Totuus?, Toivo?, Fakta?, vai Hämäys? Lähdetään liikkeelle yöllisestä Helsingin Sanomien uutisesta “Lappeenrantaan nousee rakennus, josta Helsingissä on haaveiltu vuosikymmeniä: ”Se on hyppäys ihan uudelle tasolle” Tuossa tiivistyy heti muutama hiukan hymyilyttävä seikka. Varmuutta kyseiselle hallille ei vielä ole, koska sekä hallin rahoitus, että Valtion tuki ei ole vielä lopullisesti ratkennut. Onko tämä siis totuus?, vai Toive? Seuraavana voidaan mainita, että koko Suomi on odottanut jääpallohalleja jo enemmän ja vähemmän vuodesta 1970 alkaen. Helsingissä todellinen hanke Luisteluareenan rakentamiseksi alkoi muutaman henkilön aktiivisesta toiminnasta vuonna 2014. Tämän jälkeen on tuhannet tunnit rakentajan ja Helsingin kaupungin kanssa vieneet hanketta eteenpäin, mutta ei vielä maaliin asti. Haaveet?, Realismi? Seuraavaksi kommentoimme seuraavaa otsikkoa ”Tämä on ensimmäinen lajissaan. Kaiken lisäksi tämä on kustannuksiltaan realistinen.” Tämä on ensimmäinen lajissaan, totta ettei Suomessa ole vielä yhtään jääpalloon tarkoitettua latoa, hallia, areenaa tai mitään muutakaan täydellistä harjoittelu, tai peli tilaa. Hankkeita löytyy ainakin Porista, Porvoosta, Mikkelistä, Lappeenrannasta, Jyväskylästä, ja Helsingistä. Taitaa olla niin, että Bandyliigakaupungeista ainoastaan Varkaudella, ja Oululla ei ole juuri nyt hanketta rakentamiseen käynnissä. Tämä ensimmäinen lajissaan tekstiä voi siis käyttää kuka tahansa näistä paikkakunnista, eikö vaan? “kaiken lisäksi tämä on kustannuksiltaan realistinen”. Eikö muiden hankkeet ole realistisiä?? BandyliigaToimitus on keskustellut kaikkien hankkeiden taustalla olevien seurojen kanssa, ja jokainen pyrkii tekemään hankkeestaan 100% omalle paikkakunnalle kustannuksiltaan realistisen hankkeen. Esim. Helsingissä riittää ihmisiä, harrastajia eri jäälajeissa noin 10 kertaa enemmän kuin Lappeenrannassa. Tosin Helsingissä kaupunki ei ole Areenan käyttäjä, eikä siis maksa euroakaan vs Lappeenrannan 385.000 euroon. Helsingissä kaupunki tukee täysin seuroja jotka liikuttavat Areenassa jäseniään, ja seurat sitten maksavat Areena yhtiölle normaalisti vuokraa tunneistaan/tiloistaan. “Olennainen osa rahoitusta on opetus- ja kulttuuriministeriön rakentamisavustus, jota Aviasport Areena on hakenut maksimäärän, 30 prosenttia arvonlisäverottomasta kustannusarviosta”. Kyseinen avustus jaetaan huhti-/toukokuun vaihteessa, ja ainakin vielä toistaiseksi toiveena on ollut ministeriöllä pikaluistelun mukanaolo. Valitettavasti pikaluistelijat ovat katsoneet etteivät he pysty olemaan jääpalloilijoiden kanssa samassa hankkeessa (syytä emme tiedä, kysykää pikaluistelijoilta). Helsingin Luisteluareena hanke ei hae valtion avustusta Helsinkiin, sitä sen sijaan Helsingissä hakee pikaluistelijoiden omahanke. BandyliigaToimitus toivoo, että ministeriö myöntää tarvittavan avustuksen Lappeenrantaan. Luisteluareenan taustat avoimina Helsingissä Luisteluareenan taustat ovat 7,5 vuotta olleet avoimina jokaiseen Bandyliigakaupunkiin, ja esim. Lappeenrannan hankkeen alkumetreillä he antoivat tarkkoja laskelmia Lappeenrannan kaupungille – jotta siellä hanke etenisi! Muutenkin hankkeen vetäjät ovat toivoneet hankkeiden maaliin menoa jokaisella paikkakunnalla! Myös turhat tai liian optimistiset toiveet Luistelu Areenan avajaispäivästä ja sen julkistamisesta ovat olleet hankkeen taustojen mielestä rehellistä ja avointa toimintaa. “Jos tuki jää odotettua pienemmäksi tai rakennuskustannukset karkaavat pilviin, on edessä rahoitusneuvottelut” Tämä kertoo ettei hanke ole vielä yhtään sen edempänä kuin missään muussakaan kaupungissa. Kaikki neuvottelevat rahoituksesta, tuista, ja kannattavuustekijöistä. BandyliigaToimitus toivoo sydämen pohjasta, että kaikki kaupungit lähtisivät omiin hankkeisiin, ja ne myös onnistuisivat rakentamiseen, ja käyttöön asti. Edelleen BandyliigaToimitus huomauttaa ettei halleja/hankkeita voi täysin verrata toisiinsa, niiden erilaisten lähtökohtien, tavoitteiden ja kaupunkien johdosta. BandyliigaToimitus toivoo, että rahoitus saadaan kasaan, ja hanke “tulille”! Eroavaisuuksia? Lappeenrannassa rakennetaan seinät, ja katto – ei muuta. Kaikki oheistilat, pukukopit sijaitsevat hallin ulkopuolella. Esim. Helsingissä kaikki sijaitsevat Areenan sisäpuolella, ja tämän lisäksi tulisi tuhansia neliöitä muuta liikunta-/liiketilaa. “Lappeenrannassa pääsisi harjoittelemaan ainakin kuukauden ennen kauden alkua täysimittaisella kentällä tasalaatuisissa olosuhteissa.” Tässä heti suuri ero esim Luistelu Areenaan. Helsingin hankkeeseen on kirjattu, että Luistella voisi koko vuoden, eli 12 kuukautta. Hankkeita ei siis todellakaan voi 100% verrata toisiinsa ja siksi jokainen hanke on tavallaan uniikki! “Vip-tiloja ei halliin tule, mutta makkaraa ja muita virvokkeita voidaan myydä katsojille hallin sisällä ja ulkopuolella”. Helsingissä kaupunki ei ole suostunut nykyisiä kenttiä putkistoineen kattamaan kuten Lappeenrannassa, eli jo lähtökohdat ovat täysin erilaiset. Luisteluareena Oy on yhdessä rakentajan kanssa kehittäneet kokonaisuuden jossa liikuntatiloja on rakennuksessa enemmän kuin itse jääalaa, lisäksi tulee liike, toimisto, ravintola, ja yms tiloja – myös ne VIP-tilat. Luistelu Areena ei ole monitoimihalli – mikä estää yhtä-aikaisen toiminnan tiloissaan, vaan hanke mahdollistaa usean eri lajin yhtäaikaisen toimimisen saman katon alla esim. Taitoluistelu, Jääpallo, Tanssi, Koripallo, Chearleading – lähes lajin kun lajin sisäharjoittelun. Tämän lisäksi katon alla on mahdollisuus Ravintolapalveluihin, Sporttiliikkeiden palveluihin, hierontaan/Fysioterapiaan, Ruokakauppa, ehkä jopa majoitustiloihin, yms yms mitä vielä rakentaja ja Luistelu Areena yhdessä kartoittavat ja sopivat toimijoiden kanssa yhdessä eteenpäin. “Jääpallon lisäksi hallilla olisi muitakin käyttäjiä. Koululaisten ja taitoluistelijoiden lisäksi Myllys nostaa esiin curlingin” Uskomme että kaikilla paikkakunnilla käydään samat keskustelut, miten voidaan käyttöastetta nostaa niin lähelle 100% kuin mahdollista. Helsingissä lisänä ovat vielä eri lajit, lajiliitot ja yritykset. Yhtäläisyydet ”Kun verrataan jääpallon ulkojäätä ja jääkiekon hallia, ei ole kahta kysymystä kumpaan lapset haluavat. Ulkojäällä on välillä kova pakkanen, välillä vesisade ja välillä viisi senttiä lunta.” Tämä on täysin totta, tosin BandyliigaToimitus näkee asian niin, että esim. Helsingissä ei pääse tekojäälle kun vasta marras-/Joukukuun vaihteessa, ja kausi päättyy jo helmikuun loppuun. Nyt lapsille voisi Areenalla tarjota lajia lähes ympäri vuoden, mikä on varsinkin kilpailulliseen ajatukseen, ja kansainväliseen menestykseen jatkossa näkyvä asia. Talvella voidaan lisänä käyttää ulkojäitä, niiltä osin miten se soveltuu jatkossa kokonaisuuteen. Lisäksi voidaan ulkojäitä vapauttaa yleisöluistelijoille, koska ainakin pääkaupunkiseudulla harvoin enää saadaan luonnon jäätä aikaiseksi. ”Edustusjoukkueen näkökulmasta pelaajien virta olisi varmasti tännepäin.” Jokainen hallipaikkakunta varmasti saa jatkossa vetovoimaa lisää, ei pelkästään Lappeenranta. Jääpalloseurojen ei tarvitsisi lähteä leireille Ruotsiin, vaan keula voitaisiin kääntää kohti Lappeenrantaa. Tämäkin toteutuu varmasti jokaisella paikkakunnalla kun halli on valmis. Enemmänkin BandyliigaToimituksessa mietimme että esim. suomen Cup voitaisiin pelata jo loka-/Marraskuussa hallissa/halleissa, ja Bandyliigakautta pidentää sekä syksystä, että keväästä! Tsemppiä kaikille hankkeille Suomessa Lopuksi painotamme BandyliigaToimituksessa edelleen, että jokainen hanke jääpallon parissa on tärkeä! Muistaa kuitenkin, että jokainen hanke on erilainen johtuen seurasta, kaupungista, rahoitusmallista, säädöksistä, kaavasta yms Nostetaan yhdessä suomalainen jääpallo lähemmäs Ruotsia Ja Venäjää – Lajimme on hieno! Lue alla olevasta linkistä Helsingin Sanomien uutinen Lappeenrannan hankkeesta kokonaisuudessaan
