MM-Kisat -26

Kuinka selkeää viestintää käytetään?

Suomen Jääpalloliitto (SJL) puheenjohtaja Antti Parviainen totesi keväällä 2025, että – kun Porin kaupunki on tukemassa kotikisoja – “ei mennä porilaisten veronmaksajien kukkarolle”. Sittemmin kävi ilmi, että Pori tukee kyseisiä kisajärjestelyjä noin 150 000 eurolla, josta suoraa rahaa on 40 000 euroa.

Kysymys nousee: onko Porin kaupunki kuitenkin veronmaksajien kukkarolla vai ovatko järjestelyt perusteltuja? Tarkastellaan asiaa useasta näkökulmasta.

---

Faktoja

• Porin Kaupunki on sitoutunut järjestelyihin yhteistoimintasopimuksen kautta Narukerä kanssa. SJL ei ole suoraan kaupungin 150 000 e tuen kohde (tosin kyllä Narukerä & Jääpalloliitto järjestävät kisat yhdessä).
• Kaupungin tuki 150 000 e sisältää sekä suoran rahallisen tuen 40 000 e että muita järjestelykuluja.
• Lipunhinnat on asetettu hyvin maltillisiksi: arkipäivisin 15 e, viikonloppuna 20–25 e.
• Tarkoituksena on, että kisat tuovat paikallistalouteen ja kaupunkiin näkyvyyttä, matkailijoita ja muita hyötyjä. Parviaisen mukaan esimerkiksi “vähän yli 200 urheilijaa asuu, oleskelee ja syö Porissa yhdeksän päivää”.

---

Arviointikriteerit

Jotta voidaan arvioida, onko Porin kaupungin tuki perusteltu ja vältetäänkö “veronmaksajien kukkaron” käyttö, tarkastellaan seuraavia kriteerejä:

1. Avoimuus ja vastuullisuus – Onko sopimus ja budjetti selkeästi esitetty?
2. Taloudellinen riski ja hyöty – Onko kaupunki altistunut merkittävälle riskille? Onko hyöty todennäköinen?
3. Kaupungin ja veronmaksajien rooli – Onko kyseessä yleishyödyllinen investointi vai tuki tietylle joukolle?
4. Viestinnällinen linjaus – Onko Porin kaupunki ja liitto pitänyt kiinni Parviaisen lupauksesta (“ei mennä veronmaksajien kukkarolle”)?

---

Arviointi

Avoimuus ja vastuullisuus

• Näyttää siltä, että tiedot tuesta sekä kaupunki–seura-sopimuksesta ovat julkisia. Yleisradio uutisoi summan 150 000 e ja kertoi sen koostuvan sekä rahallisesta että järjestelytuen muodosta.
• SJL:n puheenjohtaja toteaa, että “me emme sinne kukkarolle mene” – eli liitto ei ota suoraa vastuuta kaupungin tuesta. Tämä viestii jossain määrin vastuullisuutta.
• Toisaalta budjetti on muuttumassa: keväällä mainittu “alkaa ykkösellä” on päivitetty “alkanee kolmosella” sen vuoksi, että peliin tulee mukaan enemmän maita. Tämä nostaa riskitasoa. Bandyliigatoimitus yllä ihmettelee, että kahden joukkueen lisäys nostaa kokonaiskulua jonka Suomen jääpalloliitto on yhdessä Narukerän kanssa laskenut ykkösellä alkavasta – kolmosella alkavaksi? Siis loppusumma on yli tuplaantunut…

Taloudellinen riski ja hyöty

• Porin Kaupunki sijoittaa 150 000 e, mikä kunta­budjetissa voi olla merkittävä. Jos tapahtuma epäonnistuu ja tuotot jäävät luvattua alhaisemmiksi, riski jää kaupungille (vaikkakin suora rahallinen osa on 40 000 e ja muu osa liittyy järjestelyihin).
• Hyödyt: 200+ urheilijaa, lisäksi mahdollisesti katsojia, jotka ostavat majoitusta, syövät ravintoloissa, kuluttavat paikallisesti. Tapahtuman näkyvyys voi parantaa kaupungin imagoa. Siten kyse on “kokonaisvaltaisesta investoinnista”.
• Lipunhinnat ovat “maltilliset”, mikä voi vähentää tulopotentiaalia mutta ehkä lisätä osallistumista ja yhteisöllistä arvoa. Tämä on linjassa viestin kanssa, että kyse ei ole pelkästä rahanteosta.

Kaupungin ja veronmaksajien rooli

• On tärkeää, miten tukieurot on kohdennettu: kaupungin tuki menee järjestelyihin ja tapahtuman mahdollistamiseen, ei siis sinänsä Narukerälle. Puheenjohtaja Parviainen sanoo, että “kaikki eurot menevät suuren paikallisen tapahtuman mahdollistamiseen ja järjestämiseen paikallisten yrityskumppanien, yhdistysten sekä talkooväen kanssa”.
• Kun kyseessä on kansainvälinen urheilutapahtuma, on yleishyödyllistä argumenttia: liikunta- ja tapahtumakulttuuria, yhteisöllisyyttä, paikallistaloutta. Näin tukeminen voi olla perusteltua osana kaupungin strategiaa tapahtumien ja vetovoiman edistämiseksi.

Viestinnällinen linjaus

• Parviainen totesi, ettei “mennä veronmaksajien kukkarolle” — mutta kaupungin tuki on selvästi kaupungin budjetista, eli osa veronmaksajien yhteisestä rahoituksesta.
• Onko tämä ristiriita? Se riippuu näkökulmasta: jos liitto ei mene kukkarolle (siis ei pyydä suoraa rahoitusta veronmaksajilta), mutta kaupunki tekee investoinnin, voidaan sanoa, että kaupungin veronmaksajien rahoja käytetään – mutta ehkä investointiluonteisesti.
• Tässä on siis viestinnällinen jännite: lupaus “ei kukkarolle” vs. käytännön tuki kaupungilta.

---

Johtopäätös

On enemmän perusteita arvioida, että tapahtuman tukeminen kaupungilta on perusteltu investointi – eikä suoraan “veronmaksajien kukkaron ryöstäminen” – mutta toisaalta kyse ei ole täysin riskittömästä toiminnasta, ja viestinnällinen lupaus aiheuttaa odotuksia, joita syntyy jossain määrin ristiriitaisiksi.

Päätelmä: Kaupunki on sitoutunut kustannuksiin, mutta myös harhautuminen viestistä “emme mene veronmaksajien kukkarolle” voi syntyä siitä, että tieto ei kerro tarkasti mitä “kukkarolla” tarkoitetaan. Jos tarkoitetaan, että liitto ei pyydä suoraa verorahoitusta, niin linja on pitänyt. Jos tarkoitetaan, että kaupunki ei käytä verovaroja, niin linja on lipsunut, koska tuki tulee kaupungin budjetista – eli veronmaksajilta. Näin ollen voimme sanoa, että osa lupauksesta pitää paikkansa, mutta viestinnällisesti linja ei ole täysin yhdenmukainen toiminnan kanssa.

---

Mitä tulisi viestiä, jotta vältytään epäselvyyksiltä?

• Avoin raportointi: Julkinen kertomus siitä, miten 150 000 e käytetään, mikä osa on suoraa rahaa, mikä osa järjestelykustannuksia, ja arvioidut tuotot Porin kaupungille.
• Riskianalyysi julkiseksi: Mitä tapahtuu, jos tuotot jäävät odotettua alhaisemmiksi? Onko Porin kaupungille luvattu jonkinlaisia takuita?.
• Viestinnän selkeyttäminen: Jos viesti on “ei mennä kukkarolle”, täytyy määritellä mitä se tarkoittaa – esimerkiksi “liitto ei pyydä verorahoitusta”, mutta kaupunki tekee investoinnin budjetistaan.
• Hyödyn seuraaminen: Seuranta- ja arviointimekanismi kaupungin näkökulmasta: kävijämäärät, majoitus‐ ja ravintolakäyttö, näkyvyysarviot, yhteisöllinen vaikutus.
• Varaus suunnitelmat: Koska tapahtuma pelataan ulkona, sääolosuhteet voivat tuoda riskejä – tämä tulisi huomioida kaupungin ja järjestäjän yhteisessä budjetissa.

Toivomme BandyliigaToimituksessa että uutisemme hiukan avaa teille yhteyden ottajille ja Satakunnan kansan päivän artikkeliin, jossa tätä asiaa käytiin lävitse – mutta kokonaisuus jäi tuossa artikkelissa hiukan “ilmaan”.

Me uskomme myös jos sään herrat pysyvät myönteisinä – kisat onnistuvat – mutta emme voi olla myöskään mainitsemasta, että kisoihin liittyy riskejä. Avoimuus kustannuksista ja mahdollisista tappioriskeistä tulee olla selkeä — veronmaksajille pitää pystyä osoittamaan, mitä Porissa saadaan sijoitukselle vastineeksi.

Tähän Porin kaupunki on sitoutunut

• Suora rahallinen tuki: 40 000 euroa.
• Tekojääradan alueen ja infrastruktuurin kehittäminen, jäänhoito: 60 000 euroa (muun muassa uudet maalit ja laidat sekä kiinteän katsomon kunnostaminen).
• Mahdolliset katsomovuokrat: 25 000 euroa.
• Tekojääradan alueen, Karhuhallin pukuhuonetilojen ja Karhuhallin päädyn parkkialueen vastikkeeton käyttö: noin 10 000 euroa.
• Kutsuvierastilaisuudet kaupungintalolla: korkeintaan 10 000 euroa.

Lähde: Porin kaupungin ja Narukerän välinen yhteistoiminta­sopimus, jonka Porin kaupungin­hallitus hyväksyi 29. syyskuuta 2025.