Suomen Cup myllerryksessä
Jyväskylän alkuturnaus perutaan – onko kilpailun tasapuolisuus enää turvattu?
Lämmin syksy sotkee jälleen jääpallon aikatauluja. Suomen Jääpalloliiton hallitus päätti sunnuntaina 2.11.2025, että miesten Suomen Cupin Jyväskylään kaavailtu alkuturnaus (7.–9.11.) perutaan epävakaiden sääolosuhteiden vuoksi. Oulussa alkulohko pelataan suunnitellusti, mutta Jyväskylän lohkon ottelut siirretään pelattavaksi Bandyliiga-otteluiden yhteyteen. Tavoitteena on edelleen pitää Cupin loppuottelu loppiaisena 6.1.2026.
Kahdet säännöt – vai olosuhteiden pakko?
Päätös synnyttää väistämättä kysymyksen kilpailullisesta tasapuolisuudesta?. Oulun lohko (OLS, Akilles, Veiterä, Narukerä, WP 35) saa pelata yhtenäisen turnausmuodon, kun taas Jyväskylän lohko (JPS, Botnia, Kampparit, HIFK) hajautuu liigan lomaan. Kun Cup-pisteillä ei ole merkitystä Bandyliigan sarjataulukkoon, syntyy epäsymmetria: osalle joukkueista Cup on tiivis turnaushaaste, osalle nyt päätöksellä lähes merkityksetön Liigapeliin liitetty “epämuodollinen” ottelu. (joukkueita kiinnostaa 99% liigapisteet – Suomen Cup jää vain 1% osuudelle) – Tilanne ei ole tasapuolinen.
Jyväskylän lohkon seurojen taustoista myönnetäänkin, että järjestely on kaikkea muuta kuin ihanteellinen – Onko se todellakaan tasapuolinen?
BandyliigaToimitus pohtii päätöksen tasapuolisuutta hiukan syvemmin…
Mielestämme nyt tehty päätös ei ole kilpailullisesti tasapuolinen, eikä päätös ole seuroille “oikeutettu” ilman selkeitä kompensoivia toimia.
Miksi BandyliigaToimitus pohtii päätöksen olevan epäreilu:
- Eri kilpailumuodot = eri rasitusprofiilit. Oulun lohkon tiivis turnaus tuottaa lyhyessä ajassa korkean kuorman (väsymys/ loukkaantumisriski), kun taas Jyväskylän lohko hajautuu liigapelin rytmiin (vähemmän akuutti kuormapiikki, mutta enemmän matkustamisen ja valmistautumisen vaihtelua). Nämä eivät ole urheilullisesti verrannollisia tilanteita.
- Valmistautumisen laatu poikkeaa. Turnausmuodossa kaikki valmistautuvat samaan “kuplaan”; hajautetussa mallissa vastustajat tulevat eri vireessä ja kokoonpanot elävät liigatapahtumien mukaan
- Pisteiden merkityksettömyys liigaan nähden suosii toista muotoa satunnaisuuden kautta: osalla joukkueista Cup on “sprintti”, osalla “irrallinen Bandyliigaotteluun sisällytetty peli” – vaikutus kokoonpanon kierrätykseen, maalivahtivalintoihin ym. on täysin erilainen, kuin viikonlopun turnauksessa.
- Seuratoiminnalliset vaikutukset (lipputulot, matka- ja majoituskustannukset, medianäkyvyys) jakautuvat epäsymmetrisesti: turnausisäntä hyötyy keskitetysti, hajautetut seurat kantavat kustannuksia ilman vastaavaa Bandyliigaan lisättyä tapahtumalisäarvoa.
Sää – muuttunut urheilupoliittiseksi kysymykseksi
Lämmin syksy ei ole yksittäinen poikkeama vaan jatkumo. Vanhat muistot kertovat, että vielä 15 vuotta sitten Helsingin ulkokentät saattoivat olla luisteltavassa kunnossa jo 15.10. Nyt epäillään, ettei pääkaupunkiseudulla jäätä saada pelikuntoon edes 15.11. mennessä.
Sää osuu samaan kohtaan kuin kuntien budjettipaineet: helppo säästökohde löytyy jäädytyksestä ja varhaisesta kauden aloituksesta. Kun katse kääntyy Keski-Eurooppaan, herää vertailu: miksi Wienissä tekojää avataan kalenterin mukaan 8.11.2026 ja meillä hapuillaan? Onko kyse tekniikasta, resursseista vai päätöksenteon rohkeudesta – vai kaikista näistä? Muistetaan kuitenkin Wienin sijaitsevan 1666km Jyväskylästä etelään, ja vastaavasti 1440km Helsingistä. Wien sijaitsee kartalla alempana kuin Pariisi – Miten siellä jään teko onnistuu?
Cupin henki koetuksella
Suomen Cupin viehätys on ollut turnausmuoto: tiiviit viikonloput, yllätykset ja voittajan momentum. Kun lohko hajautuu liigapelien lomaan, Cupin dramaturgia laimenee. Valmentamisen arjessa tämä tarkoittaa erilaisia kuormituksia, kokoonpanohallintaa ja taktiikan priorisointia – yhdessä lohkossa mennään turnauslogiikalla, toisessa mikro-optimoidaan ottelukerrallaan. Ero ei ole vain esteettinen, vaan urheilullinen.
Mitä olisi voitu tehdä toisin?
- Perua koko Suomen Cup 2026 – tasapuolisuuden nimissä.
- Yhtenäinen malli molemmille lohkoille: Jos toinen lohko siirtyy liigan yhteyteen, myös toisen olisi voinut – Cupin muoto olisi kärsinyt, mutta jälleen olisimme olleet tasapuolisia.
- Kalenterin jousto: Olisiko asiaan pitänyt varautua jo kausiohjelmaa tehtäessä? Tämä ehkä vaiken toteuttaa, koska MM-Kisat pelataan Suomessa – Pelipäiviä on liian vähän kalenterissa.
Realismi vs. identiteetti
Liiton päätös on käytännöllinen reaktio huonoon säähän – ja silti se haastaa lajin identiteettiä. Jääpallo elää ulkoilmasta, mutta kilpailutoiminnan uskottavuus edellyttää ennakoitavuutta. Kyllä meidän tulisi löytää ratkaisut asiaan, sillä – tekojäät, ja kalenterin “sääikkunat” – eivät ole vain logistiikkaa, vaan strategisia valintoja siitä, millaista jääpalloa halutaan pelata ja esitellä katsojille marras–joulukuussa.
Katse eteenpäin
Nyt tehty järjestely mahdollistaa finaalin pelaamisen 6.1.2026. Samalla se on muistutus siitä, että ensi syksy on aivan liian lähellä: päätöksiä varakentistä, varapäivistä ja kentänhoidon resursoinnista on tehtävä keväällä, ei marraskuussa. Muuten suomalainen jääpallo jatkaa vuodesta toiseen samaa rulettia – ja Cupin arvo rapisee kompromissi kerrallaan.
Osa seuroista ei ole tyytyväisiä tilanteeseen
Tämänpäiväinen päätös ei sulje keskustelua, vaan avaa sen seuraavan luvun. Jo nyt osa seuroista toivoo, että useat yksityiskohdat kaipaavat täsmennystä ja virallisia lisäpäätöksiä. Vaatimus ei ole kohtuuton: jos tavoitteena on ennakoitava ja oikeudenmukainen toimintaympäristö, epäselvyydet on käsiteltävä ripeästi ja avoimesti. Muutoin riskinä on, että linjausten tulkinta jää sattumanvaraiseksi ja seuraukset osuvat epätasaisesti. Tämän voi vielä korjata, mutta se edellyttää selkeää aikataulua, vastuunjakoa ja päätöksiä, jotka kestävät myös kriittisen tarkastelun.
Seuraamme tilannetta tulevan viikon aikana ja palaamme asiaan, jos uusia päätöksiä julkaistaan.
(Uutista Korjattu 3.11 klo: 6.00 – Siirretyt ottelut siis pelataan Bandyliigaottelun yhteydessä – ei erillisenä lisäotteluna).
Comments (6)
Kalervo
Tasapuolisin päätös olisi tietenkin ollut että perutaan koko cup. Oulun turnaus olisi tietenkin voitu silti pelata kauteen valmistavana harjoitusturnauksena. Viime vuoden malli, jossa pelattiin yhdellä paikkakunnalla, oli tässä mielessä tasapuolinen kaikille, eikä tarvinnut enää pelata liigapeleistä irrallista finaalia loppiaisena. Saataisiin sekin päivä hyödynnettyä varapelipäivänä, koska ottelusiirtoja aivan varmasti tulee, eikä tulisi kustannuksia yhdestä lisäottelusta kenellekään. Tämä kannattaa ensi vuotta ajatellen pitää mielessä, kun cupia suunnitellaan.
Mutta palatakseni tähän hetkeen, niin minkäs teet jos ei Jyväskylässä ole jäätä. Tähän ongelmaan ei ole olemassakaan hyvää ja tasapuolista ratkaisua. Tässä on ehkä ollut yhtenä tekijänä näkyvyys ja koko cupia ei ole haluttu perua. Tällöin pitää lajiyhteisön hyväksyä, että tässä kohtaa nallekarkit eivät menneet tasan. Ja kun katson mitkä neljä seuraa tässä ovat suurimpina kärsivinä osapuolina, uskon että he pystyvät asian kanssa elämään. Mennään eteenpäin.
H.T.
Itse ymmärsin liiton tiedotteen niin että Jyväskylän lohkon joukkueet eivät tule pelaamaan mitään erillisiä cup-otteluita liigakauden aikana, vaan niiden keskinäiset liigapelit ovat samalla myös cup-otteluita. Jatkossa varmaan kannattaa pelata näitä marraskuun otteluita mahdollisimman kaukana pohjoisessa, jotta on edes jotain toivoa saada pelikelpoiset olosuhteet aikaiseksi. Nykysyksyt ja -talvet kun ovat mitä ovat.
Toimitus
H.T.
Se on juuri näin; tosin tämä tarkoittaa, että Suomen Cup saa Jyväskylän lohkossa pelaavien neljän seuran osalta täysin eri merkityksen, mikä mielestämme vääristää koko Suomen Cupin.
Kalervo,
Kyllä — neljälle seuralle muutos on niin iso, että Suomen Cup saa käytännössä täysin erilaisen merkityksen näissä lohkoissa. Tämä epäsymmetria on ongelma, eikä tasapuolista ratkaisua. Mennään eteenpäin, mutta kyllä nämä asiat pitäisi olla etukäteen huomioituina suunnitelmissa…
J.S
Moro!
Vielä vähän selventääkseni Jyväskylän tilannetta. Koneet ovat olleet yli kaksi viikkoa päällä ja paluuliuos on ollut reilusti miinuksella. Keväällä asennettiin Viitaniemeen uusi tekonurmimatto, joka on pitkäkarvaisempi kuin vanha kulunut matto. Jäädytyslaitteet on remontoitu ja pohja on jäässä. Kun ilmasta ei tule yhtään apua ja yötkin ovat vuodenaikaan nähden erittäin lämpöisiä, ei jäätä pystytä kasvattamaan edes silloin. Varmasti tuo vertaus Wienin jäähän oli hiukan ontuva. Resurssit ovat varmaan aika erilaiset ja jäädytyspohjakin on luultavasti betonia tai asfalttia, joka johtaa kylmää aivan erilailla kuin tekonurmimatto. Ei olisi paljoa tarvittu, niin pelit olisi Jyväskylässä pystytty pelaamaan. Kaupunki ja kenttähenkilökunta olisivat olleet valmiita venymään, mutta säänhaltija oli toista mieltä. Harmittaa vietävästi, mutta ensi syksynä tarkempaa suunnittelua ajankohdallisesti. Yksikin halli Suomeen helpottaisi jääpallon tulevaisuutta.
Toimitus
J.S,
Ymmärrettävä ja rehellinen kuvaus Jyväskylästä – kiitos.
jos katsotaan asiaa puhtaasti jääpallon näkökulmasta, tekonurmi eristää ja hidastaa jäätymistä – ja kun sää on lämmin, peli hävitään jo ennen aloitusta. Betoni/asfaltti-pohja (tai vastaava hyvin johtava rakenne) olisi oikea päätös – mutta Suomessa pitää samalla kentällä pelata 10 lajia. Ainoastaan Oulunkylässä pohja on sellainen – joka auttaa jääpalloa. (halli/hallit ovat unelmissa- valitettavan kaukana tästä hetkestä). Siksi pitäisi vahvemmin keskustella Suomalaisen jääpallon olosuhteista – Muuten sama keskustelu kirjoitetaan taas ensi syksynä (kuten joka syksy viimeiset 15 vuotta) – ja jälleen se, joka häviää, on jääpallo.
Tomppa
Ongelma on meillä Suomessa että eri lajit voi hyödyntää tekojääkenttää ,ja yksikään kenttä ei ole suuniteltu pelkästään jääpallon pelaamiseen.Ruotsissa tämä ei ole ongelma koska mitä ilmeisemmin siellä ei ole(korjatkaa jos olen väärässä)yleensä kentät niin sanottuja moni laji areenoita vaan on ”pyhitetty”ainoastaan pillerin veivaamiseen”,putkistot lähellä pintaa)eikä 40 cm pinnan alla.Tässä taas yksi hyvä esimerkki miksi laji pitäisi ihan suosiolla lopettaa Suomesta!(joidenkin mielestä).Jotkut havittelee hallia mitä tietenkin kaikki toivoo mutta loppupäässä se ei auta yhtään mitään,paitsi paikkakunnalla jonne se joskus?,rakennetaan,jos se hyödyntäisi Suomen jääpalloa niin jokaiselle jääpallopaikkakunnalle pitäisi rakentaa halli,toiveajattelua no ihan varmasti ei tule toteutumaan jos yksikin halli on näin työn ja tuskan takana niin miten saadaan kaikki jääpallopaikkakunnat mukaan tähän hommaan.Suomeen on rakennettu isoja tekojäitä ihan hyvällä prosentilla mutta ei vaan näy uusia”innokkaita”seuroja/ihmisiä tekemään työtä jotta jääpallo joskus olisi Suomessa varteenottava vaihtoehto!.No tää lähtee taas lapasesta miksi nämä uudet tekojää paikkakunnat rakentavat isoja tekojäitä jos jääpallo ei ole edes mahdollisuus,koska kenttien ympärille rakennetaan kolme metriä korkea aita noin 1,5 metriä kentän sivuilta ,onko todellakin ajateltu että täällä voisi veivata pilleriä,no ei todellakaan onko esim.Lahdessa/Kuopiossa vaikka jääpallomaali/laidat?.Epätitoinen Sysmästä kysyy!.