Kampparit suuntaavat katseitaan pettymyksen jälkeen tulevaan…
Kamppareiden Toiminnanjohtaja Jarkko Vahvaselkä arvioi kauden 2024-25 ja katsoo kohti tulevaa
Ensin BanyliigaToimituksen on kiitettävä Kamppareita, ja Jarkko Vahvaselkää haastattelusta, vaikka mieli olikin haikea – Kiitos!
Kamppareiden toiminnanjohtaja Jarkko Vahvaselkä avasi joukkueensa kauden 2024-25 tärkeimpiä tekijöitä ja pohdintoja kauden päättymisen jälkeen. Kausi toi mukanaan monia kehityksen askeleita, mutta myös haasteita, jotka estivät joukkueen etenemistä jatkosarjaan.
Lähtökohdat kauteen
Kampparit valmistautui kauteen 2024-25 vahvistuneena ja kokeneempana. Vahvaselkä mainitsi, että joukkueen pelaajat olivat vuoden verran kokeneempia bandyliigan peleissä. Lisäksi joukkue sai paluumuuttajia, jotka toivat mukanaan lisää leveyttä, voimaa ja kokemusta. “Saatiin ns. paluumuuttajia takaisin Kamppareihin. Joukkueeseen tuli leveyttä, kokemusta ja voimaa lisää”, Vahvaselkä kertoi.
Onnistumiset kauden aikana
Vaikka kausi päättyi ennenaikaisesti, Vahvaselkä on tyytyväinen joukkueen pelin kehittymiseen. “Kauden aikana peli parani ja kehittyi. Harmi, että kausi päättyi kesken. Olisi ollut mukava päästä haastamaan ylemmän jatkosarjan joukkuetta puolivälierissä”, hän totesi. Kampparit oli parantanut peliään ja oli valmis taistelemaan eteenpäin, mutta valitettavasti mahdollisuudet keskeytyivät ennen aikojansa.
Haasteet ja epäonnistumiset
Kausi ei ollut kuitenkaan täysin ongelmaton. Vahvaselkä nosti esiin muutaman bandyliigan pelin, joissa joukkue ei onnistunut tavoitellussa suoritustasossa. “Muutama bandyliigan peli ei onnistunut toivotulla tavalla, että olisi saatu pisteitä sen verran enemmän, että sijoitus olisi ollut parempi mentäessä jatkosarjaan”, hän kertoi. Tämä jäi estämään joukkueen pääsyn jatkosarjaan, mikä oli suuri pettymys, sillä Kampparit oli hyvin valmistautunut haastamaan korkeammalla tasolla olevat joukkueet.
Rosterin muutokset kaudelle 2025-26
Katseet ovat jo kohti tulevaa kautta. Vahvaselkä totesi, että useilla pelaajilla on jo sopimus ensi kaudeksi Kamppareissa, mutta vielä on keskusteltavaa niiden pelaajien kanssa, joiden sopimukset ovat päättymässä. “Ainahan joku lähtee tai lopettaa ja joku voi tulla tilalle. Annetaan hetki mennä pelien päättymisestä ja sitten jatkamaan keskusteluja”, Vahvaselkä sanoi. Kampparit on valmis tekemään tarvittavat muutokset ja vahvistukset ensi kauteen, jotta joukkue voi jälleen taistella korkeammista sijoista.
Kauden päättyminen ei estä Kamppareiden kehitystä, vaan joukkue on valmiina rakentamaan vahvempaa tulevaisuutta. Kamppareiden pelaajat, valmentajat ja johto odottavat innolla, mitä kausi 2025-26 tuo tullessaan. Tähän vielä sen verran että tarkemmat analyysit, ja johtopääökset Mikkelissä tullaan tekemään seuraavien viikkojen aikana – Kuulemme varmasti lisää, kun haastatteluja sivustolle saamme…
Kiitos vielä haastattelusta ja Tsemppiä Mikkeliin, ja odotamme haastattelua Oulusta – Kuulemme ja jaamme Teille mielellämme myös ajatuksia heiltä…
Comments (18)
Tomppa
Tämä porukka jos pysyvät kasassa saavat kirkkaimmat mitalit kaulaan sellaiset kahden/kolmen vuoden sisällä..On ne sen verran kovia hemmoja.Tämä on mitä tarvitaan Suomalaisessa jääpallossa eikä mitä utopisia toiveita että kyllä tämä tästä vielä nousee jos vain saadaan kaiken maailman tyhjiä lupauksia siitä että kyllä tämä laji joskus vielä nousee suurten joukkoon(ei toivoa)!Jääpallo lajina tulee olemaan nyt ja tulevaisudessa marginali laji,ja sitä ne suuret toivovat.
Toimitus
Tomppa,
Marginaali laji kyllä, mutta sitäkin voi vahvistaa jos on uskoa 🙂
Ei kuuta taivaalta, vaan yhteisiä askelia, järkevää työtä, ja panostusta oikeisiin kohtiin..
Emme me kaipaa mitään ykköslajin statusta, vaan yhteenhiileen puhaltamista, ja 2000 – 3000 jääpalloilevaa tyttöä ja poikaa lisää toimintaamme…
Se ei voi olla mahdoton tehtävä, jos jokaisella paikkakunnalla asia otetaa oikeasti tavoitteeksi – eikä vain ainaiseksi puheeksi…
Oke
Tompalle, jääpallon tulisi kehittyä selkeäksi vaihtoehdoksi suomalaiselle nuorisolle kilpaurheilussa sekä harrastajapelaajille edullisempana ja tapana liikkua. Kuten Ruotsista näemme, harrastuspohja voi kasvaa merkittävästi ja laji pystyy tarjoamaan omanlaisensa kiinnostavan vaihtoehdon jääurheilussa yleensä.
Toimitus
Oke,
Olet asian ytimessä. Tosin tuo on haasteellista kun esim. juuri tuli tieto että Helsingissä jään hinta nousee kaksin tai kolminketaiseksi riippuen kentästä. Paineet siis vain kasvaa junioreidenkin maksujen nousuun…
Toisaalta muutama kaupungit järjestävät ilmaisen jääpallokoulun, mutta kun siitä tehdään ensimmäistä joukkuetta – ei edes 100 jääpallokoululaisesta saada joukkuetta kasaan..
Paljon on haasteita, mutta nyt tarvittaisiin ryhtiliikettä liiton puheenjohtajasta alkaen asioiden eteenpäin viennille…
Kalervo
Lajin aseman vahvistamiseen ja tuohon järkevään työhön liittyen: jääpalloliitollahan on täällä strategia vuosille 2021-2026, jota muutama vuosi sitten silloinen pj ylpeänä esitteli:
https://www.finbandy.fi/fi/wp-content/uploads/2021/11/Suomen-Jaapalloliitton-strategia-21-26.pdf
Täytyy vaan sanoa että tuo on aivan järkyttävää kuraa. Olisi kiva tietää mihin konkreettisiin toimiin on ryhdytty, mitkä ovat välitavoitteet, ketkä ovat vastuuhenkilöt ja miten strategian toteutus on edennyt. Esimerkiksi montako harrastajaa on tullut lisää ja missä vaiheessa kahden hallin rakennusprojekti on.
Tavoitteita pitää asettaa, mutta jos mitään ei tehdä niiden saavuttamiseksi, ovat tavoitteet aivan turhia. Tavoitteiden pitää olla myös realistisia, muuten niillä ei ole mitään arvoa. Valitettavasti liiton nykyinen johto on ehkä jopa vielä saamattomampi kuin edellinen.
Toimitus
Kalervo,
No nyt – Suoraa tekstiä! Usein kuulee tekstiä tuohon suuntaan, mutta kukaan ei uskalla sitä porukassa ääneen sanoa.
Valitettavasti ei auta hienot strategiat, jos niitä ei kukaan noudata, tai tee töitä niiden eteen..
Yhdymme osittan kirjoituksesi tekstiin….
Tomppa
Jääpallo lajina ei ole selkeä vaihtoehto lajia valittaessa,tämä nyt vain on näin.Ruotsi on huono vertaus koska naapuri ei ole halunnut poistaa koko lajia kartalta toisin kuin meillä,jossa on rakennettu 250 jäähallia jotta lätkä saisi täydellisen työrauhan kehittä lajia eteenpäin.Ruotsissa aikanaan rakennettin noin 70 täyspitkää tekojäärataa sen takia laji on säilynyt elinvoimaisena myös pienemmillä paikkakunnilla(Edsbyn 15.000)asukasta!Naapurimaassa on tällä hetkellä 20 hallia jääpallolle kun meillä ei sitä ensimmäistä ole edes aloitettu,meillä keskitytään riitelemään sen sijaan että ratkastsaisiin onglema,tähänkin löytyy helppo ratkaisu onko jollakin parikytä miliiä ylimääräistä ,voi varmaan ilmoitautua liiton kautta.Suomessa on enää jäljellä 10 seuraa jotka harrastasaa lajia ja joilla junioritoimintaa,niin huonosti on meillä homma hoidettu,kehitys olisi pitänyt aloitta jo 1980 luvulla viimeistään,nyt taitaa kohta olla valomerkin aika.Uusia isoja tekojäitä rakennetaan nykyään joka vuosi eri puolille Suomea mutta ei siellä haluta ymmärtää että on olemassa laji nimeltä jääpallo jota pelataan nimenomaan isolla kentällä,että se siitä vaihtoehdosta,jos se olisi vaihtoehto se olisi jo aloitettu esim.Turussa jo 20 vuotta sitten,jos se oikeasti olisi se vaihtoehto.Tämä tässä.
Kalervo
Jos tuota strategiaa lähtee osiin purkamaan niin 3500 lisenssipelaajaa on utopiaa. Vaikka en tiedä nykyisiä lukemia, niin puolet tästä, noin 1800 on riittävän kova tavoite. Tämä tarkoittaa noin 200 pelaajaa jaettuna viime vuoden yhdeksää liigaseuraa kohden. 200 harrastajan seura on hyvinkin elinvoimainen urheiluseura. 60-100 harrastajan seurakin voi olla paikallisesti merkittävä toimija ja tähän haarukkaan moni jääpalloseura myös osuu.
200 pelaajaa koostuisi esim: alle 10 vuotiaat ja luistelukoulut 60 pelaajaa, ikäluokat U12-U14 40 pelaajaa, U16-U18 25 pelaajaa, nuorten joukkue 15 ja edustus 20, naiset ja vanhat uransa päättäneet harrastelijat 40 pelaajaa. Se että onko kaikki pikkujunnut ja jäähdyttelijät varsinaisia lisenssipelaajia, on samantekevää. Tuon kaltaisista suhteellisen terveen ikäpyramidin luvuista toki näkee, että kyseessä saattaa olla monivuotinen rakennustyö, jolloin nuoremmat ikäluokat eivät ole vielä syntyneetkään.
Ja miten näihin lukuihin päästään? No osittain edellä haukuttu strategia kohdassa 4 yrittää sitä vähän avata, ja asia on ollut tälläkin sivustolla esillä usein: Vaatii viestintää, markkinointia ja näkyvyyttä paikallisesti ja valtakunnallisesti, sekä seurojen välistä yhteistyötä. Mitä nämä kohdat tarkemmin sisältävät onkin sitten jo toisen analyysin paikka.
Ai niin, pitäisikö tätäkin uutista kommentoida? Tsemppiä Kamppareille tuleville vuosille. Taitaa Kampparit olla se seura, jolla tuo 200 harrastajaa on lähimpänä. Onneksi mikkeliläisistä on tähän asti muita joukkueita voitu täydentää, jos vaikka Helsingissä ei ole tarpeeksi väestöpohjaa liigajoukkueen rakentamiseksi. Melko varmaa on, että joku kampparikasvatti tänäkin vuonna mestaruuden voittaa.
Toimitus
Olemme miettineet paljon sitä, kuinka paljon potentiaalia lajillamme olisi, jos vain oikeasti tehtäisiin töitä sen eteen. 3500 lisenssipelaajaa ei ole utopiaa, vaan täysin mahdollinen tavoite, mikäli panostamme oikeisiin toimiin. Koululaisesittelyt, kouluturnaukset ja muut aktiviteetit voisivat olla avainasemassa, jotta pääsisimme nykyistä korkeampiin lukemiin. Mutta kun emme tee näitä toimia – on luku utopiaa kuten Kalervo kirjoittaa….
Valitettavasti nykytilanne on se, että toimijoita on liian vähän. Ilman riittävää määrää vetäjiä on vaikea kasvattaa toimintaa. Kuitenkin on syytä muistaa, että jos tahdotaan, vetäjiä kyllä löytyy – ei tämä ole sellainen este, joka olisi ylitsepääsemätön. Tämä on usein itse luotu harha, jossa ajatellaan, ettei apua voi saada, mutta todellisuudessa se on enemmän omasta asenteesta kiinni.
Tähän liittyy myös seuran sisäsyntyiset haasteet – liian usein kuulemme, että seurat ovat “hyvä veli -porukoita”, eikä uusille tulijoille ole mahdollisuuksia päästä mukaan. Tässäkin asiassa on parantamisen varaa.
Kaupungit ovat myös keskeisessä roolissa – kuinka paljon he voivat ja haluavat tukea lajia, kuten esim. jäävuoroilla.
On myös tärkeää huomioida, että usein vastuuhenkilöinä on vain 1-2 intohimoista vetäjää, joiden jaksaminen on koetuksella. Tämä ylikuormitus on kestämätöntä, ja silloin on myös niitä, jotka valitettavasti vetäytyvät pois. Lajin kehittäminen ja kasvattaminen vaativat yhteistä tahtoa ja vastuunkantoa.
Lajimme kaipaa uudenlaista ajattelua, uusia näkemyksiä ja myös rohkeutta rikkoa vanhoja toimintatapoja. Uuden puheenjohtajan ja muiden vastuuhenkilöiden saaminen lajimme ulkopuolelta voisi tuoda kaivattua tuoreutta ja energiaa.
Meidän on oltava valmiita kokeilemaan uutta, jotta voimme viedä lajimme eteenpäin!!!!!
Tämä on pitkä tie, mutta jos todella panostamme, voimme saada aikaiseksi muutoksen.
Toivottavasti tämän viestin myötä voimme kaikki herättää keskustelua ja ideoita siitä, kuinka voimme yhdessä kehittää lajiamme.
Tomppa
3.500 lisenssipelajaa on kyllä täyttä utopiaa,ei nykyiset seurat tule koskaan onnistumaan,niitä on yksinkertaisesti liian vähän!.Uusia paikkakuntia olisi pakko saada mukaan(olen jauhanut tätä useamman kerran)mutta kun kiinnostus lajia kohtaan on olematon.Uusilla tekojää paikkakunnilla ei ole lajin tuntemusta miten se sitten saadaan alkamaan on tuhannen taalan kysymys.
Oke
Kuten ylempänä mainitsin, ” jääpallon tulisi kehittyä selkeäksi vaihtoehdoksi .. ” , juuri niin, siis pyrkiä palauttamaan ainakin osia siitä, mitä meillä joskus on ollut. Nyt Suomessa on selkeitä jääpallokeskuksia (Porvoo, Mikkeli, Varkaus) sekä paikkakuntia, joissa jääpallolla on vankka kannattajakuntansa (Lappeenranta, Jyväskylä, Pori, Helsinki ja Oulu), kaikkia näitä voidaan tituleerata jääpallokeskuksiksi. Mielestäni ensimmäinen tehtävä Jääpalloliiton luoman strategian käyntiin saamiseksi on mainittujen jääpallokeskusten yhteismarkkinoinnin ja viestinnän koordinointi “saman katon alle”, siis selkokielellä, puhalletaan asiassamme yhteiseen hiileen ja puhutaan samaa kieltä. Tämä pitää sisällään jääpallokeskusten yhteismarkkinointia ja – viestintää, selostettujen striimien yhteistoteutusta ja syöttämistä medialle, laadukkaampia ja monipuolisempia seurojen kotisivuja, kohdennettua viestintää seurojen kautta paikalliselle lehdistölle sekä medialle yleensä, somen monipuolista käyttöä jne. Viestimällä selkeästi ja laadukkaasti sekä johdonmukaisesti sanomamme tavoittaa niitä henkilöryhmiä ja nuoria, joille haluamme kertoa vaihtoehtoisesta talvipalloilulajista. Ei suomalainen jääpallo vielä ihan pohjalla ole, mutta eipä paljoa enää taida puuttuakaan. Miksi emme siis aloittaisi vahvimmasta, mitä meillä on. Nykyisistä jääpallokeskuksista.
Tomppa
Hyvä kirjoitus toivotaan että liitto reagoi kesän alla,töitä riittää myös seuroille.Eikun eteenpäin sano mummo lumessa.
Tomppa
Unohdin sanoa että kivinen on tie edessä,vastustajat(kiekko etunenässä)näkevät vain mörköjä vähän jokapuolella,mikään ei saa tulla väliin meidän hienolle lajille!!!!!.Tää on niin tätä.
Toimitus
Oke,
Olemme täysin linjoillasi..
Yhteisesti ne hihat olisi käärittävä…
Kalervo
Yllä Oke kirjoittaa asiaa. Markkinointi medialle ei selvästikään toimi. Helsingissä pelataan pudotuspelejä paikallisten joukkueiden kesken, mutta päivän hesarissa ei sanaakaan ottelusta, ennakkoraportista puhumattakaan. Maakuntalehdet ovat sentään valveutuneempia. Tässä markkinoinnissa medialle korostuu liiton rooli etenkin pääkaupunkiseudulla. Jos tässä ei ole liitolla osaamista, kykyä tai halua toimia, niin sitten pitää ottaa ulkopuolinen konsultti avuksi.
Seuroilla pitäisi olla itsestään selvä asia että nettisivut kuntoon. Sieltä tiedotusvälineet ja potentiaaliset uudet harrastajat ensin hakevat tietoa, kuten tälläkin sivustolla on useasti todettu. Pohjanoteerauksen esittää Narukerä, jolla ei ilmeisesti ole ollenkaan edustusjoukkuetta tänä vuonna, eikä mitään tietoa siitä miten lapsi tuodaan harrastuksen pariin. Vastaus ei ole se, että tieto löytyy somesta.
Tässä kohtaa erityismaininnan saa urheasti yhä toimintaansa jatkava PaSa Bandy, jonka tiedotus seuran nettisivuilla on liigatasoa, mikä ei varsinaisesti mairittele muita seuroja. Myös Sudet hoitaa homman keskimääräistä paremmin. Kemissä on ehkä käynnissä jo tietoinen toiminnan alasajo, Vastuksella ei mitään sivustoa ole, eikä uusia tyttöjä ja poikia ilmeisesti yritetä enää aktiivisesti saada mukaan toimintaan. Se on sääli että yhteistyö akselilla Kemi-Tornio ei toimi. Onneksi välimatka Helsinki-Varkaus on lyhyempi.
Toimitus
Kalervo,
Yhdymme kommentteihin…
Surullista pimennossa olomme 🙁
Tomppa
Palataan vielä liittoon ja mitä he voivat tehdä lajin kehittämiselle.Kyllä on pakko todeta että aseettomilta tää porukka näyttäää olevan,puheenjohtaja ei paljon näyttäydy oikeastaan missään,mikä on hänen virkansa lajin kehittämisessä muuta kuin olla puheenjohtaja?..Mitä tekee toiminnan johtaja ihan oikeasti mikä on virka,nämä tyypit ei koskaan kommentoi mitään esim.täällä bandyliigan sivuilla!.Tää on kyllä ihan sieltä koko tää touhu,onko kukaan huolissaan lajin tulevaisuuderta ihan oikeasti?.Uudet tyypit jotka oikeasti välittävät lajista pitää nyt valita liiton johtoon ennekuin täysi katastroofi odottaa!.Toivon olevani optimisti niin kuin jotkut kirjoittajat toivovat,mutta vaikeata on.
Toimitus
Tomppa,
Hyvä kirjoitus jälleen, monessa asiassa olemme samoilla linjoilla…
Tosi emme usko, että he hirveän usein sivuillamme vierailevat 🙂
Tomppa, todella moni on huolissaan, ja katsotaan kevätkokouksessa saadaanko jo muutoksia aikaan?
Näin asiat ei voi jatkua – Ja Tomppa sussa on vähän optimistia 😉