Fiasko Lappeenrannassa
Veiterä vs Botnia peruttiin
Botnian vieraspeli Lappeenrantaan päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Tuomaristo totesi kentän pelikelvottomaksi, eikä ottelua voitu pelata. Tilanne on herättänyt kovaa keskustelua niin somessa kuin jääpallopiireissäkin – eikä pelkästään siksi, että yksi ottelu jäi pelaamatta, vaan koska taustalla on kasa pidempään kyteneitä kysymyksiä vastuusta, ennakkoinfoista ja liiton linjasta.
Kenttä jäi pelikelvottomaksi – ja nyt etsitään vastuuta
Pelin peruuntuminen itsessään on ikävä mutta mahdollinen riski ulko-olosuhteissa. Tällä kertaa kohu syntyy kuitenkin siitä, että kentän kuntoa oli ehditty puida jo ennakkoon. Satakunnan kansan mukaan Veiterälle oli liitosta annettu ohje ilmoittaa kentän kunto torstaihin klo 19.00 mennessä. Veiterä ilmoitti tilanteen määräaikaan mennessä – ja lopputulos nähtiin tänään, kun Botnia matkusti paikan päälle ja tuomaristo keskeytti suunnitelmat. Vähintä on että Veiterä korvaa Botnialle aiheutuneet matkakulut
Somessa moni tulkitsee tämän “uhkapeliksi”: kenttä merkittiin pelikelpoiseksi, vaikka riski epäonnistumisesta oli selvästi olemassa. Kun vastuuta oli ennakkoon korostettu, katseet kääntyvät nyt automaattisesti kotijoukkueeseen.
Luovutusvoitto vai uusi otteluaika?
Heti alkuun on syntynyt kaksi koulukuntaa:
- Luovutus (0–5): Perustelu nojaa siihen, että asiaa oli käsitelty jo etukäteen ja Veiterä otti vastuun kentän kunnosta. Tämä on myös BandyliigaToimituksen linja.
- Uusi otteluaika / siirto: Toiset korostavat, että ulkokentissä olosuhteet voivat muuttua nopeasti ja että lopullinen päätös syntyy tuomariston tarkastuksessa – jolloin “reiluinta” olisi pelata peli myöhemmin. Tässä ongelmana on se, ettei varapäiviä ole, ja on kohtuutonta Botniaa kohtaan, pistää heidät matkustamaan uudelleen. Ei siis helppoa…
Keskustelun ytimessä ei ole pelkästään sää tai jää, vaan se, mikä painoarvo ennakkoilmoitukselle annetaan. Jos se koetaan sitovaksi, luovutuslinja saa lisää pontta.
Pelaako Veiterä enää Kisapuistossa tällä kaudella?
Toinen, jopa isompi kysymys on tuleeko Kisapuistossa pelata enää loppukauden aikana. Monen mielestä raja on ylitetty: jos ongelmia on ollut useammassa ottelussa, kotipelien siirtäminen varakentälle olisi ainoa tapa varmistaa sarjan uskottavuus ja joukkueiden tasapuolinen kohtelu.
Tätä argumenttia on vaikea ohittaa. Kilpailullisesti on kestämätöntä, jos vierasjoukkue matkustaa pitkän matkan ja peli kaatuu vasta paikan päällä. Vaikka olosuhteet ovat ulkolajeissa arvaamattomia, sarjan on pystyttävä minimoimaan riskit – ja toistuvuus tekee tilanteesta eri mittaluokan kuin yksittäinen “huono tuuri”.
Seura, kaupunki ja liitto – kuka kantaa vastuun?
Yksi olennainen nyanssi jää helposti tunnekuohussa sivuun: kentät ovat usein kaupunkien vastuulla, eikä seura välttämättä päätä resursseista, henkilöstöstä tai kunnossapidon prioriteeteista. Silti sarja-arkessa seura on se, joka ilmoittaa kentän pelikelpoisuudesta, toimii järjestäjänä ja kantaa käytännön seuraukset.
Juuri tässä syntyy ristiriita:
- Seura ei välttämättä hallitse kaikkia muuttujia, mutta
- seura on se taho, joka antaa “pelataan”-signaalin.
Kun ongelmia on useammassa ottelussa, selittelyvara pienenee. Silloin ratkaisu ei välttämättä ole syyllisen etsiminen, vaan rakenteellinen: varakenttä käyttöön, kunnes pelikelpoisuus on aidosti varmistettavissa.
Luottamuskriisi päätöksentekoon
Somessa näkyy myös pidempään kytenyt epäluottamus: “liitto ei tee kovia päätöksiä”, vaan asiat päätyvät kompromisseihin tai joidenkin seurojen eduksi – näin ainakin moni keskustelija väittää. Oli väite totta tai ei, pelkkä mielikuva on jo ongelma: sarjan uskottavuus nojaa siihen, että linja on ennakoitava ja sama kaikille.
Siksi tämän tapauksen käsittely on paljon enemmän kuin yhden ottelun kohtalo. Nyt testataan:
- miten sitovia ennakkoilmoitukset ovat,
- missä kohtaa vastuu muuttuu sanktioiksi,
- ja ennen kaikkea, uskalletaanko tehdä päätös, joka on selkeä – vaikka se kirpaisisi.
Mitä seuraavaksi?
Riippumatta siitä, päädytäänkö luovutukseen, uusintapeliin tai johonkin välimalliin, yksi asia on selvä: Lappeenrannan ottelujärjestelyt eivät voi jatkua samalla riskitasolla, jos ongelmat ovat toistuvia. Varakenttälinja on monen mielestä ainoa uskottava tapa turvata loppukauden ohjelma.
Tämä fiasko jättää jäljen – ei pelkästään pisteisiin, vaan siihen, millaisena Bandyliigan arjen hallinta ja yhdenvertaisuus nähdään. Ja juuri siksi päätöksen pitäisi olla tällä kertaa sellainen, että se kestää myös sen vaikeimman yleisön: niiden, jotka ovat jo valmiiksi menettäneet luottamuksensa.
Päivän tulokset ja otteluiden raportit myöhemmin yöllä…
Comments (2)
TW
Mielestäni vastuukysymys tämän nimenomaisen ottelun osalta on päivänselvä : vastuullinen on Veiterä.
Jään kunnosta oli ollut huolta jo aikaisemmin ja tähän liittyen Veiterältä pyydettiin vahvistusta siitä, että kentällä pystytään pelaamaan ja että jos jostain odottamattomasta syystä jää ei ole pelikuntoinen niin tarjolla pitää olla varakenttä, jossa ottelu voidaan aikataulun mukaan läpiviedä. Nyt Veiterä epäonnistui molemmissa kohdissa. Turha selitellä, että jää on alunperin kaupungin puolesta tehty väärin, kun on seuran puolelta taattu, että peli päästään pelaamaan.
Samalla Veiterä aiheutti lisää töitä liitolle, turhan matkan ja kustannukset Botnialle (sekä kannattajille), muutoksia otteluohjelmaan ja muutoksia muiden seurojen valmistautumiseen jatkosarjan osalta.
Tässä vielä suorat lainaukset Etelä-Saimaa -lehdestä, jossa asiaa kommentoi Veiterän puheenjohtaja Santtu Nurmi:
Päätös lauantain ottelun perumisesta tuli vasta joukkueiden jäälämmittelyn jälkeen. Nurmi kertoo, että joukkueiden ja tuomariston kesken ei tullut yhteisymmärrystä kentän pelikelpoisuudesta.
– Tuomarit olisivat viheltäneet pelin, jos joukkueet olisivat halunneet pelata. Sanotaan näin, että yhteinen päätös oli, että kenttä on vaarallinen, eikä kukaan halua tässä kohtaa kautta riskeerata.
Kuulostaa oudolta, koska vielä pari päivää sitten Veiterä oli valmis pelaamaan tällä samalla, nyt vaaralliseksi todetulla kentällä.
Mielenkiinnolla odotan myös liiton päätöstä asian suhteen. Jotain seurauksia tällaisesta toheloinnista on kaiken järjen mukaan pakko tulla, mutta liitto on onnistunut aikaisemminkin yllättämään negatiivisella tavalla, joten järkevän päätöksen osalta odotusarvo on melko matalalla.
Toimitus
TW,
Ymmärrämme pointtisi täysin – ja olemme pitkälti samoilla linjoilla. Tässä keississä vastuu ei oikein mitenkään käänny pois Veiterältä, vaikka kuinka yritettäisiin vedota kaupungin jääurakoihin tai olosuhteiden haastavuuteen.
Oleellistahan on juuri tuo, minkä nostat esiin: Veiterältä oli **ennakkoon pyydetty ja saatu nimenomainen vakuutus**, että kentällä voidaan pelata *ja* että varakenttä on olemassa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Kun kumpikaan näistä ei lopulta pitänyt, selittelyt alkavat kuulostaa jälkikäteiseltä vastuunpakoilulta. Se, kuka jään alun perin teki huonosti, on siinä vaiheessa sivuseikka – vastuu on sillä, joka on taannut ottelun läpiviennin.
Lisäksi tuo Etelä-Saimaan sitaatti on… sanotaanko vähintään ristiriitainen. Jos kenttä todetaan vaaralliseksi vasta jäälämmittelyn jälkeen, vaikka samoilla jäillä oltiin valmiita pelaamaan vielä päiviä aiemmin, herää ihan oikeutettu kysymys, että **mitä uutta tietoa tässä välissä oikeasti tuli**. Ja jos tuomarit olisivat olleet valmiita viheltämään pelin käyntiin joukkueiden niin halutessa, vastuu päätöksestä ei silloin ole mikään epämääräinen “yhteinen”, vaan käytännössä järjestävällä seuralla.
Ja ne kerrannaisvaikutukset… niistä puhut aivan oikein. Yksi peruttu ottelu ei ole vain yksi peruttu ottelu. Se on:
* turha reissu ja kustannukset Botnialle ja kannattajille
* ylimääräinen säätö ja työ liitolle
* otteluohjelman sekoaminen
* muiden seurojen valmistautumisen vaikeutuminen jatkosarjaan
Tuo on kokonaisuus, joka *pakosti* vaatii seuraamuksia, jos sarjaa halutaan hoitaa uskottavasti. Muuten viesti seuroille on käytännössä se, että lupauksia voi antaa kevyin perustein ilman todellista vastuuta.
Ja mitä liittoon tulee… ymmärrämme skeptisyyden. Historia ei varsinaisesti rohkaise odottamaan napakkaa ja johdonmukaista ratkaisua. Silti olisi aika tärkeää, että tässä kohtaa tehtäisiin päätös, joka selkeästi linjaa: **järjestävä seura vastaa – piste**. Muuten näitä “tohelointeja” nähdään jatkossakin, koska riski on käytännössä olematon.
Hyvä ja perusteltu avaus TW. Tässä ei ole kyse pikkumaisesta syyttelystä, vaan ihan sarjan perusreiluudesta ja ammattimaisuudesta.