Ikäviä uutisia Helsingistä
Yhteisprojekti ei kantanut hedelmää – Luisteluareena päin seinää…
Helsingin Sanomat uutisoi tänään hankkeen ajaneen seinää päin!?
Helsingin Malmille kaavailtu jääpallohalli muuttui matkan varrella pikaluistelijoiden kanssa yhteiseksi hankkeeksi – monien mutkien ja monien vuosien jälkeen vihdoin kaikkien osapuolien yhteisellä työllä löytyi uusi paikka luisteluareenalle Roihupellosta.
Helsingin Sanomissa todetaan nyt suoraan suunniteltu luisteluareena ei toteudu. Hanketta vetänyt Suomen luisteluliiton urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen on tämän myös vahvistanut Helsingin sanomien toimittajalle.
Kuinka suureksi kumppaniksi Pikaluistelijat pitivät Jääpalloilijoita?
Päivitetty 25.9 klo: 9.30
BandyliigaToimitus ihmettelee suuresti jääpallon ja Pikaluistelun yhteistyötä, kun jokaisessa mediassa olevassa haastattelussa Hänninen mainitsee jääpallon mahdolliseksi, mutta hän kuitenkin toi vahvasti kahden kiinteän kaukalon rakentamista luisteluareenan keskelle – (Mikä estää jääpallon).
Hänninen on tuonut medialle hankkeen esille niin, että kaikki kirjoittavat hankkeen olevan pikaluisteluhanke. Eikö yhteistyöhankkeissa kerrota myös muut kumppanit? Jos pikaluisteluhanke on nyt Helsingin osalta ajautunut päin seinää – ja lopetettu – Jatkuuko Jääpalloilijoiden oma hanke?
BandyliigaToimitus on mediassa olevan tekstin varassa, koska tuosta saa eri ihmisiltä eri vastaukset yhteistyöstä, joten emme voi vahvistaa jääpallon osalta mitään… Valitettavasti siis mahdollisuus väärin ymmärrykselle on suuri, koska hanke on itse tiedottanut asiosta niin vähän…
Miksi hanke yrittää asioita, joita Kaupunki ei tee? Miten hanketta on yhteistyössä viety eteenpäin? – Miksi Arhinmäki ei tiennyt hankkeen pääomalainahakemuksesta? – Miksi sitä ei kerrottu?
Hännisen mukaan luisteluareena kaatui siihen, että Helsingin kaupunki ei anna hankkeelle lainaa pääomalainana. ”Se ei kaupungille käynyt. Selitys oli se, että sitten kaikki muutkin pyytäisivät samanlaista”, Hänninen kertoo kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ihmeelliseksi asian jälleen tekee se, että Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki ei tiennyt mitään Luisteluareena hankkeen taustalla olevien tahojen pääomalainahakemuksesta Helsingin kaupungille? . ”Nyt en ymmärrä yhtään, mistä puhut”, Toteaa Arhinmäki Helsingin Sanomien toimittajalle. Arhinmäki ihmettelee myös että Helsingin kaupunki ei ole koskaa tällaista lainaa antanut kenellekkään, niin miksi tämän hankkeen sellainen olisi tullut saada? Ahinmäki jatkaa vielä ihmetellen, ettei hänelle tai Helsingin liikuntapalvelulle ole tällaisesta asiasta koskaan edes kerrottu hankeryhmän puolelta.
Arhinmäki ihmettelee myös Hännisen lausuntoa tuolla yllä, jossa hänninen kertoo että luisteluareena ei toteudu ”Meillä ei ole edes tietoa, että hanke on nyt loppunut. He eivät ole olleet meihin yhteydessä ainakaan vuoteen.”
BandyliigaToimitus kysyy: Kuka tässä puhuu nyt totta, ja kuka ei? Onko hanke yhtenäinen? Kuka tiedottaa, ja mitä? Onko hanke kaatunut, vai missä mennään?
Arhinmäki toteaa tahdikkaasti vielä luisteluareenan olevan liikuntapoliittisesti järkevä hanke, tosin liiketaloudellisesti se herätti muutamia kysymyksiä, joihin me emme saaneet vastauksia.
BandyliigaToimitus myös ihmettelee asiaa jossa on vuosia käyty yhteisiä kokouksia asian eteenpäin viennin puolesta. Miten Arhinmäki voi lausua seuraavaa: ”Investointi oli suurempi kuin he arvioivat ja käyttötalous ei olisi pyörinyt sillä rahoituksella. Tätä olisi entisestään hankaloittanut se, että rakentamisen kustannukset eivät ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet”
Mitä Luisteluareenan taustat ovat tehneet? Kun tämän päivän uutista lukee, jää todella outo olo siitä että miten yhteinen hanke on näin levällään, miten Helsinki kokee hankkeen näin epäonnistuneeksi? Miksi Luisteluareena ei ole pystynyt vakuuttamaan Helsingin kaupunkia? Olemme todella sekaisin, mihin uskomme – ja onko tässä missään kohtaa ollut yhteistä säveltä?
Loppuun Arhinmäki vielä toteaa kyseessä oli ”ehkä vähän suureellinen hankke”.
Helsingin kaupunki myös hiukan oikoo omissa “peloissaan”
Helsingin Kaupungin suurin pelko on tuhanteen kertaan mainittu milloin missäkin mediassa, ja kaikissa kaupungin kokouksissa eri rakentaja halukkaiden kanssa, eli Kivikon Hiihtohallin kaatuminen Helsingin kaupungin syliin.
Totuus Kivikon Hiihtohallista on se, että halli rakennettiin vaikeina aikoina, ja Helsingin kaupunki lupasi infran Kivikossa olevan valmis Hiihtohallin valmistumisen aikoihin vuonna 2009. Kuka tahansa voi mennä katsomaan Kivikkoon – Infra ei alueella ole vieläkään täysin valmis!
Lisäksi hallin rakentanut yrittäjä uskoi Suomen johtavaan tahoon esim. paloluokituksesta, mutta se muutettiin viranomaisten puolelta niin myöhään, että siitä aiheutui yrittäjälle yli miljoonan tappio.
Kun halli avattiin, Helsingissä oli parhaat LUMI talvet! Lunta oli niin paljon, että hiihtämään pääsi missä tahansa – Kuka halliin meni? Ei kukaan… Siksi yritys päätyi konkurssiin jo vuonna 2011.
No syitä oli siis monia, joihin yrittäjän oli mahdoton varautua. Nyt Helsingin kaupunki kuitenkin “maalaa” kyseisestä hankkeesta mallia estääkseen kaikki uudet urheilurakentamiseen liittyvät hankkeet. Yrittäjä myös menetti hankkeessa, johon hän todella uskoi – yli 2 miljoonaa , ja sai lopulta palkakseen vain “mustamaalaukset” niskaansa…
Lisäksi BandyliigaToimitus tietää, että 2011 oli eräs jääpalloseura Helsingistä, joka tarjosi Helsingin kaupungille mallia – jossa jääpalloseura olisi ostanut Hiihtohallin – Muuttanut sen 2-3 kaukalon jäähalliksi, toki toisessa kerroksessa olisi vielä lapsille järjestetty hiihto-opetusta, ja muualla talossa olisi ollut punttisali, painimatto, chearleading harjoittelu yms muita liikuntatiloja.
Jääkiekkokaukaloista oli olemassa jo alustava sopimus, jossa 2 kaukaloa oli vuokrattuna toiselle jäälajille 24h seitsemänä päivänä viikossa – eli aina kun halli on avoinna – Tämä myös esitettiin Helsingin kaupungille. Lisäksi “Hiihtohallin” kylkeen olisi rakennettu Jääpallohalli tai Kaupungin yhteistyöllä Jääpallo/Pikaluisteluhalli. Talous oli hankkeessa vahvalla pohjalla. Tämä malli ei kuitenkaan käynyt Helsingin kaupungille, ja he huutokaupassa ostivat hallin itselleen, ja kirjasivat noin 6 miljoonan euron tappiot kuntalaisten piikkiin, ja jatkoivat hallin hiihto toimintaa viime kevääseen asti.
Jotta voisi vielä tätä kaikkea ihmetellä, niin tuo hiihtohalli on ollut Helsingin kaupungille tappiollinen aina tähän päivään asti – Nyt hallia on remontoitu niin, että sinne tulee ne 2-3 jääkiekko kaukaloa, jotka sinne olisi jääpalloilijat rakentaneet jo 13 vuotta sitten – Oikeasti miettikää lukijat tätäkin…
Tämän johdosta BandyliigaToimituksessa olemme sitä mieltä, ettei mikään urheilurakentamishanke kaadu 100% esim. Helsingin kaupungin syliin, sillä aina on mahdollisuus muuttaa tiloja muille sopiviksi jos käy huonosti, ja halua vain riittää….
Sekavaa? Kuka puhuu totta? Yhteistyö? Mitä hittoa!
Me BandyliigaToimituksessa emme tiedä miten hanke on edennyt, mutta Arhinmäen lausunnoista jää todella ihmeellinen tunne – Missä on menty metsään?
Lähteekö pääkaupunkiseudun jääpalloiljat viemään omaa hanketta? Tästä on jo soittoja tullut – Me emme tiedä – Toivottavasti näin kuitenkin käy…. Periksi ei saa antaa – Ratkaisut löytyvät yhteistyöllä!
Me BandyliigaToimituksessa olemme tänään vastanneet siis useaan soittoon, ja kysymykseen liittyen uutiseen… Me emme tämän enempää valitettavasti tiedä, emmekä siis voi keksiä vastauksia… Toivotaan, että jääpallon osalta asiaa valoitetaan mediassa pian…
Comments (5)
Tomppa
Ei kai tämä nyt tullut kenellekään yllätyksenä tullu,tätä on nyt vatvottu kai jotain 10 vuotta ja valmista ei tule.Luuleeko joku että yhteistyö jonkun muun lajin kanssa onnistuu kyllä se vastapuoli ajattelee vain omaa etuaan !.Katsoin mitä Ruotsissa hallin rakentaminen on maksanut esim.Tukholman Gubbängenin halli hinta oli 157.000 Ruotsin kruunua eli jotain 14 miljoonaa euroa,Åby Tjureda halli 20 miljoonaa,ja Edsbyn halli aikanaan vähän päälle 3 miljoonaa.Sandvikenin halli maksoi jotain 21 miljoonaa euroa ja tekee joka vuosi noin 10 miljoonaa kruunua tappiota!,nämä tiedot löytyy helposti googlaamalla.Ainoa ratkaisu on rakentaa oma halli ilman muiden liittojen mukana oloa,miten sellainen rahoitetaan pienen lajin resursseilla on arvoitus.Mielestäni nyt pitäisi saada mukaan ne kaupungit missä jo on iso tekojää(Vantaa,Kuopio,Lahti,Turku,Senäjoki,Nurmijärvi)ja sillä tavalla kasvattaa lajia ilman mitään suuria haaveita hallista siinä on liitolle työsarkaa joka ei todellakaan ole helppo pala niellä sillä yksinkertaisella syyllä että jääpaloa lajina mitä ilmeisemmin kukaan kyseessä olevista paikkakunnista ei halua!,muuten kai se olisi jo aloitettu.Tervemenoa yrittämään.
Toimitus
Hei,
Kiitos jälleen Tomppa terävistä kommenteista 🙂
Alunperin hallihanke yritettiin tehdä sellaiseksi, että se kantaa ja katsoo kaikkien yhteistyötahojen etuja.
Kymmenien muutosten jälkeen tulos on tämä 🙁
Kyllä me Suomeen tarvitsemme vähintään yhden hallin, jolloin voimme käynnistää lajin “oikean” harjoittelun isolla jäällä 1.9.alkaen, ja jatkaa sitä aina huhti-toukokuulle saakka. Turnaukset, Cupit yms varmuudella alusta loppuun… Ja junioreille kausi niin kuin kouluissa lukukaudet, jotta he ja heidän vanhemmat uskoo lajiin.
Nyt Helsingissä iso jää noin 15.11-6.3 välisen ajan, eli vajaa 4 kuukautta, ja siitäkin joko vesisateiden, lämmön, ta pakkasten takia muutaman viikon käyttökiellossa.
Tuo isojen tekojäiden, ja paikkakuntien “valloitus” on hyvä ehdotus, mutta kukaan ei tee asian eteen mitään – Miksi?
Tiedämme 100% varmuudella, että esim. Vantaa ottaisi lajin vastaan – jos joku asiaa veisi eteenpäin Vantaalaisten seurojen kanssa..
No odotellaan, ja katsotaan mitä asiasta julkaistaan seuraavien viikkojen aikana, vai jatkuuko tässäkin hiljaisuus?
Tomppa
Toimitus,totta joka sana toivotaan että Vantaalla herättäisiin,mutta se olisi jo pitänyt tapahtua jo vaikka piirisarja porukall,taas meni yksi vuosi hukkaan.
Pelaaja #1
Voisikohan tätä halliasiaa lähestyä paikallisilla tasoilla tarve edellä? Se mitä seurat tarvitsevat on seinä ja katto ensisijaisesti. Jonkinlaiset liigapeleihin riittävät katsomot ja pukukopit toki myös. Toteutus, jota ei pidettäisi liian suureellisena mutta toisi peleihin ja treeneihin aivan uudenlaiset olosuhteet. Käyttäjäämääriin voisi hakea vaikka benchmarkkia Ruotsista. Miten harrastajamäärät siellä ovat kehittyneet hallipaikkakunnilla.
Tomppa
Harrastajamäärät Ruotsissa on tippunut noin 30% vuodesta 2018,tieto löytyy Sveriges radion sivuilta (radiosporten)jossa myös haastattelu.Vuonna 2018 Ruotsissa oli 16200 aktiivista harrastajaa mukaan lukien toimitsijat ja vuonna 2023 vastaava luku oli 11300.Seuroja jotka on lopettanut on 100 kpl.Tilasto ei kerro mikä on tilanne hallipaikkakunnilla,ehkä joku tietää senkin.