Mihin suomalainen kannatuskulttuuri on menossa?

Miksi väkivaltaisuus on lisääntynyt?

Helsingissä esimerkiksi kannatuskulttuuri on osalla mennyt täysin älyttömäksi! BandyliigaToimitus oli eilen illalla paikalla todistamassa ikävää tapahtumaa, joka on päätynyt jo lehtien sivuille.

Torstai-iltana klo 21.30 Helsingin Alppiharjussa, Brahenkentän vieressä sijaitsevan ravintola Romanon terassilla vietettiin rauhallista iltaa. Paikalla oli noin kymmenkunta HIFK:n kannattajaa, jotka olivat seuranneet aiemmin illalla Brahenkentällä pelattua jalkapallo-ottelua Töölön Taiston ja HIFK:n välillä (ottelutapahtuma sujui mainiosti – päättyen kello 21.00, eikä turvallisuusvastaavilla ollut mitään huomautettavaa ottelusta).

Valitettavasti kentän vieressä tilanne muuttui äkisti kaaokseksi, kun katua lähestyi noin 20–25 hengen ryhmä, joista osalla oli hiihtomaskit kasvoillaan. Ryhmä ryntäsi yllättäen Romanon terassille ja kävi HIFK:n kannattajien kimppuun. Ravintolan esihenkilö Enes Kilicarslan kertoo, että hyökkäys oli hyvin nopea ja yllättävä.

– “HIFK:n kannattajat yrittivät paeta sisälle ravintolaan ja asettivat tuoleja ja pöytiä eteensä esteeksi. Tilanne kesti vain muutaman minuutin, mutta terassin irtaimisto tuhottiin lähes täysin,” Kilicarslan kertoo.

BandyliigaToimitus paikalla

Olimme tapahtumien aikana vielä lähistöllä ja näimme tilanteen kauempaa (puiden/katsomon takaa). Voimme kertoa vain sen, mitä kuulin ja pystyimme erottamaan. Kun hyökkäys alkoi ja HIFK:n kannattajat pakenivat sisälle ravintolaan, kuulimme useamman kerran huudettavan “Tulkaa ulos!”.

Korjattu 25.7 kello 12.30: Aikaisemmasta tiedosta poiketen ravintolaan on hyökätty myös sisälle: Yli 20 oletettua HJK-fania hyökkäsi noin kymmenen HIFK-fanin kimppuun. Joukko tunkeutui sisään, kaatoi pöytiä ja heitteli laseja. Ravintolan lattiat, seinät ja terassi vaurioituivat. Ravintolan henkilökunta siivosi sotkuja Kilicarslanin mukaan kello kahteen asti yöllä. Lasinsirpaleita oli ympäriinsä lattioilla ja mattojen alla. Kilicarslanin mukaan esimerkiksi yli puolet terassikalusteista rikkoutui. “Lattioita on rikottu, seiniä on rikottu, terassi on rikottu, kaikki on rikottu”, Kilicarslan kuvailee.

Ravintolan henkilökunta ja sivulliset asiakkaat olivat hänen mukaansa tilanteessa shokissa. Osa asiakkaista lähti ravintolasta karkuun. “Jotkut juoksivat keittiöön pyytämään apua”. Ravintolatyöntekijä loukkaantui lievästi, kun hän juoksi keittiöstä katsomaan tilannetta. Ravintola on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

(Ensin annettu – väärä tieto “Hyökkääjät yrittivät hetken aikaa murtautua ravintolan sisälle, mutta eivät onnistuneet”). Lopulta ulkopuolisten huudot ja ehkä tilanteen nopea huomiointi saivat ryhmän pakenemaan paikalta. He juoksivat Läntistä Brahenkatua pitkin ja kääntyivät Josafatinkadulle – katoen Helsingin yöhön.

Tilanne rauhoittui nopeasti

Tilanne oli ohi muutamassa minuutissa, mutta ravintolan henkilökunta ja asiakkaat olivat ymmärrettävästi shokissa. Paikalta löytyi rikottuja tuoleja, pöytiä ja lasinsiruja. Asiakkaat selvisivät mustelmilla, mutta pahempia vammoja ei tiettävästi tullut.

– “Se oli ihan kaaos. Kymmeniä pöytiä ja tuoleja on rikottu. Asiakkaat saivat mustelmia, mutta ei sen pahempaa. Henkilökunta oli shokissa,” hän kertoi Helsingin Uutisille.

Poliisi ei ehtinyt paikalle

Helsingin poliisi sai ilmoituksen tapahtumasta vasta, kun hyökkäys oli jo päättynyt, eikä käynyt paikan päällä. Ilmoitus tehtiin klo 22. Valitettavaa tilanteessa on se, että poliisit olivat tarkkailemassa Töölön Taiston ja HIFK:n välistä ottelua, ja sen loppua – he poistuivat paikalta noin 15 minuuttia ennen välikohtausta.

Tosin kuka olisi uskonut tällaisen hyökkäyksen tapahtuvan vielä valoisaan aikaan, ja näin näkyvällä paikalla! – BandyliigaToimitus tuomitseee hyökkäyksen täysin!

Hyökkääjien taustasta epäilyjä

Kilicarslan kertoo, että HIFK:n kannattajat uskoivat hyökkääjien olleen HJK:n kannattajia, vaikka mitään tunnuksia ei ollut näkyvillä, osa paikalla olleista olisi tunnistanut hyökkääjiä – BandyliigaToimitus ei voi tätä vahvistaa.

Romanon henkilökunta on ryhtynyt selvittämään ennen uutistamme, voiko ravintolan avata normaalisti vai vaaditaanko suurempia korjauksia.

Ravintolan edusta oli tapahtuman jälkeen täynnä lasinsiruja ja tuhoutuneita kalusteita. Tuleeko seuran jonka kannattajat toimivat näin, maksaa yrittäjän menetykset? tai mahdolliset lääkärikulut? monta mielenkiintoista kysymystä!

BandyliigaToimitus toivoo eri lajien ottavan nyt oikeasti viranomaisten kanssa asian tiukkaan käsittelyyn, ja antavan yhteisen “0-toleranssi lausunnon” – ennen kuin on myöhäistä!

Uskaltaako esim. lapsiperheet liikkua urheilutapahtumissa, tai niiden lähettyville – jos ylilyönnit jatkuvat?

Suomalainen kannatuskulttuuri on monella tapaa kehittynyt

• Positiivisesti: Lauluryhmät, tifot, omaehtoinen kannattajatoiminta ja matkustaminen vierasotteluihin ovat lisääntyneet.

• Negatiivisesti: Mukaan on tullut enemmän ylilyöntejä, joissa ylitetään fyysisen tai henkisen turvallisuuden rajat. Tämä ilmenee:
  • Fyysisinä hyökkäyksinä toisten seurojen pelaajia tai kannattajia vastaan.
  • Sosiaalisen median maalittamisena, vihapuheena ja uhkailuna.
  • Provokaatioina ja väkivaltafantasioina, joita ei enää esitetä vain huumorina.

Miksi väkivaltaisuus on lisääntynyt?

1. Kannatusryhmien radikalisoituminen
   Joillain pienillä kannattajaryhmillä fanitus on muuttunut äärimmäiseksi identiteetin rakentamisen keinoksi, jossa vastustaja ei ole enää urheilullinen kilpakumppani, vaan vihollinen.
2. Sosiaalisen median rooli
   Provosoivat sisällöt leviävät nopeasti ja saavat huomiota. Anonyymiteetti lisää uhkaavaa käytöstä. Konflikteja järjestetään jopa etukäteen netissä.
3. Esimerkki ulkomailta
   Osaa nuoremmista kannattajista viehättää eurooppalainen ultra- tai huligaanikulttuuri. Tätä matkitaan ilman ymmärrystä sen seurauksista.
4. Puutteellinen seuratoiminta ja valvonta
   Joissain seuroissa kannattajatoimintaa ei ohjata tai siihen ei haluta puuttua, vaikka tiedetään, että ongelmia esiintyy.
5. Yhteiskunnan polarisaatio
   Yhteiskunnallinen jakautuminen, turhautuminen ja epäluottamus viranomaisia tai toisia ihmisryhmiä kohtaan heijastuvat myös urheiluun.

Mitä pitäisi tehdä?

• Selkeä linja seuroilta ja liitoilta: Ei hyväksytä väkivaltaa tai uhkailua missään muodossa. Selkeät sanktiot.
• Kansallinen kannattajastrategia: Esimerkiksi Veikkausliiga, Liiga ja Palloliitto voisivat yhdessä koordinoida turvallista fanitoimintaa.
• Yhteistyö kannattajaryhmien kanssa: Monet kannattajaryhmät itse haluavat pitää toimintansa positiivisena – heidän kanssaan voidaan rakentaa sääntöjä ja toimintamalleja.
• Turvallisuus ja valvonta: Poliisin, järjestyksenvalvojien ja seurojen yhteistyötä pitää kehittää – erityisesti vieraspelien ja derbyn yhteydessä.
• Arvokas viestintä medialta ja seuroilta: Vähemmän klikkiotsikoita, enemmän vastuullista viestintää, joka ei ruokki vastakkainasettelua.

Miten jääpallossa voimme olla eturintamassa?

Jääpalloliiton ja seurojen tulisi ottaa selkeä vastuu kannatuskulttuurin kehittämisestä ja reagoida määrätietoisesti kaikkeen epäasialliseen käytökseen — ennen kuin jääpallonkin puolella koetaan samat ylilyönnit kuin esim eilen nähtiin. Tässä konkreettisia toimenpiteitä, joita Jääpalloliiton ja seurojen tulisi yhdessä toteuttaa:

1. Luoda valtakunnallinen kannatuskulttuurin linjaus

• Julkinen arvopohjainen linjaus, jossa todetaan, että jääpallo rakentuu yhteisöllisyydelle, reilulle pelille ja toisten kunnioittamiselle – katsomossa ja kentällä.
• Linjauksessa kielletään kaikenlainen väkivalta, uhkailu, rasismi ja maalittaminen.
• Voidaan julkaista nimellä: “Jääpallon kannattamisen pelisäännöt”.

2. Kouluttaa seuroja ja kannattajia

• Liiton pitää järjestää vuosittain turvallinen tapahtumakulttuuri koulutus seuroille ja vapaaehtoisille.
• Mukana esimerkkejä hyvistä käytännöistä, keinoista ehkäistä konfliktilanteita ja vastuunjakoa otteluissa.
• Tarjotaan koulutusta myös kannattajaryhmien edustajille, mikä vahvistaa yhteisymmärrystä ja yhteisiä pelisääntöjä.

3. Nimetä liittoon ja seuroihin vastuuhenkilöt

• Jokaisella seuralla ja liitolla tulisi olla nimetty vastuuhenkilö:
  • “Kannatuskulttuurivastaava”, joka toimii siltana seuran, liiton, kannattajien ja viranomaisten välillä.
  • Henkilö voi reagoida ajoissa ongelmatilanteisiin ja rakentaa yhteyksiä esimerkiksi poliisiin.

4. Ottelutapahtumien turvallisuuden parantaminen

• Yhteistyössä poliisin ja järjestyksenvalvonnan kanssa varmistetaan, että riskipelit (esim. paikallisottelut) suunnitellaan tarkasti.
• Erilliset katsomot tai sisäänkäynnit, jos tarpeen.
• Käyttöön voidaan ottaa myös ottelukohtaisia sopimuksia kannattajaryhmien kanssa – esim. tifojen lupaaminen, mutta vastineeksi ei hyväksytä häiriköintiä.

5. Viestintä ja julkinen esiintyminen

• Liiton ja seurojen pitää reagoida nopeasti ja näkyvästi, jos pelaajiin, tuomareihin tai kannattajiin kohdistuu uhkaa tai väkivaltaa.
• Ei hiljaisuutta, ei vähättelyä – selkeä tuomitseminen ja tukeminen uhreille.
• Julkinen kampanja voisi olla esim. #JääpalloYhdistää.

6. Sanktiojärjestelmän käyttö

• Liiton kurinpitomenettelyihin tulee kirjata mahdollisuus antaa:
  • Sakkoja tai pistemenetyksiä seuroille, jos vakavia katsomohäiriöitä ilmenee.
  • Katsomokieltoja yksittäisille häiriköille.
• Seurat velvoitetaan tunnistamaan ja puuttumaan omien kannattajiensa toimintaan – ei enää “ei kuulu meille” tai “meillä ei ole virallisia kannattajia” -asennetta.

7. Nuorten kasvattaminen kannattajina

• Junioritapahtumissa, turnauksissa ja kouluvierailuissa voitaisiin järjestää kannattamisen työpajoja, joissa käsitellään:
  • Reilua fanittamista.
  • Vastustajan kunnioittamista.
  • Yhteisöllisyyttä ilman vihaa.

Lopuksi – Tämä suunta on katkaistava HETI!

Jääpallo on yhteisöllinen, perinteikäs ja perheystävällinen laji. Sen kannatuskulttuuri voi kehittyä terveellä ja kestävällä tavalla, jos liitto ja seurat ottavat tilanteen vakavasti nyt — ennakoivasti, ei reaktiivisesti.

BandyliigaToimitus tuomitsee jyrkästi kaikki ylilyönnit, joissa ylitetään fyysisen tai henkisen turvallisuuden rajat.

Jääpalloliitolla on nyt mahdollisuus toimia asian suhteen etukäteen – kustannukset asian suhteen ovat minimaaliset.