BandyLiigaUutiset

Hallihankkeet & olosuhteet

Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? USA:ssa kunta ja osavaltio näkevät John Rose Ovalin kaltaisen kentän paikallisena ja alueellisena vetovoimatekijänä, eivät vain yhtenä urheilupaikkana muiden joukossa. Siksi sen korjaamiseen investoidaan miljoonia. Suomessa tilanne on valitettavasti erilainen – ja syyt juontuvat sekä päätöksenteon rakenteista että lajipolitiikasta. Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? Mikä voisi olla ratkaisu? Ratkaisevaa on poliittisen tahdon herättäminen.Kun kaupunkipäättäjille ja ministeriölle näytetään, että halli ei ole pelkkä “pienen lajin luksusprojekti”, vaan koko alueen vetovoima- ja hyvinvointihanke, ovet toivoisi avautuvat. Suomen vanhimman joukkuelajin – jääpallon, jonka viralliset ottelut alkoivat jo 1907 – arvoa ei ehkä aina osata tuoda esille potentiaalisille kumppaneille. Sen voi kuitenkin kehystää ainutlaatuisena kulttuurihistoriallisena ja yhteiskunnallisena mahdollisuutena. Tässä muutamia näkökulmia, joilla herättää kiinnostus: 1. Perinteen ja historian arvo 2. Nykyajan mahdollisuudet 3. Arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4. Näkyvyys ja brändi 5. Konkreettiset kumppanuuden muodot Eli paras tapa herättää mahdolliset kumppanit on rakentaa tarina, joka yhdistää perinteen ja tulevaisuuden:

BandyLiigaUutiset

Pohdintaa

Seurat & liitto hiljaisina? BandyliigaToimitus jalkautui eilen Olvi areenalle (Kuopio) katsomaan jääpallon jälkeen Suomeen rantautunutta jääkiekkoa. 1907-1966 välisen ajan jääpallo oli se harrastetumpi urheilulaji, mutta jääkiekko osasi toimijoineen viedä jääkiekon täysin uudelle asteelle – kun ensin rakennettiin yksi halli, ja nyt niitä on jo noin 300 hallia ympäri suomen. Jääkiekko on siis onnistunut rakentamaan kumppaneiden kanssa 60 vuodessa kärjistetysti noin 5 hallia per vuosi. Samaan aikaan Jääpallo ei ole onnistunut karvan alle 120 vuoden aikana yhdessäkään halliprojektissa? BandyliigaToimitus keskusteli viikko sitten erään Helsingin liikuntalautakunnan jäsenen kanssa, ja hän sanoi että nykyään KAIKKI in poliittista kun puhutaan kaupunkien, ja kuntien päätöksenteosta. Poliitikot kyll mielellään sanovat vastuun olevan virkamiehillä & virkanaisilla, mutta suuressa kuvassa poliittiset tahot päättävät mitä tehdään, ja mitä ei! Kyseinen lautakunnan jäsen, esim. kertoi ettei Helsingissä ole ketään joka veisi asiaa poliittisesti korkeimpien päättäjien pöytään – laji on jo esim. niin kaukana päivittäisesti koululiikunnasta. Samaan hengenvetoon on hyvä mainita, että eilen Kuopiossa vieressämme istui nuori 10-vuotias Pieksämäkeläisnuorukainen, jonka kanssa vaihdoimme mielipiteitä niin pelaavista jääkiekkojoukkueista, hänen jääkiekon harrastamisesta & ja tietysti BandyliigaToimituksen puolelta myös jäpallosta… PiPS, eli Pieksämäen Pallo-Sepot Pieksämäen Pallo-Sepot (PiPS) perustettiin palloilulajien yleisseuraksi 1947, kun aiemmin oli pelattu Pieksämäen Pyrinnön alaisuudessa. Aluksi lajivalikoimaan kuuluivat vain jalkapallo & JÄÄPALLO, jääkiekko tuli lajivalikoimaan mukaan muutamaa vuotta myöhemmin. PiPS:in ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu pelattiinkin 19. helmikuuta 1950 ja Oman jäähallin seura sai vuonna 1992. Nykyään seura pelaa edustusjääkiekkoa III-divisioonassa ja junioreita seuralla on noin 160 nuorta jääkiekkoilijaa & ringeten pelaajaa. Seuran kasvatteja ovat mm. Kyseisellä nuorella ei ollut tietoakaan että hänen seuransa olisi pelanut jääpalloa, myöskään hän itse ei koskaan ole jääpalloa kokellut. Kuitenkin hän on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta pelata ympäri Suomen jääkiekkoa, ja lisäksi käynyt katsomassa lajia usealla eri paikkakunnalla – kuten nyt setänsä kanssa kolmatta kertaa Kuopion Olvi areenalla. Pohdimme jälleen kerran jääpallon näkyvyyttä Tämä nuori innokas Kalpan kannustaja on yksi hyvä esimerkki siitä miten me jääpalloihmiset olemme käpertyneen niin oman porukkamme sisälle – että on lähes mahdotonta löytää enää nuoria, jotka tuntisivat lajimme. Kuka löytää lajin pariin, jos karu totuus on tämä? Samaan aikaan esim. Jyväskylässä lehden otsikkona on “Pääsarjatason laji kamppailee Jyväskylässä olemassaolostaan” Lehdessä jatketaan “JPS Junioreilla on hankaluuksia saada uusia jääpallon harrastajia. Saman ongelman kanssa painii moni seura ympäri maata. Laji kamppailee olemassaolostaan”. On käsittämätöntä, että lajin parissa olevat ihmiset kertovat esim. tässä Jyväskylästä näin: “Kaupungissamme tietämys lajista on yllättävän huono. Monet eivät esimerkiksi tiedä, missä lajia harrastetaan” Miettikää asiaa oikeasti! Jos Jyväskylässä ei asiaa tiedetä, miten lajia, sen hienoutta, tai harrastuspaikkoja tiedettäisiin missään muuallakaan? Varsinkin kun vielä peilaa asiaa seura-aktiivin lausumaan:  Jääpallo on kuitenkin yksi harvoista lajeista, joissa on tässä kaupungissa pääsarjajoukkue. Kyllä tässä yhtenä asiana on jälleen kerran otettava myös meidän jääpalloväen julkaisut, esim kun katsomme kotisivujen kirjoittelua tilanne on juuri nyt tämä: Suomen Cuppiin on vajaa 2 viikkoa, ja Bandyliigan, ja muiden sarjojen alkuun vajaa 3 viikkoa – on meidän viestintä koko suomalaisessa jääpallossa yhteensä 4 uutista seurojen tai liiton tekeminä viimeisen viikon aikana. Oma lukunsa on valitettavasti Botnia, sillä heiltä ettei yhtään uutista ole tullut kotisivuille viimeiseen reiluun 6 kuukauteen. Toki nykyään on facebookit, x:t yms kanavat, mutta kyllä seuran kotisivut ovat ikkuna ulospäin – eikö vaan? Halli – Mahdollisuus? Ikuinen projekti? toteutus? Koska? Jyväskylän lehtijutussa myös todetaan seuraavaa: “Jääpallon haaste on kausiluonteisuus. Monia muita lajeja voi harrastaa ympärivuotisesti. Suomessa ei ole yhtään jääpallohallia. Jyväskylässä kausi alkaa toden teolla, kun Viitaniemen tekojää jäätyy marraskuussa – päättyen maaliskuussa”. Juuri nyt useat mediat kirjoittavat seuraavaa: “Entinen huippu-urheilija Mika Poutala nousemassa ministeriksi – Poutala on nousemassa ensi vuonna liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin paikalle”.  Olisiko nyt jo aika ottaa yhteyttä Poutalaan, ja keskustella hänen mahdollisuuksista edistää pikaluistelijoiden, ja jääpalloilijoiden yhteisiä hankkeita ympäri Suomen? No tämä tällä erää täältä Keski-Suomen sydämestä Pielaveden pohjoisrannalta – Jääpalloa kuitenkin miettien….

BandyLiigaUutiset

Liikuntaneuvos Pekka Anttinen on ilmaissut mielipiteensä

“Iso halli Oulunkylään ratkaisisi jääpallon ja luistelun ongelmat” Botnian kunniapuheenjohtaja Pekka Anttinen kirjoitti Helsingin Sanomissa seuraavan lukijan mielipiteen. Kuten jo muutamalla uutisellamme kerroimme mikä Helsingin tilanne on. Tuolta löytyy myös pikaluistelijoiden mielipide nykytilasta, jonka on allekirjoittanut mm. kansanedustaja (kd) Mika Poutala. Asia ei ole uusi sillä BandyliigaToimitus muistaa asiasta käydyn jo 2000-luvun alussa jääpalloväen, ja Helsingin kaupungin välisiä keskusteluja – tuolloin tosiaan nostettiin Oulunkylän valaistus, ja niiden betoniset jalustat suojelukohteiksi. Jos tietomme ovat oikeat, on myös nykyinen Luisteluareena Oy, ja sen hankkeen ihmiset kartoittaneet asiaa. BandyliigaToimitus seisoo myös vahvasti asian takana, mutta me kyllä haluaisimme tarkat laskelmat, ja Helsingin kaupungin myötämielisyyden hankkeelle – ennen kuin juhlimme “läpimurtoa” Sen verran tuohon Anttisen kirjoitukseen haluamme tarkennuksia, että Luisteluareena hankkeen kolmas vaihe lähti Malmin Longinojalle kaavaillusta hallista, jonka hinta arvio aikoinaan oli 10 miljoonaa euroa. Totuus siis on että Helsingin kaupungille, on esitelty erilaisia mahdollisuuksia, joiden hinnat ovat olleet 10 miiljoonan, ja useamman sadan miljoonan väliltä. Toinen huomion kohde on Oulunkylän leveys & pituus. Kenttä on siis noin 180m pitkä, jolloin halli tuli lähes 200m pituiseksi. Leveyttä Oulunkylässä on noin 70 metriä, ja tulisiko tämän lisäksi jo olemassa oleva katsomo hallin sisälle? Nämä nyt ovat sivuseikkoja mutta vaikuttavat kattamisen hintaan. Tähän peilattuna BandyliigaToimitus ei aivan usko tuohon 4 miljoonan hintalappuun. Toki yksi mahdollisuus on myös ylipainehalli – Silloin hinta saattaisi jopa jäädä alle tuon 4 miljoonan. Niin tai näin Anttisen mielipide on varmasti jatkotutkimisen arvoinen – Eli hihat miehet & ja naiset heilumaan….. Loppumietteet liittyen rakentamiseen… Toivomme että tuo Oulunkylän mahdollisuus tutkitaan, ja jos se osoittautuu haasteelliseksi, onhan edelleen varasuunnitelmana myös Käpylän Velodromi mahdollista kattaa vaikka ylipainehallina, siitä onkin jo piirustukset olemassa…

BandyLiigaUutiset

Helsingin kaupunki tappaa alueen jääpallon?

Otsikko on raflaava, mutta valitettavasti täyttä totta.. Jo vuodesta 2008 lähtien BandyliigaToimitus on ollut mukana seuraamassa suomalaisen jääpallon, ja erityisesti helsinkiläisen jääpallon, kehitystä. Nykyään Helsingin kaupungin jääpallolle osoittama tuki ei ole yhtä vahvaa kuin aiemmin. Tämä on harmi, sillä jääpallo on ollut vuodesta 1907 alkaen tärkeä osa kaupungin urheilukulttuuria. Vielä Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramon aikana jääpalloa kohdeltiin asiallisesti. Vuonna 2015 järjestetty “yllättävä” Bandyliigan finaali Helsingissä oli suuri menestys. Helsingin kaupunki osoitti sitoutumisensa tapahtuman onnistumiseen rakentamalla lähes tuhannen katsojan lisäkatsomon Kallion kentälle. Rauramon kanssa myös jääpallohalli keskustelut sujuivat erittäin positiivisissa merkeissä – jäi jopa tunne, että Rauramo halusi hankkeen onnistuvan, ja olevan Helsingin kaupungille tärkeää. Helsingin Kaupunki ei pidä jääpallosta? Verrattuna Rauramon aikaan, jolloin jääpallo sai kaupungilta merkittävää tukea, on lajin asema nykyään heikentynyt. Tämä näkyy muun muassa Botnian ja HIFK:n Luisteluhallihankkeessa, ja seurojen kohtelussa jäävuorojen osalta. Kun katsomme menneitä vuosia niin HIFK:n viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Seura on joutunut pelaamaan kaksi kokonaista kautta vieraskentällä Oulunkylässä Kallion kentän ongelmien vuoksi. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Kallion tekojään jäädytys on viivästynyt useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut seuran harjoittelua ja kilpailemista. Helsingin jalkapalloon panostetaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin jääpalloon. Miksi jääpallo, joka on pitkään ollut osa kaupungin urheilukulttuuria, kohdataan näin? Kallion kentän ongelmat eivät ole vain HIFK:n ongelma, vaan ne heijastuvat koko helsinkiläiseen jääpalloiluun. Kun seurat eivät pääse harjoittelemaan ja pelaamaan kunnolla, se vaikuttaa juniorityöhön, pelaajien motivaatioon ja lopulta koko lajin suosioon. HIFK:n kotiotteluita on aikoinaan jouduttu siirtämään jopa Porvooseen, koska Helsingin kaupungin jääolosuhteet ovat olleet täysin epäluotettavat. Vuodesta toiseen toistuvat ongelmat jäädytyksessä & kenttien korjauksilla ovat vakava uhka koko Bandyliigan toiminnalle. Botnia Oulunkylässä on myös joutunut kärsimään omalta osaltaan suuresti Helsingin kaupungin jääolosuhteiden puutteista. Joka kerta kun HIFK:n harjoittelu & ottelut on siirretty Oulunkylään, se on aiheuttanut merkittäviä haasteita, vuorojen muutoksia, ja huonoja jääaikoja. Vaikka Oulunkylän pidempi kenttä on mahdollistanut edustusjoukkueen ja juniorien yhteisharjoitukset, on turvallisuus vaarantunut täysin suojaverkottoman kentän vuoksi. Nopeasti lentävät pallot ja suuri kokovertailu pelaajien välillä luovat vakavan riskin vakavista vammoista. Mikä on tilanne kaudella 2024-25 Helsingissä jääpallon pelaaminen kaudella 2024-25 näyttää haasteelliselta Oulunkylän tekojään ja jäähallin remontin vuoksi. Kun tilaa on rajallisesti ja eri lajien vuorot kilpailevat keskenään, on ymmärrettävää, että jääpallon pelaajat kokevat, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästi. Kallion kenttä on toki vaihtoehto, mutta jos vuorot eivät ole toivottuja ja kaupungin antamat määräykset ovat huonoja, tilanne on hankala. Luisteluareenan valmistuminen olisi varmasti helpottanut tilannetta ja tarjonnut lisätilaa jääpallolle ja muille talvilajeille. Kaupungin kanssa on ollut keskusteluja & neuvotteluja, jotka voisivat parantaa tilannetta – Valitettavasti Helsingin kaupunki näkee jääpallon täysin erilaisena, kun lajin harrastajat ja seurat. Kaupunki ei näytä ymmärtävän että Helsingissä jääpallon pääsarjaa pelaa 2 joukkuetta. Sekä sitä, että kyseessä on kuitenkin Suomen vanhin joukkuelaji talvisin. Nykyisiä laji-ihmisiä ei enää pidetä minään, ja lajille voi tehdä mitä vaan… Voisiko ehkä vaihtoehtoisia malleja tutkia? Ei on ollut tiukka Helsingin kaupungin vastaus. BandyliigaToimitus tuskailee surullisena tilannetta… Jääpallohalli Helsinkiin mahdoton yhtälö? BandyliigaToimituksen päätoimittajan mukaan Helsingin kaupungille Luisteluarrenahanke on ollut näennäinen jo alusta alkaen. Vaikka hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, ei kaupungin toimet ole osoittaneet aitoa halua toteuttaa Luisteluareenaa. Jääpalloyhteisö on aktiivisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun ja esittänyt kaupungille lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta konkreettisia edistysaskeleita ei ole nähty (alla ehdotuksia). Jääpalloyhteisö on esittänyt Helsingin kaupungille lukuisia, monipuolisia yhteistyömalleja Luisteluareenan rakentamiseksi, mutta kaikki hankkeet on toistuvasti hylätty. Tämä herättää kysymyksen: miksi? Kun tarjolla on ollut niin monia erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja, ei kaupungin viittaaminen taloudellisiin syihin enää vakuuta. On syytä epäillä, että taustalla on muita, syvällisempiä syitä. Jääpalloilijoiden on tunnustettava ettei Helsinkiin haluta jääpallohallia – valitettavasti, tämä on todella surullista… Helsingin nykyinen jäätilanne on seuraava: Jäähallit Tekojäät Helsingin kaupungilla on siis lähes 100% monopoli jäiden suhteen – vaikuttaako tämä kaupungin tahtotilaan? Yritimme saada vastauksia Helsingin kaupungilta… Pyysimme kommentteja Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä, han vastaisi kysymyksiimme näin: “Kysymyksenne ovat viranhaltijoiden päätösvallassa olevia operatiivisia asioita, Suosittelen lähestymään heitä“ Tavoittelimme tämän jälkeen Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiämme. Hän ei BandyliigaToimitukselle vastannut… Saimme kuitenkin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnasta eräältä siellä mukana olevalta lyhyen kommentin liittyen asiaan. “Sinällään olen samaa mieltä siitä, että urheiluhankkeiden edistäminen ei ole sujunut täysin mallikkaasti pääkaupungilta, jossa tulisi olla laajasti mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Seuraavalla valtuustokaudella prioriteettina täytyy olla se, että pystymme löytämään tasapainon luontoarvojen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien välillä. Tämä liittyy niin pienilmailuun kuin myös jäälajeihin“.  Loppukommentit Toivoisimme hedelmällistä keskustelua, ja selkeitä ohjeita Helsingin kaupungilta pääkaupungin jääpalloihmisille, jolla Luisteluhanke olisi myös Helsingin kaupungin puolelta hyväksyttävissä, ja yhteinen näkemys, rakentaminen, ja tulevaisuus olisivat yhdessä valoisia…

BandyLiigaUutiset

Kurkistus tulevaan kauteen 2024-25

Haasteita on edessä – normaalia enemmän? Normaalien ongelmien lisäksi ensi kautta varjostaa mieliä Helsingissä Oulunkylän tekojään koko kauden kestävä remontti. Porissa sinänsä tulossa hieno tapahtuma missä on kirjoitusten mukaan otettu myös Narukerä huomioon. Pelkomme kuitenkin on ettei Helsingissä, ja Porissa kaikki mene kuten on suunniteltu, tähän vielä Oulun, ja Varkauden jäiden ongelmat – on meillä käsissä todella haastava kausi 2024-25 olosuhteiden osalta. Toivottavasti näihin kaikkiin mietitään ratkaisut, jotta emme ole sitten ihmeissämme keskellä kautta…. Oulunkylän tekojään ja jäähallin kylmätekniikan uusiminen tarkoittaa sitä, että jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat hakeutumaan muualle. Koska tekojää jää koko kauden ajaksi pois käytöstä, esimerkiksi jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat evakkoon. ”Kyllä kaupunki joutuu tilan järjestämään. Kun edellisen kerran Oulunkylä oli remontissa, olimme Brahen kentällä. Muuta kenttää ei oikein ole. Käpyläkin on enemmän yleisöluisteluun tarkoitettu”, kertoo Helsingin työväen luistelijat (HTL) ry:n sihteeri Lasse Joutsen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Helsingissä pitää siirtää 120.000 kävijää muille liikuntapaikoille. Kuten jo tuossa yllä Luistelijoiden edustaja toteaa, oikeastaan ainoa paikka mihin voidaan turvallisesti jääpalloilijat ja pikaluistelijat siirtää on Kallion kenttä. Tämä taas tulee hankaloittamaan meidän jääpalloilijoiden olosuhteita, koska Kalliossa pelataan jo nyt HIFK:n Bandyliigajoukkueen otteluiden lisäksi harrastesarja-, juniori-, ja naisjääpalloa. Kun Oulunkylästä yritetään siirtää vielä vähintään yhtä monta jääpallo-ottelua, ja sitten vielä pikaluistelu – ei kyllä yleisöluistelulle jää minuuttiakaan aikaa jäljelle Kallion kentällä. Näis siis myös lähes 100.000 yleisöluistelijaa pitää siirtää Kontulan, Käpylän, ja Jätkäsaaren tekojäille, joissa nyt jo kentät ovat täynnä yleisöluistelijoita. Tilanne tulee olemaan siis todella haasteellinen! Kallion kenttä 2024-25 Kun mietimme painetta Kallion kentälle tulevalle kaudella tutustumme nyt ensin Oulunkylän varattuihin vuoroihin (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana), ne tässä suuntaa antamassa: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 x x 10-11 11-12 12-13 13-14 x 14-15 x 15-16 x x x x x 16-17 x x x x x 17-18 x x x x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x x x x 21-22 x x x x x x Kallion vastaava varaustaulukko on seuraava (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana): Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 x x 14-15 x x 15-16 x x x x 16-17 x x x 17-18 x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x 21-22 x x x Listat yhdistettynä – Näyttää miten Kallio täyttyy: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 xx xx 09-10 x x 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 xx x 14-15 xx x 15-16 xx x xx xx xx 16-17 xx x xx xx x 17-18 xx x x xx xx x 18-19 x xx xx xx xx xx x 19-20 xx xx xx xx xx x x 20-21 xx x xx xx x x 21-22 xx x xx xx x x Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Lähes 30 vuoroa on päällekkäin mikä tarkoittaa, että kenttä pitäisi jakaa 2:lle Bandyliiga joukkueelle, ja 2:lle juniorijoukkueelle, tai Jääpalloilijoille & pilaluistelijoille yhtä aikaa – Tämä on mahdotonta, koska tilaa jää vähemmän kuin jääkiekkokaukalossa. Vaikka kaikki vuorot yritettäisi jakaa tasaisemmin, tarkoittaa se että Kalliossa ei ole yleisöluistelua kun arkisin 8-14, koska jään kunnostukselle ennen illan vakiovuoroja tulee olla kunnossa. Tämän lisäksi kaikki Bandyliiga, Nuorten Bandyliiga, ja Naisten Bandyliigaottelut tulisi pelata Kalliossa, koska muut kentät ei täytä kilpailukriteerejä. Sivuasiana on myös mielenkiintoista nähdä miten Helsingin kaupunki kompensoi Botnialle menetetyt kioskitulot Oulunkylästä, tai miten HIFK:n menetetyt kioskitulot kallion kentällä?? Viimeksi kun Kallion kenttä oli remontissa, HIFK:n kioskiyhtiö ei saanut muuta kompensaatiota kuin vuokra-alennukset (epävirallinen tietomme) – Tappio oli kuitenkin tietojemme mukaan pari kymmentä tuhatta euroa. Tällaisia menetyksiä ei kestä kenenkään jääpalloseuran kassa, varsinkin jos se ei mitenkään johdu itse seuran toimista. Tämä kaikki ylläoleva vain muistutukseksi tulevista YLIMÄÄRÄISISTÄ haasteista, jo näkyvyyden yms rinnalle…. Porissa järjestetään tammikuussa Satakunnan Talviklassikko Aluksi mainittakoon heti, että BandyliigaToimituksessa emme vastusta kyseistä tapahtumaa, mutta ilmaisemme huolemme kentän kunnosta tapahtuman aikana, ja sen jälkeen. Haasteita tulee varmasti, koska Narukerän ottelut tammi/helmi-kuulta, tulevat olemaan vierasotteluja. Nämä toivottavasti saadaan hoidettua, koska pelipäiviä on talvessa liian vähän – siirroille. Järjestäjät ovat listanneet mm alla olevaa: Kaukalon ympärille rakennetaan katsomot, käsityksemme mukaan tekojään päälle – toivottavasti jää, putkisto yms kestää tämän “epänormaalin” painon/käytön yms asiaan liittyvät vaarat. Jos jotakin sattuu, kuten valitettavasti usein on eri puolella Suomea käynyt – ei tuo “pari” viikkoa tule riittämään. Tässä tapauksessa meiltä on Suomesta varmuudella 2 kenttää poissa käytöltä. Tätä pitää jo nyt alkaa miettimään kun suunnitellaan kauden 2024-25 ottelu-ohjelmaa. Tämä on huolemme, ja viestimme BandyliigaToimitukselta – sekä jääpalloliitolle, että seuroille! Itse tapahtuma – Hienoa yhteistyötä! Ässät ja Lukko kohtaavat toisensa Satakunnan talviklassikossa ensi tammikuussa kahdesti Porin tekojääradalla. Tapahtumaan rakennetaan katsomot lähes 9 000 henkilölle. Porin tekojään Projektin massiivisuudesta kertoo jotain myös se, että puitteiden rakentaminen, itse tapahtuma ja purkutyöt tarkoittavat sitä, että Porin tekojäärata on jopa pari viikkoa pois normaalista käytöstä. Mikael Lehtinen antaakin erityiskiitoksen Porin kaupungin lisäksi myös Narukerälle. – Minulle on ollut tosi tärkeää, ettei Narukerää kohdella kaltoin. He joutuvat väistymään tekojääradalta, mutta olemme pyrkineet rakentavasti löytämään kompensaatiot niin, että hekin ovat osaltaan mukana tapahtumassa. Narukerän valmius yhteistyöhön on hieno osoitus siitä, mitä täällä voidaan tehdä yhdessä koko kaupungin ja koko maakunnan eteen. Hienoa yhteistyötä, mutta BandyliigaToimituksessa pelkäämme jään kestoa, ja ajanjakson kaikkiaan vievän pidemmän ajan kuin 2 viikkoa. No toivotaan että olemme väärässä, mutta jääpalloliitossa nämä pitäisi nyt ennakkoon miettiä tarkkaan – ettei olla sitten “kakki pöksyssä” kun asiat ei mene suunnitellusti… Tulee taas mieleen, kun meillä olisi 2-3 jääpallohallia Suomessa – Kaikki olisi niin paljon helpompaa….

BandyLiigaUutisetOLSUutiset

Raksilan tekojään putkisto vuotaa

Jää on nyt luonnonjää, joten miten käy kevään ottelujen? Surkeat uutiset jääpallon osalta, tai lähinnä olosuhteiden osalta ovat jo koomiset. Raksilassa on havaittu vuoto, jota ei ole pystytty paikantamaan. Näin sitä ei pystytä myöskään korjaamaan! OLS on täysin luonnon armoilla, ja toivotaan ettei lämpö, ja aurinko pakota Oululaisia pelkkiin vierasotteluihin. Jo kuluneella viikolla on ollut ongelmia huoltaa jäätä, koska jää on liian pehmeä. Jos OLS etenee mitapeleihin, saataa edessä olla todelliset ongelmat. Ei hyvä – Ei! Uutisen kuva: OLS

BandyLiigaUutiset

Helsingin hanke käsittelyssä

14.11.2022 klo: 16:00 alkaen Kaupunginhallitus päättää asiasta Me kaikki jääpallon parissa olevat Suomalaiset toivomme hankkeen etenevän, ja peruutettujen ottelu-uutisten sijaan saisimme myös auringon pilkahdusta lajimme tulevaisuuden suunnitelmien tueksi. Nyt kaikki toivomaan, että hanke etenee… Jääpallon tulevaisuudelle iso merkitys – Ymmärretäänkö tämä? Alla olevasta esityslistasta asia 14 on Suomalaisen jääpalloilun tulevaisuuden kannalta elintärkeä, voit lukea esityslistan tiedot liittyen hankkeeseen siis tuosta alta… Uutisoimme päätöksestä, ja yritämme saada sekä Luisteluareena-hankkeen edustajien, että WasaGroupin edustajien mietteitä kyseiseen uutiseen….

BandyLiigaUutiset

SUOMEN CUP – MITÄ TEHDÄÄN?

Varkaudessa ei pystytä pelaamaan tulevana viikonloppuna! Varkauden kenttää ei saada jäädytettyä pelikuntoon viikonlopuksi (siellä Suomen Cup on Peruttu!, pelataanko muualla? – se selviää pian). Lappeenranta jo ilmoitti aikaisemmin ettei heille jäätä tule, ja turnaus siirrettiin silloin Varkauteen – jossa todella toivottiin sään olevan suotuisa jään tekemiseen – nyt sekään ei onnistu. Tilanne on hankala kun Suomessa ei ole kuin yksi kenttä vielä avoinna – eli Oulu! Jääpalloliitto tekee hartiavoimin seurojen kanssa töitä ratkaistakseen ongelman – kuulemme tästä varmasti pian lisää… Jääpalloliiton Toiminnanjohtaja Tobias Karlssonin kanssa nopean puhelin keskustelun aikana sovimme, että palataan asiaan kun ratkaisut on valmiit – on ne sitten mitä tahansa. Annamme Liitolle ja seuroille työrauhan asian eteenpäin vientiin, koska pelkäämme myös Bandyliigan starttaamisen puolesta – Missä kaikkialla saadaan jäät kuntoon? BandyliigaToimituksessa pelätään myös Bandyliigan alun viivästyvän Huoli on akuutti, sillä Bandyliigan pitäisi käynnistyä 12.11.2022 Oulussa, ja Jyväskylässä. Sääennusteet seuraavalle 2 viikolle lupaavat yli 7 astetta lämpöä – öisin ei edes pakkaselle päästä. 18-20.11.2022 pitäisi Bandyliigaa pelata Seuraavilla paikkakunnilla: Mikkeli, varkaus, Pori, Porvoo ja Helsingin Oulunkylässä. Miten tämä onnistuu se jää katsottavaksi! Ratkaisu – edes yksi Jääpallohalli Tässä on yksi peruste Suomalaisen Jääpallon “taustoille” rakentaa halli Suomeen. Se että jäälle päästäisiin jo viimeistään elokuussa antaa mahdollisuuden kehittää lajia jo junioreista lähtien. Halli myös varmistaisi sen että esim. Suomen Cup saadaan varmasti pelattua ennen Bandyliiga kauden alkua. Palaamme Suomen Cuppiin kun saamme lisätietoa…

BandyLiigaUutiset

Pelataanko kalliossa tällä kaudella?

Helsingin Uutiset julkaisi tänään verkkosivuillaan uutisen, johon tartumme Kentällä ei tänä talvena ole luisteltu mittavan remontin takia. Viime vuoden lopulla alkanut tekojään remontti on kaupungilta saadun tiedon mukaan vielä viimeistä silausta vaille valmis. Korjaustyöt aloitettiin lokakuussa 2021, sitä ennen kentän vanhat rakenteet purettiin. Remontin ennakoitiin olevan valmis Joulua edeltävällä viikolla. – Keväällä meille kerrottiin, että hankkeen suunnittelu oli käynnissä, ja toteutus olisi alkanut jo heinäkuun alussa. Syksyllä oli hiljaista, kysyimme asiasta. Meille vastattiin, että remontin aloitus onkin vasta loka-marraskuussa, HIFK jääpallon toimija Mika Mutikainen hämmästelee. Kaupungin valitsema urakoitsija Unisport on luovuttanut urakkansa tammikuun 2022 ensimmäisellä viikolla. Heidän osaltaan se mitä on tilattu, on myös tehty. Mielenkiintoisen kommenti saa jälleen Helsingin kaupungin edustajalta: “Odotamme vielä pumppujen osia, ne ovat olleet tilauksessa parin viikon ajan. Eivät ole hyllytavaraa” –  Maalaisjärjellä ei voi ymmärtää että jos kaupunki on suunnitellut korjaukset keväällä 2021, ja toteuttanut urakan jälleen kerran jääpallokaudella. Vähintä mitä olisi voinut odottaa – että tarvittavat tarvikkeet olisivat tilattu ajoissa. Ainoa hyvä asia kentän uudistamisessa on se, että kunnostustöiden lisäksi alueen päätyaidat ja suojaverkot on saatettu uuteen uskoon sekä valaisimet muutettu led-valaisimiksi. HELSINGIN jääpalloilulle kentän remontti on aiheuttanut suurta harmia, vaikka remontti on tullutkin tarpeeseen. Suurin vahinko on koitunut HIFK:lle, joka on menettänyt useampia tuhansia euroja kaudelle budjetoituja rahoja. Kaupunki tietysti on ilmoittanut, ettei se korvaa HIFK:lle menetettyjä euroja mitenkään. Uskomatonta!! Jääpalloväki voi miettiä miten suhtautuisi pääsarjan jalkapalloseura, tai jääkiekkoseura? Helsingin liikunnan tasapuolisuus ei kyllä näy lajien välillä mitenkään. Suuret saa mitä haluavat, ja pienet kuten jääpallo tekee kuten kaupunki määrää… Välillä käy jääpalloihmisenä mielessä, että pitäisikö jääpallon pääkaupunkiseudulla siirtyä Vantaalle tai Espooseen, jossa esim. Jääpallohalli olisi ollut pystyssä pari vuotta. Vielä asia joka myös vaikuttaa oudolta. Helsingissä on kymmeniä jalkapallokenttiä ja vain 2 jääpallon pääsarjaan soveltuvaa tekojäätä. Niistä toisella tekojäällä nyt koko kauden ruuhkaa kun vuoroja jakavat myös pikaluistelijat, retkiluistelijat ja yleisöluistelu. Eikö remonttia mitenkään olisi voinut tehdä kesällä?? Vielä voi huomioida, että koko kesän Kallion kenttä oli tyhjillään, ja kuukausia viereisen työmaan parkkipaikkana. viimeiseen 10 vuoteen tämä on kolmas kausi kun HIFK on joutunut oman kotikenttänsä jättämään. Toivottavasti Markus Larsson saa yhdessä Luisteluareena Oyn, ja WasaGroup Oy:n kanssa nopeasti luvat Luisteluareenalla, jossa ei enää vastaavaa pääse tapahtumaan. Urheilu – Tasa-arvo – Oikeudenmukaisuus – Tasavertaisuus – Olosuhteet – Päätökset BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Tulosruudussa Jääpallosta

Tänään 22:25 Tulosruutu Tulosruutu vieraili tänään Porvoossa, ja haastatteli Akilleen valmentaja Jari Hyttistä. Lajin tulevaisuudesta ja olosuhteista keskusteli myös Rasmus Kettunen. Katsokaa, niin tekee BandyToimituskin. Tämän päivän tulospäivitykset teemme vasta huomen aamulla. Tulossa myös merkkipaaluja yms Tulkaa huomenna iltapäivällä katsomaan…