja kaupungin toivomaan rakentajaan X:ään.
Jotta asia ei olisi helppoa käytiin uuden rakentajan X ja kaupungin kanssa neuvotteluja (miten kaikki olisivat tyytyväisiä ratkaisuihin) seuraava vuosi. Tämän jälkeen kun uusi rakennusliike X ja hallin taustajoukot ylpeänä esittelivät ”lopputyönsä” ei kaupunki hyväksynyt esitystä liian laajan alueen suunnittelun johdosta. TAAS umpikuja!???
Tästä kaikesta johtuen jälleen uusi rakentaja WasaGroup, ja aikaa oli mennyt tässä vaiheessa 4 vuotta tuon ensimmäisen tonttivarauksen jättämisestä!
Kolmas rakentaja WasaGroup partneriksi rakentamaan areenaa. Tässä kohtaa tulee Hyttiselle vastaus, hallin tulee olla taloudellisesti tulosta tuottava kaupungin lupien saamiseksi. Tämän johdosta Areenalle on suunniteltu lähes yhtä paljon muita liikuntatiloja kuin mitä Areenalla on jääpinta-alaa. Tämän lisäksi rakentaja ehdotti päivittäistavarakauppaa ja muita liiketiloja areenan yhteyteen, mutta kaupunki teilasi päivittäistavarakaupan heti, vaikka halukkaita ”kauppiaita” olisi jo ollutkin monta areenan yhteyteen haluamassa.
LuisteluAreena Oy ja Wasagroup ovat pakotettuja rakentamaan laajemman kokonaisuuden kuin Lappeenrannan seinät ja katto. Lappeenrannan hanke on hyvä, mutta itse sanoisin että hallin saa 5-10 miljoonalla, ja Areenasta joutuu maksamaan sitten huomattavasti enemmän kuin tuon summan.
Kun kaupungin vaatimukset kasvavat, myös rakentamisen kustannukset nousevat.
Se onko jääpallolle halli vs Areena parempi, en ota kantaa, kummallakin on oma tarkoituksensa. Varsinkin kun Malmin hankkeen taustoilla on koko aika ollut pyyteetön halu parantaa esim. taitoluistelijoiden, voimistelijoiden, cheerleadingin, yms. uusia liikuntatiloja tarvitsevien lajien olosuhteita. Samalla kokonaisuus on vahvempi, kun Areenalla tapahtuu yhtä-aikaa joka puolella. Myös mahdollisuus parempaan yhteistyöhön lajien välillä kasvaa, ehkä mahdollistaa jopa yhteisiä palkattuja valmentajia!?
Hallit tulevaisuutta?
Jääpalloilijat eivät ole muuttuneet vuosikymmenten aikana yhtään pakkasta pelkäämättömimmiksi, mutta vanhemmat, harrastajat, katsojat, pelaajat, yhteistyökumppanit vaativat lajin ympärivuotisuutta, fasiliteettejä ja nykyaikaisuutta. Ainoa vaihtoehto on hallien/areenojen rakentaminen ympäri Suomea!
Tämä on ainoa vaihtoehto, kun talvet ilmastomuutoksen johdosta lämpenevät vuosi vuodelta! Jääpalloväen halu tarjota luistelua, jääpalloa kaikille on kunnioitettavaa ja mielestäni sen tuomista mahdollisuuksista ei pitäisi edes taistella. Jokaiselle lajille olisi hienoa saada puitteet edes jossakin päin Suomea kuntoon.
Tiedän, että LuisteluAreenan taustat olisivat halunneet myös pikaluistelun olosuhteita parantaa – tämä Malmin tontti ei suoraan mahdollistanut asiaa, mutta miksi ei yhdessä kaupungin kanssa tuohonkin saataisi ratkaisua?
Tätä varten meillä Suomessa on insinöörit, ja rahoitusihmiset – mielestäni tämä kaikki on halusta, ja yhteisymmärryksestä kiinni. On totta että ajatukseni kaikkien edusta on varmasti utopiaa, mutta jos voit hyväksyä kannaltasi 95% ratkaisun, ja pääset toimimaan – eikö se ole parempi kuin 100% sinun toive, etkä ehkä vuosiin pääse toimimaan??
Palaan jutun otsikkoon, eli siihen aamun heräämiseen... Ensin Lappeenranta ilmoittaa hallinsa mahdollisen rakentamisen, ja valmistumisen 2022 syksyllä. Seuraavaksi luen Hyttisen, ja Arhinmäen keskustelun Twitterissä liittyen Malmin Areenaan. Näenkö unta?? voiko olla totta, että vihdoin yksi perinteisimmistä lajeista Suomessa saa olosuhteita merkittävästi kansainvälisesti lähemmäksi kilpailullisia vaatimuksia? Joko pääkaupunkiseudulla voimme tarjota kaikille lapsille luistelua yhdeksi liikuntamuodoksi keleistä, tai kuukausista riippumatta? Tämä kaikki kiinni WasaGroupista ja Luisteluareena Oy:stä, kuten Arhinmäki kirjoittaa??????..
Rakentaminen, ja Areena käytössä loppuvuonna 2023!!??
Olenko tosiaan hereillä?
BandyliigaToimitus toivoo hankkeille menestystä, ja taustajoukoille jaksamista!
P.S En ota myöskään kantaa lobbaukseen – suuntaan tai toiseen, mutta kuten voitte lukea on hankkeessa riittänyt käänteitä näin jo pintapuolisesti kirjoitettaessa – ja aikaa on kulunut vuosia!! Luisteluareena OY:n taustahenkilöt ovat tehneet paljon töitä, esim. Markus Larsson on uhrannut tuhansia tunteja hankkeen eteen – hänelle toivotamme myös paljon tsemppiä, ja jo tässä vaiheessa kiitoksia jo tehdystä työstä suomalaisen jääpallon eteen!
Pasi Virtanen
Päätoimittaja
BandyliigaToimitus
