BandyLiigaUutiset

Sylkykupista kultaluotsiksi…

En koskaan palaa Akillekseen! Yle Sportliv näyttää sunnuntaina 3.4.2022 klo. 19.48 – Yle Teema Femillä 9 minuutin ohjelman mielipiteitä herättävästä ex-Akilles valmentaja Jari Hyttisestä – kannattaa ehdottomasti katsoa! Jari Hyttisen matka vihatusta valmentajasta sankariksi alkoi myöntämällä omat heikkoudet. Voitte myös katsoa ohjelman Yle Areenasta 2.4.2022 klo. 00.01 alkaen! Hyttinen sanoo ja tekee mitä lupaa, välillä hänet ymmärretään väärin BandyliigaToimitus on tuntenut Hyttisen pitkään, ja olemme keskustelleet, kritisoineet, nauraneet, miettineet miten esim. olosuhteita kehitetään ja jopa riidelleet yhdessä. Kuitenkin olemme aina arvostaneet Hyttisen intohimoa jääpalloa, ja valmentamista kohtaan. Hyttinen puhuu suoraan myös vaikeista asioista, jopa jääpallon “tabuista” – tämä ei aina herätä hyväksyntää muissa? Hyttinen on kuitenkin aina ollut valmis jakamaan avoimesti valmennusoppejaan, ajatuksiaan ja kyseenalaistamaan asioita, jos siihen on ollut tarvetta! BandyliigaToimitus odottaa mielenkiinnolla ohjelmaa, ja toivottaa Jarille ja koko hänen perheelleen Hyvää kesää… Lopuksi vielä Jarille tsemppiä valmennuspestille Ruotsiin! Alla linkki Yle Areenaan, ja kyseiseen ohjelmaan YLEn sivuilla

BandyLiigaUutiset

Nuorten Mitalistit

BandyliigaToimitus ei yleensä keskity kuin Bandyliigaan Jokaista meitä kuitenkin kiinnostaa tulevaisuus, ja BandyliigaToimitus tutki viimeisen 9 vuoden tilastot junioreiden osalta. Mietimme miten tämä on näkynyt, ja tulee näkymään Bandyliigaseuroissa – Vai näkyykö se mitenkään? Sinänsä mitalit eivät kerro kaikkien pelaajien potenttiaalia, mutta kyllä se antaa suuntaa seuran toiminnasta. Tärkein tehtävä seuran kannalta on kasvattaa omia pelaajia Bandyliigaan, jos tämä ei toteudu ollaan lirissä… Veiterä on saanut edustusjoukkueeseen viime vuosina muutamia helmiä, ja mestaruus 2022 ei ollut sattumaa. Kuitenkin vain 6 mitalia viimeiseen 9 vuoteen ei ole paljoa, hyvää kuitenkin on se, että 2 mitalia tuli tällä kaudella. Hallihankkeen onnistuessa jo ensi syksyksi ja kattamalla tekojään – tungosta varmasti junioreihin on valtavasti? Akilles on jo useamman vuoden mainostanut ilmaista jääpallokouluaan. Mitali per vuosi ei vielä ole jääpallon kärkeä, mutta kuitenkin 2016 on Akilles jäänyt viimeksi ilman juniorimitalia! Akilleksen menestys viime vuosina varmasti näkyy porvoon tekojäällä, ja nuorista ei siellä ole pulaa. Uskomme Akilleksen työhön, ja heidän valitsemiin linjoihin… Narukerä, oli yllättävää ainakin itselle huomata, että vain 5 mitalia yhdeksään vuoteen – Varsinkin kun mitaleja on ollut jaossa yli 120 kpl. Kuitenkin esim. nuorten Suomen mestaruus 2020 ei ole sattumaa, joten jäädään katsomaan mitä Porissa saadaan aikaiseksi. Kampparit ovat olleet vahvoja kuten kaikki tiedämme. 12 kultaa, ja kaikkiaan 26 mitalia on kova saavutus. On hienoa seurata seuran junioritoimintaa, josta muut voivat ottaa mallia. Kamppareiden “nuorisotehdas” tuottaa uusia Bandyliigapelaajia lähes vuosittain , hienoa työtä! JPS on myös vahva menestykseltää, he ovat keskittyneet jo pidempään Jyväskyläläisten nuorten jääpalloilijoiden kasvattamisesta Bandyliigapelaajiksi. Varmasti Viitaniemen remontoidut tilat auttavat seuraa jatkamaan hyväksi havaitulla tiellä, sillä 22 mitalia ei todellakaan ole huonoa. Tämän kauden Nuorten Bandyliigan pronssi, ja U18 vuotiaiden mestaruus varmasti luovat Jysäkyläläisille uskoa tulevaan. HIFK on yllättävästi noussut reilussa 10 vuodessa junioripuolella aivan kotimaisen junioritoiminnan kärkiryhmään. 14 mitalia, kun vielä reilut 10 vuotta sitten ei oikeen tahtonut junioreita edes löytyä yhteen joukkueelliseen. Jo nyt HIFK on nostanut 7 omaa kasvattia edustusjoukkueeseen. Varmasti junioripuolella työtä riittää, mutta erinomaiset valmentajat ovat tänäkin vuonna saaneet pelaajista irti hienot sijoitukset U16 ja U12 pronssia, ja U14 Suomen mestaruuden. Yhdistelmäjoukkue Helsingillä, vielä hopeaa Nuorten Bandyliigassa. Jos draivi jatkuu junioripuolella samaan tapaan, saataa kohta löytyä haastaja Kamppareiden junioritoiminnalle. Botnia tuo vahvasti esille junioritoimintaansa ja he ovatkin saavuttaneet 22 mitalia. Kuitenkin on hiukan huolestuttavaa , että seura jää jo toisen vuoden peräkkäin ilman yhtään mitalia junioreissa – Miten seuran tulevaisuus jos tästä olisi vedettävissä johtopäätös ettei jääkiekko-pojilla voi pärjätä kuin nuoremmissa ikäluokissa. Vai onko tämä vain harhaa? Onko vaarallista tukeutua jääkiekkoa pelaaviin poikiin, koska harva näistä saa pelata jääpalloa enää 16 vuotiaana – jääkiekon ohella. Tämä on alkanut näkymään myös edustusjoukkueen pelaajistossa, johon on ollut vaikeus saada uusia pelaajia. Botnialla on kuitenkin oma kannattajakunta, ja varmasti seurassa jatketaan hyvää duunia, joten pidetään peukut pystyssä menestyksen puolesta. OLS huolestuttaa todella paljon! Oululaiset ovat onnistuneet nuorissa vain 2 kertaa 9 vuoteen? Nämäkin vuosina 2014 ja 2016, eli viimeiseen 6 vuoteen OLS ei ole saanut mitalin mitalia junioreissa. Tämä ei tietenkään kerro kaikkea, mutta antaa suuntaa ettei mitään ryntäystä ole edustusjoukkueeseen näkyvillä. Toivotaan että Kärpät ei vie kaikkia luistimella pystyssä pysyviä, ja OLS saa junioripolun kuntoon… WP 35 on toinen huolen aihe. Vaikka itse seurassa uskotaan tulevaan, on valitettavasti kuitenkin hieman olla huolissaan Varkauden tulevaisuudesta. 3 mitalia 9 vuoteen on todella vähän, ja edustusjoukkueessa lähes puolet tuli Jyväskylästä, ja Mikkelistä kun pelaajia ei löytynyt omasta takaa. Näin ei voi jatkua! U12 saavutti kaudella hopeaa, mutta heillä menee vielä noin 6 vuotta ennen kuin heistä on Bandyliigapelaajiksi. Toivotaan sydämestä, että Varkaudessa jaksetaan tehdä duunia niin, että junioreita riittää, ja WP 35 pysyy jääpallokartalla vielä pitkään… Musta hevonen Vesta on onnistunut taistelemaan seuralle 5 mitalia 9 vuoteen. Edustusjoukkue Vestalla pelaa piirisarjaa Helsingissä, joten Botnia ja HIFK vie ne pelaajat jotka haluavat panostaa jääpalloon vielä aikuisena. Kuitenkin haluamme nostaa seuran mustaksi hevoseksi – mahdollisesti jos hallihanke Malmille menee maaliin, jopa uudeksi Bandyliigaseuraksi! Merit Lemminki, Markus Larsson ja Tapio Tarvainen varmasti tekevät kaikkensa seuran juniorityön eteen, katsotaan löytyykä Vestalta Bandyliigajoukkue jo kaudelle 2024-25, tai kaudelle 2025-26? Yhteenveto Seura Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Kampparit 12 10 4 26 Botnia 7 7 8 22 JPS 7 7 8 22 HIFK 6 3 5 14 Akilles 1 1 8 10 Veiterä 2 2 2 6 Vesta 2 2 1 5 Narukerä 1 2 2 5 LRK 0 2 1 3 WP 35 0 1 2 3 Helsinki 1 1 0 2 OLS 0 2 0 2 WP 35/JPS 0 2 0 2 PaSaBandy 1 0 0 1 Akilles / HIFK 0 0 1 1 Palkitut seurat 2014-2022 Kausi 2021-22 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Kampparit Helsinki JPS U18 JPS Kampparit Akilles U16 Kampparit Vesta HIFK U14 HIFK Kampparit Veiterä U12 Veiterä WP 35 HIFK Kausi 2020-21 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Kampparit JPS Akilles P17 Helsinki Kampparit JPS P15 ei lopputurnausta / Korona – – P13 ei lopputurnausta / Korona – – P11 ei lopputurnausta / Korona – – Kausi 2019-20 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Narukerä WP/JPS Kampparit P17 JPS Botnia Kampparit P15 HIFK Akilles JPS P13 Kampparit Vesta Botnia P11 Kampparit Botnia Botnia Kausi 2018-19 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga JPS Kampparit Akilles P17 Kampparit JPS Botnia P15 Botnia HIFK Kampparit P13 Vesta Botnia Akilles P11 Botnia Kampparit JPS Kausi 2017-18 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Akilles Kampparit JPS P17 Kampparit HIFK Narukerä P15 Kampparit Botnia JPS P13 HIFK Vesta Botnia P11 Kampparit Veiterä Botnia Kausi 2016-17 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Botnia JPS Akilles P17 Kampparit JPS/WP HIFK P15 Kampparit Botnia JPS P13 JPS HIFK Botnia P11 Vesta Botnia Akilles Kausi 2015-16 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Botnia JPS Veiterä P17 Veiterä Narukerä WP35 P15 HIFK Kampparit Narukerä P13 Botnia Kampparit Botnia P11 HIFK OLS LRK Kausi 2014-15 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga Botnia JPS Kampparit P17 JPS Veiterä Akilles P15 PaSa Bandy JPS WP 35 P13 Kampparit LRK JPS P11 JPS Botnia HIFK Kausi 2013-14 Kulta Hopea Pronssi Nuorten Bandyliiga JPS OLS Akilles/HIFK P17 – – – P15 JPS Narukerä Akilles P13 HIFK Kampparit Botnia P11 Botnia LRK HIFK

HIFKUutiset

Teemu Laitinen mietteliäänä

Haastava kausi päättyi positiiviseen fiilikseen Edustusjoukkueen valmennuksen uusi kokoonpano saatiin sovittua vasta myöhään keväällä. Vastuun valmennuksesta ottivat Teemu Laitinen, Toni Saukkonen ja Juuso Pyysing. Uudella valmennustriolla oli vaikea työ edessä, sillä joukkue menetti useita runkopelaajia – Joonas Peuhkuri siirtyi Lappeenrannan Veiterään, Richard Laibert Porvoon Akillekseen ja Santeri Laitinen palasi Mikkelin Kamppareihin. Lisäksi Jaakko Liukkonen, Tuomas Jalkanen, Pyry Kilpiö ja Josua Eronen lopettivat peliuransa. Katse kohti tulevaisuutta Edustusjoukkueella on katseet tulevaisuudessa. Vaikka kausi päättyi pettymykseen, jäi joukkueelle kaudesta positiivinen tunne. Tämän päälle on hyvä rakentaa – ja työt ensi kautta varten ovat jo aloitettu. Lue alla olevasta linkistä koko uutinen HIFK-Bandyn sivuilta

VeiteräUutiset

Jääpallohallia suunnitteleva Aviasport Etelä-Saimaassa

Tavoite edelleen aloittaa työt keväällä Aviasport yrittäjä Sakari Myllyksen mukaan tavoite on edelleen aloittaa työt Kisapuistossa keväällä, mutta koronakriisiä seuranneen Ukrainan sodan vuoksi investoinnin riskit ovat kasvaneet. – Kukaan ei anna edes kuukauden päähän hintoja, Myllys sanoo. Lue linkistä alla koko Etelä-Saimaan Uutinen Jääpallohallista, Kisapuistosta, yms….

BandyLiigaUutiset

Pruik­ko­sen Arska ja KemPa

Jääpallo KemPa, Keminmaan Pallo on perustettu 7.9.1977. Perustettu seura liittyi heti Suomen Palloliittoon, ja Suomen Jääpalloliittoon. Toiminta käynnistyi heti… Jääpallo toiminta käynnistyi myös kaudella 1978, piirisarjoihin ilmoitettiin miesjoukkue ja 3 juniorijoukkuetta. Joukkueiden käyttäessä peliasujen väreinä oranssia ja mustaa. v.1979-80Jäsenmäärän kasvaessa jalkapallo ja jääpallo toiminta erotettiin omiksi jaostoiksi. C,-D,-E,- ja F-juniorit piirisarjaan Jääpallossa ilmoitettiin ensikerran SM-sarjaan D-juniorit valmentajanaan Risto Alakuijalasijoitus sarjassa 5. Piirisarjassa joukkue voitti mestaruuden. v.1981-82Jääpallossa KemPa varmisti nousun pääsarjaan 28.2.1982. 4 juniorijoukkuetta. D-juniorit saavutti SM-pronssimitalin valmentajana Jouni Karjalainen. SM-tekniikkamestaruuden voitti B-junioreissa Tommi Lepojärvi, D-junioreissa hopeaa saavutti Markku Hilden. KemPa sai järjestettäväkseen 17-vuotiaiden poikien pohjoismaiden mestaruuskilpailuiden ottelun Ruotsi-Norja. v.1982-1983Jääpallossa miesjoukkue pelasi pääsarjassa, menestys ei ollut toivotun mukainen: putoaminen takaisin I-divisioonaan, 18 peliä 1voitto 17 tappiota. Ensimmäinen pääsarjan kotiottelu Keminmaassa KemPa – Veitsiluodon Vastus 4.12.1982. Maajoukkueessa Pohjois-Suomi-Pohjois-Ruotsi pelasivat KemPasta Ari Mustonen ja Jorma Kolehmainen Kaikki 4 Juniorijoukkuetta pääsivät SM-loppusarjaan. Nuorten maajoukkueleirille: Tommi Lepojärvi, Kari Ohtonen, Pekka Kilpeläinen ja Pauli Miettunen. Jääpallokoulu järjestettiin alle kouluikäisille, mukana n 50 uutta jääpallojunioria. KemPa sai järjestettäväksi E-junioreiden SM-lopputurnauksen joka pelattiin kevättalvella-83. Jääpallo junioreita n. 250kpl. v.1983-84Jääpallossa miestenjoukkue I-divisioonassa. Junioreissa piirisarjoihin ilmoitettiin 5 joukkuetta. SM-karsintasarjaan B-,C-,D-, ja E- joukkueet sekä kalottisarjaan 1 joukkue. Poikien maajoukkueeseen valittiin Pekka Kilpeläinen, Pauli Miettunen ja Ari Pihlajamaa. Joukkue voitti Suomelle pohjoismaiden mestaruuden. Jalkapallossa piirisarjoihin miestenjoukkue ja 5 juniorijoukkuetta. v.1984-85Jääpallossa miestenjoukkue nousee pääsarjaan 18 ottelua 5 voittoa 2 tasapeliä 11 tappiota. KemPa pysyy pääsarjassa. Junioreissa Jalkapallossa miestenjoukkue piirisarjaan, junioritilanne näyttää huolestuttavalta. v.1985-86Jääpallossa miestenjoukkue taistelee pääsarjassa säilyttäen sarjapaikkansa pääsarjassa. 18 ottelua 5 voittoa 1 tasapeli 12 tappiota. Runkosarjan parhaitten pistemiesten joukossa KemPan Esa Moisanen sijoittuu sijalle 10, tehden kaudessa huimat 22maalia. v.1986-87Jääpallossa miestenjoukkue tippuu I-divisioonaan 18 ottelua 1voitto 17 tappiota. Ylimääräinen johtokunnan kokous 18.6.1986 koskien miestenjääpallo joukkueen kohtaloa ja seuran rahatilannetta. v.1987-89Jääpallossa miestenjoukkue I-divisioonassa joukkue nousee pääsarjaan mutta luopuu sarjanoususta. Miestenjoukkue lopettaa toiminnan kauden jälkeen taloudellisien vaikeuksien vuoksi. Pruikkosen Arska – viralliselta nimeltään Aarne Puikkonen Pruikkosen Kempalaisuus lähti liikkeelle seuran perustamisesta alkaen (1977). Pruikkonen on nimetty Keminmaan Pallon seuralegendaksi muutama vuosi sitten. Pruikkonen kertoo seuran alkuajoista seuraavaa: Kamppisen Ossi ehdotti, että pistetään seura pystyyn. Palloiluun liittyvälle erikoisseuralle oli kysyntään. Aluksi valmensin seuran jalkapallo junioreita ja sen jälkeen B-poikia. B-pojissa meillä oli hyvä ryhmä. Miesten valmentajana olin yli kymmenen vuotta eli liian kauan, Arska naurahtaa. Arska Pruikkonen osallistui jääpalloiluun lähinnä kuuluttajan tehtävissä. Pruikkonen on edelleen tyytyväinen jääpallon mukaan ottamisesta seuran toimintaan, Yksi Jääpallon ansioista Pruikkosen mielestä oli se, että jääpallon ansiosta saimme Keminmaan keskuskentälle hyvät valot. Jalkapallokenttähän meillä on Lapin paras, Arska Pruikkonen muistuttaa. Jääpallon edustusjoukkueen kasaaminen helpottui, kun Kemin Palloseuran jääpallon edustusjoukkue siirtyi KemPan lipun alle. Aarne Pruikkonen antoi pelaajille ennen ottelua lyhyet, mutta jämäkät ohjeet. “Pallo omille ja pallo maaliin” oli valmentajan  perusohje. Pruikkonen pohtii valmennustaan seuraavasti: Suurin osa pelaajista oli tyytyväisiä valmennustapaani. Ainahan joukkoon mahtuu muutama änkyrä pelaaja. Se harmitti, että kaikki pelaajat eivät sitoutuneet tosissaan toimintaamme. Joku lähti ennemmin hillasuolle kuin pelaamaan ja jollekin uudella autolla ajelu oli harjoittelua ja pelaamista tärkeämpää, ex-valmentaja sanoo virnistellen. 89-vuotias Pruikkonen on säilyttänyt tyylinsä aktiivisista valmennusajoista nykypäivään. Mies sanoo edelleen tiukalla äänensävyllä sanottavansa, vaikka kyseessä olisi vain puolituttu. BandyliigaToimitus toivottaa Pruikkoselle terveyttä, ja kiittää urheilun eteen tehdystä työstä! Toivomme myös jääpallon palaamista seuran yhdeksi lajiksi piakkoin… KemPa Edustus, Jääpallossa Jääpalloliittoon 1978 Pääsarjassa Kaudet: 1983, 1985, 1986, 1987 Ottelut: 72 Voitot: 12 Tasurit: 3 Häviöt: 57 Maaliero: 199 – 473 Seuran legendaarisin kokoonpano MIKKOLA Kimmo TERVO Mauri VALIKAINEN Timo PRUSILA Ari MUSTONEN Ari MOISANEN Esa KOLEHMAINEN Jorma MUSTONEN Timo SJÖROOS Martti ALA-AHO Matti VÄÄRÄLÄ Esa HEINONEN Olavi JUVONEN Kari KAMUNEN Raimo TOPPINEN Matti

BandyLiigaUutiset

Radio Cityn aamujuontajat kokeilivat kykyjään jääpallomaalivahtina.

Cityn Aamu sporttaa osa 8 – Jääpallomaalivahti Radio Cityn aamujuontajat Jere Jääskeläinen ja Samuel Nyman ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa Cityn Aamu sporttaa -nimistä ohjelmaa, jossa kaksikko kokeilee erilaisia urheilulajeja. Tällä kertaa vuorossa oli jääpallomaalivahdin pesti. Juontavat yrittivät ottaa kiinni, kun Botnia Bandyn pelaaja Pekka Niska laukoi palloja maalivahteja kohti jopa 170 km/h nopeudella. – Otetaan rangaistuslaukauksia yhdestätoista metristä. Viisi vetoa ja niin kauan ammutaan, että edes toinen saa yhden kiinni, Jääskeläinen pohjustaa videolla, joka on julkaistu Radio Cityn Facebook-sivulla. Kuinka aamujuontajat sitten oikein onnistuivat tehtävässään? Kivulta ei ainakaan vältytty, sillä Niskan laukaus osui ikävästi Samuel Nymania kylkeen. Teksti: Radio Voicen sivuilta: https://www.voice.fi/viihde/a-214248 Kiitokset BandyliigaToimituksen puolesta hauskasta “Torjuntojen opetusvideosta” 🙂

AkillesUutiset

Jonathan Hyttinen Ruotsiin

Akilleksesta Ruotsiin toinen lähtijä Katrineholm Bandy esitteli valmentaja Jari Hyttisen A-joukkueen uudeksi päävalmentajaksi ja nyt on selvää, että hänen erittäin lupaava poika Jonathan Hyttinen siirtyy seuran pelaajistoon. Sopimus on mallia 1+1. Katrineholmin kotisivuilla asiasta – Tuntuu erittäin mukavalta, että Jonathan on päättänyt lähteä Jarin kanssa tänne meille jatkamaan kehittymistä bandypelaajana. Jonathan on yksi suomalaisen bandyn jännittävimmistä nuorista hyökkäyspäänpelaajista. Uskomme, että pystymme tarjoamaan hänelle erittäin hyvän ympäristön kehittyä yhdessä muiden pelaajiemme tuella sanoo Katrineholm Bandyn urheilujohtaja Jonas Åkerström. BandyliigaToimitus onnittelee Jonathania sopimuksesta

BandyLiigaUutiset

Sitkeä laji

Veikkauksen X-lehti kirjoitti mielenkiintoisen jutun sivuillaan Varkaus porskuttaa jääpallon mahtikaupunkina, vaikka lajin piti olla kuihtunut Suomesta ja koko paikkakunnankin piti kaatua kannattamattomien paperitehtaiden mukana. Miten se on mahdollista ja miltä kentän laidalla talvipakkasissa näyttää? Veikkauksen X-lehti lähti selvittämään asiaa paikan päälle Pohjois-Savoon. Sanat: HIPPO TAATILA – Kuvat: MIIKKA PIRINEN Jääpallokatsomossa seisoskelu ei ole nössöjen touhua.  Alla olevasta linkistä pääset lukemaan Hippo Taatilan hyvin kirjoitetun ja Miikka Pirisen kuvittaman pitkän jutun Varkaudesta ja Jääpallosta – Veikkauksen tuottamasta X – asiakasjulkaisusta. BandyliigaToimitus kiittää kumpaakin jutun tekijää, ja tietysti Veikkauksen X – asiakasjulkaisua jääpallon esille tuomisesta – KIITOS!

BandyLiigaUutiset

Finaalin jälkeen paljon uutisia

BandyliigaToimitus veti hetken henkeä… Jatkamme työskentelyä sivuston kanssa koko kesän, eli uutisia ja taustatietoa luvassa lisää… Kuitenkin lomamme aikana muutamia nostoja jotka vaativat heti huomiota. Joni Maaranen, Kampparit totesi sanomalehti Länsi-Savolle pronssiottelun jälkeen, että aktiiviura on ohitse. BandyliigaToimitus toivottaa Jonille mukavia “eläkepäiviä” junioreiden parissa. Raoul Karlqvist, Akilles päätti aktiiviuransa Bandyliigafinaaliin 12.3.2022. Raoulille tuli lähes 400 pääsarjaottelua täyteen, ja jäähyminuutteja on takana 690 minuuttia kaudesta 2012-13 alkaen. Valitettavasti sitä ennen ei tilastoja pidetty. BandyliigaToimitus tulee korjaamaan tämän puutteen kesän aikana, joten kaudella 2022-23 on jokaisen pelaajan jäähyt tilastoissa oikein. Jari Hyttinen, Akilles siirtyy Katrineholm Bandyn päävalmentajaksi Ruotsiin. BandyliigaToimitus onnittelee Hyttistä hienosta hienosta Akilleskaudesta, ja toivoo myös onnea Ruotsalaisen jääpallon maailmaan. Tuomas Erkkilä jatkaa Narukerän päävalmentajana. Narukerä ilmoitti, että yhteiset keskustelut menivät nopeasti ja näin Narukerä kuin Erkkilä halusivat käyttää option. BandyliigaToimitus Onnittelee kumpaakin tahoa! Narukerä julkaisi 3 pelaajan sopimukset kaudelle 2022-23. Narukerä aloitti joukkueelle tärkeillä nimillä, Eero Paavola, Joona Rajala ja Vili Korhonen jatkavat myös ensikaudella. BandyliigaToimitus onnittelee edelleen Narukerää, ja tietysti näitä edellä mainittuja pelaajia Porvoo, Kaupunginhallitus teki pieniä tarkennuksia Kokonniemen Liikuntakeskuksen suunnitteluperiaatteiden päätösesitykseen. Palveluntarjonnan täydentämiseksi tutkitaan myös täysimittaisen katetun tekojään, tai jääpallohallin mahdollisuutta. BandyliigaToimitus toivoo, että myös Porvoon hanke etenee, ja saisimme Suomeen jokaiselle Bandyliigapaikkakunnalle täydelliset olosuhteet, ympärivuotiseen toimintaan!

BandyLiigaUutiset

Suomen mestari 2021-22 Veiterä, Lappeenranta

Bandyliigan finaali päättyi 2 tuntia sitten Lappeenrannan Kisapuistossa loistavassa kevätsäässä. Pääosan esittäjät, kotijoukkue Veiterä ja Porvoon Akilles. Suomen mestaruuden vei tällä kertaa Veiterä, joka loppuottelussa oli parempi lukemin 5-1 (3-1). – Tunnelma on eeppinen – aivan huikea fiilis. Näin äkkiseltään on vaikea analysoida itse peliä sen kummemmin. On vaan niin uskomattoman tyytyväinen olo, sanoo Veiterän kapteeni Tero Liimatainen Veiterän Tuukka Loikkanen livahti Akilleen puolustuksen keskeltä karkuun ja siirsi kotijoukkueen 1-0 johtoon. Puolen tunnin kohdalla nähtiin puolestaan ottelun komein maali. Tuomas Liukkosen kuti 30 metristä suuntautui ylänurkkaan ja Veiterä johti jo 2-0. Kotijoukkueen kapteeni Tero Liimatainen näytti loistavasti johtajan esimerkkiä ottelussa. Christian Laibertin pitkän syötön jälkeen Liimatainen pääsi nokikkain Akilleen maalivahti Iikka Lempisen kanssa, eikä erehtynyt. Taukolukemat 3-1 viimeisteli Juuso Johansson kulman jälkitilanteesta. Ensimmäisen puoliajan maalipaikat menivät aika tasan, mutta Veiterä oli vaan huomattavasti tehokkaampi maalin edessä. Ja toisaalta maalissa hääri Topi Peuhkuri, joka loppuottelussa venyi muutaman aivan uskomattomaan torjuntaan. – Topi Peuhkurilta nähtiin tänään tolppien välissä aivan maaginen suoritus, kehuu Liimatainen omaa veräjänvartijaansa. Toisen puoliajan alussa Akilleella oli oma etsikkoaikansa kun Veiterä otti kolme jäähyä lyhyen ajan sisään. Mutta miten kävi? Akilles hukkasi tilaisuutensa ja sen sijaan Tero Liimatainen iski taululle 4-1. – Kyllä minä näkisin että tuo osuma ratkaisi tämän kamppailun. Akilleen valmentaja Jari Hyttinen on samoilla linjoilla. – Se oli yllättäen kyllä meidän ehkä heikoin jakso tässä ottelussa. Muuten teimme mielestäni ehjän esityksen ja tuotimme riittävästi maalipaikkoja. Viimeistelyssä emme olleet riittävän teräviä. Olemme pelanneet Veiterän kanssa monta tasaista ottelua ja tällä kertaa oli heidän vuoronsa voittaa. Sellaista urheilu on, sanoo Hyttinen. Jos miettii ottelua kokonaisuutena niin Veiterä oli ehkä vähän kollektiivisempi yksikkö. Lappeenrantalaiset ovat läpi kauden olleet sarjan kärkipaikalla, ja nyt saatiin kultamitalit Lappeenrantaan neljän vuoden tauon jälkeen. – Nyt juhlitaan. Ja ISOSTI, sanoo Tero Liimatainen joka viimeisteli hattutemppunsa iskemällä loppulukemat 5-1 noin viisi minuuttia ennen loppua. Hieno kansanjuhla Kisapuistoon oli tullut paikalle yli 2900 katsojaa. Porvoolaiset kannustivat hienosti omiaan aivan pelin loppuun saakka. Aurinkoinen lauantai sopi hyvin Veiterän voitolle – kovasti uurastanut talkooväki nautti joukkueen ja yleisön kanssa hienosta kansanjuhlasta. Peli välitettiin Yle Areenan kautta katsottavaksi ja ottelun on nähtävillä Areenan sivulla. Veiterän ratkaisi liki yksin joukkueen 25-vuotias maalivahti Topi Peuhkuri. – Sattui liki paras tai kenties jopa kaikkien aikojen paras pelini, hehkutti maalivahti Peuhkuri. – Jokainen, joka oli peliä katsomassa, näki, että Topi oli ihan maaginen, mutta myös koko joukkue oli erinomainen, ihan niin kuin on ollut koko kauden ajan, iloitsi valmentaja Tero Nieminen. Toisen puoliajan alussa Akilleksella oli oiva mahdollisuus kääntää ottelu itselleen, kun pahimmillaan jopa kolme Veiterän pelaajaa istui samaan aikaan jäähyllä. – Aikalisällä käytiin läpi, että pysytään ihan kilpikonnana, ja jos kestämme sen kymmenen minuuttia, niin viedään finaali melkoisella varmuudella. Tehtiin siinä vielä yksi maali lisää jopa kolmen vajaalla, hehkutti Veiterä-luotsi Tero Liimataisen vapauttavasta 4–1-maalista 55. minuutilla. Kapteeni-Liimatainen viimeisteli lopulta kolme viimeistä maalia nousten suurimpien sankarien joukkoon. – Olen aika tyytyväinen pelaamiseemme. Saimme luotua aivan tarpeeksi maalintekopaikkoja, mutta Peuhkuri pelasi vastustajan maalilla loistavan ottelun, kommentoi Jari Hyttinen. Huomiotava oli myös ottelussa se, että Manu Puumalainen palasi kentille useamman välivuoden jälkeen ja voitti ensimmäisen SM-kultansa 42-vuotiaana. Näin on Bandyliigakausi 2021-2022 saatu pakettiin ja mestari on vaihtunut. Onnittelut kaikille mitalijoukkueille ja kiitos kaikille pelaajille, joukkueilla ja taustahenkilöille kuluneesta kaudesta Loppukirjoitus BandyliigaFinaalin jälkeen Viimeisen viikon aikana Bandyliigasta ja jääpallosta on kirjoitettu mediassa enemmän kuin koko kaudella muuten yhteensä. On ollut mielenkiintoista seurata erilaisia uutisia, ja niiden johdosta käytyjä keskusteluja… Palaamme varmasti näiden uutisten asiasisältöön, kunhan vedämme toimituksessakin hiukan happea. Seuraavan 2 viikon aikana Toimitukselta tulee vähemmän uutisia, koska myös meillä alkoi kesäloma! Jos yhteydet pelaavat, niin en usko että täysin hiljaa olisimme! Onnittelemme Mestareita, ja kaikkia laji parissa toimivia tahoja, Kausi 2021-22 on nyt pelien osalta ohitse. Kuitenkin kirjoitettavaa varmasti riittää vielä ennen kauden 2022-23 pelaaja/valmentaja siirtojen kilpavarustelua – KIITOS kumarrus ja palaamme asiaan…..