Tasapuolisuus, yhteisymmärrys, ja visiot…
BandyliigaToimitus pohtii Helsingin liikuntapolitiikkaa
Uutinen Helsingin sanomissa sai BandyliigaToimituksen pohtimaan jääpalloa, ja siihen toimivaa sisähallia. Tässä uutinen liittyy Garden hankkeeseen, palloiluareenaan, ja Helsingin urheilurakentamiseen.
Pohdimme seuraavaa: Liikuntajohtaja Tarja Loikkasen tasapuolisuus urheilulajeja kohtaan vaikuttaa olevan hankalasti tasapainotettavissa, mikä johtuu useista tekijöistä. Ensinnäkin Helsingin kaupungin prioriteetit näyttävät painottuvan lajeihin ja olosuhteisiin, joille on suurin kysyntä tai taloudellinen potentiaali, kuten jalkapallo.
Oikeudenmukaisuus urheilulajeja kohtaan
Loikkanen myöntää itse, että koripallo ja muut sisälajit, kuten salibandy, ovat aliedustettuja nykyaikaisten olosuhteiden osalta Helsingissä. Tämä rajoittaa esimerkiksi Korisliigan kärkijoukkueen, Helsinki Seagullsin, kasvua. Vaikka hän ehdottaa sisälajien yhdistämistä yhden monitoimihallin suunnittelun ympärille, tämä lähestymistapa korostaa kaupungin resurssien puutetta, eikä varsinaisesti ratkaise sisälajien systemaattista aliarvostusta. Samaan aikaan jalkapallo näyttää olevan priorisoitu laji, koska kaupunki tukee Gnistanin stadionhankkeen kaavoitusta ja liikennejärjestelyjä, vaikka hanke on yksityinen.
Vaikka jääpallo on tärkeä laji sitä harrastaville ja sillä on vahva perinne Suomessa, sen infrastruktuuriin investoiminen ei näytä olevan prioriteetti Helsingille. Tilanteen muuttaminen vaatisi lajin harrastajien ja järjestöjen aktiivista lobbausta, kansallisen tason rahoitusta sekä laajempaa yleisön ja päättäjien tietoisuuden lisäämistä lajin tarpeista.
Bolt Arenan ongelmat
Bolt Arena ei ole sijainniltaan tai taloudellisesti sopiva monille toimijoille lausuu Tarja Loikkanen uutisessa. Mielenkiintoiseksi tuon lausunnon tekee se, että Helsingin kaupunki oli vahvasti mukana Bolt Arenan hankkeessa, mutta näyttää siltä, että stadionin alkuperäinen suunnittelu ei vastannut kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita.
Tämä heijastaa kaupungin mahdollista lyhytnäköisyyttä infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa.
Jalkapallon erityisasema
Jalkapallo näyttää saavan merkittävää huomiota, koska se on Suomen suosituin urheilulaji harrastajamäärissä mitattuna. Tämä tuo mukanaan poliittista painoarvoa ja perustelun investoinneille. Helsinkiin ollaan suunnittelemassa uutta stadionia Gnistanin hankkeen kautta, vaikka kaupungissa on jo Bolt Arena, Olympiastadion, ja tähän voidaan laskea jopa Helsingin Käpylässä sijaitseva velodromi. Toisin kuin sisälajit, kuten jääpallo ja pikaluistelu, jalkapallo pystyy mobilisoimaan suuremman yleisön ja se näyttää vaikuttavan päätöksissä.
Sisälajien ja vähemmän suosittujen lajien asema
Jääpallo ja pikaluistelu kärsivät selvästi alhaisemmasta priorisoinnista. Näille lajeille ei ole rakennettu sisähallia Suomessa, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia sään ja muiden olosuhteiden suhteen.
Jääpalloilijat esittivät jo 10 vuotta sitten yhtenä vaihtoehtona seuraavaa
Katteen lisääminen Helsingin pyöräilyn velodromille ylipainehallin muodossa ja sen käyttäminen monikäyttötilana syyskuusta huhtikuuhun toisi merkittäviä hyötyjä, erityisesti liikunnan ja urheilun olosuhteiden parantamiseksi Helsingissä. Tässä on tärkeimmät hyödyt:
1. Tehokkaampi tilan hyödyntäminen
- Velodromi on nykyisin syksystä kevääseen käyttämättömänä ulkotilana, mikä on tilaresurssien tuhlausta. Katteen avulla alueen käyttöastetta voitaisiin nostaa merkittävästi, ja siitä tulisi ympärivuotinen urheilu- ja liikuntakeskus.
- Ylipainehalli mahdollistaisi sen, että tilaa voidaan käyttää eri lajeihin ilman pysyvää rakenteellista muutosta, mikä tekee siitä joustavan ratkaisun.
2. Jääpallon ja pikaluistelun olosuhteiden parantaminen
- Suomeen ei ole vielä rakennettu yhtään jääpallon tai pikaluistelun sisähallia. Ylipainekatteen avulla velodromi voisi tarjota nämä puuttuvat olosuhteet, jotka parantaisivat huomattavasti lajien kehitysedellytyksiä.
- Jääpallossa kansainvälinen kilpailutoiminta edellyttää sääolosuhteista riippumattomia kenttiä. Sisäolosuhteet mahdollistaisivat myös pidemmän kauden ja säännöllisemmän harjoittelun, mikä edistäisi suomalaisen jääpallon kilpailukykyä.
3. Monikäyttöisyys eri lajeille
- Talviaikaan ylipainehallissa voitaisiin jäädyttää kenttä, joka soveltuisi jääpalloon, pikaluisteluun ja yleisöluisteluun. Tämä palvelisi niin huippu-urheilua kuin kuntoliikkujia.
- Kevät- ja kesäkaudella hallia voitaisiin käyttää normaalisti jalkapallon, maahockeyn, amerikkalaisen jalkapallon ja pyöräilyn velodromin käyttöön, jolloin infrastruktuuri palvelisi alkuperäistä käyttötarkoitustaan.
4. Edullisempi kuin kiinteä halli
- Ylipainehallit ovat kustannustehokkaampia kuin kiinteät hallit. Niiden rakentaminen ja ylläpito maksavat huomattavasti vähemmän, mutta ne tarjoavat samat perustoiminnot sääolosuhteista riippumatta.
- Velodromin olemassa oleva infrastruktuuri (katsomot, valaistus ja kenttäalue) vähentää lisärakentamisen tarvetta, mikä tekee projektista vieläkin edullisemman.
5. Kaupungin tavoitteiden tukeminen
- Helsingin kaupungin liikuntastrategia painottaa tilojen monikäyttöisyyttä ja junioriurheilun tukemista. Ylipainehalli tukisi näitä tavoitteita tarjoamalla ympärivuotisia olosuhteita useille lajeille.
- Lisäksi hanke lisäisi kaupungin vetovoimaa, kun monilajinen areena houkuttelisi käyttäjiä eri taustoista ja ikäryhmistä.
6. Kestävä kehitys
- Hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria (kuten velodromin kenttää ja sen ympäristöä), hanke olisi ekologisempi vaihtoehto kuin täysin uuden hallin rakentaminen. Tämä vähentäisi materiaalien käyttöä ja rakennushankkeeseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä.
- Monikäyttöisyys takaisi, että investointi palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa, mikä lisää sen kustannustehokkuutta pitkällä aikavälillä.
7. Laajempi hyöty liikuntakulttuurille
- Ylipainehallista voisi tulla tärkeä paikka niin kilpa- kuin harrastelijaurheilulle. Se voisi toimia harjoittelupaikkana paikallisille seuroille, kuten jääpallon, pikaluistelun, pyöräilyn, maahockeyn, jalkapallon, amerikkalaisenjalkapallon ja mahdollisesti jopa yleisurheilun harrastajille.
- Tämä auttaisi laajentamaan kaupungin tarjontaa erityisesti talvikauden liikuntamahdollisuuksille ja edistäisi urheilukulttuuria monipuolisesti.
8. Taloudellinen hyöty
- Vuokratulot ja tapahtumien järjestämisestä saatavat tulot voisivat kattaa osan ylläpitokustannuksista. Monikäyttöinen tila voisi houkutella turnauksia, harjoitusleirejä ja yleisötapahtumia.
- Hallin käyttö avoimille yleisöluisteluvuoroille voisi lisätä myös tavallisten kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksia ja tuottaa lisätuloja.
Katettu ylipainehalli velodromilla olisi merkittävä askel monipuolisemman ja tasa-arvoisemman liikuntapaikkarakentamisen suuntaan Helsingissä. Se tarjoaisi tärkeät olosuhteet jääpallolle, pikaluistelulle ja muille lajeille, joita tällä hetkellä ei priorisoida kaupungin rakennushankkeissa.
Tasapuolisuuden parantaminen
Loikkasen ehdotus yhdistää sisälajien voimat on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Kaupungin tulisi aktiivisesti selvittää vähemmän suosittujen lajien tarpeita ja kehittää niille kestäviä olosuhteita. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hybridihallien rakentamista, jotka palvelisivat sekä jääpalloa, pikaluistelua että muita vastaavia lajeja – Kuten yllä on jo 10 vuotta sitten ehdotettu.
Samalla kaupungin tulisi arvioida nykyistä investointipolitiikkaansa kriittisesti, jotta se ei jatkuvasti suosi suuria ja kaupallisesti kannattavia lajeja pienten lajien kustannuksella. Tämä edellyttäisi poliittista tahtoa ja laajempaa yhteisymmärrystä urheilun monimuotoisuuden tärkeydestä.
Muistakaa nyt ihmiset, että kysytte ennen Alue- ja kuntavaalien järjestämistä ehdokkailtanne miten HE näkevät esim. yllä mainitut asiat, tai jääpallohallin rakentamisen Helsinkiin. Teillä on aikaa kysyä, ja siis vaikuttaa vaalipäivään 13.4.2025 saakka!
