Ella Eronen – Jääpallo

    Ella Eronen 1940 Olympiastadion, Tukholma

    Historian lehdiltä: Näyttelijä Ella Erosen uran suurin hetki

    Tukholman olympiastadion 11. helmikuuta 1940. On juuri alkamassa Suomen ja Ruotsin välinen jääpallo-ottelu, jolla kerätään rahaa sodan keskellä sinnittelevälle Suomelle. Samaisena aamuna puna-armeija oli aloittanut Kannaksella suurhyökkäyksen, joka lopulta johti läpimurtoon Summassa.

    Yleisöä oli paikalla jopa parinkymmenen tuhannen hengen verran. Pakkanen paukkui 25 asteessa ja tuuli teki ilmasta sitäkin purevampaa. Ella odotti vuoroaan hyisessä selostajankopissa ja hyppi tasajalkaa pitääkseen itsensä lämpimänä. Juuri kun hänen piti aloittaa, ilmoitettiin viiveestä. Ruotsin kuningas Kustaa V oli saapumassa paikalle.

    Ella, näyttelijä-lausuntataiteilija joka on lastensa kanssa Ruotsissa sotaa paossa asteli Hänen Majesteettinsa sekä yleisön eteen keskelle stadionia, mikrofonin ääreen, jossa viima oli jäätävä. Hänen huulensa olivat kylmyydestä tunnottomat ja hän pelkäsi hampaidensa kalisevan mikrofoniin.

    – Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Eronen aloittaa J.L. Runebergin Maamme-runon.

    – Kun ääni hetken perästä tuli kovaäänisistä, pelästyin itsekin sitä vaikutusta. Ihan kuin Isä Jumala olisi puhunut taivaasta, Eronen muisteli Helsingin Sanomissa 1972.

    Ella lausui runon ruotsiksi, viimeisen säkeistön myös suomeksi. Lopetettuaan hän ihmetteli yleisön täydellistä hiljaisuutta. Ehkä hänen äänensä ei ollut kuulunut katsomoon lainkaan?

    Ella vilkaisi tapahtuman selostajaa ja huomasi tämän pyyhkivän kyyneleitään. Sitten myös yleisö räjähti valtaviin suosionosoituksiin: taputti käsiään, tömisti jalkojaan, hurrasi ja heitti hattuja ilmaan. Orkesteri soitti Porilaisten marssia, ja Ellaa kannettiin kultatuolissa.

    Ella Erosen lausuma runo jäi historiaan. Se kiinnitti katseet Suomeen ja sai ruotsalaisten myötätunnon ja auttamishalun nousemaan pilviin. Ella edusti koko Suomen hätää kärsivän kansan ääntä.

    Esitys radioitiin Suomessa ja Ruotsissa. Jo ennestään tunnettu Eronen sai lisänimen ”Suomen ääni”, jota hän kantoi loppuikänsä, näin kertaheitolla hänestätuli sekä Ruotsissa että Suomessa kuuluisuus, josta kirjoiteltiin palstatolkulla.

    Suomeksi esitettynä yllä…

    Leave a Reply