Suomen Jääpalloliiton Kevätliittokokous 2025
Huomenna lauantaina Helsingissä pohditaan mennyttä & tulevaa
Suomen Jääpalloliiton kevätliittokokous pidetään lauantaina 17. toukokuuta 2025 Helsingissä, Suomen Diakoniaopistolla. Kokous on monivaiheinen tilaisuus, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti lajin haasteiden ja kehityskohteiden pohdintaan. Päivä alkaa jo klo 9:30, ja kokous avataan keskusteluilla, joissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja keinoja lajin kehittämiseksi.
Varsinainen liittokokous alkaa klo 13:00, ja siinä käsitellään muun muassa toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat. Erityisesti esille nousee liittohallituksen jäsenvalinnat, sillä erovuorossa ovat varapuheenjohtaja Timo Helavuori sekä jäsenet Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen. Uuden hallituksen valinta on tärkeä askel Suomen Jääpalloliiton tulevaisuudessa.
Liittokokouksessa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat lajin kehitykseen ja sen asemaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä kokous on erinomainen tilaisuus seuroille ja lajiväelle osallistua keskusteluun ja vaikuttaa lajin tulevaisuuteen.
BandyliigaToimitus on myös vahvasti mukana liittokokouksessa, tuoden näkemyksensä ja ehdotuksensa mukaan keskusteluun. Tämä osoittaa, kuinka tiiviisti liigan toimijat ovat mukana lajinsa kehittämisessä ja tukemassa Suomen Jääpalloliiton tavoitteita.
Liittokokoukseen liittyvä materiaali ja asialista on jo lähetetty kaikille jäsenille, ja odotamme innolla osallistujien aktiivista keskustelua sekä päätöksenteon tueksi tulevia ehdotuksia.
Palaamme kokouksen antiin ja muun muassa henkilövalintoihin ja kauden palkittuihin vielä viikonlopun aikana – joten seuratkaa uutisointia!
Comments (2)
Tomppa
Jos bandyliiga on mukana kokouksessa niin esittäkää nyt naisten sarja kuntoon(lisää joukkueita),myös alasarja(divari)lisää joukkueita ja myös että kaikki joukkueet pelaa saman ottelumäärän eikä niin että jotkut veivaa sen neljä-kuusi ottelua ja jotkut vain kaksi,eihän tämmöinen sarja ole millään lailla uskottava!.Onnea vaan sinne kokoukseen.
//SR
Hieman liittokokousta ja jatkoa varten (ajatuksenvirtaa lajista, liitosta ja seuroista)
Liitto on seuroja varten, seurat harrastajia varten. Olen aiemmin jo kirjoittanut muutaman sanan seurojen osaamiskartoituksesta ja osaajapoolista. Liittotasolla asiaa voitaisiin potentiaalisesti kampittaa Advisory Boardilla, joka koostuisi eri toimialojen osaajista eikä välttämättä vaadi lajitaustaa. Esim. talous-, viestintä-, markkinointi-, hallinto-osaajista, joiden rooli olisi toimia liittohallinnon tukena ja sparrauspartnerina erilaisissa kysymyksissä, haasteissa ja tilanteissa. Uskon, että myös liitossa vastuulliset ovat kokeneet yksinäisyyttä haasteiden äärellä, jolla voi olla ollut vaikutusta norsunluutorniutumiseen. Dialogi seurojen kanssa ja ulkopuolinen advisory board laajentaisivat katsontakantoja ja ehkä myös avaisivat mahdollisuuden läpinäkyvyydelle, uusille konkreettisille ideoille ja ajatuksille. Tämä vaatii myös seuroilta uudenlaista asennoitumista, avoimuutta ja kykyä käydä rakentavaa dialogia liiton suuntaan ja kanssa.
Minulla ei ole vastausta siihen mistä nämä osaajat löytyvät. Mutta eihän kalaakaan saa, ellei verkkoja vesille laske. Koska rahaa ei ole, ei kauppahallin kalatiski ole vaihtoehto. Uskon myös, ettei liiton toimiin ole suurta tunkua (pohjautuu loogiseen ajatteluun), joka varmasti osin johtuu kivittämisen pelon tunteesta ja potentiaalisesta yksinäisyydestä haasteiden äärellä. Siksikin on tärkeää rakentaa luottamus liiton ja seurojen välille, ajatella laatikon ulkopuolelta ja etsiä apua.
Vaikka toiminta on yhdistyspohjaista, jonkinasteinen korporaatioperiaatteistuminen olisi paikallaan. Mielestäni lajia, liittoa ja seuroja voidaan hyvin peilata yritystoiminnan kautta:
1) Tarpeet
Mihin tarpeisiin vastaamme? Miten nämä fyysiset ja emotionaaliset tarpeet tunnistetaan?
2) Kysyntä
Mistä potentiaaliset kuluttajat (harrastajat, toimihenkilöt, vastuunkantajat, liittotoimijat) löytyvät? Miten tavoitamme heidät parhaiten?
3) Kilpailu
Ketkä ja mitkä ovat kilpailijamme? Miten erottaudumme kilpailijoista? Mitä etuja meillä on kilpailukentässä? Miten nämä tuodaan esiin ja saadaan viesti välitettyä?
4) Voitto (=lue taloudellinen jatkuvuus)
Miten takaamme taloudellisen kestävyyden? Mihin raha valuu ja mistä sitä on mahdollista saada? Mitkä ovat pakolliset menoerät ja mitä jää tämän rahasumman jälkeen jäljelle? Mihin se käytetään?
5) Riski
Millaisia riskejä linjauksiin, toimintaan ja päätöksiin liittyy? Mitä riskejä toiminnassa on? Millaiset riskit ovat kalkuloidusti syytä ottaa ja mitä välttää?
6) Jatkuvuus
Millaisia kauemmaskantoisia vaikutuksia päätöksillä, linjauksilla ja toimintatavoilla on? Konkreettiset toimet Short Play ja Long Play. Miten taataan lajin, seurojen ja liiton elinvoima myös tuleville vuosille ja vuosikymmenille?
Kohtaa ”kilpailu” kannattaa miettiä laajemminkin. Ovatko jääpallon kilpailijat yksinomaan muut lajit? Mielestäni näin ei ole, vaan kilpailemme enenemässä määrin ajankäytön ja kiinnostuksen kanssa myös Netflixiä, kotisohvaa, lähipubin karaokeiltaa, Playkkaria ja inhimillisiä tekijöitä (esim. ruuhkavuodet) vastaan, näin muutaman mainitakseni. Siksi on erityisen tärkeää löytää vetovoimatekijöitä ja viestiä niistä tehokkaasti. Löytää niitä näkökulmia, jolla lapsi saadaan kiinnostumaan jääpallotreeneihin tulemisesta Resident Evilin sijaan tai se lökäpöksy naapuri höntsäjäille karaokeillan sijaan tai se sarjaa pelaava tuore isä/äiti vetämään vielä hyvällä fiiliksellä yhden kauden.
Uskon, ettei potentiaalisia kohderyhmiä ole lajin piirissä kovinkaan paljoa kartoitettu, saati tehty strategista ajattelua kohdennettavista tavoittamiskeinoista ja myyntiargumenteista. Tämä onkin iso työ ja siinä tarvitaan liiton ja seurojen yhteistyötä, avointa ajattelua, mielikuvitusta ja ennen kaikkea foorumi yhteistyölle. Tätä työtä helpottaa, kun asettuu itse kuluttajan (kohderyhmäläisen) asemaan ja miettii miten minut tavoittaisi ja mikä minut saisi kiinnostumaan, jos olisin se Playkkaria suurkuluttava esiteini tai se karaokessa viihtyvä keski-ikää lähestyvä lökäpöksy. Tässä kannattaa hyödyntää jälkikasvua ja heidän asiantuntijuuttaan (lapset, nuoret). Jatkettakoon kalastusmetaforilla: jos haluaa napata ahvenia, täytyy ajatella kuin ahven.
Yksi erinomainen ja suhteellisen helppo työkalu on SWOT-analyysi. Mielestäni se olisi syytä tehdä vuosittain liittotasolla ja seuroissa. Sen pohjalta voidaan miettiä toimenpiteet, arvioida niiden vaatimat resurssit ja mahdollinen vaikuttavuus (tavoitteena min effort, max impact), jakaa ne short play ja long play -listoiksi ja tehdä priorisointi, vastuunjako ja tarvittava jalkautus. SWOT säännöllisenä toimii myös seurannan tukena, onko menty vihreään vai punaiseen suuntaan. Työkaluja on olemassa, ne vain pitää ottaa käyttöön ja käyttää hetki aikaa. Mielikuvitus, hiekkalaatikon ulkopuolelle asettuminen ja laatikon ulkopuolella ajattelu eivät nekään pahasta ole.
Jos siinä olisi ajatuksen virtaa tarpeeksi yhdelle kertaa. Tämä oli todellakin ei-niin-strukturoitu ajatusketju ja hyvin jalostamaton, mutta saa pölliä työkalupakkiin jos niin hyväksi katsoo. Odottelen tietoa miten kokouksessa kävi -lähinnä mitä keskusteluja siellä syntyi (vai jupistiinko vain kuppikunnissa ja jurnutettiin). Tuliko yhtään uutta ajatusta, toimintamallia tai konkreettista kehitysaihiota.