Helsingin kaupunki tappaa alueen jääpallon?

Otsikko on raflaava, mutta valitettavasti täyttä totta..

Jo vuodesta 2008 lähtien BandyliigaToimitus on ollut mukana seuraamassa suomalaisen jääpallon, ja erityisesti helsinkiläisen jääpallon, kehitystä.

Nykyään Helsingin kaupungin jääpallolle osoittama tuki ei ole yhtä vahvaa kuin aiemmin. Tämä on harmi, sillä jääpallo on ollut vuodesta 1907 alkaen tärkeä osa kaupungin urheilukulttuuria.

Vielä Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramon aikana jääpalloa kohdeltiin asiallisesti. Vuonna 2015 järjestetty “yllättävä” Bandyliigan finaali Helsingissä oli suuri menestys. Helsingin kaupunki osoitti sitoutumisensa tapahtuman onnistumiseen rakentamalla lähes tuhannen katsojan lisäkatsomon Kallion kentälle. Rauramon kanssa myös jääpallohalli keskustelut sujuivat erittäin positiivisissa merkeissä – jäi jopa tunne, että Rauramo halusi hankkeen onnistuvan, ja olevan Helsingin kaupungille tärkeää.

Helsingin Kaupunki ei pidä jääpallosta?

Verrattuna Rauramon aikaan, jolloin jääpallo sai kaupungilta merkittävää tukea, on lajin asema nykyään heikentynyt. Tämä näkyy muun muassa Botnian ja HIFK:n Luisteluhallihankkeessa, ja seurojen kohtelussa jäävuorojen osalta.

Kun katsomme menneitä vuosia niin HIFK:n viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Seura on joutunut pelaamaan kaksi kokonaista kautta vieraskentällä Oulunkylässä Kallion kentän ongelmien vuoksi. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Kallion tekojään jäädytys on viivästynyt useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut seuran harjoittelua ja kilpailemista.

Helsingin jalkapalloon panostetaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin jääpalloon. Miksi jääpallo, joka on pitkään ollut osa kaupungin urheilukulttuuria, kohdataan näin?

Kallion kentän ongelmat eivät ole vain HIFK:n ongelma, vaan ne heijastuvat koko helsinkiläiseen jääpalloiluun. Kun seurat eivät pääse harjoittelemaan ja pelaamaan kunnolla, se vaikuttaa juniorityöhön, pelaajien motivaatioon ja lopulta koko lajin suosioon.

HIFK:n kotiotteluita on aikoinaan jouduttu siirtämään jopa Porvooseen, koska Helsingin kaupungin jääolosuhteet ovat olleet täysin epäluotettavat. Vuodesta toiseen toistuvat ongelmat jäädytyksessä & kenttien korjauksilla ovat vakava uhka koko Bandyliigan toiminnalle.

Botnia Oulunkylässä on myös joutunut kärsimään omalta osaltaan suuresti Helsingin kaupungin jääolosuhteiden puutteista. Joka kerta kun HIFK:n harjoittelu & ottelut on siirretty Oulunkylään, se on aiheuttanut merkittäviä haasteita, vuorojen muutoksia, ja huonoja jääaikoja. Vaikka Oulunkylän pidempi kenttä on mahdollistanut edustusjoukkueen ja juniorien yhteisharjoitukset, on turvallisuus vaarantunut täysin suojaverkottoman kentän vuoksi. Nopeasti lentävät pallot ja suuri kokovertailu pelaajien välillä luovat vakavan riskin vakavista vammoista.

Mikä on tilanne kaudella 2024-25

Helsingissä jääpallon pelaaminen kaudella 2024-25 näyttää haasteelliselta Oulunkylän tekojään ja jäähallin remontin vuoksi. Kun tilaa on rajallisesti ja eri lajien vuorot kilpailevat keskenään, on ymmärrettävää, että jääpallon pelaajat kokevat, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästi.

Kallion kenttä on toki vaihtoehto, mutta jos vuorot eivät ole toivottuja ja kaupungin antamat määräykset ovat huonoja, tilanne on hankala. Luisteluareenan valmistuminen olisi varmasti helpottanut tilannetta ja tarjonnut lisätilaa jääpallolle ja muille talvilajeille.

Kaupungin kanssa on ollut keskusteluja & neuvotteluja, jotka voisivat parantaa tilannetta – Valitettavasti Helsingin kaupunki näkee jääpallon täysin erilaisena, kun lajin harrastajat ja seurat. Kaupunki ei näytä ymmärtävän että Helsingissä jääpallon pääsarjaa pelaa 2 joukkuetta. Sekä sitä, että kyseessä on kuitenkin Suomen vanhin joukkuelaji talvisin. Nykyisiä laji-ihmisiä ei enää pidetä minään, ja lajille voi tehdä mitä vaan…

Voisiko ehkä vaihtoehtoisia malleja tutkia? Ei on ollut tiukka Helsingin kaupungin vastaus.

BandyliigaToimitus tuskailee surullisena tilannetta…

Jääpallohalli Helsinkiin mahdoton yhtälö?

BandyliigaToimituksen päätoimittajan mukaan Helsingin kaupungille Luisteluarrenahanke on ollut näennäinen jo alusta alkaen. Vaikka hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, ei kaupungin toimet ole osoittaneet aitoa halua toteuttaa Luisteluareenaa.

Jääpalloyhteisö on aktiivisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun ja esittänyt kaupungille lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta konkreettisia edistysaskeleita ei ole nähty (alla ehdotuksia).

• Velodromin kattaminen ylipainehallilla – Hylätty Kaupungin toimesta
• Mustikkamaalle tekojään rakentaminen, ja kattaminen ylipaine hallilla – Hylätty Kaupungin toimesta
• Käpylän kentälle ylipainehalli – Hylätty Kaupungin toimesta
• Olemassa olevan tekojään (Kontula, Jätkäsaari) jatkaminen ja kattaminen ylipaine- tai vahvemmalla hallilla – Hylätty Kaupungin toimesta
• Oulunkylän tekojään kattaminen – Hylätty Kaupungin toimesta
• Kivikon hiihtohallin muuttaminen luistelulle, ja viereen jääpallohallin rakentaminen – Hylätty Kaupungin toimesta
• Malmille halli, hotelli, kauppakeskus, ja asuntorakentamista – Hylätty Kaupungin toimesta
• Malmille halli, ja yritys- ja päivittäistavara myymälöillä – Hylätty Kaupungin toimesta
• Pikaluistelijoiden kanssa yhteishanke Roihupeltoon – Hylätty Kaupungin toimesta

Jääpalloyhteisö on esittänyt Helsingin kaupungille lukuisia, monipuolisia yhteistyömalleja Luisteluareenan rakentamiseksi, mutta kaikki hankkeet on toistuvasti hylätty. Tämä herättää kysymyksen: miksi? Kun tarjolla on ollut niin monia erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja, ei kaupungin viittaaminen taloudellisiin syihin enää vakuuta. On syytä epäillä, että taustalla on muita, syvällisempiä syitä.

Jääpalloilijoiden on tunnustettava ettei Helsinkiin haluta jääpallohallia – valitettavasti, tämä on todella surullista…

Helsingin nykyinen jäätilanne on seuraava:

Jäähallit

• Vuosaaren jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Salmisaaren jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Pirkkolan Jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Paloheinän jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Oulunkylän Jäähalli – Suljettu – Helsingin kaupunki omistaa
• Myllypuron jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Malmin jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Kaarelan jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Herttoniemen jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Helsingin jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa
• Helsinki Areena – Suljettu – Omistus Venäjällä
• Kivikon Jäähalli – Helsingin kaupunki omistaa – Tämän toteuttaminen oli jääpalloilijoiden ehdotus, jo vuonna 2011 – nyt toteutetaan ilman jääpallo/Luisteluareenaa.

Tekojäät

• Oulunkylän tekojää – Suljettu – Helsingin kaupunki omistaa
• Kallion tekojää – Jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa
• Kontulan tekojää – Jääpalloa, juniorit – Helsingin kaupunki omistaa
• Jätkäsaaren Tekojää – Jääpalloa, juniorit – Helsingin kaupunki omistaa
• Käpylän Tekojää – Ei jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa
• Lassilan Tekojää – Ei jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa
• Johanneksen puisto – Ei jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa
• Pukinmäen Tekojää – Ei jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa
• Lauttasaaren Urheilupuisto -Ei jääpalloa – Helsingin kaupunki omistaa

Helsingin kaupungilla on siis lähes 100% monopoli jäiden suhteen – vaikuttaako tämä kaupungin tahtotilaan?

Yritimme saada vastauksia Helsingin kaupungilta…

Pyysimme kommentteja Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä, han vastaisi kysymyksiimme näin: “Kysymyksenne ovat viranhaltijoiden päätösvallassa olevia operatiivisia asioita, Suosittelen lähestymään heitä“

Tavoittelimme tämän jälkeen Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiämme. Hän ei BandyliigaToimitukselle vastannut…

Saimme kuitenkin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnasta eräältä siellä mukana olevalta lyhyen kommentin liittyen asiaan. “Sinällään olen samaa mieltä siitä, että urheiluhankkeiden edistäminen ei ole sujunut täysin mallikkaasti pääkaupungilta, jossa tulisi olla laajasti mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Seuraavalla valtuustokaudella prioriteettina täytyy olla se, että pystymme löytämään tasapainon luontoarvojen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien välillä. Tämä liittyy niin pienilmailuun kuin myös jäälajeihin“. 

Loppukommentit

Toivoisimme hedelmällistä keskustelua, ja selkeitä ohjeita Helsingin kaupungilta pääkaupungin jääpalloihmisille, jolla Luisteluhanke olisi myös Helsingin kaupungin puolelta hyväksyttävissä, ja yhteinen näkemys, rakentaminen, ja tulevaisuus olisivat yhdessä valoisia…