Pohdintaa
Seurat & liitto hiljaisina?
BandyliigaToimitus jalkautui eilen Olvi areenalle (Kuopio) katsomaan jääpallon jälkeen Suomeen rantautunutta jääkiekkoa. 1907-1966 välisen ajan jääpallo oli se harrastetumpi urheilulaji, mutta jääkiekko osasi toimijoineen viedä jääkiekon täysin uudelle asteelle – kun ensin rakennettiin yksi halli, ja nyt niitä on jo noin 300 hallia ympäri suomen.
Jääkiekko on siis onnistunut rakentamaan kumppaneiden kanssa 60 vuodessa kärjistetysti noin 5 hallia per vuosi. Samaan aikaan Jääpallo ei ole onnistunut karvan alle 120 vuoden aikana yhdessäkään halliprojektissa?
BandyliigaToimitus keskusteli viikko sitten erään Helsingin liikuntalautakunnan jäsenen kanssa, ja hän sanoi että nykyään KAIKKI in poliittista kun puhutaan kaupunkien, ja kuntien päätöksenteosta. Poliitikot kyll mielellään sanovat vastuun olevan virkamiehillä & virkanaisilla, mutta suuressa kuvassa poliittiset tahot päättävät mitä tehdään, ja mitä ei!
Kyseinen lautakunnan jäsen, esim. kertoi ettei Helsingissä ole ketään joka veisi asiaa poliittisesti korkeimpien päättäjien pöytään – laji on jo esim. niin kaukana päivittäisesti koululiikunnasta.
Samaan hengenvetoon on hyvä mainita, että eilen Kuopiossa vieressämme istui nuori 10-vuotias Pieksämäkeläisnuorukainen, jonka kanssa vaihdoimme mielipiteitä niin pelaavista jääkiekkojoukkueista, hänen jääkiekon harrastamisesta & ja tietysti BandyliigaToimituksen puolelta myös jäpallosta…
PiPS, eli Pieksämäen Pallo-Sepot
Pieksämäen Pallo-Sepot (PiPS) perustettiin palloilulajien yleisseuraksi 1947, kun aiemmin oli pelattu Pieksämäen Pyrinnön alaisuudessa. Aluksi lajivalikoimaan kuuluivat vain jalkapallo & JÄÄPALLO, jääkiekko tuli lajivalikoimaan mukaan muutamaa vuotta myöhemmin. PiPS:in ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu pelattiinkin 19. helmikuuta 1950 ja Oman jäähallin seura sai vuonna 1992. Nykyään seura pelaa edustusjääkiekkoa III-divisioonassa ja junioreita seuralla on noin 160 nuorta jääkiekkoilijaa & ringeten pelaajaa.
Seuran kasvatteja ovat mm.
- Tuomo Jormakka
- Risto Kerminen
- Tommi Kovanen
- Otto Leskinen
- Ville Leskinen
- Jari Lindrooos
Kyseisellä nuorella ei ollut tietoakaan että hänen seuransa olisi pelanut jääpalloa, myöskään hän itse ei koskaan ole jääpalloa kokellut. Kuitenkin hän on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta pelata ympäri Suomen jääkiekkoa, ja lisäksi käynyt katsomassa lajia usealla eri paikkakunnalla – kuten nyt setänsä kanssa kolmatta kertaa Kuopion Olvi areenalla.
Pohdimme jälleen kerran jääpallon näkyvyyttä
Tämä nuori innokas Kalpan kannustaja on yksi hyvä esimerkki siitä miten me jääpalloihmiset olemme käpertyneen niin oman porukkamme sisälle – että on lähes mahdotonta löytää enää nuoria, jotka tuntisivat lajimme. Kuka löytää lajin pariin, jos karu totuus on tämä?
Samaan aikaan esim. Jyväskylässä lehden otsikkona on “Pääsarjatason laji kamppailee Jyväskylässä olemassaolostaan” Lehdessä jatketaan “JPS Junioreilla on hankaluuksia saada uusia jääpallon harrastajia. Saman ongelman kanssa painii moni seura ympäri maata. Laji kamppailee olemassaolostaan”.
On käsittämätöntä, että lajin parissa olevat ihmiset kertovat esim. tässä Jyväskylästä näin: “Kaupungissamme tietämys lajista on yllättävän huono. Monet eivät esimerkiksi tiedä, missä lajia harrastetaan” Miettikää asiaa oikeasti! Jos Jyväskylässä ei asiaa tiedetä, miten lajia, sen hienoutta, tai harrastuspaikkoja tiedettäisiin missään muuallakaan? Varsinkin kun vielä peilaa asiaa seura-aktiivin lausumaan: Jääpallo on kuitenkin yksi harvoista lajeista, joissa on tässä kaupungissa pääsarjajoukkue.
Kyllä tässä yhtenä asiana on jälleen kerran otettava myös meidän jääpalloväen julkaisut, esim kun katsomme kotisivujen kirjoittelua tilanne on juuri nyt tämä:
- Akilles – 8.10 viimeisin uutinen
- Botnia – 16.3 viimeisin uutinen
- HIFK – 6.10 viimeisin uutinen
- JPS – 20.10 viimeisin uutinen
- Kampparit – 23.10 viimeisin uutinen
- Narukerä – 18.10 viimeinen uutinen
- OLS – 27.9. viimeisin uutinen
- Veiterä – 21.10 viimeisin uutinen
- Jääpalloliitto – 14.10 viimeisin uutinen
Suomen Cuppiin on vajaa 2 viikkoa, ja Bandyliigan, ja muiden sarjojen alkuun vajaa 3 viikkoa – on meidän viestintä koko suomalaisessa jääpallossa yhteensä 4 uutista seurojen tai liiton tekeminä viimeisen viikon aikana. Oma lukunsa on valitettavasti Botnia, sillä heiltä ettei yhtään uutista ole tullut kotisivuille viimeiseen reiluun 6 kuukauteen. Toki nykyään on facebookit, x:t yms kanavat, mutta kyllä seuran kotisivut ovat ikkuna ulospäin – eikö vaan?
Halli – Mahdollisuus? Ikuinen projekti? toteutus? Koska?
Jyväskylän lehtijutussa myös todetaan seuraavaa: “Jääpallon haaste on kausiluonteisuus. Monia muita lajeja voi harrastaa ympärivuotisesti. Suomessa ei ole yhtään jääpallohallia. Jyväskylässä kausi alkaa toden teolla, kun Viitaniemen tekojää jäätyy marraskuussa – päättyen maaliskuussa”.
Juuri nyt useat mediat kirjoittavat seuraavaa: “Entinen huippu-urheilija Mika Poutala nousemassa ministeriksi – Poutala on nousemassa ensi vuonna liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin paikalle”.
Olisiko nyt jo aika ottaa yhteyttä Poutalaan, ja keskustella hänen mahdollisuuksista edistää pikaluistelijoiden, ja jääpalloilijoiden yhteisiä hankkeita ympäri Suomen?
No tämä tällä erää täältä Keski-Suomen sydämestä Pielaveden pohjoisrannalta – Jääpalloa kuitenkin miettien….
Comments (17)
Jape
Kyllä lajin tilanne ja tulevaisuus alkaa olla katastrofaalinen. Esim. Veiterällä ei ole enää käytännössä juniorijoukkueita valtakunnallisissa sarjoissa. Nykyinen edustusjoukkueen ikääntynyt runko ei todennäköisesti montaa vuotta enää pelaamista jatka ja paikkaajia ei ole ainakaan omista junnuista tulossa. Isot haasteet käsissä ja varmaan sama homma monella muullakin paikkakunnalla.
Toimitus
Jape,
Tilanne on huonompi kuin koskaan, mutta me emme saa antaa periksi. Useat lajin pariin, tai ensi kertaa katsomoon saapuneet ovat kehuneet lajia hyväksi, erittän mielenkiintoiseksi, ja todella vauhdikkaaksi. Tämä meidän on myös saatava jokaisen koulun 7-15 vuotiaan tietoon, ja ME itse voimme vaikuttaa niin lajin uutisointiin, kuin jatkossa myös otteluiden lähettämiseen netin välityksellä. Kyllä se media herää, jos vain pohjat on kunnossa, ja niitä teemme…
Myös ensimmäinen halli nostaa lajia enemmän esille kun senkin hoidamme oikein..
Katsotaan seuraavat 3 viikkoa, miten media ottaa jääpallon vastaan Suomen Cup, sen mestari, ja Bandyliigakauden avausviikonloppu – muistetaan että tämä kaikki lähtee meistä itsestä – tarinoita meillä kyllä on medialle tarjota esim. Tommi Niittylän, Janne Hauskan , Markus Kumpuojan, Aatu Valtosen, Simo Huotelinin, Ilari Moisalan, Ville Aaltosen, Raoul Karlqvistin, tai kenen tahansa jääpalloilijan polku jääpalloon, tai jääpallossa – kuten vain positiivisena asioita ajattelemme – Tsemppiä ympäri Suomen – Tämä on yhteinen asiamme!
Tomppa
Mitä voi lisätä kirjoitukseen,niin kuin ennenkin olen maininnut tämä laji on niin amatööri puuhastelua että oikein hävettää.Koska esim,liiton puheenjohtaja on kommentoinut yhtään jääpalloon liittyvää asiaa?.Jos suurin pomo on hiljaa niin alaiset seuraa esimerkkiä?!.Kyllä kylmä totuus on että jääpalloa ei Suomessa enää harrasteta tällä vauhdilla 20 vuoden kuluttua niin väsynyttä tää touhu on.Aikoinaan valitettiin että pitää saada lisää isoja tekojäitä jotta laji säilyy hengissä,nyt huudetaan jo hallien perään vaikka jo oleville tekojää paikkakunnille ei olla saatu yhtään mitään aikaiseksi!.Aika on jo ajanut tämän lajin ohi monta vuotta sitten,piste.!.
BandyliigaToimitus
Tomppa,
Meitä lajihulluja on vielä sen verran että kapulaa pitäisi saada liikutettua eteenpäin😲
On totta että lajin sisältä kaikki lähtee, ja olemme samoilla linjoilla että puheenjohtajan tulisi olla vahvasti esillä, ja edustaa lajia…
Surullisina olemme vastaanottaneet paljon palautetta näkymättömyydestä ja liiton viestinnästä! Tässä kohtaa on todettava, että me BandyliigaToimituksessa emme kuulu jääpalloliiton tiedotukseen, ja päätoimittaja Pasi Virtanen erosi jo lähes vuosi sitten viestintävaliokunnasta.
Usein muristaan, mutta toivoisimme että lähestytte liittoa, tai sen toiminnan parissa olevia tämänkin asian suhteen!
Vain he voivat vastata, tai parantaa asiaa..
Me BandyliigaToimituksessa yritämme todella pienellä resurssilla, ja tyhjin taskuin tehdä lajin eteen mitä ikinä kykenemme!
Periksi emme anna, ja julkaisemme niin positiivisia kuin negatiivisia asioita..
Me taistelemme – taistele sinäkin!
Suomalaisen jääpallon puolesta!
Pelaaja #1
Jos lajia halutaan kasvattaa tulisi fokus saada positiivisiin asoihin. Moni lajista kiinnostunut päätyy tälle sivustalle todennäköisesti ensimmäisten asioiden joukossa. Jos uutisointi on vain äärinegatiivista, karkotetaan lajista kiinnostuneet samantien pois. Jos esimerkiksi katsotaan tuoretta Bandymagazinea, en usko sen tuovan yhtään uutta seuraajaa lajin pariin. Arvostan kovasti Bandyliigatoimituksen tekemää työtä lajin eteen. Jatkossa huomiota lisää siihen, miten luodaan positiivisia mielikuvia.
Tomppa
Totta tuokin mutta,toivotaan toivotaan menttaliteetilla ei saada mitään aikaan.Jääpallon huono tila on totta ja se ei poppaskonsteilla parane,asiasta pitäisi puhua jonkin näköisellä realismilla/kriittisyydellä.Sitten herää kysymys mitä positiivista on Suomi bandysta kirjoittaa kun useita seuroja lopettaa lajin,ei siinä paljon ilonaihetta ole.Mutta kirjoittaja on oikealla asialla positiivisuutta kehiin niin siitä se lähtee,montako uutta pelaaja/kiinostuneita saatin nyt mukaan?.
Pelaaja #1
Missasit Tomppa pointtini. Lajia tuntevat tietävät tilanteen. Ulkoisen viestinnän tehtävä on luoda mielikuvaa, minkä perusteella ihmiset haluavat tulla lajin pariin (kuka milläkin tavalla). Ja kyllä, viestinnällä saavutettavia asioita on vaikea mitata.
Tomppa
Ymmärsin pointtisi,mutta ei vain positivisilla mielipideillä lajia saada nostettua karilta!,ja karilla ollaan ja tukevasti,korjatkaa jos olen väärässä.Tätä lajia seuranneena ei voi kuin olla täysi pessimisti,kyllä niin syvällä nyt sukelletaan.On huvittavaa että suurissa kiekkomaissa Saksa,Tsekki,Slovakia,Sveitsi ollaan saatu lajia eteenpäin,ja kehitetty uusia sovelluksia(short bandy),mutta meillä vaikka on isoja tekojäitä käytettävänä niin ei tapahdu mitään!.Tampere kai on hyvä esimerkki tästä monta vuotta on yritetty mutta ei yhtään junnu porukkaa sarjoissa eikä naisjoukkuetta ole näköpiirissä,ja tästäkö pitää olla positiivinen,ei helkutti,ei mene läpi.Lopuksi hyvä että mielipiteitä vaihdetaan kait se on hyvä juttu,vai?.
Toimitus
Hyvät Tomppa & Pelaaja #1,
Puhutte kumpikin asiaa, tai siis kirjoitatte 🙂
BandyliigaToimitus kirjoittaa sekä positiivisista & negatiivisista asioista.
Mielellämme kerromme positiivisia uutisia, mutta emme myöskään voi valehdella asioita.
Valitettavasti me koemme toimituksessa, että näin on toimittu viimeiset 20 vuotta lajin parissa – mikä on ollut tulos? Olemme lajin kokonaiskuvaa katsoen kaikkien aikojen syvimmissä vesissä, ja tämän maalaaminen positiiviseksi on haasta – eikö vaan?
Positiiviset uutiset pitää lähteä seuroista, ja liitosta jos ajatellaan lajin syvintä toimintaa – Me BandyliigaToimituksessa kyllä komppaamme – mutta me emme yksin pysty lajia, tai sen positiivisuutta kääntämään…
Olemme kuitenkin uutisoineet yli 2000 uutista, ja sivuillamme on käynyt yli 3 miljoonaa kävijää – joten ainakin omalta osalta olemme yrittäneet pitää lajia näkyvillä, vaikka ei aina siinä positiivisessa näkökulmassa – osittain olemme myös haluneet herätellä jääpalloseuroja, ja liittoa! Siksi sävymme – Tässä olemme epäonnistuneet – valitettavasti 🙁
Pelaaja #1 ymmärrämme ajatuksesi positiivisesta kuvasta, mutta kun asiaa on nähnyt 20 vuotta – on vaikea kääntää mustaa, valkoisseksi 🙁
Viimeisin Bandymagazine pohjautuu lähes 100% seurojen/haastateltavien kommenteihin – kumpi on parempi?
kirjoittaa asiat niin kuin ne meille kerrotaan, vai muuttaa lausuntoja toimituksen omiksi?
no tuo nyt kärjistetysti, sillä olisimme tietysti voineet jättää kaikilta huoli lajista pois, mutta yritetään myös ymmärtää se, se ttä me Haastamme lajin parissa olevia toimijoita – kuten myös Tomppa on usealla kirjoituksellaan tehnyt – kiitos siitä!
BandyliigaToimituksessa näemme että erilaisia mielipiteitä saa olla, ja täytyykin – siitä syntyy kunnon keskustelua….. Joka vielä johtaa tuloksiin…
Nyt kun jatkamme uutisointia sivustollamme, otamme Pelaaja #1 palautteen huomioon – yritetään pysyä positiivisessä “äänen” sävyssä….
Pelaaja #1
Saatan toistaa itseäni mutta mainitsin nimenomaan ULKOISEN viestinnän merkityksen lajikuvan luonnissa. Sen sijaan, että Bandymagazinessä kysytään kauden kynnyksellä lajin tilasta pitäisi kysyä esimerkiksi oman joukkueen tulevan kauden läpimurtopelaajien nimiä. Täten luodaan kiinnostavuutta.
Sisäisillä strategiapäivillä voidaan sitten harjoittaa huolipuhetta niin paljon kuin sielu sietää.
Toimitus
Pelaaja #1,
Ymmärrämme pointtisi, ja pyrimme parantamaan. Ihan helppoa se ei ole, varsinkin kun on välillä haluttu “herättää” lajin toimijoita..
Tosin se on ihan sama mitä me kirjoitamme, ei se muiden tekemistä ole 5 vuoden aikana muuttanut mitenkään..
No otamme palautteen vastaan, ja lähdetään positiivisin kuvin odottamaan uutisia..
Tomppa
Mikä on ulkoinen viestintä?.Ei nykypäivän ”jääkiekko” toimittajat mistään muusta ymmärrä kuin jääkiekosta.Revi nyt siitä sitten huumoria huonolla tuloksella.Vielä muutama vuosikymmen sitten jotkut tiesivät jotain lajista nimeltä jääpallo,mutta nykyään kerrotaan mielummin konkurssikypistä ”lätkä” porukoista suurilla otsikoilla!!!.Hyvä niin että toimittajien lempilapsesta on tullut valtakunnallinen ongelma.Miten voisin nyt olla positiivinen kun lato jo palaa ja sammuttajat on kahvilla,mene ja tiedä,mutta eiköhän sekin saada ratkottua ylioptimisella otteella.
Toimitus
Tomppa,
Totuus on että harva urheilutoimittaja enää tarkalleen tietää mitä jääpallo on. Edelleen kuulee lajin olevan se, missä katsojia on yhtä monta kuin on pakkasasteita.. Kuitenkin jokainen tuttu joka on kerran tullut katsomaan jääpalloa, on tullut uudelleen – Se että häedät on saanut katsomaan on taas ollut ison työn takana.
Me myös olemme nähneet välillä meidän lajista ylpeiden, ja innokkaiden väsyvän toistamaan ettei “ladossa” kannata leikkiä tulella 🙂
Kuitenkin Pelaaja #1 on myös oikeassa – positiivisuus kerää ympärille lisää positiivisuutta – vaikka aina ei niin positiiviselta tuntuisi.
Yritetään kuitenkin yhdessä….
Pelaaja #1
Tomppa, ulkoinen viestintä on sitä mitä kerromme lajista ulospäin. Ei sen monimutkaisempaa.
Tomppa
Olet aivan oikeassa,mutta…
TW
Jääpallon aktiiviseksi seuraajaksi aikanaan täysin lajin ulkopuolelta päätyneenä voin ehkä tuoda asiaan hieman erilaista perspektiiviä. Olen jääpallo-otteluissa ja kannustusmatkoilla jutellut monien ihmisten kanssa ja kuunnellut vielä useampia. Oikeastaan kaikkia heitä yhdistää yhteys lajiin jollain tasolla. On entisiä pelaajia, seura-aktiiveja, pelaajien sukulaisia, nykyisiä pelaajia ja pelaajien kavereita. Lajin ulkopuolelta katsomoon päätyneet ovat olleet tapaamisissa hyvin, hyvin pienessä vähemmistössä. Monessa keskustelussa minultakin on heti aluksi kysytty olenko pelaaja, valmentaja tai entinen sellainen. Katsojien ja seuraajien houkuttelu pelkästään lajin piiristä ei välttämättä olisi mahdoton tilanne lajin menestykselle, jos piirit olisivat suuret, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa. Jääpallon kohdalla sisäänpäinkääntyvyys on resepti nopeaan katoamiseen.
Mistä siis saada lisää seuraajia, varsinkin lajin ulkopuolelta? Siinä onkin jääpallon tulevaisuutta määrittelevä kysymys. Peli itsessään on ainakin vielä hyvätasoista, tasaista ja viihdyttävää. Se ei ole ongelma. Olosuhteet ovat ainakin lähitulevaisuuden mitä ovat ja medianäkyvyys ei ehkä edes nykyisellä tasolla. Siksi onkin innovoitava. Katsottava laatikon ulkopuolelle. Tuntuu että seuroissa ja liitossa ollaan pysähdytty toimintamalleissa sinne hyville vuosille ja uskotaan, että se toimii edelleen. Ei esimerkiksi Jyväskylässä monikaan satunnainen katsoja eksy Viitaniemen monttuun keskiviikkoiltana kymmenen asteen pakkasessa katsomaan jääpalloa ja maksamaan siitä kymmentä euroa. Ei vaikka seura laittaisi pienen mainoksen Keskisuomalaisen urheilusivuille ja maininnan Instaan.
Rahojen puuttuessa suosittelen pienen rahan riskinottoa. Unohdetaan vanhat mallit ja haetaan kokeiluun jotain uutta. Otetaan yhteyttä paikallisiin opinahjoihin ja tarjotaan esimerkiksi markkinoinnin opiskelijoille mahdollisuus pienillä porkkanoilla rakentaa seuran imago, näkyvyys ja brändi uudelleen. Vanhat gubbet kyllä löytävät tiensä katsomoihin vaikka jostain vanhasta luovuttaisiin. Tukijoille pitää myös tarjota enemmän. Nyt seuraa sponsoroidaan lajirakkaudesta, eikä siitä edes kuvitella saatavan hyötyä. Jyväskylässä sponsorien nimet ovat päätyverkossa ja ne luetellaan kahdesti ottelun aikana. Mitä lisäarvoa tämä tuo yhdellekään yritykselle? Kummipelaajat ja yrityksen palkitsema ottelun paras pelaaja ovat ihan kivoja juttuja, mutta nekin ovat vain sitä totuttua.
Minulla ei ole valitettavasti antaa näin nopeasti tämän enempää ratkaisuja tai edes ehdotuksia, mutta toivoisin, että seurat ja liitto hyödyntäisivät pienetkin resurssit paremmin ja ennen kaikkea rohkeammin!
Toimitus
TW,
Nyt on sen verran hyvää pohdintaa, että nostamme tämän uutiseksi..
Kiitos TW hyvästä kirjoituksesta – Kiinnostaisiko sinua kirjoittaa enemmänkin sivustolle?
Ota yhteyttä sähköpostitse toimitukseemme…
Hyvää Viikonloppua sinne 🙂