BandyliigaToimitus tutkii…

Bandyliigan pelaajarakenteessa vahva prime-ikäluokka – nuorissa yhä kasvun varaa

Bandyliigan pelaajalistat kaudelle 2025–26 on julkaistu, ja mukana on yhteensä 152 pelaajaa (muutamat vahvistukset varmasti vielä puuttuvat / listaukseen mukaan ei ole laskettu Akilleksen kaksoisedustuspelaajia).

Vaikka seurat ovat viimeisen parin vuoden aikana uutisoineet useista rajuistakin nuorennusleikkauksista, tuore selvitys Bandyliigan pelaajarakenteesta kaudelle 2025–26 kertoo hieman toisenlaisen tarinan.

Pelaajarakenteen tarkastelu paljastaa mielenkiintoisen kuvan lajin nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Esim. Yli 30-vuotiaiden osuus on selvästi pienempi, mutta joukossa on edelleen muutamia avainpelaajia, jotka kantavat isoja rooleja. Tämä kertoo siitä, että lajin fyysisyys ja vaativuus rajaa usein uran pituutta – toisin kuin esimerkiksi jääkiekossa, jossa yli 35-vuotiaita on enemmän. Kokenut osasto on silti tärkeä etenkin nuorten pelaajien mentoroinnissa.

Joissain seuroissa nuorennusleikkaus on aidosti tehty, ja rosterit nojaavat alle 25-vuotiaisiin. Toisilla taas runko koostuu kokeneista pelaajista, jotka ovat olleet mukana jo vuosia. Tämä tekee sarjasta monipuolisen: yleisölle tarjoutuu sekä nuorten nousutarinoita että konkareiden osaamisen näyttöjä.

BandyliigaToimitus julkaisee marraskuun ensimmäisellä viikolla kausiennakon joka voi sitten täydentää nykyistä kuvaa: ovatko viime hetken hankinnat ja rosterimuutokset muuttaneet ikäjakaumaa, vai vahvistuuko nyt nähty trendi entisestään?

---

Nykyinen tilanne ja yhteenveto alla:

Ikäryhmät

• 15–18 vuotiaat: 16 pelaajaa
• 18–20 vuotiaat: 23 pelaajaa
• 20–30 vuotiaat: 82 pelaajaa
• 30–40 vuotiaat: 30 pelaajaa
• 40+ vuotiaat: 1 pelaaja

Yhteensä 152 Bandyliigan pelaajaa.

Prosenttijakauma (pyöristettynä)

• 15–18 v: 11 %
• 18–20 v: 15 %
• 20–30 v: 54 %
• 30–40 v: 20 %
• 40+ v: 1 %

Hyvät puolet

• Nuorten pelaajien mukanaolo (15–20 v, yhteensä 39 pelaajaa):
  Tämä on erittäin tärkeää, koska se takaa, että uusia pelaajia nousee liigan tasolle jatkuvasti. 16 nuorta alle 18-vuotiasta on hyvä signaali siitä, että junioreille annetaan mahdollisuus.
• Vahva prime-ikäluokka (20–30 v, 82 pelaajaa):
  Tässä ikähaarukassa pelaajat ovat yleensä parhaimmillaan fyysisesti ja pelillisesti. Suurin osa pelaajista on juuri tässä ryhmässä, mikä takaa sarjan kilpailukyvyn ja pelin laadun.
• Kokenut kaarti (30–40 v, 30 pelaajaa):
  Kokeneet pelaajat tuovat joukkueisiin johtajuutta, pelinlukutaitoa ja jatkuvuutta. Heidän roolinsa on erityisen tärkeä nuorten kehityksen tukena.

Huonot puolet

• Kapeus nuorimmassa päässä:
  Vaikka alle 20-vuotiaita on lähes 40, se on vain noin 24 % koko pelaajamäärästä. Jotta sukupolvenvaihdos olisi vahva, olisi hyvä nähdä vielä isompi osuus nuoria. Muuten vaarana on, että vuosien päästä prime-ikäisten suuri ryhmä harvenee kerralla.
• Yli 40-vuotiaita vain yksi:
  Tämä ei sinänsä ole ongelma, mutta se kertoo, ettei pelaajien ura Suomessa yleensä veny pitkälle. Esimerkiksi Ruotsissa näkee vielä useampia veteraaneja, mikä voi auttaa nuorten mentoroimisessa.
• Painopiste 20–30-vuotiaissa (yli puolet kaikista):
  Tämä on hyvä kilpailukyvyn kannalta, mutta riskinä on, että jos nuoria ei jatkuvasti tule tilalle, sarja voi hetkessä harmaantua.

Yhteenveto

Suomalaisen jääpallon pelaajarakennetta voi pitää terveenä ja kilpailukykyisenä lyhyellä aikavälillä: paljon parhaassa iässä olevia pelaajia, ja mukana nuoria, joille on annettu mahdollisuus. Haasteena on kuitenkin jatkuvuus ja laajuus – jos juniorimylly ei tuota riittävästi uusia 15–20-vuotiaita joka vuosi, iso osa nykyisistä 20–30-vuotiaista vanhenee samaan aikaan, ja silloin sarja voi kohdata pelaajapulan.

Käytännössä tämä rakenne kertoo, että 2025–2030 välillä sarja on hyvässä iskussa, mutta seuraavan sukupolven kasvattamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta kehitystä ei katkaise isompi “ikäluokkakuoppa”.