Ylen ja jääpallon pitkä liitto jatkuu – Vai jatkuuko?
Ensimmäisestä suorasta urheilulähetyksestä Porin MM-areenalle
Emme ota kantaa tämän päivän mediapolitiikkaan tai Ylen ympärillä käytäviin keskusteluihin. Toteamme silti faktan: Yleisradiolla on poikkeuksellisen pitkä ja katkeilematon suhde suomalaiseen jääpalloon. Se alkoi torstaina 28.2.1957 Helsingin Olympiastadionilta, kun Yle televisioi suorana jääpallon MM-ottelun Suomi–Ruotsi – historian ensimmäisen suorana lähetetyn urheilutapahtuman Suomessa. Suomi voitti 4–3 ja laji saapui samalla pysyvästi tv:n välityksellä kotikatsomoihin.
Nyt, lähes 69 vuotta myöhemmin, sama tarina liikahtaa mahdollisesti uuteen lukuun. Jääpallon miesten ja naisten MM-kisat pelataan Porissa 12.–18.1.2026, näkyykö otteluja Ylen kanavilla?, ja onko lähetyksiä tulossa jääpallon yhteisellä alustalla?? BandyliigaToimitus toivoo ottelun tai toisen näkyvän MM-kisoista YLE:n kanavilla. Meidän tulee tarjota myös mahdollisuus niille, jotka eivät pääse Porin tunnelmaan paikalle – seurata otteluja sitten vaikka internetin kautta…
Lähetysekosysteemi hakee muotoaan – yhteistä “Jääpallo TV:tä” ei ole syntynyt
Bandyliigan seurat ja Suomen Jääpalloliitto eivät ole toistaiseksi päässeet yhteisymmärrykseen nykymuotoisesta, keskitetystä lähetystoiminnasta. Liiton oma Finbandy TV käynnistyi kaudella 2024–25 vain kahdeksan runkosarjan ottelun paketilla ja yksittäisillä erikoislähetyksillä (mm. finaali), mikä jätti suuren osan otteluista seurojen omien striimien varaan – jos niitä edes oli tarjolla? Monet puhuvat myös Juniori- tai naisottelujen live-lähettämisestä – mutta seuroissa tähän ei ole ollut kiinnostusta??
Keväällä 2025 uutisoimme Bandyliigan uutiseen, jossa saamiemme tietojen mukaan striimausalustan kehittäminen on ollut kiistojen kohteena, mikä on jarruttanut yhtenäisen mallin rakentumista. Samaan aikaan moni seura on jatkanut omia jääpallon Bandyliigan lähetysratkaisujaan ainakin YouTubessa, SolidSportissa, Veo Livessä, Spiideon järjestelmässä, Satakunnan kansan sivustolla, Itäväylän sivuilla – tämä hämmentää ja hajauttaa katsojakokemusta ja jääpallon näkyvyyttä.
On vaikea ymmärtää asiaa, kun katsotaan muiden lajien osittaista listaa: jääkiekossa Liigan, Mestiksen, Auroraliigan, Junioriottelujen näkymisen eri alustoilta. Listaa voidaan jatkaa Veikkausliiga, Ykkösliiga, Ykkönen, Kakkonen, Junioriottelut, Salibandyliigat, Nuorten ottelut, Koripalloliigat, Lentopalloliigat, Pesäpallo sarjat, Vaahteraliiga, Futsal-Liigat, ja Käsipallon sarjat. Miten me voimme nähdä asian niin vaikeaksi, että vuosien vääntäminen on vieläkin kesken – muut ovat pystyneet päätöksiin? Miksi me emme?
Vertailun vuoksi Ruotsissa Elitserien ja Allsvenskan pyörivät keskitetysti Bandyplay-palvelussa – malli, jota moni suomalainen on toivonut myös tänne (Ruotsissa on nykyään mahdollista nähdä live-lähetyksinä lähes kaikki jääpallo-ottelut). Suomessa sen sijaan tuleva kausi käynnistyy yhä ilman yhtä “Jääpallo TV” -portaalia.
Miksi tällä on väliä?
Yhden luukun palvelu nostaisi lajin löydettävyyttä ja helpottaisi uusien katsojien sisääntuloa – aivan kuten 1957 tapahtui, kun kamera toi bandyn TV:n välityksellä olohuoneisiin. Porin MM-kisat tarjoavat erinomaisen tilaisuuden näyttää, miltä yhteinen televisio- ja suoratoistostrategia voisi parhaimmillaan näyttää: Ylen laaja yleisö + liiton ja seurojen toimivat striimit = näkyvyyttä, dataa ja tuloja koko lajille. Porissa nähdään, tartutaanko hetkeen – vai jatketaanko edelleen “minä minä” menttaliteetilla – joka on ollut viimeiset 20-vuotta valitettavan usein yhteisten päätösten esteenä.
Median kiinnostus ja Mikä muuttuisi median kannalta?
- Yleisö yhteen paikkaan → ei hajanaisia siellä ja täällä-kanavia, selkeä “missä katsoa” = suurempi keskimääräinen katsojamassa per lähetys. BandyliigaToimitus sai esim. viimekaudella jokaisena pelipäivänä postia, joissa kysyttiin tuleeko ottelu, ja mistä mahdollisesti tulee…
- Data & mitattavuus → yhtenäiset luvut (katseluaika, huippusamanaikaisuus, konversio- ja säilyttämisluvut). Median on helpompi kertoa tarinoita, kun on kovia lukuja.
- Laatu vakioituu → tuotantostandardi (grafiikat, äänet, kameramäärä) nostaa klippien julkaisukelpoisuutta uutislähetyksiin ja someen.
- Selkeä oikeuspolku → yksi taho oikeuksissa (highlightit, embedit, stillit) = toimituksille matala kynnys käyttää materiaalia.
- Tarina- ja kalenterikärjet → alustalla on oma ohjelmakartta: kierroskärki, kierrosstudio, “Game of the Week” → helpot uutiskärjet.
- Mainos- ja sponsoripaketit → myytävä inventaari yhdestä luukusta (pre-roll, mid-roll, overlay, studion sponsorointi). Mediataloilla on syy tehdä yhteistyötä.
- Lehdistöpalvelu yhdessä → mediapankki (kuvat, klipit, tilastofaktat, kokoonpanot), ennakkotekstit ja sitaatit valmiina = toimitus säästää aikaa.
- Parempi löydettävyys → sovellukset/TV-appit, yksi URL/soitin, pushit ja muistutukset. Median on helppo linkittää ja upottaa.
- Vertailtavuus naapurilajeihin → sama malli kuin Liigalla, Veikkausliigalla, F-liigalla jne. Median rutiinit valmiiksi opittuja.
- Kriittisen massan hetket → derbyt, finaalit, maajoukkue-ikkunat: kun kaikki virtaa samaan putkeen, uutiskynnys ylittyy helpommin.
- Selkeä oikeusmalli: mitkä klipit ovat vapaasti käytettävissä uutiskäyttöön ja millä ehdoilla (esim. max 60 s / ottelu).
Loppumietteet TV-näkyvyydestä:
- Ensimmäinen suora urheilulähetys Suomessa: Jääpallo, Suomi–Ruotsi 4–3, 28.2.1957, Helsingin Olympiastadion.
Jääpallon tarinaa voidaan jatkaa, tai haudata se – se on meistä kaikista yhdessä kiinni – Mitä teemme?
Comments (3)
Tomppa
1957 siitä on jo 68 vuotta jolloin jääpallo oli Suomessa suuri laji,koska ei ollut kilpailua.On hirveän vaikeata ja hyväksyä että tämä laji on näin aliarvoistettu,mutta 68 vuotta myöhemmin toteamme kuka ”oikeasti” välittää säilyykö laji kartalla.Suurin osa(ehkä 80% urheilua seuraavista) on sitä mieltä että laji pitää hävittää kartalta nopeasti että muut lajit saavat elää!?.Tämä on tämän päivän Suomessa jonkinlainen totuus vai?.Miksi laji on kuihtunut Suomessa on täydellinen saamattomuus edistää lajia uusille paikkakunnille(ei vois vähempi kiinnostaa) ja silleen.Kertokaa nyt ihmeessä miksi uudet tekojääpaikkakunnat ovat täysin hiljaa mahdollisuuksista laajentaa lajia?.Jääpallo lajina Suomssa tulee kuihtumaan entisestään koska lajiliitto ei oikeastaan saa mitä muut aikaiseksi kun näivettymistä edelleen.Montako yhteydenottoa esim.Kuopiosta on tullut että voitaisko aloittaa jääpallo; pelaaminen myös meillä,vastaus on yksinkertainen ihan sama jos jääpallo kuihtuu edelleen,Kalpa rules.Pankaa pojat/Tytöt paremmaksi!.
Oke
Kolleega Tomppa puhuu asiaa, jääpallo oli suurlaji. On vain niin, että jääpallon asema jääurheilun kentässä asemoituu vaihtoetona suomalaiseen pelikenttään, kuten Ruotsissa olemme näneet ja hyväksi havainneet. Siihen on vain tyydyttävä ja siitä asemasta on kamppailtava kaikin voimin , on kehitetettävä lajia selkeänä vaihtoehtona jääurheilun vaihtoehtona jääkiekolle.
” Suurin osa(ehkä 80% urheilua seuraavista) on sitä mieltä että laji pitää hävittää kartalta nopeasti että muut lajit saavat elää!?. “, mistä kollega Tomppa lanseeraa viestin ?
Voidaan keskustella SJPL:n toiminnasta , arvostellakin, lienee kuitenkin niin, että niillä resurseilla joita käytetään, saadaan aikaan juuri sellainen tulos, kun nyt nähdään. On niin, että suomalaisessa jääpaallossa ollaan alamaissa. On myös niin, että suunta voi olla vain ylöspäin, suunta vaatii oikean strategian ja kenttätyön sekä yhteisen tekemisen.
Satunainen lukija saattaa kysyä strategian perään. Vastaus voisi löytyä vaikkapa suomalaisten jääpallokeskusten liepeiltä, siis sieltä, missä jääpallo vielä on voimissaan.
Tomppa
Satunnainen lukija saattaa kysyä strategian perään mutta mikä se on?.Suomalaisia jääpallokeskuksia on liian vähän,8 jos laskin oikein tämä ei riitä pitämään lajin kiinnostusta laajemmin yllä.On ikävä todeta että ilman uusia seuroja/paikkakuntia tämä on se taso mikä tällä lajilla tulee jatkossakin olemaan,se nyt vain on niin!.Strategialla ei ole mitään merkitystä jos mitään kehitystä ei tapahdu,vaan mennään business as usual periaatteella eteenpäin.Toivon tietenkin että liitto voisi tehdä asian eteenpäin viemiseksi enemmän,mutta kun rahkeet on pienet ja fyrkka on kiven alla niin jumissa ollaan,ei siinä korkealle asetettu strategia auta yhtikäs mitään.