BandyLiigaUutiset

Porin MM-kisat toivat jääpallolle näkyvyyttä

mitä jäi käteen, kun valot sammuivat? Tänään perjantaina Porin kaupungintalolla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa käytiin läpi 12.–18.1.2026 pelattujen jääpallon MM-kisojen toteutusta, taloudellista tulosta ja tapahtuman vaikutuksia. Tilaisuuden järjestivät Porin kaupunki, Suomen Jääpalloliitto sekä Porin Narukerä, ja esillä oli paljon sellaista, mistä suomalaisessa jääpallokeskustelussa pitäisi puhua laajemminkin: kisojen onnistuminen, näkyvyys, taloudellinen merkitys sekä olosuhteiden tulevaisuus. On selvää, että Poria ja Narukerää on syytä kiittää. Ilman paikallista tahtoa, osaamista ja vastuunkantoa kisoja ei olisi tällaisina nähty. Pori sai tapahtumasta näkyvyyttä, paikalliset yritykset hyötyivät ja jääpallo sai tammikuussa hetkeksi sellaista huomiota, jota laji Suomessa kipeästi tarvitsee. Mutta juuri siksi tänään nähty tilanne herättää myös vaikeamman kysymyksen. Kun näin merkittävää yhteenvetoa käytiin läpi kaupungintalolla, sen julkisuusarvo oli kello 23.00 mennessä hyvin mitattavissa: tiedotustilaisuudesta oli uutisoinut ainoastaan Satakunnan Kansa (kisojen oma yhteistyökumppani). BandyliigaToimitus pohtiikin asiaa nyt laajemmin kuin vain kehujen kautta. Jos jääpallon MM-kisat olivat koko lajin kannalta tärkeä onnistuminen, miksi niiden jälkiarviointi, johtopäätökset ja tulevaisuuskeskustelu jäävät jälleen lähes yksin paikallisen median varaan? Lue Suomen Jääpalloliiton uutinen täältä Lue Satakunnan kansan uutinen (Maksullinen) täältä BandyliigaToimitus pohtii… Porin tammikuiset jääpallon MM-kisat olivat monella tavalla onnistunut kokonaisuus. Taloudellisesti tapahtuma täytti sille asetetut vähimmäistavoitteet, järjestelyt saivat kiitosta ja ennen kaikkea jääpallo sai hetkeksi sitä, mitä se Suomessa kipeästi tarvitsee: näkyvyyttä, kiinnostusta ja positiivisia otsikoita. Siitä kuuluu antaa tunnustus ennen kaikkea Porille, porilaisille toimijoille ja Narukerälle. Ilman paikallista tahtoa, osaamista ja rohkeutta koko tapahtumaa ei olisi syntynyt. Erityiskiitoksen ansaitsee myös Jani Raukko, jonka vahva rooli kisojen mahdollistamisessa nousi esiin myös Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviaisen puheenvuorossa. Pori näytti, että kun paikkakunnalla on tahtoa, yhteistyö toimii ja tapahtumalle annetaan tila, jääpallo pystyy järjestämään laadukkaan kansainvälisen kokonaisuuden. Se on ja oli tärkeä viesti koko lajille. Silti juuri nyt olisi syytä pysähtyä pohtimaan, mitä näkyvyys oikeastaan tarkoittaa – ja kuinka pitkäksi aikaa sitä lopulta riitti. Kisojen aikana jääpallo oli poikkeuksellisen hyvin esillä. Otteluista kirjoitettiin, niitä seurattiin, ja etenkin Satakunnan Kansa teki ison työn sekä juttujen että suorien lähetysten kautta. On täysin ansaittua, että lehti sai vuoden mediateko -palkinnon. Ilman paikallista mediaa kisojen kokonaisnäkyvyys olisi jäänyt selvästi vaisummaksi. Mutta juuri siinä piilee myös laajempi kysymys. Kun nyt kuukausia kisojen jälkeen Antti Parviainen oli Porin kaupungintalolla kertomassa MM-kisojen taloudellisesta tuloksesta, tapahtuman vaikutuksista ja tulevaisuuden näkymistä, käytännössä vain Satakunnan Kansa uutisoi tilaisuuden sisällöstä. Sama lehti, joka kisojen yhteistyökumppanina kantoi suuren vastuun jo kisojen aikaisesta näkyvyydestä, näyttää edelleen olevan lähes yksin tämän lajin jälkipyykin, analyysin ja jatkotarinan kertojana. Onko tämä jääpallolle riittävää? Tuskin on. Jos laji haluaa kasvaa, vahvistaa asemiaan ja vakuuttaa uusia yhteistyökumppaneita, ei voi riittää, että näkyvyys on vahvaa yhden tapahtuman ajan ja yhden maakunnallisen median varassa. Kisojen onnistumisesta pitäisi pystyä rakentamaan valtakunnallista jatkumoa: keskustelua olosuhteista, junioripoluista, maajoukkueiden tulevaisuudesta, taloudesta ja siitä, mitä Suomi jääpallomaana oikeasti haluaa olla. Muuten vaarana on, että hieno hetki jää vain hetkeksi. Porin osalta kisat olivat arvokas näyttö myös toisesta asiasta: olosuhteista. Pelaajapalautteissa nousi jälleen esiin sama viesti, jonka jokainen lajia seuraava jo tietää. Paras tapa kehittää olosuhteita olisi pysyvä halli. Se ei ole enää vain porilainen toive tai paikallinen kunnianhimo, vaan koko suomalaisen jääpallon ja laajemmin luistelulajien tulevaisuuskysymys. Siksi keskustelussa herää myös toinen tärkeä huomio. Jääpalloliiton puheenjohtajan tehtävä ei voi olla vain toivoa, että juuri Pori olisi ensimmäinen hallin rakentava kaupunki. On luonnollista, että Porissa puhutaan Porin hankkeesta, ja on myös ymmärrettävää, että onnistuneiden kisojen jälkeen paikallinen into kasvaa. Mutta liiton johdon pitäisi katsoa asiaa vielä tätäkin laajemmin. Eikö Jääpalloliiton puheenjohtajan tulisi aktiivisesti tukea hallihankkeita ympäri Suomen? Jos lajilla todella halutaan turvata tulevaisuus, hallikeskustelua ei pitäisi sitoa liikaa yhden kaupungin edunvalvontaan. Tarvitaan selkeä ja avoin viesti siitä, että jokainen hanke, joka aidosti parantaa jääpallon, luistelun ja talviurheilun olosuhteita, on koko lajin etu. Pori voi hyvin olla yksi vaihtoehto juuri nyt, mutta liiton pitäisi perustella hallia tai halleja koko lajin näkökulmasta – ei vain paikallisen keskustelun kautta. Muuten syntyy helposti vaikutelma, että liitto ei johda kansallista olosuhdepolitiikkaa, vaan kommentoi hankkeita sen mukaan, missä keskustelua milloinkin käydään. Tähän liittyy myös viestinnän vastuu. Jos MM-kisat todella olivat lajille menestys, siitä pitäisi kuulua enemmän ja pidempään. Liiton omien kanavien, valtakunnallisen median ja seurojen verkostojen pitäisi kantaa tarinaa eteenpäin. Nyt jää helposti olo, että Pori teki oman osansa, Narukerä teki oman osansa ja Satakunnan Kansa teki enemmän kuin moni olisi uskaltanut odottaa – mutta muu jääpalloväki ei onnistunut hyödyntämään tätä tilaisuutta riittävästi koko lajin hyväksi. Se ei vähennä Porin onnistumista. Päinvastoin. Poria pitää kiittää siitä, että se näytti, mitä voidaan saada aikaan, kun kaupunki, seura, vapaaehtoiset, yritykset ja media vetävät yhteen. Narukerää pitää kiittää siitä, että se uskalsi kantaa vastuuta tapahtumasta, joka oli koko suomalaiselle jääpallolle merkittävä. Satakunnan Kansaa pitää kiittää siitä, että se antoi lajille tilaa, näkyvyyttä ja arvostusta aikana, jolloin moni muu media katsoo jo toisaalle. Mutta kiitosten rinnalla on uskallettava kysyä myös vaikeampi kysymys: miksi tämä ei näy vahvemmin muualla? Jos jääpallo haluaa enemmän kuin yksittäisiä onnistumisia, sen on opittava muuttamaan tapahtumahetken innostus pitkäjänteiseksi näkyvyydeksi, vaikuttamiseksi ja rakenteelliseksi kehitykseksi. Muuten käy niin, että taas kerran hetkeksi syttynyt valo sammuu liian nopeasti. Porin MM-kisat todistivat, että jääpallolla on yhä yleisöä, kiinnostavuutta ja arvoa. Se on iso asia. Seuraava kysymys kuuluu, osaako laji itse käyttää tämän mahdollisuuden – vai jääkö koko jälkihoito jälleen yhden kaupungin ja yhden lehden harteille. BandyliigaToimituksen mielestä mittakaava on tänään klo: 23.30 kaksijakoinen. Yhtäältä Porilla on täysi oikeus olla ylpeä. Kaupungin, Narukerän ja liiton yhteisessä tilaisuudessa esitettiin, että kisat arvioitiin kokonaisuutena poikkeuksellisen onnistuneiksi, tapahtuma toi näkyvyyttä televisiolähetysten kautta, kisaviikolla kävi noin 16 000 ihmistä, ja sekä kävijä- että pelaajapalaute oli vahvaa. Myös liiton oma uutinen nostaa nämä onnistumiset selvästi esiin. Siinä mielessä Porin MM-kisat ovat aivan perustellusti paikallinen ylpeydenaihe. Mutta jos asiaa katsoo koko suomalaisen näkyvyyden kannalta juuri tänään, kuva on paljon kriittisempi. Se, että näin merkittävästä yhteenvetotilaisuudesta näyttää käytännössä syntyneen näkyvyyttä lähinnä Porin omissa kanavissa ja liiton omassa uutisoinnissa, kertoo siitä, että kisaviikon aikainen huomio ei ole muuttunut pysyvämmäksi valtakunnalliseksi kiinnostukseksi. Porin kaupungin uutinen ja liiton uutinen julkaistiin tänään, mutta laajempaa valtakunnallista jälkipuintia ei hakutulosten perusteella juuri näy. Se on lajille ongelma. Siksi sanoisimme näin: Porin ylpeys on oikeassa mittasuhteessa, mutta liiton tyytyväisyys ei saisi olla. Paikallisesti onnistuminen on iso, jopa historiallinen asia. Kansallisesti taas pitäisi uskaltaa myöntää, että…

Toimitus

143
1
BandyLiigaUutiset

Huoli edelleen näkyvyydestä

MM-kisojen mediabuumi suli parissa viikossa – Bandyliigan välierät alkoivat, mutta valtakunnallinen media vaikenee Pori näytti tammikuussa, että jääpallo voi olla iso juttu Suomessa. MM-kisaviikolla laji “näkyi ja kuului” poikkeuksellisella tavalla: Satakunnan Kansa striimasi otteluita laajasti ja sisällöt keräsivät kymmeniä tuhansia katselukertoja. YLE:n lähetyksillä myös rikottiin jääpallon katsojalukujen ennätyksiä. Nyt, vain hetki MM-turnauksen jälkeen, sama laji aloitti eilen Bandyliigan välieräsarjat – ja hiljaisuus on korvia huumaava. Ketkä uutisoivat? Ne, joiden “kuuluukin” Tällä hetkellä välieräavausten äänenä ovat ennen kaikkea: Tämä on hyvä ja arvokas pohja. Mutta se ei ole valtakunnallinen näkyvyys. Se on “sisäpiirin” näkyvyys. Miksi tämä on huolestuttavaa – juuri nyt? Koska MM-kisat todistivat, että yleisöä kyllä löytyy, kun tarina, lähetykset ja median huomio osuvat kohdalleen. Silti kotimaisen huippusarjan kauden tärkeimmät pelit käynnistyivät (Veiterä–Botnia ja HIFK–JPS) lähes ilman sitä samaa ulkopuolista kiinnostusta, joka MM-kisoissa oli hetkittäin käsinkosketeltavaa. Tämä kertoo karun asian:jääpallon näkyvyys ei pysy yllä pelkällä onnistuneella tapahtumalla – ellei sen päälle rakenneta järjestelmällisesti. “Älkää kirjoittako negatiivista” – mutta mitä jos hiljaisuus on se oikea uhka? Meille on sanottu, ettei jääpallosta saisi kirjoittaa huolestuttavia tai silmiä avaavia asioita. Mutta jos emme puhu tästä ääneen, mitä tapahtuu? Huoli ei ole negatiivisuutta. Huoli on välittämistä. Kontrasti on raju: MM-finaalit esillä – Bandyliigan välierät piilossa Porin MM-kisat pelattiin 12.–18.1.2026, ja Yle näytti turnauksesta myös otteluita. MM-viikolla laji sai rytinää ja valokeilaa. Mutta nyt, kun kotimainen draama on parhaimmillaan, jääpallo näyttää taas olevan monelle toimitukselle “liian pieni” huomioitavaksi. Ja se on ongelma, koska välierät ovat juuri se urheilun hetki, jota media yleensä rakastaa: panos, tarina, tunteet, paikallisidentiteetti. Mitä tämä kertoo – ja mitä seuraavaksi? Se kertoo, että jääpallolla on näkyvyysikkunoita, mutta ne eivät muutu pysyväksi läsnäoloksi ilman yhteistä tekemistä. Liiton yhdessä seurojen kanssa tulisi kiinnittää huomiota esim seuraaviin toimenpiteisiin: BandyliigaToimitus ei ole saanut MM-kisojen jälkeen yhtään mediatiedotetta, eikä tutut urheilutoimittajatkaan – Tämä olisi kyllä meidän yhteinen tehtävämme – Miksi emme siinä onnistu? Lopuksi: tämä ei ole hyökkäys ketään vastaan – tämä on hälytys lajin puolesta Mutta jos valtakunnallinen media jää ulos, laji jää helposti ulos myös uusien silmistä. Siksi tämä on huoliuutinen. Ei siksi, että haluamme “negatiivisuutta”. Vaan siksi, että haluamme, että jääpallo elää myös MM-viikon jälkeen – ja näkyy silloinkin, kun pelataan ratkaisu ottelut.

Toimitus

254
5
BandyLiigaUutiset

Bandyliigan näkyvyys herättää huolta

Mitä kertoo seurojen hiljaiset kotisivut? Jääpallon kannattajat ja laji-ihmiset ovat pitkään käyneet vilkasta keskustelua lajimme näkyvyydestä mediassa. Huoli ei koske ainoastaan valtakunnallista mediahuomiota, vaan myös sitä, miltä lajin oma viestintä näyttää ulospäin. Kun teimme tänään kierroksen Bandyliigajoukkueiden kotisivuilla, havainto oli pysäyttävä: vain osalla joukkueista löytyivät ajantasaiset uutiset. Muutamalla seuralla kuten Akilleksen viimeisin uutinen oli päivätty tammikuulle ja Narukerän peräti joulukuulle. Herää kysymys – miten tämä on mahdollista sarjassa, jossa pelataan, harjoitellaan, kehitetään junioritoimintaa ja rakennetaan yhteisöllisyyttä lähes ympäri vuoden? On selvää, että viestintäympäristö on muuttunut. Sosiaalinen media on monille seuroille ensisijainen kanava: Instagram, Facebook ja muut alustat tarjoavat nopean, visuaalisen ja vuorovaikutteisen tavan tavoittaa yleisöä. Otteluraportit, kuvat ja videot julkaistaan usein siellä, missä seuraajat jo valmiiksi ovat. Tämä on ymmärrettävää ja osin myös tehokasta. Silti seuran omat kotisivut ovat enemmän kuin pelkkä tiedotuskanava. Ne ovat käyntikortti. Ne ovat paikka, jonne uusi yhteistyökumppani, juniorin vanhempi, potentiaalinen pelaaja tai lajin pariin vasta tutustuva ihminen ensimmäisenä päätyy. Hiljainen etusivu ja kuukausia vanhat uutiset eivät kerro aktiivisesta, elävästä ja kehittyvästä liigatoiminnasta – vaikka todellisuus kentällä olisikin aivan toinen. Kyse ei ole syyllistämisestä. Useimmissa seuroissa viestintä tehdään pienillä resursseilla, usein vapaaehtoisten voimin. Arjen kiireessä kotisivujen päivittäminen voi jäädä taka-alalle, kun huomio keskittyy harjoituksiin, otteluihin, varainhankintaan ja junioritoimintaan. Mutta juuri siksi asiasta on tärkeää puhua rakentavasti. Jääpallo elää vahvasti perinteestä, yhteisöllisyydestä ja sitoutuneista tekijöistä. Jos haluamme lajin kasvavan ja säilyvän elinvoimaisena, meidän on huolehdittava myös siitä, miltä näytämme ulospäin. Ajantasainen verkkosivu ei yksin ratkaise näkyvyyskysymystä, mutta se on osa kokonaisuutta. Se viestii ammattimaisuudesta, aktiivisuudesta ja siitä, että lajilla on suunta. Ehkä nyt on hyvä hetki pysähtyä ja kysyä: miten voimme yhdessä vahvistaa Bandyliigan näkyvyyttä? Voisiko liigan tasolla tukea seurojen viestintää? Löytyisikö nuorista harrastajista tai opiskelijoista uusia tekijöitä viestinnän tueksi? Voisiko kotisivujen päivittämisestä tehdä osan seuran yhteistä vastuuta? Huoli kertoo välittämisestä. Se, että lajin ihmiset nostavat asian esiin, on jo merkki siitä, että jääpallolla on sydän, joka sykkii vahvasti. Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa varmistaa, että tuo syke näkyy ja kuuluu myös niille, jotka etsivät lajia verkosta.

Toimitus

223
2
BandyLiigaUutiset

Jääpallon MM-kisat löivät läpi Ylen kanavilla

Katsojaluvut yllättivät iloisesti ja toivat lajille valtakunnallista näkyvyyttä Jääpallon MM-kisat keräsivät Ylen kanavilla finaaliviikonlopun aikana poikkeuksellisen suuret katsojaluvut ja nostivat lajin koko urheilukansan puheenaiheeksi. Ylen näkökulmasta tapahtuma oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut: toteutus sai runsaasti kiitosta ja yhteistyö koettiin sujuvaksi. Yle toteutti viikonlopun aikana kolme suoraa TV-lähetystä, ja katsojaluvut puhuvat puolestaan – kiinnostusta lajia kohtaan löytyy, kun kokonaisuus tehdään laadukkaasti ja tarina tuodaan lähelle katsojaa. Viikonlopun katsojaluvut (Yle) Sunnuntain finaali nousi viikonlopun huipentumaksi. On jopa arvioitu, että finaalin keskikatsojamäärä olisi voinut nousta vieläkin korkeammaksi, jos ottelu ei olisi ratkennut jo varhaisessa vaiheessa. Tästä huolimatta 190 000 katsojan keskikatsojamäärä on Ylen näkökulmasta erittäin vahva tulos jääpallolle – ja koko lajiyhteisölle. “Kun asiat hoidetaan kunnolla, kiinnostus löytyy” Turnauksen myötä jääpallo sai enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin pitkään aikaan. Erityisesti luistimilla liikkuvien kameramiesten käyttö toi läheisyyttä, vauhtia ja elämyksellisyyttä kuvakerrontaan – ja juuri tästä toteutuksesta tuli runsaasti positiivista palautetta. Meidänkin sivustollamme on käyty paljon keskustelua lajin näkyvyydestä. Nyt nähtiin käytännössä se, minkä moni on aavistanut: kun tuotanto, ottelutapahtuma ja tarinankerronta tehdään kunnianhimoisesti, katsojat kyllä löytävät jääpallon – ja myös viihtyvät sen parissa. Iso hetki koko suomalaiselle jääpallolle Tuo viikonloppu oli muistutus siitä, että jääpallolla on Suomessa vahva paikka: perinteet, tunteet, vauhti ja kansainvälinen lataus kiinnostavat. Samalla se antaa koko lajille arvokasta selkänojaa tulevaan – niin tapahtumien kehittämiseen, junioripolkuun kuin olosuhteisiin. Kiitos Ylelle onnistuneesta toteutuksesta – ja kiitos katsojille. Tämän näkyvyyden päälle on hyvä rakentaa.

Toimitus

176
2
BandyLiigaUutiset

Jääpallo on saanut ansaitsemansa valokeilan

Nyt näkyvyys pitää muuttaa pysyväksi kasvuksi Jääpallon näkyvyydestä on puhuttu pitkään. Tänä talvena se ei ole enää vain puhetta: MM-kisat Porissa ovat nostaneet lajia esiin poikkeuksellisella tavalla, ja myös kotimainen diginäkyvyys kertoo samaa tarinaa. Meidän sivuillamme käydään nyt jo yli 30 000 kertaa päivässä – kiitos teille jokaiselle, joka luette, jaatte ja elätte mukana. MM-kisojen draama ja vauhti ovat tehneet tehtävänsä. Suomi marssi miesten finaaliin kaatamalla Yhdysvallat selvästi ja kohtaa tänään Ruotsin, kun kisojen huipennus pelataan Porissa. Huomio on ansaittua – mutta se on myös ikkuna, joka ei pysy kauan auki Tällaiset piikit näkyvyydessä ovat urheilussa tuttuja: iso ottelu ja isot tunteet nostavat lajin hetkeksi koko kansan pöydälle. Ratkaiseva kysymys on aina sama: osaammeko käyttää hetken niin, että se jatkuu myös huomenna? Porissa on nähty, että kun tarjolla on tapahtuma ja tarina, yleisö kyllä tulee – jopa niin, että ottelut on pelattu täyden katsomon edessä. Se kertoo kahdesta asiasta: Finaalipäivä: panokset taululla, sydän jäällä Tänään on juuri niitä päiviä, joiden takia tätä tehdään. MM-finaalit huipentuvat Porissa – naisten finaali aiemmin ja miesten finaali illalla. Suomi lähtee miesten päätöspäivään selkä suorana: joukkue on esittänyt vahvaa, rohkeaa jääpalloa ja on jo aiemmin kisassa näyttänyt, että Ruotsi on voitettavissa. Ja jos tänään vielä miehissä voitetaan MM-kulta – se on enemmän kuin mitali. Se on megafoni. Mitä sitten? Kolme asiaa, joihin meidän kaikkien pitää tarttua heti Näkyvyys ei yksin riitä. Se pitää muuttaa teoiksi – ja se onnistuu vain yhdessä. 1) Kouluihin – matala kynnys, iso vaikutusLyhyet lajinäytökset, “kokeile jääpalloa” -välitunnit, seurayhteistyö ja lainavälineet. Monelle lapselle ensikosketus syntyy siitä, että joku tuo mailan käteen ja sanoo: “kokeile.” 2) Mediaan – valmiit tarinat, valmiit klipit, kasvot esiinJääpallo on helppo myydä, kun se tehdään helpoksi julkaista: tiiviit koosteet, selkeät faktat, pelaajatarinat, paikalliset sankarit ja “miksi tämä on siistiä” -sisältö. Nyt kiinnostusta on – se pitää ruokkia. 3) Niihin muutamaan halliin – ja lisää niitäTämä on se kipukohta, jonka kaikki tunnistavat: olosuhteet rajaavat harrastamista ja kasvua. Siksi jokainen askel kohti parempia jääpallo-olosuhteita (tekniikka, jääajat, kattoratkaisut, monikäyttö) on samalla askel kohti isompaa lajia. Kiitos – ja nyt pidetään kiinni Tämä näkyvyys on meidän yhteinen ansio: pelaajat, valmentajat, seurat, talkoolaiset, yleisö, vanhemmat, some-tekijät, kuvaajat, toimitsijat – ja kaikki, jotka jaksavat tehdä arjen työtä lajin eteen. Tänään pelataan mestaruudesta. Huomenna pelataan siitä, että jääpallo näkyy, kuuluu ja kasvaa myös arjessa – kouluissa, mediassa ja olosuhteissa. Nautitaan finaalista. Ja pidetään yhdessä huoli, että tämä ei jää hetkeksi.

Toimitus

109
0
BandyLiigaUutiset

FinBandy TV:n rooli jääpallon näkyvyyden parantamisessa

Realiteetit ja mahdollisuudet Nykytilanne Suomessa urheilun seuraaminen on muuttunut merkittävästi, erityisesti pienempien lajien kohdalla. TV-yhtiöiden rooli on yhä enemmän kaupallinen, ja niiden valinnat siitä, mitä lajeja ja otteluita näytetään, perustuvat taloudellisiin intresseihin. Tällöin perinteiset urheilulajit, kuten jääpallo, jäävät usein marginaaliin, kun taas trendikkäät lajit saavat suurimman osan huomiosta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten lajin näkyvyys voidaan turvata ja millaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta myös pienemmät lajit saavat oikeudenmukaisen paikan mediassa. Jääpallon osalta tilanne on erityisen haastava. Lajiyhteisö ei ole päässyt mukaan suurten mediatalojen yhteisiin alustoihin, mikä estää otteluiden laajaa näkyvyyttä. Nyt FinBandy TV:n selostaja Joni Hildén on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä, erityisesti valituksia hänen selostustyylistään, jota monet ovat pitäneet liian äänekkäänä ja häiritsevänä. Joissain tapauksissa on jopa kerrottu, ettei otteluita hankita hänen “huutamisensa” takia. Tämä herättää pohdintaa siitä, mitä lajiyhteisön pitäisi arvostaa selostuksessa: onko tärkeämpää se, että ottelut näkyvät laajasti vai se, että selostajat pystyvät tuomaan persoonallisuutensa ja intohimonsa esiin, vaikka se saattaa jakaa mielipiteitä. On myös muistettava, että suomalaisessa jääpallon mediakentässä ei vielä olla saavuttamassa sitä tasoa, jossa koko laji saisi ansaitsemaansa näkyvyyttä ja huomiota. Jos seurat olisivat mukana suuremmassa mediayhteistyössä FinBandy TV:n sisällä, voisi syntyä uusia mahdollisuuksia paikallisille selostajille ja kommentaattoreille. Heidän asiantuntemuksensa kotijoukkueiden tilanteista ja historiasta olisi arvokas lisä lähetyksiin, ja toisi varmasti enemmän syvyyttä ja aitoutta jääpallon televisiointiin. Jos lajiyhteisö haluaa kehittää jääpallon näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, voisiko juuri paikallisten asiantuntijoiden rooli tarjota mahdollisuuden luoda aitoja ja jännittäviä ottelutunnelmia? Jääpallon näkyvyys ja sen laajempi tavoittaminen ovat olleet monien keskustelujen aiheena, erityisesti FinBandy TV:n ympärillä. Vaikka oma alusta on saanut palautetta siitä, että se saattaa piilottaa lajin näkyvyyden, on tärkeää tuoda esille myös realiteetit, joiden ehdottomasti pitäisi vaikuttaa tähän keskusteluun. Realiteetit Jääpallon ja muiden lajien parissa näkyvyyden saaminen on perinteisesti ollut tärkeä osa lajien kehitystä. Kuitenkin jääpallon, kuten monien muiden pienempien lajien, osalta tilanne on tällä hetkellä vaikeampi. Suuret julkiset TV-kanavat eivät ole valmiita ilmaiseksi lähettämään jääpallon runkosarjan otteluita, sillä niistä on maksettava kalliita tuotantokustannuksia. Tämä asettaa jääpallon toimijat hankalaan tilanteeseen, sillä budjetit eivät riitä kattamaan televisiolähetysten kustannuksia. Aiemmin, kun laji oli pienemmässä mittakaavassa, oli mahdollista päättää, kenelle ottelut annetaan välitettäväksi. Nykyisin tilanne on kuitenkin muuttunut: ei riitä, että halutaan lähetys, vaan se vaatii merkittäviä taloudellisia investointeja. Moni TV-kanava asettaa kovan hinnan ottelujen lähettämiselle, ja nämä kustannukset ovat monille lajiliitoille ja seuroille liian suuria. Tämä ongelma on yleinen kaikissa pienemmissä urheilulajeissa, joissa näkyvyyden saaminen on riippuvainen kaupallisista tekijöistä ja sponsoreista. TÄSTÄ harva palautteissaan mainitsee mitään – Toivottavasti uutisemme avaa nykytilannetta kaikille Teille lukijoille… Jääpallon katselijamäärät ja FinBandy TV:n rooli Kun tarkastellaan näkyvyyttä, jota yksittäinen TV-ottelu voi tarjota, on tärkeää ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten katsojamäärä, ohjelman ajankohta ja yleisön sitoutuneisuus. Katsojamäärät: Jos Miesten tai Naisten jääpallon pääsarjaotteluiden (lähinnä Finaali) katsojamäärät ovat olleet välillä 40 000–250 000 katsojaa, keskiarvokatseluluku on mahdollisesti jossain 100 000 katsojan paikkeilla. Tämä on hyvä lähtökohta arvioidessa näkyvyyttä, mutta on myös huomioitava, että nämä katsojaluvut voivat vaihdella suuresti ottelun merkityksestä riippuen. Ajankohta ja kilpailu muiden ohjelmien kanssa: Jos ottelu esitetään huippuaikaan, kuten viikonloppuillassa, se voi houkutella enemmän katsojia kuin, jos se on ohjelmoitu arkisin keskellä päivää. Kilpailevat ohjelmat, kuten suositut draamasarjat tai urheilutapahtumat, voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka monta katsojaa jääpallo-ottelulla on. Yleisön sitoutuneisuus: Jos jääpallo on verrattain pieni laji verrattuna muihin suurimpiin kansallisiin lajeihin kuten jalkapalloon tai jääkiekkoon, katsojat voivat olla vähemmän sitoutuneita lajin seuraamiseen. Tämä tarkoittaa, että vaikka katsojamäärä saattaa näyttää suhteellisen suurelta, katselun laatu voi olla heikompi, jos katsojat eivät ole täysin omistautuneita ottelulle. Vaikka TV-ottelulla voi olla 40 000–250 000 katsojaa, se ei välttämättä tarkoita, että näkyvyys olisi laaja koko yleisölle. Katsojien sitoutuneisuus ja ottelun merkitys voivat vaikuttaa siihen, kuinka suuri vaikutus ottelulla on laajemman yleisön tietoisuuteen. Ottelun näkyvyyttä voidaan kuitenkin parantaa esimerkiksi markkinoinnin ja erilaisten sponsorointitoimien avulla. FinBandy TV:n rooli on keskeinen jääpallon näkyvyyden ja yleisön laajentamisen kannalta, erityisesti nykytilanteessa, jossa julkisen TV:n rooli on rajoittunut. Vaikka TV-lähetykset eivät ole enää yhtä keskiössä, FinBandy TV on pystynyt tarjoamaan tärkeää sisältöä ja nostamaan jääpallon asemaa laajemmalle yleisölle. Vaikka suurin osa palautteesta on ollut negatiivista, on tärkeää muistaa, että FinBandy TV on tarjonnut otteluja ja niiden tallenteita ilmaiseksi kiinnostuneille TV-yhtiöille. YLE tarttui tähän mahdollisuuteen neljä kertaa kuluneen kauden aikana, ja Urheiluruutu näytti klippejä, joiden katsojamäärät nousivat varmasti 3 miljoonaan katsojaan. Tämä avaa mielenkiintoisen kysymyksen: onko tämä meidän reittimme, ainakin toistaiseksi, jääpallon suuremman näkyvyyden saavuttamiseksi? Voisiko yhteistyö perinteisten medioiden kanssa olla avain jääpallon näkyvyyden kasvattamiseen ja lajin kiinnostavuuden lisäämiseen? Jos jokainen jääpalloseura olisi mukana yhteisessä alustassa – FinBandy TV:ssä: voisi syntyä mahdollisuus, jossa esimerkiksi Urheiluruudussa ei esitetä vain tuloksia, vaan myös klippejä eri otteluista. Tämä olisi yksinkertainen, mutta tehokas tapa lisätä lajin näkyvyyttä viikoittain. Jos FinBandy TV jakaisivat otteluistaan lyhyitä, kiinnostavia koosteita ja highlights-hetkiä, voisi Urheiluruutu ja muut vastaavat ohjelmat helposti lisätä nämä osaksi normaalia urheilulähetysrytmiään. Tämä olisi monella tapaa voittava ratkaisu: seurat saisivat säännöllistä huomiota, katsojat nauttisivat monipuolisista jääpallosisällöistä, ja laji saisi jatkuvaa näkyvyyttä päämediassa ilman, että se vaatisi suuria investointeja tai resursseja. Onko tämä helppo ja järkevä tapa kehittää lajin näkyvyyttä ja saada jääpallo osaksi viikoittaista urheilukeskustelua? Seuraavassa on muutamia lisäkeinoja, miten FinBandy TV:n roolia voitaisiin vahvistaa ja parantaa jääpallon näkyvyyttä: Tärkeintä on, että FinBandy TV ei vain seuraa jääpallon pääsarjoja vaan myös kehittää koko lajin imagoa ja näkyvyyttä. Tämä on avain pitkän aikavälin kasvulle ja lajin tunnettuuden lisäämiselle. FinBandy TV:n rooli tulevaisuudessa FinBandy TV:n tulevaisuudessa on suuri mahdollisuus toimia jääpallon lähetyksien sydämenä. Alustan kehittäminen ja sen roolin vahvistaminen voi olla juuri se tie, jolla jääpallo saa lisää näkyvyyttä, mutta samalla se voi tarjota myös syvällisempää ja asiantuntevampaa sisältöä, joka houkuttelee katsojia. Tämä antaa lajin faneille mahdollisuuden kokea jääpallon kauneus ja jännitys suoraan omista kodeistaan. Erityisen merkittävä etu FinBandy TV:llä on se, että millä tahansa muulla TV-yhtiöllä on helppo mahdollisuus käyttää FinBandy TV:n materiaalia yhteisen sopimuksen mukaan. Tämä tarkoittaa, että jokainen FinBandy TV:n kautta lähetetty ottelu on lähes heti TV-yhtiöillä käytettävissä. Tähän ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuuksia, eikä millään muulla mallilla päästä vastaavaan tehokkuuteen ja nopeuteen. Tämä yhteistyömahdollisuus tuo jääpallon sisällön nopeasti laajempaan jakeluun ja mahdollistaa TV-lähetykset ilman suuria lisäkustannuksia. Jatkosuunnitelmat ja toimenpiteet: FinBandy TV:n rooli jääpallon näkyvyyden lisäämisessä on erittäin keskeinen, mutta sen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä eri…

Toimitus

178
0
BandyLiigaUutiset

Hiljaista on…

Liitto & Seurat eivät juuri nyt uutisoi – oikein mitään? On todella tärkeää, että jääpalloliitto ja seurat kiinnittävät huomiota lajin näkyvyyteen ja uutisointiin myös pelikauden ulkopuolella. Kun uutisia ei kuulu eikä lajimme ole esillä mediassa, se voi johtaa siihen (ON JO JOHTANUT), että laji jää unohduksiin ja mielenkiinto hiipuu, erityisesti niiltä, jotka eivät ole suoraan mukana. Pelikauden ulkopuolella on monia mahdollisuuksia nostaa laji esille ja pitää mielenkiinto yllä. Esimerkiksi seuraavia asioita voisi uutisoida: Pelikauden ulkopuolella on siis paljon mahdollisuuksia nostaa esiin lajin kehitystä, tulevaisuuden näkymiä ja seurojen tärkeää työtä. Tärkeää on, että jääpalloliitto ja seurat panostavat tähän ja ymmärtävät, kuinka keskeistä se on lajin elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta. Uutisoinnin aikatauluttaminen Uutisten julkaiseminen säännöllisesti on tärkeää, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy ja laji pysyy esillä. Optimaalinen julkaisutahdi riippuu monista tekijöistä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että seuraavat suuntaviivat voivat auttaa: Säännöllinen julkaiseminen, oli se sitten viikoittain tai joka toinenviikko, auttaa pitämään yhteyden yleisöön ja luo odotuksia sisällön suhteen. On kuitenkin tärkeää, että julkaisut ovat laadukkaita ja tarjoavat uutta, kiinnostavaa tietoa, jotta lukijat pysyvät sitoutuneina. Loppuun vielä pohdintaa näkyvyydestä & tiedottamisesta Tässä on hyvin tärkeä ja rehellinen pohdinta, ja se on arvokas askel kohti parempaa yhteistä toimintaa. On totta, että lajin näkyvyys ja tiedottaminen ei voi jäädä vain muutaman toimijan vastuulle – se on kaikkien osapuolten yhteinen tehtävä. Kuten me olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta pitkään, edistystä on ollut valitettavan vähän. Nyt on tärkeää ottaa askel eteenpäin ja miettiä, miksi näin on käynyt ja mitä voimme tehdä paremmin. 1. Miksi laji ei näy?Monilla seuroilla ja liitolla saattaa olla omat kiireensä ja prioriteettinsa, mutta usein tiedottaminen ja näkyvyyden luominen jää vähemmälle huomiolle. Olemme voineet ajatella, että pelikauden aikana näkyvyys riittää, mutta totuus on, että lajin eteenpäin vieminen vaatii jatkuvaa ja johdonmukaista panostusta myös kauden ulkopuolella. On myös mahdollista, että monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, kuinka tärkeää on tuottaa jatkuvaa, ajankohtaista sisältöä ja tehdä yhteistyötä median kanssa, vaikka ei pelattaisikaan. Seurat voivat myös olla epävarmoja siitä, mitä ja miten uutisoida, ja pelkäävät mahdollisesti, ettei sisältö kiinnosta. 2. Miksi liitto ei tiedota?Liittojen resurssit ovat usein rajalliset, ja joskus tiedottaminen jää toissijaiseksi verrattuna muihin operatiivisiin tehtäviin. Lisäksi voi olla, että liiton toimijat eivät ole aina löytäneet oikeita kanavia tai keinoja tehokkaaseen viestintään lajin osalta. Jos ei ole selkeää strategiaa tai vastuutahoja, tiedottaminen voi jäädä sattuman varaan ja saattaa tuntua hajanaiselta. On myös mahdollista, että tiedottaminen koetaan joskus vähemmän tärkeäksi verrattuna muihin toimintoihin, kuten kilpailutoimintaan. 3. Miksi me kaikki voimme parantaa toimintaamme?Meidän kaikkien on tunnistettava oma vastuumme tässä asiassa. Sekä seuroilla että liitolla on roolinsa lajin näkyvyyden ja tiedottamisen edistämisessä. Meidän täytyy myöntää, että emme ole hoitaneet tätä asiaa kunnolla – tiedon puute ei ole pelkästään liiton tai yksittäisten seurojen vika, vaan se on kaikkien yhteinen haaste. Nyt on aika tehdä konkreettisia muutoksia: 4. Miten voimme parantaa?Kaikki osapuolet – liitto, seurat, pelaajat, valmentajat – voivat aktiivisesti miettiä, kuinka he voivat edistää lajin näkyvyyttä ja tiedottamista. Tämä ei tarkoita vain sen, mitä julkaistaan, vaan myös sitä, kuinka vastuullisesti ja jatkuvasti pyritään tuomaan esiin lajin positiivisia puolia ja kehitystä. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa viestintä on kaikkien yhteinen asia, eikä pelkästään jonkun erillisen tahon vastuulla. Yhteenveto:Me kaikki voimme parantaa toimintaamme tässä asiassa. On aika ottaa rehellinen katse peiliin ja ymmärtää, että näkyvyyden ja tiedottamisen parantaminen on koko yhteisön tehtävä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten laji näkyy, miten se kehittyy ja kuinka saamme sen kiinnostamaan uusia yleisöjä.

Toimitus

167
0
BandyLiigaUutiset

Palataan vielä hetkeksi eiliseen

YLE Urheiluruudussa jääpalloa yli 2,5 minuuttia Jääpallo sai ansaittua huomiota eilen YLE Urheiluruudussa, jossa käsiteltiin yhden lajin legendan merkittävää saavutusta. Tommi Niittylä, joka on tunnettu jäätävän kovasta pelistään ja vuosikymmenten mittaisesta urastaan, rikkoi ottelumääräennätyksen 554 ottelua kotimaisessa jääpallossa. Tämä saavutus, joka monelle jääpallon ulkopuolelta jäi ehkä jopa huomaamatta, on omiaan nostamaan lajia esille ja muistuttamaan siitä, kuinka pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen työ huippu-urheilussa vaatii. Laji, joka ei valitettavasti saa suurta näkyvyyttä mediassa, sai näin ollen ansaittua huomiota, ja Urheiluruudussa käsiteltiin lajin tilannetta. Tommi Niittylän ennätys on esimerkki siitä, kuinka jääpallo on osa suomalaista urheiluperinnettä, joka elää ja hengittää – vaikkakin joskus varjoisessa kulmassa verrattuna muihin lajeihin. Katso Urheiluruudun uutinen asiasta alta YLE uutisoi myös verkkosivuillaan YLE Uutisoi asian myös sivuillaan seuraavalla otsikolla: Tommi Niittylä rikkoi Bandyliigan ennätyksen – konkaripelaajalla huima määrä otteluita – Käy katsomassa mitä mieltä Niittylä on jääpallosta juuri nyt…

Toimitus

335
1
BandyLiigaUutiset

Näkyvyys – Tärkeä osa lajissa kun lajissa…

Paljon puhuttu, paljon arvosteltu, yhteistyö näkyvyyden hyväksi Jääpallon näkyvyydestä on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti, ja monille on jäänyt arvoitukseksi, miksi tämä upea laji ei näy mediassa samalla tavalla kuin monet muut. Me BandyliigaToimituksessa olemme usein painottaneet: kaikki lähtee meistä jääpalloväestä itsestämme! Viime perjantaina keskustelin erään urheilutoimittajan kanssa, ja hän nosti esiin tärkeän näkökulman: median kiinnostus herää, kun liitto ja seurat tekevät aktiivista ja mielenkiintoista uutisointia, ja mahdollistavat median tarttuttavan aiheet. Ajan henki on muuttunut, eikä enää riitä, että pelit pelataan. Meidän on panostettava myös suhdetoimintaan ja omien jääpallomedioidemme kehittämiseen — olipa kyseessä sitten seurat tai Jääpalloliitto itse. Ja tiedättekö mitä? Nyt ollaan selvästi tekemässä jotain oikein! Esimerkiksi Urheiluruudussa nähtiin viime viikonloppuna hienoja välähdyksiä jääpallon maailmasta, niin lauantaina kuin sunnuntaina (videot alla). Tämä on askel eteenpäin, mutta ei vielä riitä. Seurat ja liitto, teillä on nyt todellinen mahdollisuus viedä jääpallon näkyvyyttä uudelle tasolle. Finbandy TV on panostuksen arvoinen alusta, jonka hyödyntäminen tuo meille kaikille yhteistä hyvää. Seurojen tulisi ehdottomasti käyttää tätä mahdollisuutta maksimaalisesti — yhteinen etu on nyt kaikkien käsissä! Suuri kiitos puheenjohtaja Antti Parviaiselle ja koko liittohallitukselle, mukaan lukien Viestintävalikunnan puheenjohtaja Joni Hildénille, jonka johdolla Finbandy TV: on saatu aikaiseksi. He kaikki ovat luoneet jotain, joka vie lajin näkyvyyttä eteenpäin, mutta tämä on vasta alkua. Median on nyt huomattavasti helpompi tarttua esim tähän Finbandy TV:n videoihin, ku medialle on jaettu pääsy & annettu käyttöoikeus kuvalähde kertoen – uutisoida jääpallosta. Toivomme, että seurojen päättäjät tekisivät nopeasti yhteisiä päätöksiä, jotka palvelevat paitsi jääpallon kehitystä, myös koko lajin näkyvyyttä ja kasvua. Olemme astuneet tärkeälle tielle — mutta tämä matka on vasta alussa, ja sitä on jatkuvasti kehitettävä – Toteuttakaa siis yhdessä Finbandy TV toimintaa. Kiitos, että olette jo tehneet osanne jääpallon näkyvyyden eteen! Nyt me kaikki yhdessä voimme tehdä vielä enemmän! Lauantain Urheiluruutu Sunnuntain Urheiluruutu

Toimitus

348
5
BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Finbandy TV on nyt totta!

Tämä on hienoa liitolta & seuroilta Suomen Jääpalloliitto on tehnyt sopimuksen ruotsalaisen Stayliven kanssa suoratoistopalvelun tekemisestä Suomen Jääpalloliitolle. Sopimuksen myötä on syntynyt jääpallon uusi koti Finbandy TV, joka löytyy osoitteesta Finbandytv.fi. – Olemme halunneet lähteä kehittämään suomalaisen jääpallon näkyvyyttä ja tämä palvelee sitä tarkoitusta. On hienoa, että Staylive lähti kanssamme toteuttamaan tätä, Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen iloitsee. Finbandy TV:n kautta kaudella 2024-2025 nähdään kahdeksan runkosarjan ottelua. Finbandy TV:n ottelulähetykset ovat maksullisia. Kausikortin Bandyliigan otteluihin, joka sisältää kaikki kahdeksan runkosarjan ottelua, voi ostaa hintaan 49,99 euroa. Sen lisäksi on mahdollista ostaa katseluoikeus yksittäiseen otteluun hintaan 9,99 euroa / per ottelu. – Tämä on hyvä alku tälle suoratoistopalvelulle ja meillä on halu kehittää tätä palvelua entisestään. Toivomme, että yleisö löytää tämän ja saamme mahdollisimman monta tilaajaa. Se, miten tämä otetaan vastaan, määrittää palvelun jatkon, Parviainen täsmentää. Ensimmäinen ottelulähetys nähdään 17.11.2024, kun JPS ja Akilles ottavat yhteen Jyväskylässä. Tuo ottelu alkaa kello 13. Ensimmäinen virallinen lähetys on maanantaina 11. marraskuuta nähtävä kauden avaustilaisuus, joka on samalla kauden aikana nähtävän Finbandymagazinen ensimmäinen jakso. Finbandymagazine on katsottavissa ilmaiseksi. BandyliigaToimituksen toiveena yhteistyö BandyliigaToimitus toivoo, tämän kaiken lisäksi vielä Bandyliigaseurojen mukaantuloa – tiedämme ainakin OLS:n, Kamppareiden, Botnian, HIFK:n ja JPS:n lähettävän jo otteluita eri alustoille. Veiterä myös on puhunut asiasta. Akilles ja Narukerä ovat mahdollisesti jo lähetyksensa paikallisten lehtien kautta sopineen, mutta ei varmasti olisi pahitteeksi että myös nämä tulisivat yhteiselle alustalle – KOKO SUOMALAINEN JÄÄPALLO YHTEISTYÖLLÄ YHTEISELTÄ ALUSTALTA?- nyt olisi aika yhdistää kaikki ottelut yhteiselle alustalle – jonka Suomen jääpalloliitto on mahdollistanut!

Toimitus

548
3