Liikunta- ja urheiluyhteisö vetoaa kuntapäättäjiin: liikkumisen, liikunnan ja urheilun tulevaisuus on turvattava
Yhteinen huoli tulevaisuudesta…
Suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö on huolissaan liikkumisen, liikunnan, urheiluseurojen ja huippu-urheilun edellytyksistä sekä harrastamisen kustannuksista kiristyvässä taloustilanteessa. Allekirjoittajat vetoavat kuntapäättäjiin, että talousvaikeuksissakin muistettaisiin liikunnan ja urheilun merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille sekä kunnan elinvoimaisuudelle.
Suomen kunnat satsaavat liikuntaan yhteenlaskettuna noin miljardi euroa vuosittain. Kunnat ovat keskeisessä roolissa liikkuvamman arjen rakentamisessa paitsi liikunnan ja vapaa-ajan toimialoilla, myös poikkihallinnollisesti esimerkiksi koulutuksessa ja kasvatuksessa, kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, pyöräilyn, kävelyn ja ulkoilun edistämisessä sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa.
Osassa kunnista on kaavailtu tai jo tehty leikkauksia liikunnasta ja urheilusta, mutta monissa kunnissa on tehty myös myönteisiä, liikuntaa ja urheilua edistäviä päätöksiä. Liikuntapaikkamaksut tulisi pitää kohtuullisina, jotta harrastusten hinta ei nousisi entisestään ja heikentäisi yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia.
– Kunnat kohtaavat jo lähitulevaisuudessa valtavia haasteita liittyen esimerkiksi väestörakenteen muutokseen. Kuntalaisten toimintakykyä sekä alueen pito- ja vetovoimaa vahvistamalla erilaiset kunnat pärjäävät murroksessa paremmin. Kuntien tuki takaa edellytykset paikalliselle liikunta- ja urheilutoiminnalle. Kannustamme kuntia tekemään rohkeita, positiivisia päätöksiä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi myös vaikeina aikoina, vetoavat allekirjoittajat.
Liikkumisen myönteiset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kotoutumiseen ovat kiistattomia. Urheiluseurat lisäävät kuntalaisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huippu-urheilu puolestaan luo elämyksiä ja vahvistaa paikallista identiteettiä sekä alueen elinvoimaa.
Allekirjoittajat vetoavat, että mahdollisten leikkausten vaikutukset liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun, ml. urheiluseuroihin, arvioitaisiin ennalta. Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) tulee toteuttaa samalla kun valmistelussa huomioidaan esim. kuntalais-, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset.
Kunnilla on keskeinen rooli seuratoiminnan tukijana, sillä kunnat tukevat urheiluseuroja joka vuosi noin 60 miljoonalla eurolla suoraan avustuksina ja erityisesti suurilla satsauksilla olosuhteisiin, esimerkiksi edullisilla käyttövuoroilla. Kunnat myös luovat tulevaisuuden urheilumenestystä turvaamalla urheiluakatemioiden toimintaedellytykset ja urheilijoiden opiskelumahdollisuudet. Kaksoisuratyö mahdollistaa nuorten urheilijoiden hyvän arjen ja vastuullisen etenemisen kohti huippu-urheilu-uraa. Huippu-urheilu tuottaa suorituskykyisiä tekijöitä, jotka tarjoavat esimerkkiä ja inspiraatiota myös muiden suomalaisten arkeen.
– Liikkumattomuus haastaa meidän hyvinvointiamme, työ- ja toimintakykyämme sekä kriisinkestävyyttämme – ja viime kädessä talouttamme. Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksavat yhteiskunnallemme yli 4,7 miljardia euroa joka vuosi, allekirjoittajat varoittavat.
Taloudellisten satsausten lisäksi kunnissa tarvitaan jatkossakin riittävää liikunnan osaamista. Pienimmissä kunnissa uhkana on, että leikkausten myötä lakkautetaan viimeisetkin liikuntaan liittyvät virat. Kuntiin tarvitaan liikunnan ja urheilun puolustajia sekä liikuntapolitiikan ymmärtäjiä niin virkakuntaan kuin poliittiselle puolelle.
Liikunta- ja urheiluyhteisö tulee kampanjoimaan vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla, jotta valtuustoihin saadaan liikunta- ja urheilumyönteisiä valtuutettuja ja jotta tulevilla päättäjillä on käytettävissään tieto toimivimmista käytännöistä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen.
Allekirjoittajat:
- Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Sakari Pusenius
- Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Maarit Laitinen
- Etelä-Savon Liikunta, aluejohtaja Mari Makkonen
- Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu
- Finlands Svenska Idrott, pääsihteeri Henrika Backlund
- Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Ari Koskinen
- Kainuun Liikunta, toiminnanjohtaja Teemu Takalo
- Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia, aluejohtaja Kalle Lassila
- Keski-Suomen Liikunta, aluejohtaja Petri Lehtoranta
- Koululiikuntaliitto, toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson
- Kymenlaakson Liikunta, toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen
- Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jukka Läärä
- Opiskelijoiden Liikuntaliitto, pääsihteeri Niko Peltokangas
- Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Aino-Maija Siren
- Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jussi Ylitalo
- Pohjois-Savon Liikunta, aluejohtaja Risto Kovanen
- Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Mai-Brit Salo
- Päijät-Hämeen urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Johanna Ylinen
- Sukeltajaliitto, puheenjohtaja Harri Nieminen
- Suomen Agilityliitto, toiminnanjohtaja Tytti Käyhkö
- Suomen Aikuisurheiluliitto, toiminnanjohtaja Oki Vuonoranta
- Suomen Ampumaurheiluliitto, toiminnanjohtaja Anne Laurila
- Suomen Dartsliitto, toiminnanjohtaja Veijo Viinikka
- Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, puheenjohtaja Otto Takala
- Suomen frisbeegolfliitto, puheenjohtaja Laura Heikkilä
- Suomen Golfliitto, toiminnanjohtaja Juha Korhonen
- Suomen Hiihtoliitto, vt. toiminnanjohtaja Marleena Valtasola
- Suomen ITF Taekwon-Do liitto, puheenjohtaja Rose Pakarinen
- Suomen Judoliitto, puheenjohtaja Esa Niemi
- Suomen Jääkiekkoliitto, toimitusjohtaja Sami Kauhanen
- Suomen Karateliitto, toiminnanjohtaja Pirkko Heinonen
- Suomen Kaukalopalloliitto, toiminnanjohtaja Janne Borgström
- Suomen Keilailuliitto, toiminnanjohtaja Sami Järvilä
- Suomen Kiipeilyliitto, toiminnanjohtaja Jari Koski
- Suomen Koripalloliitto, toimitusjohtaja Kati Packalén
- Suomen Krikettiliitto, toiminnanjohtaja Andrew Armitage
- Suomen Kuurojen Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Sini Savolainen
- Suomen Käsipalloliitto, toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen
- Suomen Latu, toiminnanjohtaja Eki Karlsson
- Suomen Liikunnan Alueet, kehityspäällikkö Heidi Pekkola
- Suomen Liikunnan Ammattilaiset, pääsihteeri Johanna Manninen
- Suomen Liitokiekkoliitto, toiminnanjohtaja Elisa Pursiainen
- Suomen Luisteluliitto, urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen
- Suomen Melonta- ja Soutuliitto, toiminnanjohtaja Juho Allonen
- Suomen NMKY:n Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Risto Koikkalainen
- Suomen Nyrkkeilyliitto, toiminnanjohtaja Marko Laine
- Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto
- Suomen Padelliitto, toiminnanjohtaja Jani Valtonen
- Suomen Painiliitto, toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen
- Suomen Painonnostoliitto, kehityspäällikkö Jarno Tiainen
- Suomen Palloliitto, pääsihteeri Marco Casagrande
- Suomen Paralympiakomitea, pääsihteeri Hilkka Pöyhönen
- Suomen Pesäpalloliitto, toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka
- Suomen Purjehdus ja Veneily, toiminnanjohtaja Jan Thorström
- Suomen Pyöräily, toiminnanjohtaja Jorma Paakkari
- Suomen Ratsastajainliitto, toiminnanjohtaja Jukka Koivisto
- Suomen Ringetteliitto, toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure
- Suomen Salibandyliitto, toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta
- Suomen Shakkiliitto, toiminnanjohtaja Marko Tauriainen
- Suomen Suunnistusliitto, toimitusjohtaja Mika Ilomäki
- Suomen Taekwondoliitto, puheenjohtaja Jenni Pohjonen
- Suomen Taitoluisteluliitto, toiminnanjohtaja Salla Mäkelä
- Suomen Tennisliitto, toimitusjohtaja Teemu Purho
- Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, pääsihteeri Riku Tapio
- Suomen Urheiluliitto, toimitusjohtaja Harri Aalto
- Suomen Voimisteluliitto, toiminnanjohtaja Maria Laakso
- Turun Seudun Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Mika Korpela
- Urhea-säätiö, toimitusjohtaja Simo Tarvonen
- Vaasanseudun Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Jens Wallin
BandyliigaToimitus ihmettelee Suomen Jääpalloliiton puuttumista allekirjoittaneiden joukosta?
Tässä pitäisi ehdottomasti myös meidän jääpalloilijoiden olla mukana – yhteisessä rintamassa muiden tahojen kanssa.
Comments (5)
Tomppa
Hyvä että ovat huolissaan,mutta kun ihmisen perusluonne on laiskuus niin ihmetellä sopii kantaako huoli tulosta.Nykyään on mahdollisuus tehdä oman kuntonsa puolesta vaikka mitä esim niinkin helppo asia kuin käveleminen,joka päivä puoli tuntia,käydä luistelemassa jne.Nykynuorilla vain on liikaa vaihtoehtoja mistä valita ja yleensä valitaan se helpoin tie tietokone pelit,puhelimen räplääminen,mopo ettei vaan rasitu jos joutuu kävelemään.Liikkuminen on erittäin tärkeää itse kun olin nuori ei ollut(onneksi)kaiken näköisiä härppäkkejä häiritsemässä vapaa-aikaa,vaan liikuttin kavereiden kanssa urheilemalla,kiekko,jääpallo,futis,ja käveltiin aina suoritus paikalle nykyään isä tai äiti tuo autolla!.Ja -70 luvulla ei ollut kuin kaksi tv kanavaa eli sekin pakotti ulos.Minkälaisessa kunnossa suuri osa nykypäivän nuorista ovat -50-60-70 vuotiaina kun jo -20 vuotiaina ollaan ”rapakunnossa”,ihmettelen vaan.
Tomppa
Kiitos taas ylimakaisista kommenteista,tämä aihe näköjään kiinnostaa todella paljon!?
Toimitus
Tomppa,
Kirjoitat tuossa ensimmäisessä palautteessasi siitä mitä monet ovat yrittäneet parantaa. Se miten siinä ollaan onnistuttu on sitten toinen juttu. Pelko tulevaisuudesta, ja kansan hyvinvoinnista on todella tärkeä asia. Kunhan sen ymmärtäisivät kaikki kauniita puheita pitävät – On aika kääriä hihat ja tehdä jotakin!
Eipä myöskään jääpallosta keskustele kuin muutama henkilö, se on surullista….
Tomppa
Kiitos vastauksesta.Kyllä kai se niin on että suurin osa porukasta viis välittää omasta kunnon hoitamisesta,ikävä kyllä asia on näin.4 miljardia vuodessa on ihan hirveä summa mitä maksetaan joka vuosi näistä haitoista,miten se sitten lasketaan en tiedä.Ihminen AINA valitsee helpoimman tien ettei vain rasitu(rulla portaat,ovet avautuvat automaattisesti)jne.Miten tähän on ajauduttu on varmasti ettei vain tarvitse nähdä vaivaa ja ettei vain mieli pahoitu.Suuri syyllinen on kaiken maailman tietokone pelit,älypuhelimet ja kaikki muu turhuudet,ja tulos näkyy!!!!.No onko näköpiirissä parannusta pahoin pelkään että yksi sukupolvi on jo menetetty,ja AI tuo vielä lisää ongelmia on ihminen sen verran pöljä että näin tulee varmasti käymään.Kommentoikaa näitä turhia huolia hyvä jääpalloväki.
Toimitus
Tomppa,
Osut jälleen oikeaan…
Nuo mainitsemasi asiat vaikuttavat, siihen lisäksi tv-kanavien lisääntyminen, verkon videopalvelut yms yms joka on vienyt ajan liikunnalta on vain kasvanut.
Kuitenkin kun esim meillä kävi läheisiä kylässä, lapset halusivat leikkiä hippaa, sulkapalloa yms ulkona tapahtuvaa liikuntaa – kukaan ei kysynyt tietokoneelle, tai sisään katsomaan telkkaria… Miksi näin? Voisiko johtua juuri “normaalista” kotitouhusta, ja kun päästään yhteen halutaan siitä “normaalista” poiketa?
Toinen huomio joka on jo vanhempi, on taannoin Nurmijärvellä pidetty jääpallotapahtuma, jossa noin reilu 100 lasta lopulta osallistui tapahtumaan.
Aluksi kukaan ei halunut edes jääpallomailaa käteen, mutta kun lupasimme palkkion ja mahdollisuuden laukoa juuri Bandyliigakynnyksellä olevalle juniorimaalivahdille – alkoi tapahtumaan – ensin 2.5, sitten jono, ja lopuksi jo kyseltiin koska Nurmijärvellä alkaa lajin säännölliset harjoitukset…
Vantaalla, Tampereelle, Kuopiossa yms paikkakunnilla on kenttiä – MEIDÄN tulisi tukea alueellisia toimijoita, jotta lajimme saadaan nousuun…
Laittakaa mielipiteitänne, mitä esim seurat voisivat tehdä jotta suunta muuttuisi… Tompan näkemyksiin on helppo yhtyä!