BandyLiigaUutiset

Uusimaa – Jari Hyttinen

Jari Hyttisen mietteitä valmennuksesta… Jääpallo: Porvoolaisen haaveena on valmentaa joskus Ruotsissa tai Veikkausliigassa Akilleen mestarivalmentaja Jari Hyttinen valittiin ansaitusti jo toistamiseen vuoden jääpallovalmentajaksi Suomessa. Akilles on kahdella viimeisellä Hyttisen valmennuskaudella voittanut kahdesti runkosarjan, kaksi mestaruutta ja kahdesti Suomen cupin. Vihreänutut ovat pelanneet harjoituspeleineen kahden perioodin aikana 65 ottelua, joista se on hävinnyt vain kolme. Akilleesta on samalla tullut entistäkin vahvemmin myös kasvattajaseura. Kolme porvoolaisen jääpallokoulun kasvattia siirtyi ensi kaudeksi Ruotsin sarjaan pelaamaan. Pelaajien kehittäminen onkin Hyttisellä keskiössä. – Urheilu on rehellistä. Kun teet tarpeeksi töitä, niin ennemmin tai myöhemmin saat mitä ansaitset. Olen iloinen Ruotsiin siirtyneiden puolesta. He ovat sen ansainneet, Hyttinen sanoo. Hyttisen valmennus pohjautuu siihen, mitä hän on itse omalla pelaajaurallaan kokenut ja oppinut. – Jääpallosta minulla on eniten omaa kokemusta. Jalkapallovalmennus on jalostanut ajatuksiani ja olen nähnyt miten tietyt asiat toimivat jalkapallon puolella. Joukkuepeleissä päävalmentaminen on pitkälti samanlaista lajista riippumatta. Toki sinulla pitää olla lajituntemus valmennusryhmässäsi. Hyttinen korostaa, miten valmennusryhmässäkin pitää olla erilaisia osaajia, jotka tukevat toisiaan. Haaveena on toimia joskus päävalmentajana Ruotsissa tai Veikkausliigassa. – Liian usein valmennusryhmään kerätään kaverit, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla. Eihän nämä ”joo joo-tyypit” vahvista ryhmää. Akilleen valmennusryhmään kuuluvat Johan Lönnqvist, Tommy Ekblom ja Harri Hiukka. – Lönnqvistin kanssa olen jo vuosia halunnut yhteistyöhön. Valmensimme aikoinaan yhdessä futiksen puolella. Hänellä on erinomainen ihmisten tuntemus. Hän on hyvä kuuntelija ja juttelija, joka ei hermostu koskaan. Hän tekee täydellä sydämellä töitä joukkueen eteen, eikä kaipaa kannuksia. – Ekblom vetää johdonmukaista fysiikkavalmennusta. Hänellä on siitä valtava osaaminen. Itselleni tästä on suuri apu, kun minun ei tarvitse vetää näitä, eikä oma ”naamani kulu” kesän treeneissä, kun voin olla poiskin. – Harri Hiukka on maalivahtivalmentaja, jolla on kokemusta maalinteosta. Hän pystyy vetämään veskareille laadukkaita vetoja ja lisäksi hän on todellinen velikulta joukkueessa. Kopissa ei todellakaan ole hiljaista hetkeä, kun Hiukka on paikalla. Hän on heittäytyjä, Hyttinen kiittelee. Hyttisellä on valmennuksessaan selkeät teesit. Joukkueen pitää menestyä ja pelaajien, sekä valmennuksen pitää kehittyä. – Jokaisesta on tultava kauden aikana parempi. Kokeneella pelaajalla se voi tarkoittaa oppia pelaamaan omilla vahvuuksillaan, joita pääsee hyödyntämään esimerkiksi uudessa roolissa. Pitkällä tähtäimellä seurankin pitää kehittyä ja katsoa tulevaisuuteen. Valmentaja kehittää omalla tekemisellään myös seuran kulttuuria. Hyttinen katsoo tulevaisuuteen nostamalla rohkeasti nuoria pelaajia edustuksen harjoitusrinkiin. – Meillä on nyt vajaat kymmenen 2003–2005 -syntynyttä harjoituksissa. He ovat jo kuukauden aikana kehittyneet valtavasti. Juniorille edustuksen harjoitukset ovat iso mahdollisuus. Jokainen treeni on kovempi kuin heidän omat junioritapahtumat. He pääsevät osaksi menestyvää joukkuetta, eikä heillä ole mitään paineita. Optimaalinen tavoite on, että näistä kolme on meillä tulevalla kaudella sopimuspelaajana, Hyttinen arvioi. Hyttinen luotsaa nuoria pelaajia myös jalkapallon puolella, kun hän toimii PKKU:n koko seuran fysiikkavalmentajana. Hyttinen on aiemmin valmentanut jalkapalloa Futurassa, Hongassa ja HJK:ssa. Mikä on mestarivalmentajan oma tulevaisuuden haave? – Haaveena on toimia joskus päävalmentajana Ruotsissa tai Veikkausliigassa. Se ei ole konkreettinen tavoite, mutta haave. Olen luonteeltani sellainen, etten halua mielistellä ketään. Yritän vain valmentaa mahdollisimman hyvin. Ja saada joukkueeni menestymään Teksti: Uusimaa/Marko Enberg Kuva: Timo Pasanen

BandyLiigaUutiset

Suomeen toinen jääpallohalli?

Jääpallohalli toteutumassa Lappeenrantaan Perjantai 28.5.2021 jää historiankirjoihin suomalaisen jääpalloilun suurena merkkipäivänä. kyseisenä päivänä nimittäin varmistui että Suomeen ja Lappeenrantaan on mahdollisesti nousemassa jääpallohalli. Ensimmäisenä uutisesta raportoinut Etelä-Saimaa kirjoittaa että Lappeenrannan kaupunki on antanut rakennussuunnitelmille siunauksensa edellyttäen, että areenayhtiöksi lähtevän Aviasport Areenan ehdottama rahoitusmalli toteutuu. Avainasemassa on valtionavun saaminen. Hallin rakentamiskustannukset ovat areenayhtiön edustajien mukaan 3–3,2 miljoonaa euroa. Hanke toteutettaisiin täysin yksityisrahoitteisesti, mutta kaupunki sitoutuisi ostamaan Aviasport Areenalta sopimukseen kirjatun määrän harjoitusvuoroja hallista. BandyliigaToimitus on iloinen kuullessaan tämän uutisen Jääpalloliiton kotisivujen kautta. uutiseen voimme tietojemme mukaan lisätä vielä seuraavaa: Helsingin hanke, jonka LuisteluAreena Oy on toteuttamassa, on ollut myös vahvasti edesauttamassa kyseistä hanketta Lappeenrantaan. LuisteluAreena Oy on käynyt useita keskusteluja Lappeenrannan kaupungin edustajan kanssa, ja toimittanut tarkkoja laskelmia siitä miten Helsingissä ollaan hanketta viety eteenpäin. Helsingissä toivotaan, että Lappeenrannassa hanke etenisi rakentajan, omistajien, Veiterän ja Lappeenrannan kaupungin kanssa suotuisasti maaliin asti. Unohtaa ei voi, että tietojemme mukaan Valtio on isossa roolissa hankkeen aloittamiselle. Rakennus hinnaksi on kaavailtu tuo reilu 3 miljoonaa, johon Lappeenrannan kaupunki ei sitoudu. Rahoitus on siis omistajan ja valtion tuen varassa. Arvioimme, että hanke tarvitsee valtion tukea n. 1-1,5 miljoonaa euroa, ja loput sitten rahoitetaan omistajien omalla, tai lainarahalla. Rakentamisen ajankohta riippuu täysin siitä miten Valtionavustuksen kanssa käy, ja koska siitä mahdollisesti tulee positiivinen päätös. Valitettavasti aikaisintaan rakentamaan päästään 2022, eikä ole poissuljettu, että tuo vielä siirtyy.. BandyliigaToimituksessa toivotaan, että Valtio katsoo hankkeen tarpeelliseksi, ja samalla myös Helsingin kaupunki nopeuttaisi omia ratkaisujaan – voisimme todella kehittää jääpalloa jo kahden toteutuvan hallin antamien mahdollisuuksien mukaan. Uskomme myös siihen. että nämä kaksi hallia eivät jää Suomessa ainoiksi – ainakin Porvoossa, ja Porissa on pitkälle vietyjä suunnitelmia paikallisten hankkeiden toteuttamisille.. Yksi suuri ero Lappeenrannan ja Helsingin hankkeilla on seuraava: – Lappeenrannassa Kaupunki sitoutuu ostamaan vuoroja hallista vuositasolla määrätyllä summalla (uskomme tuon olevan yli 300.000e vuodessa). Helsingissä ei kaupunki toimi näin – Helsingissä Kaupunki tukee seuroja jäänkustannuksissa, eli itse halli ei suoraan saa tukea – raha tulee seurojen maksamista vuoromaksuista – joihin siis seura saa tukea. Etelä-Saimaassa oli seuraava teksti: Helsingissä on oma, paljon suureellisempi suunnitelmansa, jonka hintalappukin olisi kymmenkertainen. BandyliigaToimituksen tietojen mukaan asian voi toki muotoilla kuten Etelä-Saimaa on tuon kirjoittanut, mutta muistaa täytyy että Lappeenrannassa olemassa olevan tekojään katetaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että rakennetaan seinät ja katto nykyisen tekojään päälle. Helsingissä rakennetaan kokonaan uusi halli, jossa lähdetään maatöistä alkaen rakentamaan uutta. Lisäksi Helsingissä halliin tulee tuhansia neliöitä oheisharjoittelu- ja muuta liikuntatilaa. Lisäksi toimisto- ja kaupalliset tilat ovat mukana hankkeen neliöissä. Eli hankkeet ovat sekä rahoitusmalliltaan, että rakentamiseltaan täysin erilaiset lähtökohtaisesti! Tosin lopputulos luistelun toteuttaminen sisällä on sama, kuitenkin erilaisen ympäristön toteuttamana. Hienoa että hankkeita viedään eteenpäin! Toivottavasti yhteistyötä eri paikkakuntien kanssa jatketaan, ja saadaan kaupunkien päättäjät ajattelemaan samaan suuntaan kaupungista riippumatta, jotta suomalaiselle jääpallolle saadaan sellaiset olosuhteet joilla lajia voidaan kehittää seurojen, ja liiton kanssa kohti tulevaisuutta… BandyliigaToimitus / Pasi Virtanen