USA Bandy
Katso “Between The Benches” -video ja lähde mukaan
USA:n miesten maajoukkue otti keväällä jättiaskeleen maailman huipulle: paikka A-ryhmässä, voitto Unkarista avauspäivänä ja lopulta neljäs sija miesten MM-turnauksessa Lidköpingissä, Ruotsissa. Samalla USA:n naiset täydensivät historiallista viikkoa MM-pronssilla. Tämä saattaa olla jenkkibandylle käännekohta – näkyvyys kasvaa, laji murtautuu valtavirtaan ja seuraava sukupolvi uskoo, että kaikki on mahdollista.
Between The Benches – ystävämme Zach Arrigoni näyttää, mistä USA-bandyssä on kyse
Zach on taas tehnyt upeaa työtä rapakon takana. Hänen “Between The Benches” -kanavansa julkaisi “menee-ihon-alle” -videon, joka avaa USA:n joukkueen tarinan ja matkan kohti huippua – juuri sellainen sisältö, jonka haluat näyttää joukkueelle, seuralle ja someseuraajille.
Käy katsomassa video ja jaa eteenpäin…
Comments (2)
Tomppa
Tää on hyvä,kohta ”ehkä”Suomi on helisemässä,no ei kai nyt lähitulevaisuudessa.Hauskaa tässä on se että suurin osa on jääkiekosta siirtyneitä jotka hoksas että tää on ihan mahtava laji(olkaa huoleti ei tule taphtumaan meillä kiekko Suomessa),koska on kyseessä lopun maailman laji!?.Meillä kotosuomessa vaikka mainostettais että miten hieno laji on kyseessä niin ei vain mene läpi.Tätä harrastetaan vain Minnesotan alueella ja käytössä on YKSI! Iso tekojää ja melkein yhtä monta seuraa kun koko Suomesta(hävettävää riittää)vaikka miten kääntyisi.Meillä on jotain 7 isoa kenttää täysin käyttämättä pillerin veivaamiseen,mutta ei säbä/kiekko hemmot viitsi vaivautua.Tää nyt vain on tätä,onko tulevaisuus valiosampi,sitä vois kysyä vaikka meidän keittiön seinäkellolta se nyt sentään liikkuu!.
Toimitus
Tomppa,
Tästä kaikesta on helppo olla samaa mieltä – nykytilanne voi turhauttaa, mutta suunta voi muuttua nopeastikin – jos on halua?.
Moni on jo “löytänyt” lajin jääkiekon kautta, kun annetaan mahdollisuus kokeilla, porukka syttyy.
Kun saaisimme 1-2 hallia, matalan kynnyksen tapahtumia ja tarinoita esiin (nuorten polut, paikalliset sankarit, vauhdikkaat klipit), kiinnostus kasvaa. Ja kun koulut, seurat ja kiekkoyhteisö tehdään kumppaneiksi – ei kilpailijoiksi – portti lajiin on auki koko ajan.
Minnesotan esimerkki näyttää, että pieni ydin voi kantaa pitkälle. Meillä on jo osaamista, tekijöitä ja intohimoa. Nyt niitä vain kerätään samaan suuntaan: juniorit edellä, näkyvyys kuntoon, olosuhteet askel askeleelta paremmiksi. Kun ensimmäiset onnistumiset näkyvät katsomossa ja somessa, “ei mene läpi” vaihtuu “missä voi kokeilla?”.
Uskon vahvasti, että tulevaisuus on valoisampi. Ei yhdessä yössä – mutta sitkeydellä, yhteistyöllä ja hyvällä fiiliksellä.
Kello keittiömme seinällä liikkuu, ja niin liikutaan mekin eteenpäin. Riittääkö se – liikkuuko muiden kellot?