BandyLiigaUutiset

Oulunkylän tekojääradan kattaminen nousi jälleen esiin

Keskustelussa tarvitaan avoimuutta ja oikeita mittasuhteita Helsingin Sanomat uutisoi tänään Oulunkylän tekojääradan kattamishankkeesta uutena avauksena. Jääurheilun näkökulmasta asia on tärkeä ja kannatettava, mutta keskustelussa olisi syytä tuoda esiin myös se, että kyseinen vaihtoehto ei ole uusi. Oulunkylän tekojääradan kattaminen on ollut esillä jo vuosien ajan, mutta Helsingin kaupungin suunnitelmissa se ei ole tähän mennessä edennyt hyväksyttynä ratkaisuna. Helsingin Oulunkylän tekojäärata haluttaisiin kattaa, jotta jääpalloilijat, pikaluistelijat, luisteluseurat, koululaiset ja tavalliset kaupunkilaiset saisivat nykyistä säävarmemman harjoittelu- ja liikuntapaikan. Helsingin Sanomien mukaan hankkeen taustalla ovat muun muassa jääpalloseurat HIFK ja Vesta, Jääpalloliitto, Luisteluliitto, Jääkiekkoliitto ja Olympiakomitea. Kattamisen kustannusarvioksi on esitetty noin 10–15 miljoonaa euroa, kun viereiselle alueelle suunnitellun uuden jäähallin hinnaksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa (vanha ollaan purkamassa). Ajatus on sinänsä hyvä ja jääurheilun näkökulmasta erittäin perusteltu. Katettu tekojäärata pidentäisi jääkautta, parantaisi harjoitteluolosuhteita ja loisi Helsinkiin tilan, joka palvelisi jääpallon lisäksi pikaluistelua, kaukalolajeja, koululaisluistelua ja yleisöluistelua. Kyse ei ole uudesta ideasta Oulunkylän tekojääradan kattamista ei voida pitää varsinaisesti uutena hankkeena. Se on ollut esillä jo pitkään erilaisissa keskusteluissa ja selvityksissä. Kun Oulunkylä ei ole edennyt kaupungin puolelta jääurheilun halliratkaisuna, luisteluväki on vuosien varrella joutunut esittämään myös muita mahdollisia sijainteja, kuten Mustikkamaata, Käpylän Velodromia, Pirkkolaa, Kivikkoa, Vuosaarta, Malmia, Myllypuroa ja Roihupeltoa. Nyt keskustelu on palannut jälleen Oulunkylään. Tässä ei ole mitään väärää. Oulunkylä on historiallisesti tärkeä jääpallon ja luistelun paikka. Tekojääradalla on pelattu jääpalloa vuosikymmeniä, ja alueella on valmis jääurheilun perinne. Mutta samalla olisi reilua sanoa ääneen, että kyse on vanhasta vaihtoehdosta, joka on ollut pitkään tiedossa, ei täysin uudesta avauksesta. Myös Bandyliiga.fi on aiemmin nostanut esiin, että Oulunkylän kaavaluonnos voi tehdä tekojään kattamisesta erittäin vaikeaa, jos alueelle suunnitellaan samanaikaisesti stadionia, asuntoja ja muita toimintoja. Oulunkylää ei kehitetä tyhjiössä Oulunkylän urheilupuiston tulevaisuus on laajempi kysymys kuin pelkkä tekojääradan kattaminen. Alueelle on kaavailtu myös Gnistanin jalkapallostadionia, asuntoja ja muuta kaupunkirakennetta. Siksi on ymmärrettävä, että päätöksenteko ei tapahdu vain yhden lajin tai yhden hankkeen näkökulmasta. Tärkeä kysymys on, miten Helsingin kaupunki haluaa kehittää Oulunkylän urheilupuistoa yhdessä alueen asukkaiden, seurojen ja muiden käyttäjien kanssa. Aiemmissa asukastilaisuuksissa jääpallon ääni ei ole ollut erityisen vahva. Paikalla on ollut jääpallon puolustajia, mutta kokonaisuutena asukkaiden kiinnostus on näyttänyt kohdistuvan muihin asioihin. Tämä on jääpalloväen kannalta karu mutta tärkeä havainto. Jos jääurheilun olosuhteita halutaan puolustaa, asia pitää pystyä perustelemaan myös niille kaupunkilaisille, jotka eivät itse seuraa jääpalloa tai pikaluistelua. Tenniskeskustelu kertoo mittasuhteista Helsingin Sanomien jutun jälkeen ensimmäisessä lukijakommentissa oltiin huolissaan Oulunkylän tenniskentistä. Kommentissa annettiin ymmärtää, että Helsingissä tenniskenttiä olisi vähän ja että niitä oltaisiin viemässä pois. Tässä kohtaa mittasuhteet on hyvä palauttaa keskusteluun. Helsingissä on julkisen kartta-aineiston mukaan noin 118 tenniskenttää, kun mukaan lasketaan sekä sisä- että ulkokentät. Helsingin kaupungin omilla sivuilla todetaan, että kaupungilla on noin 80 tenniskenttää eri liikuntapuistoissa. Lisäksi kaupungin mukaan kesäkaudella 2026 yli 20 ulkotenniskenttää on varattavissa Varaamo-palvelussa. Kun mukaan otetaan koko pääkaupunkiseutu, tenniskenttien määrä nousee noin kahteensataan. Vertailu jääurheiluun on pysäyttävä. Jääpallolle tai pikaluistelulle ei löydy koko Suomesta yhtään hallia. Helsingissä ulkotekojääkenttiä on käytännössä vain muutama, ja nekin ovat yhtä aikaa käytössä vain lyhyen talvikauden ajan, arviolta noin joulukuun puolivälistä helmikuun loppuun, jos sääolosuhteet sen sallivat. Kyse ei ole siitä, että tennis olisi jääpallon vastustaja. Ei tietenkään ole. Tennis on hieno laji ja tarvitsee omat olosuhteensa. Mutta jos Helsingissä on yli sata tenniskenttää ja koko pääkaupunkiseudulla lähes kaksisataa, samalla kun jääpallolla ja pikaluistelulla ei ole yhtään hallia koko Suomessa, keskustelussa olisi hyvä säilyttää oikeat mittasuhteet. Jääurheilun ongelma on säävarmuus Oulunkylän kattamisen ydin ei ole vain jääpallon kilpailutoiminta. Kyse on myös lasten ja nuorten luistelutaidosta, koululaisluistelusta, yleisöluistelusta, pikaluistelusta, harrasteliikunnasta ja siitä, säilyykö Helsingissä aito mahdollisuus harrastaa perinteisiä jääurheilulajeja. Ilmastonmuutos tekee Etelä-Suomen talvista entistä epävarmempia. Ulkotekojäiden kaudet lyhenevät, jäädytys vaikeutuu ja sääolosuhteet vaihtelevat. Jos jääurheilulle ei rakenneta säävarmoja olosuhteita, kyse ei ole vain yksittäisten seurojen ongelmasta, vaan koko luistelukulttuurin kaventumisesta. Tässä mielessä katettu tekojäärata voisi olla Helsingille enemmän kuin urheilupaikka. Se voisi olla jääurheilun “uimahalli” — matalan kynnyksen paikka, jossa kaupunkilaiset pääsevät jäälle säästä riippumatta. Kaupungilta tarvitaan selkeä linja Helsingin kaupungin näkökulmasta kysymys on vaikea. Oulunkylässä on monta päällekkäistä intressiä: jalkapallo, jääurheilu, asuminen, liikenne, asukkaiden arki, maisema, turvallisuus ja rakentamismääräykset. Siksi keskustelussa ei pidä tyytyä vastakkainasetteluun. Ei riitä, että sanotaan kattamisen olevan mahdotonta valaisinpylväiden, tilanpuutteen tai maisemavaikutusten vuoksi. Mutta ei myöskään riitä, että todetaan kattamisen olevan hyvä idea ja oletetaan sen ratkaisevan kaiken. Tarvitaan avoin vertailu: Mitä Oulunkylään oikeasti mahtuu?Miten asuminen, stadion, tekojäärata ja muut liikuntapalvelut sovitetaan yhteen?Mitä palomääräykset, huoltoyhteydet ja rakennustekniikka tarkoittavat käytännössä?Mikä olisi kattamisen todellinen kustannus?Kuka sen maksaisi?Miten käyttövuorot jaettaisiin?Miten tavalliset kaupunkilaiset, koulut ja seurat hyötyisivät? Näihin kysymyksiin tarvitaan selkeät vastaukset. Suoraa puhetta tarvitaan enemmän Jääurheilun kannalta Oulunkylän tekojääradan kattaminen olisi merkittävä parannus. Se voisi olla kustannuksiltaan järkevämpi ratkaisu kuin uuden jäähallin rakentaminen, ja se palvelisi useita käyttäjäryhmiä yhtä aikaa. Mutta samalla on tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kyse ei ole uudesta ideasta. Kyse on pitkään esillä olleesta vaihtoehdosta, jota Helsingin kaupunki ei ole tähän mennessä vienyt eteenpäin hyväksyttynä ratkaisuna. Kyse ei myöskään ole vain jääpallosta. Kyse on koko Helsingin jääurheilun tulevaisuudesta. Jos Oulunkylä halutaan rakentaa uudella tavalla, päätös pitää tehdä avoimesti ja kokonaisuutta katsoen. Jos tekojääradan kattaminen ei kaupungin mielestä ole mahdollista, se pitää perustella uskottavasti. Jos se taas on mahdollista, se pitää ottaa vakavasti mukaan suunnitteluun ennen kuin alueen muut ratkaisut tekevät sen mahdottomaksi. Jääpallo ei tarvitse erivapauksia. Se tarvitsee reilun käsittelyn. Ja ennen kaikkea se tarvitsee sen, että keskustelussa puhutaan totta, katsotaan kokonaisuutta ja muistetaan mittasuhteet. Mitkä asiat ovat Oulunkylässä haasteena? Oulunkylän luisteluareenan kannalta keskeisimmät avoimet kysymykset liittyvät kaavaan, asuinrakentamisen läheisyyteen, palo- ja pelastusturvallisuuteen, meluun, huoltoliikenteeseen sekä siihen, miten alueen eri käyttäjät sovitetaan yhteen. Mikään näistä ei välttämättä ole ylitsepääsemätön este, mutta ne ovat asioita, joita ei voi ohittaa pelkillä yleisillä tavoitteilla tai hyvällä tahdolla. Jos Oulunkylään suunnitellaan samanaikaisesti asuntoja, jalkapallostadionia, tekojääradan kattamista ja muuta liikuntarakentamista, kokonaisuus täytyy ratkaista kaavallisesti, teknisesti ja taloudellisesti uskottavalla tavalla. Luisteluareenan toteutuminen riippuu lopulta siitä, löytyykö hankkeelle selkeä kaupungin hyväksyntä ja sellainen suunnitelma, joka täyttää rakentamisen, turvallisuuden, ympäristön ja alueen asukkaiden kannalta välttämättömät ehdot. Jos nämä kysymykset pystytään ratkaisemaan avoimesti ja uskottavasti, Oulunkylän kattaminen voi olla realistinen ja erittäin tarpeellinen hanke. Huom! Uutista Päivitetty 21:00 muutamalla paikalla (Mustikkamaata, Käpylän Velodromia, Pirkkolaa, Kivikkoa, Vuosaarta), johon luisteluareenaa…

BandyLiigaUutiset

Harrastejääpallo ajetaan ahtaalle Helsingissä

Tämä ei ole enää vahinko, tämä on linja Helsingin piirin harrastejääpallo on ajautunut kaudella 2025–2026 tilanteeseen, jota joukkueet kuvaavat poikkeuksellisen raskaaksi ja turhauttavaksi. Kenttäkapasiteetin, jääolosuhteiden ja kaupungin linjausten yhdistelmä on johtanut siihen, että sarjatoiminta on käytännössä käynnistynyt vasta tammikuussa 2026 – ja osa joukkueista kieltäytyy pelaamasta määrätyllä Jätkäsaaren kentällä turvallisuussyistä. Taustalla vaikuttaa päätöksenteko, jonka seurauksena Kallion (Brahenkenttä) ja Oulunkylän kenttävuoroja on priorisoitu jääpallon osalta vain Bandyliigan otteluille ja harjoittelulle, mikä on supistanut harraste- ja piiritoiminnan mahdollisuuksia. Jo kauden käynnistyessä nämä linjaukset herättivät ihmetystä, ja varsinkin se kun pikaluisteluseurat tarjosivat jääpallolle vuoroja – koska he olivat saaneet sellaisia vuoroja joita he eivät edes olleet hakeneet – tämä kiellettiin jyrkästi kaupungin toimesta. (uutisen kuva luotu tekoälyllä) Ottelut peruttiin ennen vuodenvaihdetta – kausi lähti liikkeelle vasta tammikuussa Harrastejoukkueiden mukaan kaikki ottelut, jotka oli merkitty pelattavaksi ennen vuoden vaihdetta, peruuntuivat jäänpuutteen vuoksi. Kun peli-ikkuna kapenee, otteluohjelma kasautuu, harjoittelu vaikeutuu ja koko sarjatoiminta muuttuu “selviytymistaisteluksi”. Samaan aikaan kenttien jäälaatu on ollut joukkueiden arvion mukaan heikko, ja pelitapahtumia on jouduttu arvioimaan uudelleen myös turvallisuuden näkökulmasta. Joukkueet kieltäytyvät Jätkäsaaren tekojäästä: “Kentän kunto on hengenvaarallinen” Yksi kiistan ytimistä on Jätkäsaaren tekojää, joka on tammikuun & helmikuun ollut harrastejääpallon pääkenttä. Nyt joukkueet kertovat kieltäytyneensä pelaamisesta siellä, koska jääolosuhteet koetaan vaarallisiksi. Pelaajien viesti on yksiselitteinen: jos loukkaantumisriski nousee kohtuuttomaksi, sarjapisteet eivät ole riskin arvoisia. “17 vuotta ehdotuksia, maksuja ja torppauksia” – halliratkaisujen neuvottelut ovat pysähtyneet seinään Harrastejääpallon piirissä katkeruutta lisää se, että keskustelua halli- ja sisäolosuhteista on käyty pitkään. BandyliigaToimitus kertoo olleensa mukana neuvottelemassa luisteluväelle halliratkaisua, jossa myös jääpalloa voitaisiin pelata sisällä – jopa ympärivuotisesti. Tavoitteena on ollut löytää malli, jossa eri lajien tarpeet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samassa kokonaisuudessa olisi järkeä sekä urheilun että kaupungin näkökulmasta. Toimijoiden mukaan Helsingin kaupunki on torpannut vuosien varrella kymmeniä esityksiä – pieniä ja suuria – eikä etenemistä ole syntynyt, vaikka ehdotuksia on hiottu ja viety neuvottelupöytiin toistuvasti. Lisäksi kerrotaan, että kaupungille on useasti maksettu tonttien varausmaksuja, mutta hankkeet eivät ole edenneet toteutukseen, vain ja ainoastaan kaupungin ne torpatessa. Nyt mukaan nousee myös vakavia väitteitä neuvottelukäytännöistä: Toimijoiden tulkinta on poikkeuksellisen suorasukainen: heidän mukaansa kyse ei ole enää epäonnesta tai yksittäisestä kielteisestä päätöksestä, vaan asiattomasta kohtelusta ja syrjinnästä. “17 vuoden yrittämisen jälkeen maku on katkera. Tämä on ollut rahastusta, huijaamista – ja siltä näyttää, että näin se jatkuu, jääpalloväen ponnisteluista huolimatta”, eräs hankkeen parissa pitkään työskennellyt tiivistää. Miksi Helsinki tappaa harrastejääpallon – ja onko tämä tasa-arvoista? Helsingin kaupunki profiloituu liikunta- ja tapahtumakaupunkina, mutta harrastejääpallon näkökulmasta arki näyttää toisenlaiselta. Kun samaan aikaan: kysymys kuuluu: missä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus harrasteliikunnassa? Tässä ei ole kyse vain jääpallosta lajina. Harrastetoiminta on monessa lajissa se kivijalka, joka tuottaa pelaajat, valmentajat, tuomarit, seuratoimijat ja yhteisöllisyyden. Kun se kivijalka heikennetään, seuraukset näkyvät vuosiksi eteenpäin. Harrasteväen kriittinen johtopäätös on kova: “Helsinki ei ole liikuntakaupunki – vaikka se niin väittää.” Mitä nyt vaaditaan: avoimuutta, turvallisuutta ja reiluja pelisääntöjä Harrastejääpallon toimijat vaativat tilanteeseen välittömiä korjauksia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä: Harrastejääpallo ei pyydä erivapauksia – se pyytää samaa, mitä kaupunki sanoo tavoittelevansa: mahdollisuutta liikkua, harrastaa ja pelata turvallisesti. Jos nämä perusasiat eivät Helsingissä toteudu, on perusteltua kysyä ääneen, miksi kaupunki toimii tavalla, joka näyttää ulospäin siltä, että se hiljaisesti ajaa lajin ulos.

BandyLiigaUutiset

Helsingin kaupunki tappaa alueen jääpallon?

Otsikko on raflaava, mutta valitettavasti täyttä totta.. Jo vuodesta 2008 lähtien BandyliigaToimitus on ollut mukana seuraamassa suomalaisen jääpallon, ja erityisesti helsinkiläisen jääpallon, kehitystä. Nykyään Helsingin kaupungin jääpallolle osoittama tuki ei ole yhtä vahvaa kuin aiemmin. Tämä on harmi, sillä jääpallo on ollut vuodesta 1907 alkaen tärkeä osa kaupungin urheilukulttuuria. Vielä Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramon aikana jääpalloa kohdeltiin asiallisesti. Vuonna 2015 järjestetty “yllättävä” Bandyliigan finaali Helsingissä oli suuri menestys. Helsingin kaupunki osoitti sitoutumisensa tapahtuman onnistumiseen rakentamalla lähes tuhannen katsojan lisäkatsomon Kallion kentälle. Rauramon kanssa myös jääpallohalli keskustelut sujuivat erittäin positiivisissa merkeissä – jäi jopa tunne, että Rauramo halusi hankkeen onnistuvan, ja olevan Helsingin kaupungille tärkeää. Helsingin Kaupunki ei pidä jääpallosta? Verrattuna Rauramon aikaan, jolloin jääpallo sai kaupungilta merkittävää tukea, on lajin asema nykyään heikentynyt. Tämä näkyy muun muassa Botnian ja HIFK:n Luisteluhallihankkeessa, ja seurojen kohtelussa jäävuorojen osalta. Kun katsomme menneitä vuosia niin HIFK:n viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Seura on joutunut pelaamaan kaksi kokonaista kautta vieraskentällä Oulunkylässä Kallion kentän ongelmien vuoksi. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Kallion tekojään jäädytys on viivästynyt useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut seuran harjoittelua ja kilpailemista. Helsingin jalkapalloon panostetaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin jääpalloon. Miksi jääpallo, joka on pitkään ollut osa kaupungin urheilukulttuuria, kohdataan näin? Kallion kentän ongelmat eivät ole vain HIFK:n ongelma, vaan ne heijastuvat koko helsinkiläiseen jääpalloiluun. Kun seurat eivät pääse harjoittelemaan ja pelaamaan kunnolla, se vaikuttaa juniorityöhön, pelaajien motivaatioon ja lopulta koko lajin suosioon. HIFK:n kotiotteluita on aikoinaan jouduttu siirtämään jopa Porvooseen, koska Helsingin kaupungin jääolosuhteet ovat olleet täysin epäluotettavat. Vuodesta toiseen toistuvat ongelmat jäädytyksessä & kenttien korjauksilla ovat vakava uhka koko Bandyliigan toiminnalle. Botnia Oulunkylässä on myös joutunut kärsimään omalta osaltaan suuresti Helsingin kaupungin jääolosuhteiden puutteista. Joka kerta kun HIFK:n harjoittelu & ottelut on siirretty Oulunkylään, se on aiheuttanut merkittäviä haasteita, vuorojen muutoksia, ja huonoja jääaikoja. Vaikka Oulunkylän pidempi kenttä on mahdollistanut edustusjoukkueen ja juniorien yhteisharjoitukset, on turvallisuus vaarantunut täysin suojaverkottoman kentän vuoksi. Nopeasti lentävät pallot ja suuri kokovertailu pelaajien välillä luovat vakavan riskin vakavista vammoista. Mikä on tilanne kaudella 2024-25 Helsingissä jääpallon pelaaminen kaudella 2024-25 näyttää haasteelliselta Oulunkylän tekojään ja jäähallin remontin vuoksi. Kun tilaa on rajallisesti ja eri lajien vuorot kilpailevat keskenään, on ymmärrettävää, että jääpallon pelaajat kokevat, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästi. Kallion kenttä on toki vaihtoehto, mutta jos vuorot eivät ole toivottuja ja kaupungin antamat määräykset ovat huonoja, tilanne on hankala. Luisteluareenan valmistuminen olisi varmasti helpottanut tilannetta ja tarjonnut lisätilaa jääpallolle ja muille talvilajeille. Kaupungin kanssa on ollut keskusteluja & neuvotteluja, jotka voisivat parantaa tilannetta – Valitettavasti Helsingin kaupunki näkee jääpallon täysin erilaisena, kun lajin harrastajat ja seurat. Kaupunki ei näytä ymmärtävän että Helsingissä jääpallon pääsarjaa pelaa 2 joukkuetta. Sekä sitä, että kyseessä on kuitenkin Suomen vanhin joukkuelaji talvisin. Nykyisiä laji-ihmisiä ei enää pidetä minään, ja lajille voi tehdä mitä vaan… Voisiko ehkä vaihtoehtoisia malleja tutkia? Ei on ollut tiukka Helsingin kaupungin vastaus. BandyliigaToimitus tuskailee surullisena tilannetta… Jääpallohalli Helsinkiin mahdoton yhtälö? BandyliigaToimituksen päätoimittajan mukaan Helsingin kaupungille Luisteluarrenahanke on ollut näennäinen jo alusta alkaen. Vaikka hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, ei kaupungin toimet ole osoittaneet aitoa halua toteuttaa Luisteluareenaa. Jääpalloyhteisö on aktiivisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun ja esittänyt kaupungille lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta konkreettisia edistysaskeleita ei ole nähty (alla ehdotuksia). Jääpalloyhteisö on esittänyt Helsingin kaupungille lukuisia, monipuolisia yhteistyömalleja Luisteluareenan rakentamiseksi, mutta kaikki hankkeet on toistuvasti hylätty. Tämä herättää kysymyksen: miksi? Kun tarjolla on ollut niin monia erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja, ei kaupungin viittaaminen taloudellisiin syihin enää vakuuta. On syytä epäillä, että taustalla on muita, syvällisempiä syitä. Jääpalloilijoiden on tunnustettava ettei Helsinkiin haluta jääpallohallia – valitettavasti, tämä on todella surullista… Helsingin nykyinen jäätilanne on seuraava: Jäähallit Tekojäät Helsingin kaupungilla on siis lähes 100% monopoli jäiden suhteen – vaikuttaako tämä kaupungin tahtotilaan? Yritimme saada vastauksia Helsingin kaupungilta… Pyysimme kommentteja Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä, han vastaisi kysymyksiimme näin: “Kysymyksenne ovat viranhaltijoiden päätösvallassa olevia operatiivisia asioita, Suosittelen lähestymään heitä“ Tavoittelimme tämän jälkeen Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiämme. Hän ei BandyliigaToimitukselle vastannut… Saimme kuitenkin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnasta eräältä siellä mukana olevalta lyhyen kommentin liittyen asiaan. “Sinällään olen samaa mieltä siitä, että urheiluhankkeiden edistäminen ei ole sujunut täysin mallikkaasti pääkaupungilta, jossa tulisi olla laajasti mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Seuraavalla valtuustokaudella prioriteettina täytyy olla se, että pystymme löytämään tasapainon luontoarvojen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien välillä. Tämä liittyy niin pienilmailuun kuin myös jäälajeihin“.  Loppukommentit Toivoisimme hedelmällistä keskustelua, ja selkeitä ohjeita Helsingin kaupungilta pääkaupungin jääpalloihmisille, jolla Luisteluhanke olisi myös Helsingin kaupungin puolelta hyväksyttävissä, ja yhteinen näkemys, rakentaminen, ja tulevaisuus olisivat yhdessä valoisia…

BandyLiigaUutiset

Koominen uutinen Helsingistä

Brahenkenttä avataan talvilomaviikolla luonnonjäänä Kunnostettavana oleva Kallion urheilukenttä, eli Brahenkenttä, avataan maanantaina 21.2.2022 yleisöluistelulle säävarauksella ja niin sanottuna luonnonjäänä, eli kentän jäädytyskoneisto ei ole käytössä. Brakun yleisöluisteluajat ovat joka päivä kello 10.00-18.00, ja kentällä luistellaan niin kauan kuin sääolosuhteet sallivat ja jäällä luistelu on turvallista. Kentän tilannetietoja voi seurata osoitteesta ulkoliikunta.fi. Brahenkentällä on meneillään kunnostus, jossa on päivitetty tekojääkentän maan alla olevia jäädytysputkia ja niitä pyörittävän konehuoneen käyttöjärjestelmää. Brahenkentän kunnostus tehdään, koska Brahenkentällä on ollut aiempina vuosina haasteita kentän jäädyttämisen kanssa. Mittavat kunnostustyöt alkoivat lokakuussa 2021, ja niiden ennakoitiin valmistuvan joulukuun puolenvälin tienoilla. Brahenkentän kunnostaminen on valitettavasti viivästynyt, koska alkuperäisiin suunnitelmiin kuulumattomat jäädytysputkisto konehuoneeseen ja siellä olevat pumput oli uusittava. Nämä lisätyöt ja niihin liittyvät materiaalien toimitusvaikeudet ovat viivästyttäneet Brakun avaamista. Perinteisesti jääpallojoukkueet ovat Brahenkentällä harjoitelleet ja pelanneet sarjapelejään, mutta tänä talvena kenttä ei vielä sovellu jääpallon ottelu- tai harjoituskäyttöön. Kenttäalueella viimeistellään vielä valaistusta, kaapelivetoja ja maanmuokkaustöitä, kuten asfaltointeja ja muita pintojen tasoituksia. Täksi talvikaudeksi jääpalloseuroille on järjestetty korvaavia peli- ja harjoitteluvuoroja Käpylästä, Jätkäsaaresta ja Oulunkylästä. Eipähän Helsingissä enää ainakaan Bandyliigajoukkueet kärsi jääpulasta 🙂

BandyLiigaUutiset

Farssi Helsingissä jatkuu

HIFK – Botnia ottelun piti käynnistyä klo: 19.00 Nyt kentällä hääräävät (klo:19.15) kaupungin työntekijät ja yrittävät korjata jäätä. Braku tunaroitiin koko kaudeksi remonttiin, mikä olisi voitu oikeasti tehdä jo kesällä. Tälläkertaa ei Oulunkylän jää kestä! Pitäisiko Helsingin joukkueiden kysyä Vantaalta, tai Espoolta pelipaikkaa? Kyseisissä kaupungeissa yleisöluistellaan täysillä. Pitäisikö asialle tehdä jotakin? Halli helsinkiin? Asialle ei enää voi kun nauraa! Niin usein Helsingissä jääpallo jää kaupungin rattaisiin, jalkoihin, tai pöytälaatikkoon. Muut lajit menevät vasemmalta ja oikealta ohitse kenttineen, ja tiloineen. Olisiko vihdoin kaupungin myönnettävä luvat hallin rakentamiselle? Näin ei voi jatkua enää! Kaupungin päättäjät, ymmärtäkää jo lajin todella surkeat olosuhteet, joita lajin taustahenkilöt ovat hallin muodossa viemässä eteenpäin, ettei enää jouduta tähän joka vuosi ulkona vaivaavaan ongelmaan. Tämä on viimeisen 10 talven aikana, jo 4 vai 5? talvi kun ongelmat ovat olleet lähes mahdottomat! Helsingin kaupunki saa kohta kunnian Suomessa yli 115 vuotta pelatun lajin hautaamisesta, surullista… PÄIVITYS 19:50 PELI ON PERUUTETTU! Siirtyy uuteen ajankohtaan! Ottelua ei pystytä pelaamaan, ja se siirretään!! – Kiitos Helsingin kaupunki! Virallinen tieto kertoo että jäässä on vaarallisia railoja, ja epävirallinen että jäädytyskone jumittui paikoilleen ja siitä kohdasta jää meni pilalle. Oli niin tai näin, kertakaikkiaan näin ei voi vain enää jatkua! Korvaako Kaupunki aiheutuneet järjestysvalvojien, kassahenkilökunnan, tuomareiden, yms muut kulut järjestävälle seuralle? BandyliigaToimituksessa ollaan hyvin surullisia ja toivotaan että muualla Suomessa ymmärretään arvostaa myös lajia nimeltään jääpallo. Uskokaa tai älkää, jääpallo on kuitenkin Suomen vanhin joukkuejääurheilulaji koko Suomessa! Toimintamme on ehkä jääkiekkoon, ja jalkapalloon verrattuna pientä, mutta me lajin parissa toimivat haluamme tasapuolisuutta. Olisi hienoa että saisimme rakentaa itse edes yhden paikan Helsingissä missä liikuttaa lapsia, ja ehkä jopa myydä lippuja Bandyliigaan, niin että ottelu myös pelataan. Sekä sellaisen paikan, missä jää ei olisi aina ongelma! Onko jääpallolla tulevaisuutta Helsingissä? Tämä kysymys on oikeasti hyvinkin monen Helsingissä toimivan jääpalloihmisen puheissa, kun heitä tapaa. Surullista…

BandyLiigaUutiset

Helsingissä tärkeä päivä 26.10.2021

Helsingin Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokoontuu Tiistaina 26.10.2021 Kokouksen asialistalla on jälleen: Asia/7 Esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamisen jatkamiseksi WasaGroup Oy:lle monitoimiliikuntakeskuksen suunnittelua varten Malmin Longinojalta (pdf) (html) Ensimmäinen hakemus jätettiin Helsingin kaupungille hallin rakentamisesta 1.12.2015, kuten voitte laskea on asiasta neuvoteltu Helsingin kaupungin kanssa viimeiset 6 vuotta. Nyt koko jääpallo- taitoluistelu-, voimistelu-, jääkiekko-, ja muu liikuntaväki toivoo Helsingin kaupungin myöntävän Wasa Group:ille tämän luvan, jotta hankkeessa voidaan edetä tontin vuokraan, rakennuslupaan ja rakentamiseen. Toiveita on, että jos hanke vihdoin etenee jouhevasti – rakentamista voisi käynnistää jo kevään 2022 aikana. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että hallissa luisteltaisiin syksyllä 2023, mikä ainakin Helsingissä todella tulisi tarpeeseen. Te kaikki jotka tunnette poliittisia päättäjiä, liikuntaväkeä – Puhukaa nyt ehdottomasti hyvän hankkeen puolesta! Kuten voitte lukea itse esityksestä, on halliin suunniteltu rakennettavan tilat mahdollisuuksien mukaan seuraavasti. Luistelutilaa n. 7000m2 Pysäköintitilaa n. 3500m2 Liikuntatilaa n. 5000m2 Liiketilaa n. 6000m2 Kyseessä ei siis ole mikään pieni hanke, ja tiloja on todella suunniteltu useamman lajin ja tahon käyttöön. Halliin on jo ilmoittautunut halukkaita vuokralaisia, kunhan hanke vain etenee. Me kaikki uskomme, että tällaista ainutlaatuista hanketta todella kaivataan suomalaiseen ja varsinkin pääkaupunkilaiseen urheilukulttuuriin! Huomioitavaa esityksessä = ympäristöarvot ovat olleet keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa. Jääkoneiden tuottaman hukkalämmön olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus kattaa koko jäähallin tarvitseman lämmön, jääkoneiden, suihkujen, lämpimän veden, sekä myös lähes täysin kaikkien muidenkin lämpimien tilojen lämmitystarpeet. Tämä on todella ainutlaatuista, ja nykyisellä tekniikalla todellakin toteutettavissa.. Nyt siis kaikkia hyvän asian taakse, ja jakamaan hyvää eteenpäin! BandyliigaToimitus toivottaa hankkeelle, ja hankkeen taustoille tsemppiä! Alla vielä linkit: