Suomen Jääpalloliitto järjesti liittokokouksen taloudellisten ongelmien keskellä

Kokous sujui suuremmaksi osaksi hyvässä hengessä

Suomen Jääpalloliitto järjesti liittokokouksen taloudellisten ongelmien keskellä. Kokous sujui hyvässä hengessä, vaikka kaikki totesivat urheilun olevan taloudellisesti vaikeuksissa, ei vain jääpallon. On myös rehellistä ja suoraselkäistä kertoa avoimesti, missä mennään – salailuun ei ole varaa.

Tärkeä Viesti Kaikille Seuroille: Oikea Tie Muutoksiin ja Lajin Kehittämiseen

Suomalaisen jääpallon tulevaisuus ja sen kehittäminen vaativat selkeyttä ja yhteistä tahtoa. Tämän vuoksi haluamme muistuttaa kaikkia seurojen edustajia, jotka ovat olleet yhteydessä BandyliigaToimitukseen: jos haluatte muutoksia tai olette huolissanne lajin suuntaviivoista, on tärkeää lähestyä ensisijaisesti omaa seuraanne ja hallitustaan. Seurojen hallitukset ja puheenjohtajat ovat ne tahot, jotka tekevät keskeiset päätökset ja vievät lajin kehitystä eteenpäin.

Tulevaisuuden suunta ja muutokset lajin toiminnassa voidaan saada aikaan vain, jos päätökset tehdään oikeassa paikassa. Näin ollen, jos teillä on ehdotuksia tai huolia, jotka liittyvät Bandyliigan tulevaisuuteen, suositamme suoraan yhteydenottoa istuvaan hallitukseen. Hallituksen jäsenet, erityisesti uudet jäsenet, ovat nyt avainasemassa tässä prosessissa, ja he ovat valmiita kuuntelemaan ja ottamaan vastaan ehdotuksia.

Me BandyliigaToimituksessa olemme aina valmiita uutisoimaan ja pohtimaan jääpallon kehitystä, mutta meidän roolimme ei ole osallistua suoraan päätöksentekoon. Seurat ja niiden hallitukset ovat ne tahot, jotka määrittelevät lajin suunnan ja tekevät niistä ratkaisevat päätökset. Jos haluamme muutoksia ja parannuksia, meidän tulee osoittaa ne suoraan hallitukselle, joka on ainoa paikka, jossa lajin kehityksestä voidaan päättää.

Yhteistyö ja avoin keskustelu ovat avainasemassa – yhdessä voimme varmistaa, että jääpallo kehittyy oikeaan suuntaan.

Suomen Jääpalloliiton liittokokous päätti mm. seuraavista asioista

Porin MM2026-hanketta viedään eteenpäin Jääpalloliiton, Porin kaupungin ja Narukerän toimesta kansainvälisen liiton suuntaan, ja viralliset hakemukset on tarkoitus tehdä pikaisesti. Koko jääpalloväki tukee hanketta, mutta on tärkeää, että talous tarkastetaan huolellisesti, jotta hankkeen taloudelliset reunaehdot täyttyvät.


Liittohallituksen jäsenten valinta sujui positiivisessa hengessä, kun varapuheenjohtaja Timo Helavuori päätti jättää tehtävänsä. Hänen tilalleen liittohallituksesta valittiin Carla Björndahl.

Liittohallituksesta erovuorossa olivat: Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen, heistä vain Joni Hildén ilmoitti halukkuutensa jatkaa hallituksessa. Ehdokkaiksi hallitukseen ilmoittautui neljä: Janne Väkiparta, Olli Manninen, Mika Ässämäki, ja Joni Hildén. Carla Björndahl, joka äänestettiin varapuheenjohtajaksi, jätti vapaaksi yhden vuoden hallituspaikkansa. Avoimia paikkoja oli siis yhtä monta kuin ehdokkaita. Kokous oli valmistelemassa äänestystä, mutta Joni Hildén ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan yhden vuoden paikan. Tämän myötä kokousväki valitsi yksimielisesti liittohallituksen jäseniksi kahden vuoden kaudelle Janne Väkiparran, Olli Mannisen ja Mika Ässämäki. Joni Hildén on siis seuraavan yhden vuoden jäsen hallituksessa.


Liiton maksut päätettiin pääosin noudattavan kauden 2024-25 maksuja.


Talous: Vaikka jääpallon taloustilanne on edelleen haasteellinen, on kevät tuonut myös valoa tunnelin päähän. Pienkeräykset ja uudet yhteistyökumppanit ovat loistava alku seuraavalle kaudelle, ja ne tarjoavat tärkeän tukipilarin lajin kehitykselle. Näiden aloitteiden avulla pystymme jatkamaan jääpallon kehittämistä ja varmistamaan, että laji pysyy elinvoimaisena myös tulevina vuosina.

Pienkeräykset – Yhteisön Voima Pienkeräys on osoittanut, kuinka tärkeää on, että yhteisö tukee jääpallon toimintaa. Seurojen ja kannattajien osallistuminen keräykseen on tärkeä signaali siitä, että jääpallon tulevaisuus on yhteinen asia. Tämä tukee lajin taloudellista pohjaa ja mahdollistaa uusien hankkeiden käynnistämisen. Seurat ja pelaajat voivat olla ylpeitä siitä, kuinka lajin kannattajat ovat valmiita antamaan oman panoksensa lajin tukemiseksi.

Uudet Yhteistyökumppanit – Hyvä Alku Seuraavalle Kaudelle Samalla uudet yhteistyökumppanit ovat tuoneet lisää tukea ja mahdollisuuksia lajin kehittämiselle. Nämä uudet liittoumat tarjoavat paitsi taloudellista tukea, myös näkyvyyttä ja resursseja, joiden avulla voimme kehittää jääpallon olosuhteita ja nostaa lajin profiilia. Yhteistyö eri tahojen kanssa on avainasemassa, ja ne tarjoavat mahdollisuuden luoda pitkäjänteisiä suhteita, jotka kantavat hedelmää myös tulevaisuudessa.

Tukijoita Kaivataan Vielä – Liity Meidän Matkaamme! Vaikka edistystä on jo saavutettu, jääpallon tulevaisuus on edelleen riippuvainen siitä, kuinka moni meistä on valmis auttamaan ja tukemaan lajia. Jokainen uusi tukija, joka liittyy mukaan, on askel kohti vahvempaa ja kestävämpää jääpalloyhteisöä. Yhteistyö on avainasemassa, ja vaikka taloudelliset haasteet ovat edelleen olemassa, yhdessä voimme saavuttaa suuria asioita.

Jääpallo tarvitsee yhä uusia tukijoita ja yhteistyökumppaneita, jotta voimme varmistaa lajin elinvoimaisuuden ja kehityksen myös tulevina vuosina. Me kaikki voimme tehdä osamme, ja jokainen panos on tärkeä. Liity mukaan ja tue suomalaista jääpalloa – yhdessä voimme rakentaa vahvemman ja kestävämmän tulevaisuuden!


Suomalaisen jääpallon kehitystä viedään eteenpäin merkittävällä uudistuksella, kun Jääpalloliiton hallituksen rinnalle on perustamassa “kehitysryhmä”, joka tuo yhteen tärkeät tahot lajin tulevaisuuden pohdintaan. Kehitysryhmään kuuluvat Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen ja varapuheenjohtaja Carla Björndahl, sekä edustajat kaikista Bandyliigaseuroista. Tämä uusi ryhmä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden lajin kehittämiseksi ja sen strategisen suunnan määrittelemiseksi tuleville vuosille.

Kehitysryhmä tulee keskittymään lajin eri osa-alueisiin, kuten kilpailutoiminnan kehittämiseen, talouden tukemiseen, yhteisön vahvistamiseen ja näkyvyyden parantamiseen. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys, joka vie jääpallon eteenpäin ja varmistaa sen tulevaisuuden.

Tämä on todella positiivinen askel kohti lajin kehittämistä ja toivottavasti siitä tiedotetaan avoimesti ja pian. Lajin tulevaisuus vaatii yhteistä tahtoa, ja tämä kehitysryhmä on oiva paikka löytää ratkaisuja ja ideoita, jotka hyödyttävät koko jääpalloyhteisöä.

Odotamme innolla, mitä tämä ryhmä tuo tullessaan ja toivomme, että sen työtä seurataan tarkasti. Tässä vaiheessa on tärkeää, että koko jääpalloyhteisö pysyy mukana prosessissa ja että avoimuus ja yhteistyö ovat keskiössä. Jääpallon tulevaisuus on kaikkien yhteinen asia.

Paljon oli positiivista ilmassa….


Sitten ne negatiiviset asiat

Suomalainen Jääpallo Kohti Tärkeitä Päätöksiä: Yhteiset Hankkeet uhkaavat kaatua

Suomalainen jääpallo seisoo tienhaarassa, jossa tulevaisuuden suurten hankkeiden toteutuminen on uhattuna. Useita vuosia valmisteltu ja yhteisesti sovittu 2026 Bandyliiga Finaalitapahtuma “Tampereella” sekä Bandy striimausalustan kehittäminen ovat nousseet erimielisyyksien ja ristiriitojen kohteeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutamat seurat, jotka ovat aiemmin olleet mukana sovitusti finaalitapahtuman toteuttamisen kannalla, ja yhteisen striimausalustan tarpeesta – ovat lipeämässä alkuperäisestä sopimuksesta.

Tämä herättää kysymyksen: ovatko nämä seurat oikeasti sitoutuneita suomalaisen jääpallon yhteiseen kehittämiseen, vai ajavatko ne omia lyhyen aikavälin etujaan?

Kokouksesta hieman ennen loppua tuohtuneena poistunut edustaja toi vahvasti esille ettei osa seuroista ole valmiita tekemään yhteistyötä lajin tulevaisuuden eteen?

Kauniita puheita pidetään, mutta kun pitäisi jotakin yhdessä päättää – muutetaan mielipidettä ja ajetaan vain ja ainoastaan oman seuran tai kaupungin etua – BandyliigaToimituksen on valitettavasti yhdyttävä alla olevien asioiden osalta tuohtuneen kokousedustajan lausumaan…

Finbandy TV:n tulevaisuus

Finbandy TV Suomalaiselle jääpallolle on ehdottoman tärkeää jatkaa oman pohjan vahvistamista Bandyliigan, Naisten Bandyliigan ja Nuorten Bandyliigan otteluilla, koska tämä strategia rakentaa kestävää ja vahvaa pohjaa koko lajin kehitykselle. Vaikka ensimmäinen vuosi omalla alustalla, kuten tuottikin tappiota, se ei ole harvinaista uusille projekteille, varsinkin silloin kun rakennetaan pitkäjänteistä ja itsenäistä toimintaa. Tärkeintä on pitää katse tulevaisuudessa ja keskittyä pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Miksi jatkaa?

Omavaraisuus ja itsenäisyys: Lajin oman Finbandy TV:n vahvistaminen luo pohjan itsenäiselle ja omavaraiselle mediatoiminnalle. Se mahdollistaa suomalaisen jääpallon esilläolon ilman riippuvuutta ulkopuolisista mediatoimijoista, kuten kaupallisista TV-kanavista. Omien alustojen kehittäminen vähentää riippuvuutta ulkopuolisista rahoituslähteistä ja tarjoaa mahdollisuuden ohjata sisältöä itse, joka on tärkeää lajikulttuurin ja identiteetin vahvistamiselle.

Lajin näkyvyys ja tunnettavuus: YLE:n urheiluruutu on käyttänyt jääpallon materiaalia lähetyksissään, mikä on loistava esimerkki lajin näkyvyyden kasvusta. Vaikka YLE:n miljoonayleisö voi aluksi olla epäsuora kanava omalle alustalle, se on erinomainen tilaisuus saavuttaa laajempi yleisö ja kasvattaa lajin kiinnostavuutta. Yleisöä, joka saattaa olla aluksi tutustumassa lajiin tai ei ole aiemmin tullut sen pariin, saadaan houkuteltua yhä enemmän mukaan, mikä voi johtaa lisääntyneeseen katseluun ja mahdollisiin sponsoreihin.

Kasvavat mahdollisuudet tulevaisuudessa: Vaikka alkuvuodet ovat haasteellisia, omien alustojen kehittäminen luo pitkän aikavälin mahdollisuuksia. Kun laji saa yhä enemmän näkyvyyttä ja yleisöä, se voi houkutella lisää sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja lisää yleisöä, mikä luo taloudellisia mahdollisuuksia. Omalla alustalla voidaan tarjota laajempia mainos- ja yhteistyömahdollisuuksia, jotka voivat tuoda tuloja ja tukea lajin kehittymistä.

Nuorten ja naisten jääpallon kasvaminen: Bandyliigan, Naisten Bandyliigan ja Nuorten Bandyliigan otteluiden näkyvyys omilla alustoilla on tärkeää erityisesti nuorten pelaajien ja naisten sarjojen kannalta. Se antaa heille mahdollisuuden näkyä ja nostaa lajin profiilia myös niissä ryhmissä, jotka ovat vielä kehittymässä. Tässä vaiheessa nuorten ja naisten ottelut voivat olla keskeisiä tekijöitä lajin vetovoiman lisäämisessä.

Yhteisten sopimusten ja luottamuksen säilyttäminen: Tämä tilanne tuo esiin lajin kannalta todella keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät paitsi taloudellisiin mahdollisuuksiin, myös lajin yhteisön ja tulevaisuuden rakentamiseen. Se, että osa seuroista ei ole halukas osallistumaan yhteiseen alusta- ja mediastrategiaan, on suuri haaste, ja se voi vaikuttaa merkittävästi lajin pitkän aikavälin kehitykseen.Yhteisen alustan hyödyntäminen – suuria mahdollisuuksia jääkiekon ja muiden lajien esimerkkejä seuraten

Jos kaikki seurat osallistuisivat Finbandy TV:n kaltaiseen yhteiseen alustan kehittämiseen, voisimme hyödyntää yhteisen sisällön tuotannon tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia huomattavasti paremmin. Kuten HIFK:n striimit kaudella 2024-25 osoittavat, seuran itsenäinen panostus digitaalisen sisällön tuottamiseen ja sen myynnistä saatu tuotto on ollut toimiva tapa lisätä seuran tuloja ja tuoda seuran kannattajille arvokasta sisältöä. Tämä on suora todiste siitä, että kannattajat ovat valmiita maksamaan, jos he saavat lisäarvoa ja pääsevät seuraamaan omia suosikkejaan omalta alaltaan. Samalla HIFK on saanut itselleen hyötyä, jota muut seurat eivät ole hyödyntäneet.

Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös kysymys lajin näkyvyydestä ja imagosta. Yhteinen alusta tarjoaa mahdollisuuden markkinoida lajin otteluita suuremmalle yleisölle ja houkutella sponsoreita, jotka voivat tukea toimintaa. Samaan aikaan seurat voivat parantaa taloudellista tilannettaan jakamalla tuotot ja yhteistyökumppaneita, jotka voivat lisätä lajin arvoa entisestään.

Miksi tämä on ongelma, jos kaikki eivät osallistu? Jos kaikki seurat eivät osallistu yhteiseen alustaan, kuten Finbandy TV:een, markkinointiponnistelut jäävät tehottomiksi ja hyödyt jäävät puolitiehen. Tässä vaiheessa ei ole enää järkevää antaa paikallislehden kerätä kaikki mahdolliset tuotot yksin, kun yhteistyö ja yhteinen alusta voisivat tuottaa paremmin. Tämä on ikävä tilanne, sillä olemme kaikki huomanneet rahan puutteen ja resurssien niukkuuden. Samalla, kun emme hyödynnä mahdollisuuksia, kuten yhteistyötä YLE:n kanssa, heikennämme myös lajin näkyvyyttä ja mahdollisuuksia. YLE ei kaiva videoklippejä paikallislehden lähetyksistä – se toimii aktiivisesti vain silloin, kun sisältö on helposti saatavilla ja tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa laajempaa yleisöä.

Yhteistyön voima ja lajin tulevaisuus Koko lajin kehitys ja tulevaisuus ovat pitkälti kiinni siitä, miten me kaikki teemme yhteistyötä. Seurat, jotka eivät hyödynnä yhteistä alustaa ja yhteistyömahdollisuuksia, jäävät paitsi mahdollisuuksista, joita muut lajit, kuten salibandy, pesäpallo ja jääkiekko, ovat jo käyttäneet hyväkseen. Näiden lajien esimerkit osoittavat, kuinka tärkeää on yhdistää voimavarat ja hyödyntää yhteistyön tuomia etuja. On tullut aika ottaa askel eteenpäin ja luoda yhteinen tulevaisuus suomalaiselle jääpallolle. Jos seurat jatkavat eri linjoilla toimimista ja päättävät olla osallistumatta yhteiseen alustan kehittämiseen, menetämme suuret mahdollisuudet niin taloudellisesti kuin lajin näkyvyyden kannalta. Yhteistyö ja yhteisten sopimusten noudattaminen ovat avainasemassa lajin menestyksessä. Vain yhdessä voimme kehittää lajin näkyvyyttä, saada lisää sponsoreita, houkutella kannattajia ja taata lajin taloudellisen kestävyyden.


Bandyliigafinaali 2026

Bandyliigan Finaali 2026 Yhteinen visio ja lajin tulevaisuusHarhaa?

Suomalaisen jääpallon kannalta Bandyliiga Finaalin suunnittelu Tampereelle (aloitettu vuosia sitten, mutta vahvasti 2023) ja sen kehittäminen monipuoliseksi tapahtumaksi, jossa pelattaisiin Miesten, Naisten ja Nuorten Bandyliiga Finaalit – aivan kuten Ruotsissa, oli kunnianhimoinen ja tärkeä askel lajin kehittämiseksi.

Tämä tapahtuma oli suunniteltu toteutettavaksi 14.3.2026, ja sen ympärille oli mahdollista rakentaa laaja markkinointi- ja tapahtumasuunnitelma, joka olisi tuonut jääpallon näkyvyyttä entistä enemmän myös suurelle yleisölle. Tapahtuma olisi ollut osoitus lajin kehityksestä ja yhteisestä voimasta, mutta nyt tilanne on valitettavasti saanut käänteen, muutama seura käänsi takkinsa – asiasta luovuttiin.

Seurojen lyhytnäköisyys ja riskit tulevaisuudelle Viime vuosina finaalin järjestäneet seurat, jotka ovat pitkään ollut keskeisessä roolissa tämän tärkeän tapahtuman toteutuksessa, ovat livenneet alkuperäisestä yhteisestä sopimuksesta ja suunnitelmasta. He halusivat keskittyä siihen, että finaali pidettäisiin jälleen heidän kotikaupungeissaan, jolloin he voivat hyötyä suuresta rahallisesta potista, joka syntyy tapahtuman järjestämisestä. Tällainen ajattelutapa on ymmärrettävää lyhyellä aikavälillä, mutta se voi pahimmillaan estää lajin kehityksen ja ison mahdollisuuden hyödyntämisen.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että pitkäjänteinen lajin kehittäminen vaatii yhteistä näkemystä ja suurten päätösten tekemistä, jotka hyödyttävät koko jääpalloyhteisöä. Jos seurat todella tukisivat jääpalloliittoa, he voisivat tehdä paljon enemmän kuin vain järjestää finaaleja. He voisivat tehdä yhteisen sopimuksen siitä, ettei kukaan seura ota vastaan 2026 mestaruuden järjestämisestä tulevaa rahallista voittoa – tämä voitto voitaisiin sen sijaan ohjata liiton talouden parantamiseen ja lajin kehittämiseen pitkällä aikavälillä.

Ratkaisuehdotuksia ja tulevaisuuden suunta Jos haluamme, että jääpallo kehittyy ja pysyy elinvoimaisena, meidän on ajateltava lajin kokonaisetua. Ensinnäkin, seurat ja jääpalloliitto voivat yhdessä keskustella ja neuvotella siitä, että finaalit pelataan yhteisellä aloitteella, joka tuo lajiin enemmän näkyvyyttä ja tukee laajempia tavoitteita, kuten sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden houkuttelemista. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki seurat sitoutuvat yhteiseen projektiin ja ymmärtävät, että lyhyen aikavälin taloudelliset hyödyt eivät saa varjostaa lajin pitkän aikavälin etuja.

Yhteinen kehitys ja yhteistyö Finaalin järjestäminen suurempana tapahtumana Tampereella olisi ollut erinomainen mahdollisuus kasvattaa lajin näkyvyyttä ja tuoda jääpallo entistä laajempaan tietoisuuteen, mutta nyt on tärkeää, että kaikki osapuolet miettivät uudelleen, miten tämä voidaan toteuttaa. Onko seuroilla valmiutta uhraamaan hetkellinen taloudellinen hyöty lajin yhteiseksi hyväksi? Voisiko lajin taloudellista tukemista ja kehittämistä tukea muilla tavoilla, kuten lisäsponsoroinneilla ja yhteisillä projekteilla? Tässä vaiheessa jääpalloliitto voisi johtaa tämän keskustelun ja esittää konkreettisen suunnitelman siitä, miten mestaruuden järjestämisvoitto voitaisiin ohjata liiton talouden vahvistamiseen. Tämä voi myös auttaa vahvistamaan seurojen ja liiton välistä luottamusta ja yhteistyötä, mikä on olennaista lajin kehityksen kannalta.

Jos jääpallon tulevaisuus halutaan turvata, kaikkien osapuolten on pyrittävä yhteiseen ratkaisuun. Seurojen olisi tärkeää ymmärtää, että lajin pitkäaikainen kehitys vaatii yhteistä panostusta, eikä lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät vain yksittäisiä seuroja. Yhteisellä toiminnalla ja rahallisten voittojen ohjaamisella liiton talouden tukemiseen voimme varmistaa, että jääpallon kehitys jatkuu ja että laji saa ansaitsemansa näkyvyyden ja arvostuksen myös tulevaisuudessa.


Kauden parhaat julkaistaan myöhemmin

Listalla oli sen verran tärkeitä ja tiukkoja asioita, että viime kauden 2024-25 parhaiden palkitseminen päätettiin siirtää uudelle hallitukselle. Näin ollen tulemme varmasti kuulemaan piakkoin, ketkä ansaitsevat tunnustuksen.


Mietteet ennen nukkumaanmenoa…

Pelko siitä, että Suomen Jääpalloliitto on muutaman seuran talutusnuorassa, on herättänyt keskustelua. Tämä huoli on tärkeää ottaa vakavasti, sillä lajin kehitys ja sen tulevaisuus eivät voi perustua vain pienten ryhmien intresseihin.

Lajin etu on, että päätökset tehdään laajalla konsensuksella ja kaikista osapuolista huolehtien. Jos ei ole valmiutta toimia yhteisesti ja tehdä tarvittavia muutoksia, lajin kasvu ja kehitys voivat jäädä paikoilleen. Kuulostaako tutulta – Tämä on nykyinen tilanteemme…

Vaikka saamme jälleen “korvillemme” kirjoituksesta, on tärkeää tuoda esille tilanne ja totuus. Emme voi sulkea silmiämme siltä, että muutokset, joita laji kaipaa, eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. Tämä ei ole kritiikki seuroja kohtaan, vaan pikemminkin huoli siitä, että jääpallon tulevaisuus voi jäädä muutamien käsien varaan, jos tarvittavaa yhteistä tahtoa ei löydy.

Tämä on herätys – jos haluamme jääpallon kehittyvän oikeaan suuntaan, meidän on oltava valmiita tekemään kovia päätöksiä ja uskaltauduttava kohdata vaikeatkin kysymykset. Yhteistyö, avoimuus ja halu muutokseen ovat avainasemassa – mutta tämä edellyttää, että kaikki seurat ja päättäjät ovat sitoutuneet lajin yhteiseen etuun, eivätkä vain omiin lyhyen aikavälin etuihinsa.

Comments (5)

  1. Moro.Ymmärsinkö oikein että pienen lajin ”sarvikuonot”tappellee hiekkalatikolla?.Olen joskus aikaisemmin ihmetellyt tätä asennetta ettei osa ymmärrä koko lajin hyötyä vaan ollaan niin tukevasti ankkuroitu omaan napaan.Jos nyt edes voisi sen yhden vuoden pelata se finaali Tampereella niin ei kai se nyt maailmaa kaada.Ketkä nämä seurat on jotka hallitsee Suomalaista jääpalloa ja vetää omaa agendaa ja liittoa perässään että näin tehdään tai???….Olen kuullut huhuja näistä muutamasta porukasta,ja mikä lopputulos on koko laji kärsii.Lopettakaa nyt hyvän sään aikaan nämä typeryydet ja keskittykää oleelliseen,lajin hengissä pysymiseen vai mitä.Olisiko peiliin katsomisen aika.

  2. Pekka Manninen

    Hyvä yhteenveto Bandyliigatoimitukselta!

    Bandyn markkina-arvon nostaminen vaatii yhteistä tahtoa. FinBandyTV on erinomainen asia Bandyn näkyvyyden parantamiseksi ja viime kevään finaalin toteutus oli loistava esimerkki tästä. Riittivästi kameroita, kiertäviä kameroita ja korkeatasoinen tekninen toteutus nostivat katselukokemuksen ihan eri tasolle. Tätä tulee ilman muuta jatkaa ja tavoitteeksi tulee ottaa useamman ottelun toteuttaminen vastaavalla laatutasolla jo tulevalla kaudella. Aluksi panostus finaalin lisäksi avauskierroksen parhaaseen peliin, tapaninpäivän klassikkoon ja tietysti itse finaaliin. Jos kustannukset ovat ongelma mobilisoidaan vapaaehtoisia tekemään nuo kaksi ylimääräistä huippustriimiä.

    Kyllä seurojen on aika kaikkialla havahtua siihen todellisuuteen, että lajin markkina-arvon kohottaminen tapahtuu vain kaikkien yhteisten ponnistusten kautta. Varmaankaan FinBandyTV eli tule koskaan lähettämään kaikkia liigapelejä vaan seurojen omille yhteistyökuvioille ja lähetyksille jää edelleen tilaa. Mutta realiteetteihin kannattaa havahtua.

    2026 Bandyfinaalin vieminen Tampereelle on yhtä lailla tärkeää Bandyn markkina-arvolle. Sinne on mahdollista toteuttaa iso tapahtuma, joka vetää ihan uutta yleisöä ja saa merkittävän huomion. Jotain kassasta varmaan voi sielläkin jakaa finaalijoukkueille, mutta siitä on tehtävissä tapahtuma, jolla liitto voi saada buustia talouteensa pitkäjänteisesti. Nyt ei ole aika kaivautua vanhoihin juoksuhautoihin vaan uudistaa toimintaa raikkaasti ja tämä on toinen paikka FinBandyTV:n lisäksi, jolla Bandy nousee puheenaiheeksi perinteisen bandyväen lisäksi myös suuren yleisön keskuudessa.

    Kannattaa muistaa, että mikään ei ole niin hyvä paikkaa uudistaa ja uudistua sekä kehittyä kuin kriisi. Se saa positiivisia asioita liikkeelle. Niistä pitää vain uskaltaa ottaa kiinni.

    Nyt vain rohkeasti uudistumisen tielle !

  3. Toimitus

    Moro Tomppa,

    Kyllä, valitettavasti usein näyttää siltä, että pieni laji menee niin sanotusti ”sarvikuonojen” taisteluksi hiekkalaatikolla, ja tämä omien etujen korostaminen voi estää lajimme kehittymistä. On todella turhauttavaa, että osa porukasta on niin tiukasti jämähtänyt omaan napaan eikä näe koko lajin etua. Onko niin vaikeaa ymmärtää, että vaikka finaali pelattaisiin Tampereella yhden kerran, se ei olisi mikään maailmanloppu, vaan se voisi tuoda lajille uutta kiinnostusta ja näkyvyyttä?

    Tämä oman edun ajaminen vie voimavaroja lajilta ja jättää vähemmän tilaa suuremmille kehitykselle. Ei voi olla niin, että laji kärsii pienten porukoiden egomietteiden takia. Nyt olisi juuri se hetki, jolloin pitäisi katsoa peiliin ja keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – lajimme elinvoimaisuuden turvaaminen.

  4. Toimitus

    Pekka,

    Kiitos ensin palautteesta 🙂
    Olemme täysin samoilla linjoilla! Bandyn markkina-arvon nostaminen vaatii yhteistä tahtoa ja yhteistyötä, kuten mainitsit. On hienoa nähdä, että FinBandyTV on ollut erinomainen esimerkki tästä, ja sen tasoista näkyvyyttä pitäisi ehdottomasti jatkaa. Kuten sanoit, Tampereelle vieminen voi olla tärkeä askel lajin markkinoinnissa ja näkyvyydessä, ja se voi houkutella täysin uutta yleisöä mukaan.

    Kuitenkin näyttää siltä, että muutamat seurat käyttävät ääntään äänekkäästi ja vievät linjoja täysin vastakkaiseen suuntaan, mikä ei ole hyväksi koko lajin kehitykselle. On valitettavaa, että suurin osa seuroista ei uskalla ottaa kantaa, vaan pohtivat vain omia etujaan ja jäävät taka-alalle. Me emme kuitenkaan käännä selkää, vaan pohdimme ja keskustelemme, esittämällä ajatuksiamme, jotka tähtäävät jääpallon parhaaksi – ei sinisen, punaisen tai muun värin puolesta. Meille tärkeintä on, että teemme sen yhdessä ja nostamme lajin arvoa yhteisvoimin!

  5. Liittoon valittin uusia henkilöitä toivotaan heille avaraa katsomusta mihin lajia pitäisi viedä tulevaisuudessa.Johtoon valittiin Porista Carla Björndahl hienoa että naiset myös ovat edustettuina,Satakunnan kansa uutisoi myös tästä ja tietenkin kommentoijia löytyi,osa oli positiivisia mutta sitten oli tietenkin näitä tuubinäöllä varustettuja urpoja joille ei mitä ilmeisemmin kelpaa mikään muu kuin rännikiekko!.Tämä on se totuus jota Suomalainen jääpallo joutuu kohtaamaan,kuoleva laji,marginaalilaji josta hyvin harva jaksaa innostua.Yritä nyt sitten olla positiivinen kun ympärillä on vain tuulimyllyjä jotka vain haluaa tuhota tämän maailman parhaan lajin.Hyvä Suomi.

Leave a Reply