Sunnuntaina kaksi Bandyliigaottelua
Porissa Narukerä vs HIFK klo 13.00 ja Oulussa OLS vs Veiterä klo 15.00
Sunnuntain Bandyliiga-kierroksella nähdään kaksi mielenkiintoista kamppailua, kun Narukerä isännöi HIFK:ta Porin Basso Areenalla ja OLS saa Oulussa vieraakseen Veiterän. Panokset ovat jo alkukaudesta kovat, sillä pisteet voivat määrittää, mihin suuntaan joukkueiden suunta kääntyy talven edetessä. Porissa kysymys kuuluu, pystyykö kotiyleisön siivittämä Narukerä jatkamaan vahvaa virettään HIFK:ta vastaan. Oulussa puolestaan ratkaistaan, saako OLS pelinsä uomiin vai onnistuuko Veiterä tekemään vahvan ryhtiliikkeen vaikean edellisottelun jälkeen.
Narukerä – HIFK
Pori, Basso Areena – klo 13.00
Bandyliigan alkukierrosten yksi mielenkiintoisimmista peleistä pelataan Porissa, kun hyvässä vireessä oleva Narukerä saa vieraakseen HIFK:n. Narukerä on käynnistänyt kautensa vahvasti: Tiukka tappio Jyväskylässä JPS:lle luvuin 3-2, sen jälkeen kotivoitto WP 35:stä maalein 3–2 ja heti perään komea 7–1 kotivoitto Akillesta vastaan. Joukkue on saanut hyökkäyspeliinsä leveyttä ja pystynyt samalla pitämään oman päänsä tiiviinä.
HIFK puolestaan tulee Poriin tilanteesta, jossa avauskierroksen ilta Oulunkylässä päättyi 5–2-vierastappioon Botnialle. Tulos ei varmasti tyydyttänyt stadilaisia, ja Poriin onkin odotettavissa ärsytetty vierasjoukkue, joka haluaa nopeasti kasvojenpesun ja kauden ensimmäiset pisteet sarjataulukkoon.
Narukerän pelissä katseet kohdistuvat etenkin siihen, jatkuuko kotikentän itseluottamus samalla tasolla kuin Akilles-ottelussa. Basso Areenan olosuhteet ja kotiyleisön tuki ovat perinteisesti olleet iso etu porilaisille, ja kahden peräkkäisen kotivoiton jälkeen joukkue tulee varmasti rohkealla otteella myös HIFK:ta vastaan.
HIFK:n osalta avainkysymys on, pystyykö joukkue tiivistämään puolustuspeliään Botnia-tappion jälkeen ja saamaan hyökkäyspelinsä rullaamaan täysillä 90 minuutin ajaksi vieraissa. Viime kaudella HIFK oli runkosarjassa aivan kärjen tuntumassa ja osoitti, että parhaimmillaan se pystyy voittamaan kenet tahansa.
Ennakkoarvio:
- Narukerä lähtee otteluun kotiedun ja alkukauden tulosten myötä hienoisena ennakkosuosikkina.
- HIFK:n materiaali on kuitenkin riittävän leveä kääntämään pelin, jos joukkue saa ehjän 90-minuuttisen kasaan.
- Odotettavissa on vauhdikas ottelu, jossa erikoistilanteet ja keskialueen kaksinkamppailut nousevat isoon rooliin.
OLS – Veiterä
Oulu – klo 15.00
Oulussa pelataan erittäin mielenkiintoinen ottelu, kun pisteittä kauden aloittanut OLS saa vastaansa viime kausien kestomenestyjiin kuuluvan Veiterän. OLS:n alkukausi on ollut kivikkoinen: avausviikonloppuna joukkue hävisi vieraissa WP 35:lle 6–1 ja Akillekselle 8–1, ja myös Kampparit vei pisteet Oulusta maalein 5–3.Puolustuspelaaminen ja oman pään virheet ovat olleet liian kalliita tässä vaiheessa kautta.
Veiterä aloittaa vasta nyt ottelukautensa – joukkueen edellinen ottelu on kevään Finaali JPS:ää vastaan, se päättyi 9–2-lukemin jyväskyläläisten hyväksi. Antaako tämä lisävirtaa lappeenrantalaisille, jotka ovat tottuneet pelaamaan sarjan kärkisijoista – tuskin, mutta nyt joukkue pääsee otteluihin kiinni.
OLS:n kannalta ottelu on iso mahdollisuus: kotiyleisön edessä on tilaisuus kääntää kurssi ja osoittaa, että tulokset eivät kerro koko totuutta joukkueen potentiaalista. Onnistumisia kaivataan erityisesti puolustuslinjassa ja maalinsuulla – jos omiin menevien maalien määrä saadaan lähemmäs “normaalia” bandy-tasoa, OLS:lla on kaikki mahdollisuudet yllättää.
Veiterän puolella katseet kohdistuvat tempoon ja pystyvätkö he hallitsemaan pallollista peliä pitkissä jaksoissa – sitä varmasti haetaan myös Oulussa.
Ennakkoarvio:
- Lähtökohtaisesti Veiterä on materiaalinsa ja viime vuosien tasonsa puolesta ennakkosuosikki.
- OLS:n sauma piilee siinä, että ottelu on kauden alkuvaihetta, Veiterä tulee ilman pelin peliä otteluun
- Jos OLS saa pidettyä lukemat tiukkoina ottelun ensimmäisen tunnin ajan, paine voi kääntyä vieraille.
Comments (7)
Oke
Katselin hyvissä olossuhteissa pelattua Narukerä vs Hifk – matsia, Narukeälle hyvä arvosana striimi-toteutuksesta ! Maalikamera kokeilu onnistui nappiin, lähetykseen tuli eloa ja uutta näkökulmaa, lähetys selostuksineen oli tasapainoinen ja visuaalinen ilme lähetyksessä kohdallaan, tilannepalkkia päivitettiin nopeasti tapahtumien jälkeen ja hidastukset sekä uusinnat toimivat.
Aina jotain parannettavaakin, jäin kaipaamaan zoomauksia pelitilaanteisiin “ruotsalaisittain”, toki niitä nähtiin tilannekatsauksissa, mutta ei live-tapahtuman yhteydessä. Jäin myös miettimään olisiko pääkameran paikka Narukerä-talon puolella, ainakin MM-kisojen aikana saisimme kuvaan mukaan yleisön ja reaktionsa tapahtumiin, ja vähentäisikö se kenttävalojen häikäisyä ?
Toimitus
Oke,
Pääosin olemme samoilla linjoilla, mutta mietimme tätä ennen kaikkea MM-kisojen vaatimustason ja Narukerän puheenjohtaja Jani Raukon TV-tuotantolupausten kautta – tähän nähden nykyinen taso ei vielä ihan riitä. Hyvällä tiellä ollaan, se on selvää, mutta kokonaisuuden noustakseen oikeasti kisatasolle tarvitaan muutama kamera lisää ja niin, että niitä myös ohjaa ihminen, jotta kaikki tilanteet saadaan kuviin. Esimerkiksi tänään osa tilanteista ei näkynyt ollenkaan “seisovassa” maalikamerakuvassa, mikä jätti katsojan väkisinkin vähän vajaaseen kuvaan pelistä. Toki nyt voi antaa jo vanhanliiton kouluarvosanan 8+
Kenttävalot tosiaan ovat hankalat, mutta pääkatsomo, ja pääkatsomon viereen tuleva lisäkatsomo kyllä antavat yleisön reaktiot mukaan. Myös kameramiehillä on tässä iso rooli, miten yleisöä kuvataan ottelun tiimellyksen sekaan…
TW
Tätä Porin ottelua en katsonut, mutta muistaakseni olen ollut aina tyytyväinen Porista katsomiini lähetyksiin. Nyt jos vielä siitä tasosta on parannettu niin kuulostaa erittäin hyvältä. Ja vaikka varmasti lajin suurin näyteikkuna, MM-kisat antavat odottaa enemmän niin Bandyliigan osalta laadukas monikameralähetys selostuksen kera kuulostaa jo erittäin hyvältä. Ja sellaiselta, josta voisi hyvin mielin jotain maksaakin.
Valitettavasti tämä positiivinen kehitys tuo samalla mieleen sen hukatun mahdollisuuden, jota tämän tyyppiset onnistumiset vain korostavat. Ajatelkaa sitä vaihtoehtoista todellisuutta, jossa jääpalloliitto olisi yhdessä seurojen kanssa luonut laatuvaatimukset ja ohjeistukset live-lähetysten tekoon, ja jokainen seura näitä ohjeita noudattaen kuvaisi jokaisen kotiottelunsa. Nämä lähetykset olisivat sitten katsottavissa yksittäisinä ja kausipassilla joko Bandyliigan omassa striimauspalvelussa tai esimerkiksi jossain Ruudun kaltaisessa laajan näkyvyyden palvelussa. Lajin näkyvyys tuhatkertaistuisi, uskottavuus kasvaisi ja harva enää kyselisi mistä otteluita voi nähdä ja turhautuneen etsinnän jälkeen luovuttaisi homman kesken.
Asiat eivät tietenkään ole näin yksinkertaisia, mutta saahan sitä aina haaveilla?
Oke
TW:n kanssa samoilla linjoilla. Jos oikein olen ymmärtänyt, Bandy TV:n rakennusvaiheessa tätä striimi-asiaa myös suunniteltiin, asia taisi torppautua seurojen erilaisiin käytäntöihin tai olemattomiin striimi-valmiuksiin.
Seuraorganisaatioissa on markkinoinnin suunnittelussa, panostuksessa ja toteutuksessa niin erilaisia näkemyksiä, (kaikki eivät ymmärrä/ei ole henkilöstöä/ei haluta toteuttaa), että yhteistä koordinointia ei vaan saada aikaan. Otetaan esimerkiksi vaikka kotisivujen ylläpito, jonka luulisi olevan nykyvermeillä helppo nakki, sitäkään ei saada ajan tasalle, puhumattakaan siitä, että sivut olisivat elävät ja mielenkiintoiset sekä seuraamaan innostavat.
No, harmittaa nyt olla negatiivinen, mutta näistä perusasioista kuitenkin rakentuu se pienikin elementti jääpallon tulevaisuudelle, jota tässä kuitenkin ollaan rakentelemassa.
Toimitus
TW,
Tätä itse asiassa yritettiin toteuttaa käytännössä kolmen vuoden ajan. Rakensimme pohjaa yhteiselle striimausalustalle, mutta seurat eivät valitettavasti koskaan kunnolla käsittäneet, miten iso mahdollisuus olisi ollut kyseessä. Käytännön esimerkkinä: tällä hetkelläkin kaksi seuraa haluaa kuvata ottelunsa omien lehtiyhteyksiensä kautta – eli omille, rajatuille yleisöilleen – sen sijaan, että kaikki tuotaisiin yhteen, yhteiseen, helposti löydettävään palveluun. Yhteiseen alustaan ei saatu lopulta mukaan käytännössä ketään. Kauniista puheista huolimatta jokainen katsoo vain omaa kylää ja omaa napaa. Surullista, koska juuri yhdessä tekemällä lajin näkyvyys ja uskottavuus olisivat voineet nousta ihan eri tasolle.
Asiat eivät tietenkään ole mustavalkoisia, taustalla on aina talouspaineita, resurssipulaa ja oman arjen realiteetteja. Silti on täysin oikeutettua haaveilla siitä vaihtoehtoisesta todellisuudesta, jonka kuvasit – ja pitää sitä suunnannäyttäjänä. BandyliigaToimitus jatkaa ja kannattaa työtä juuri TW:n ajatusten suuntaisesti: kohti yhteisiä pelisääntöjä, yhteistä alustaa ja sellaista tulevaisuutta, jossa katsojan ei tarvitse arvailla mistä ottelut löytyvät.
Toimitus
OKE,
Tästä on kyllä pakko sanoa, että olemme aivan samoilla linjoilla kanssasi.
Juuri näistä asioista olemme “paasanneet” jo useamman vuoden – ei siksi, että olisi kiva valittaa, vaan siksi, että *tämä on jääpallon tulevaisuuden peruskauraa*. Striimit, kotisivut ja somen perusaktiivisuus eivät ole mitään “kiva lisä”, vaan tämän päivän versio otteluilmoituksesta paikallislehdessä: ilman niitä kukaan ei tiedä, että peli edes pelataan.
Miksi tämä tökkii seuroissa? Se, mitä kuvaat, on valitettavan totta:
* seuroilla on **erittäin erilaiset näkemykset markkinoinnista**
* monessa paikassa ei ole **yhtään nimettyä ihmistä**, joka vastaisi viestinnästä
* osassa asenne on edelleen: *“eihän me nyt mitään mainoksia tarvita, kyllä ne jotka kiinnostaa, tietää”*
* ja loput kaatuu siihen, että kaikki tekevät jo valmiiksi vapaaehtoisena kolmea hommaa – verkkosivut jäävät aina viimeiseksi
Lisäksi monelle kotisivut + striimaus = “liian vaikeaa tekniikkaa”, vaikka todellisuus on usein paljon yksinkertaisempi, kun joku vähän neuvoo ja raamit ovat valmiina.
Olet ymmärtänyt ihan oikein: Bandy TV:tä rakentaessa mietittiin paljon juuri tätä, että saataisiin **yhtenäinen striimialusta** ja selkeä runko, jota seurat voisivat hyödyntää. Käytännössä homma kaatui pitkälti:
* seurojen erilaisiin käytäntöihin
* monen kentän **olemattomiin striimausvalmiuksiin**
* ja ennen kaikkea siihen, ettei kukaan omalla paikkakunnalla ottanut asiaa “omaan pöytäänsä”
Yhteistä koordinaatiota on pyritty tekemään, mutta jos seuran päässä ei ole edes yhtä ihmistä, joka sanoo “mä hoidan”, homma jää ilmaan.
Silti: **striimaus ei ole mahdoton mörkö.** Moni laji hoitaa nykyään perusstriimit yhdellä kameralla, yhdellä mikillä, ja opiston tai lukion harjoittelija tiimissä. Laatu ei ole heti studio-urheilua, mutta se on *näkyvyyttä*, ja siitä voi kehittää eteenpäin.
Kotisivut – tämä ei saisi olla ongelma vuonna 2025
Tästä olemme erityisen samaa mieltä:
kotisivujen ylläpito **ei saisi olla** isoin haaste, mutta silti se on monessa seurassa aivan retuperällä.
Perusjuttujen pitäisi olla:
* ajantasainen **otteluohjelma ja tulokset**
* **seuraava kotiottelu** näkyvästi esillä
* 1–2 uutta juttua / kk (vaikka lyhyitä: “raportti pelistä”, “pelaajaesittely”, “junioriuutinen”)
* linkit someen ja mahdollisiin striimeihin
Nämä voi hoitaa hyvin kevyellä työmäärällä, jos vastuu on selkeästi yhdellä–kahdella ihmisellä ja pohja on kunnossa (valmiit pohjat, selkeä julkaisualusta).
Tällä hetkellä monella seuralla ongelma on se, että **kotisivut on tehty joskus, mutta kukaan ei tunne niitä “omakseen”**. Silloin niitä ei kukaan päivitä.
### Todella hyvä esimerkki: oppilaitosyhteistyö
Meidän lajin pitäisi tehdä **järjestelmällisesti** yhteistyötä paikallisten oppilaitoksien kanssa – niistä löytyy opiskelijoita harjoittelemaan, tekemään lollutyöt, ja näytöt – eli win win tilanne kaikille!
* oppilaitos/ammattiopisto/AMK hoitaa **kuvausta, somesisältöä, grafiikkaa, jopa striimiä**
* oppilaat saavat **oikeita projekteja ja portfolion täytettä**
* seura saa **nykyaikaisemman ilmeen ja näkyvyyden**, ilman että vapaaehtoiset uupuvat
Lähes joka paikkakunnalta löytyy:
* media-, some-, graafikko- tai liikunta-alan opiskelijoita
* opettajia, jotka etsivät *nimenomaan tällaisia* aidon elämän projekteja oppilailleen
Tämä on yksi niistä kohtaa, jossa seurojen pitäisi ihan oikeasti katsoa peiliin:
> jos omasta organisaatiosta ei löydy tekijää, **niin haetaan tekijä ulkoa – yhteistyöllä**.
### Mitä BandyliigaToimitus voi tehdä (ja tekee)?
Meidän päässä tämä ei ole jäänyt vain huokailuksi, vaikka se välillä siltä tuntuukin. Olemme:
* toistuvasti nostaneet esiin **striimien, kotisivujen ja somen merkitystä**
* tarjonneet seuroille **apua sisältöjen jakamiseen** (peliraportit, kuvat, koosteit tekstit)
* pitäneet omissa kanavissa “elävää” otetta, vaikka kaikkea ei saada kiinni, jos materiaali ei tule koskaan ulos seuroista
### Lopuksi: kriittinen, mutta rakkaudesta lajiin
Ei ollla “negatiivinen” väärällä tavalla – ollaan realisteja, jotka välittää. Juuri tällaisista perusasioista se jääpallon tulevaisuuden pieni, mutta merkittävä peruselementti rakentuu. Jokainen päivitetty kotisivu, jokainen edes yhdellä kameralla tehty striimi, jokainen oppilaitosyhteistyö:
* tekee lajista näkyvämmän
* tuo vähintään muutaman uuden silmäparin, harrastajan tai katsojan
* ja rakentaa pohjaa sille, että Bandyliigasta ja koko jääpallosta voidaan puhua vielä vuosien päästäkin.
Seurat saa käyttää tätä pohdintaamme vapaasti, muokata, lyhentää, sitaatteja poimia – tärkeintä on, että keskustelu ei hiljene, vaan muuttuu teoiksi seuroissa.
TW
Asiaan liittyen minua hieman huvitti, kun luin Ylen jääpallojutusta Riku Hämäläisen kommentin, jossa hän toivoi jääpallon näkyvän enemmän sosiaalisessa mediassa, koska sieltä nuoret saavat ensikosketuksensa lajiin.
Miten tämä nuorten tavoittelu on sitten seuroissa hoidettu? Hyvin, hyvin vaihtelevasti. Hämäläisen oman seuran sosiaalista mediaa, kun katsoo niin siellä on lähinnä mainoksia tulevista otteluista ja otteluraportteja. Näilläkö erotutaan sosiaalisessa mediassa? Ovatko nuo sellaisia päivityksiä, joita erityisesti nuoret haluavat?