Keijo ”Kippari” Kihlman oli suomalainen palloilijalahjakkuus, joka pelasi pääsarjatasolla useissa palloilulajeissa kuten jalkapallo, jääkiekko, jääpallo, ja käsipallo.

Pelaajauransa jälkeen Kihlman toimi valmentajana.

Jalkapalloilijana Kihlman kuului TPS:n ”dream teamiin” (termi Heikki Mäen, ks. lähde). ”Kippari” pelasi edustusjoukkueessa vuosina 1939–1954 ja saavutti sekä Suomen Palloiluliiton mestaruuden 1945 että kaksi Suomen mestaruutta, vuosilta 1941 ja 1949.

TPS voitti mestaruuden myös 1939, mutta tuolloin Kihlmanin ottelumäärä ei riittänyt mitaliin. Keskushyökkääjänä pelannut Kihlman voitti mestaruussarjan maalikuninkuuden 1946.

Kihlman pelasi myös yhden A-maaottelun Suomen edustusjoukkueessa.

Kihlman sai lukioikäisenä TPS:n johtokunnan hyväksymään jääkiekon seuran ohjelmaan vuonna 1937, ja hän pelasi edustusjoukkueessa aina vuoteen 1954 asti.

Kihlman oli ehdolla myös maajoukkueeseen vuonna 1948, mutta maan rahapula esti joukkueen lähettämisen.

Vuonna 1944 sarja jäi sodan vuoksi kesken, tuolloin TPS oli sarjan johdossa. TPS-aikana ainoan varsinaisen mitalinsa, pronssin, Kihlman sai vuonna 1953.

Kaudella 1948–1949 Kihlman tosin voitti TPK:n riveissä pronssia, TPS:n lopetettua tuolloin jääkiekkoilun joksikin aikaa.

Kihlman valmensi myös TuTo:n jääkiekon edustusjoukkuetta kaudella 1960–1961.

Käsipallo tuli Suomeen sotavuosina, ja ensimmäinen Suomen mestari vuodelta 1944 oli TPS, jonka riveissä Kihlman pelasi.