Jäälajienväki ihmettelee Helsingin kaupungin & Paavo Arhinmäen toimintaa – “enää ei voi olla hiljaa!”

Joulun pitäisi olla rauhallista aikaa! Helsingissä kuitenkin pinnan alla kytee ..

Curling-legenda Markku Uusipaavalniemi on ajautunut riitaan Helsingin kaupungin kanssa, ja tilanne uhkaa hänen elinkeinonsa jatkoa. Uusipaavalniemi, joka omistaa Oulunkylän Curlinghalli Oy:n ja pyörittää 2 600 neliömetrin kokoista curling-hallia, on huolissaan siitä, että kaupungin toimet voivat johtaa hänen liiketoimintansa lopettamiseen.

Uusipaavalniemi syyttää kaupunkia siitä, että se yrittää tahallaan estää hänen yrityksensä toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa kaupungilla voi olla muita intressejä tilan käytön suhteen. “Vaikuttaa siltä, että Helsingin kaupunki yrittää tarkoituksella savustaa meidät ulos Oulunkylästä”, Uusipaavalniemi sanoo.

Kaupunki on sitä mieltä, että Uusipaavalniemen yhtiö ei täytä liikuntapoliittisia perusteita pitkälle vuokrasopimukselle. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kertoo, että kaupunki on pyytänyt yhtiöltä lisäselvityksiä, mutta ei ole saanut tarvittavia vastauksia. “Kaupunki subventoi vuokralaisten toimintaa maavuokrahinnoittelussa, joten pitkissä sopimuksissa perusteiden on täytyttävä”, Arhinmäki selittää.

Uusipaavalniemi on kuitenkin eri mieltä. Hän kertoo, että kaupungin tekemässä katselmuksessa vuoden 2022 loppupuolella ei ilmennyt mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt lisäselvityksiä vuokrasopimuksen jatkamiseksi. “Valmistauduimme katselmukseen huolella, mutta siinä ei noussut esille mitään, mikä olisi vaatinut meiltä lisäselvityksiä”, Uusipaavalniemi ihmettelee.

Tilanne on saanut käänteen, sillä Uusipaavalniemi on vienyt asian hallinto-oikeuteen. Hänen mukaansa kaupunki ei ole antanut vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, jotka voisivat selventää, mitä lisäselvityksiä yhtiöltä odotetaan.

Uusipaavalniemi epäilee myös, että kaupungin toimet liittyvät alueella toimivan jalkapalloseura Gnistania koskeviin “tulevaisuuden bisnessuunnitelmiin”. Hän on arvellut, että kaupunki suosisi Gnistania hallin tilalle.

Kaupunki on toistaiseksi jäänyt vaille tarkempia selityksiä tilanteen etenemisestä. Arhinmäki on kuitenkin todennut, että vastauksia ei ole saatu, koska kaupunki ei ole saanut tarvittavia selvityksiä Uusipaavalniemen yhtiöltä. Uusipaavalniemi puolestaan on huolissaan siitä, että “kaikki on tapahtumassa pelkillä tekaistuilla syillä”.

Uusipaavalniemen ja kaupungin välinen kiista jatkuu, ja asiassa odotetaan lisää selvityksiä hallinto-oikeudelta.

Uusipaavalniemi ei ole yksin kaupunkia tai Arhinmäkeä vastaan

Arhinmäki ja Helsingin kaupunki kritiikissä urheiluareenoiden hankkeista: “Helsinki ei ole tasapuolinen liikuntakaupunki”

Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki on joutunut jälleen julkiseen kritiikkiin urheiluareenoihin liittyvistä päätöksistään. Erityisesti luisteluhallien rakentaminen Myllypuroon, Malmille tai Roihupeltoon on herättänyt kiivasta keskustelua. Monet urheiluseurat ja lajiaktiivit, kuten pikaluistelijat ja jääpalloilijat, ovat korostaneet, että Helsingissä on kiireellisesti tarve jääurheilulajien harjoittelupaikoille. Kriittiset äänet ovat nousseet esiin myös siitä, että kaupungin johto, erityisesti Arhinmäki, on torpannut nämä hankkeet, vaikka asiantuntijalausunnoissa ja selvityksissä on todettu niiden olevan välttämättömiä.

BandyliigaToimitus on saanut useista lähteistä viestejä, jotka viittaavat siihen, että Helsingin kaupungin johto ei ole ollut halukas edistämään hankkeita, vaikka julkisuudessa kaupungin edustajat ovat ilmaisseet tukeaan. Laji-ihmisten mukaan on ollut ristiriitaa kaupungin virallisten kannanottojen ja käytännön toimien välillä. Erityisesti ihmetystä on herättänyt se, että vaikka muun muassa yksi jääurheilun malleista oli sama kun nyt Tampereelle rakennettu jalkapallostadion, täysin samojen suunnitelmien pohjalta, joita Helsingin luisteluareena olisi käyttänyt, Helsingissä suunnitelmat on tylysti hylätty kaupungin toimesta käyttötalouden epävarmuuden johdosta – Miten sama kuitenkin nähdään Tampereella täysin vastakkaisena mahdollisuutena? “Mitä eroa on Helsingillä & Tampereella toisiinsa nähden? Ainakin se, että Tampereella on veronmaksajia vajaa 256.000, ja Helsingissä vastaava luku on vajaa 684.000. Olisiko tässä jo laskennallisesti mahdollisuus suurempaan toimintaan Helsingissä” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä.

“Onko taustalla Helsingin kaupungin monopoli jäähallitoimintaan? Miksi yksityinen jääurheilu, kuten curling, pikaluistelu tai jääpallo, nähdään Helsingissä näin vaikeaksi?” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä, joka on sisällä hankkeissa. “Tampereelle rakennettu jalkapallostadion tuo jo nyt hyötyjä paikallisille seuroille, veronmaksajille, yrityksille ja kaupungille miljoonia euroja vuodessa. Miksi Helsingissä tämäntyyppinen infrastruktuuri ei tunnu menevän läpi” ihmetelleen yhä useassa keskustelussa pääkaupunkiseudulla.

Miksi Helsingin kaupunki ei ole edes suhteessa tasapuolinen?

Helsingin kaupungin liikuntastrategian koetaan olevan talvilajeista jääkiekon etujen painottama, mikä on herättänyt huolta muiden jääurheilulajien kannattajissa. “Poliittisesti asiat menevät aivan Helsingin kaupungin johtavien poliitikkojen mukaan. Ainoana jäälajina Helsingissä näytetään olevan jääkiekko, ja sen etu on etusijalla”, kertoo BandyliigaToimituksen lähde.

Helsingin liikuntastrategian johtajan roolissa Arhinmäki on ollut keskiössä, kun on keskusteltu uusista urheiluareenoista. Hänen päätöksensä ovat saaneet osakseen arvostelua, sillä Helsingissä on koettu jääurheilulajien tarpeiden jäävän vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon etuihin. Emme julkaise tässä kohtaa niitä kaikkia mielipiteitä joita meille on tuohduksissa kerrottu.

Kritiikki on noussut esiin myös siitä, että Helsingissä liikunta- ja urheilupolitiikka ei ole tasapuolista. “Helsinki ei voi väittää olevansa tasapuolinen liikuntakaupunki, jos jääurheilulajien tarpeet jäävät jatkuvasti huomiotta”, sanoo yksi hankkeiden puolestapuhujista. “On surullista, että näin suuri ja monipuolinen kaupunki ei pysty tarjoamaan tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille urheilulajeille.”

Helsingissä tilanne on monelle jääurheiluseuralle ja lajiyhteisölle tullut yhä vaikeammaksi, ja tulevaisuus jää urheiluareenoiden osalta näyttää epävarmalta – edessä saattaa olla jopa seurojen lopettaminen ei harrastajien vähyyteen, vaan Helsingin kaupungin toimintaympäristön alasajon johdosta. Urheilutoimijat toivovat, että kaupungin johto ottaisi entistä paremmin huomioon eri lajien tarpeet ja edistäisi hankkeita, jotka tukevat monipuolista liikuntakulttuuria Helsingissä.

Helsingin kaupungin jääurheilupolitiikka herättää huolta

Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen on herättänyt keskustelua tuoreella lausunnollaan, jossa hän ilmaisee huolensa Markku Uusipaavalniemen Oulunkylän Curlinghallin laajennussuunnitelmista. Loikkasen mukaan kaupungin pääasialliset huolenaiheet liittyvät halliyhtiön käyttötalouden kestävyydestä, erityisesti kun alueella on meneillään Oulunkylän tekojääradan saneeraus ja mahdollinen uusi kaukalo Helsingin kaupungin 100% omistamaan jäähalliin.

BandyliigaToimitus ja jääurheiluseurat ovat kuitenkin ihmetelleet lausuntoa, jossa kaupungin toimet näyttäytyvät ristiriitaisina. Kaupungin suunnitelmat laajentaa jääurheilukapasiteettiaan, kuten lisäämällä jäähalleihin uusia kaukaloita, nähdään osana kilpailua yksityisten urheiluhallien kanssa. Erityisesti huolestuneita ollaan siitä, että samalla kun kaupunki investoi omaan jääkiekko- ja luistelukapasiteettiin, yksityiset jääurheilulajit kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo eivät saa tukea omille hankkeilleen. Tämä herättää kysymyksiä Helsingin liikuntapolitiikan tasapuolisuudesta ja kaupungin roolista jääurheilun monopolistina.

“On vaikea ymmärtää, miksi kaupungin pitää kasvattaa jääurheilukapasiteettiaan samalla, kun se torjuu yksityisten hallien rakentamista ja laajentamista”, sanoo jääurheilun edustaja. “Tämä on selvä merkki siitä, että Helsingissä on jääurheilun suhteen epäselvä tilanne, jossa kaupungin suunnitelmat syrjäyttävät yksityisten yrittäjien mahdollisuudet kehittää Helsingin jääurheilua Suomen johtavaksi keskukseksi.”

Kun vielä palaamme Oulunkylän Curlinghallin huolta herättäneeseen tilanteeseen. Uusipaavalniemi ja hänen yhtiönsä ovat jo pitkään ajaneet hallin laajentamista ja kehittämistä, mutta kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen haluttomuus tukea hanketta on johtanut tilanteeseen, jossa Uusipaavalniemi on joutunut viemään asian hallinto-oikeuteen. Uusipaavalniemen mukaan kaupungin epäselvässä päätöksenteossa on kyse monista tekaistuista syistä, jotka vaikeuttavat yksityisten urheiluhallien toimintaa Helsingissä.

Jäälajit, kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo, ovat erityisen huolissaan siitä, että Helsingissä jääurheilun kasvu on lähes mahdotonta ilman kaupungin tukea. Moni seuroista on alkanut pohtia, pitäisikö siirtyä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Espoo ja Vantaa ovatkin nousseet esiin vaihtoehtoina, sillä kummassakin kaupungissa on nähty suurempaa tahtoa tasapuolisen liikuntatarjonnan tarjoamiseen.

“Seurojen ei pitäisi joutua miettimään muuttamista toisiin kaupunkeihin saadakseen tilaa jääurheilulle”, toteaa jääurheilun edustaja. “Jos Helsinki haluaa olla todella monipuolinen liikuntakaupunki, sen pitäisi ottaa huomioon kaikki urheilulajit, ei vain jääkiekkoa tai jalkapalloa.”

Arhinmäen johdolla kaupungin liikuntastrategia on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että se suosii jääkiekkoa ja kesälajeista jalkapalloa selkeästi muiden lajien kustannuksella (ei ole salaisuus, että Arhinmäki on jalkapallon kannattaja).

Jääurheilu on tärkeä osa monien helsinkiläisten elämää, yksi suosituin liikuntamuoto on yleisöluistelu, yhdessä “pipolätkän” kanssa – Tätä toimintaa luisteluyhteisö haluaisi laajentaa esim peruskoululaisille tarjottavaksi lähes ympäri vuoden loistavissa olosuhteissa = Hallissa.

Nykyään tämä on lähes mahdotonta, varsinkin kun olemme nähneet Helsingin tekojäiden jäätyvän myöhemmin ja myöhennin. Nykyinen “poikkeus” alkaa olemaan normaalia, eli jäälle päästään aikaisintaan 15.12 – ja vastaavasti on ihme jos vielä 7.3 jälkeen jäälle pääsee (OIKEASTI HELSINGISSÄ ON SIIS MAHDOLLISUUS VAIN 3 KUUKAUDEN HARRASTAMISEEN ). Ketä kiinnostaa näin lyhyt mahdollisuus harrastaa jäälajeja? Totuus on, että nykyiset poliittiset ja virkamiespäätökset tekevät jäälajen kehittämisestä ja kasvattamisesta mahdotonta.

Helsingin kaupungin jääurheiluasiat ovat edelleen epäselvässä tilassa, ja seurojen, tai Oulunkylän Curlinghallin, tulevaisuus on kysymysmerkki. Kysymykset kaupungin halukkuudesta tasapuoliseen liikuntapolitiikkaan ja yksityisten urheiluhallien tukemiseen jäävät edelleen avoimiksi.

Valitettavasti emme pysty vastaamaan totuus kysymykseemme – Kukaan ei Helsingin kaupungilta halua asiasta keskustelua tai monopoli kielletään – Kuitenkin Hätähuuto Helsingin jäälajientoimijoilta ei ole kaukana…

BandyliigaToimituksessa mietimme lopuksi seuraavaa

Tämä tilanne, jossa samasta asiasta kerrotaan täysin eri tavoin, herättää monenlaisia kysymyksiä ja epäilyksiä. Se, että media ja eri tahot antavat toisistaan poikkeavaa tietoa, ei ole vain hämmästyttävää, vaan myös vaarallista. Joskus epäselvyys voi johtua huolimattomuudesta tai tiedon puutteesta, mutta toistuvasti ristiriitaista tietoa antavat tahot herättävät perusteltuja huolia.

Olemme kuitenkin saaneet tietoomme, että asioista ei kerrota totuudenmukaisesti tai että niistä valehdellaan. Tämä ei ole vain mediassa väärin, vaan myös kansalaisia kohtaan epäoikeudenmukaista. On erittäin tärkeää, että toimijat – olipa kyse sitten urheiluseuroista, kaupungin virkamiehistä, poliitikoista tai muista sidosryhmistä – olisivat johdonmukaisia ja rehellisiä viestinnässään. Jos jotain ei tiedetä tai jos asiat ovat vielä kesken, senkin voi sanoa rehellisesti. Valehtelu tai tietoisen epäselvyyden levittäminen vain lisää epäluottamusta ja voi pahimmillaan estää asioiden oikean etenemisen.

Miksi näin kuitenkin tapahtuu? Yksi syy voi olla se, että politiikassa, erityisesti kuntavaalien alla, ihmiset pyrkivät hyödyntämään tai muokkaamaan tietoa oman agendansa mukaiseksi. Joskus myös pelko siitä, että tietyt päätökset eivät ole suosittuja tai että ne herättävät vastustusta, voi johtaa siihen, että asioita yritetään kätkeä tai esittää toisin. Tällainen toiminta ei kuitenkaan ole kestävää, eikä se palvele kansalaisten etua pitkällä aikavälillä.

Kuntavaalit, jotka lähestyvät huhtikuussa, ovat oivallinen tilaisuus nostaa esille tällaiset epäselvyydet ja vaatia parempaa ja rehellisempää päätöksentekoa. Luisteluväen ja urheiluseurojen on tärkeää käyttää äänioikeuttaan ja valita edustajat, jotka ovat valmiita toimimaan avoimesti ja rehellisesti, ja jotka uskovat yhteistyöhön eri toimijoiden välillä – ei siihen, että asioita pelkästään peitellään tai ohitetaan.

Vaalikeskusteluissa on tärkeää nostaa esiin, miten urheilun ja kulttuurin tukeminen voidaan hoitaa entistä paremmin, kuinka eri tahojen välinen kommunikaatio voidaan saada toimimaan ja ennen kaikkea, kuinka saamme aikaan päätöksiä, jotka perustuvat totuuteen ja yhteiseen hyvään, ei puoluepoliittisiin tai henkilökohtaisiin etuihin. Jos poliitikot eivät ole valmiita tarttumaan näihin kysymyksiin rehellisesti ja edistämään asioita eteenpäin, on syytä pohtia, ovatko he oikeita henkilöitä päättämään yhteisön asioista.

Mielestämme on erittäin tärkeää, että urheiluväen ja muiden sidosryhmien, jotka kokevat, että heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai heidän äänensä on jäänyt kuulematta, tulee nostaa esiin epäselvyydet ja vaatia parempaa tulevaisuuden suunnittelua. Silloin kuntavaaleissa voi tapahtua muutoksia, jotka vievät asiat oikeaan suuntaan.