BandyLiigaUutiset

Onko yhteistyö mahdollista?

Puljujärven jääpallotausta selittää luistelutyyliä – selostajat hämmästyivät huimista maalimääristä SportsNet Pittsburghin televisiolähetyksessä ihmeteltiin taannoin Jesse Puljujärven omalaatuista luistelutyyliä, jossa hän liitää eteenpäin poikkeuksellisen pitkillä potkuilla. Toimittaja Hailey Hunter kertoi lähetyksessä keskustelleensa Puljujärven kanssa asiasta, ja suomalainen NHL-tähti paljasti, että pitkän liu’un taustalla on hänen jääpallotaustansa. Puljujärvi kasvoi Torniossa, jossa jääpallo oli tärkeä osa paikallista urheilukulttuuria. Puljujärvi kertoi, että Torniossa oli tavallista pelata sekä jääpalloa että jääkiekkoa, ja tämä monipuolinen urheiluympäristö on muovannut hänen liikkumistaan jäällä. Puljujärven jääpallotaituruus nousi esiin myös lähetyksessä, jossa kerrottiin hänen merkittävästä roolistaan lajissa. Puljujärvi ei ollut pelkästään jääpallon harrastaja, vaan hän dominoi lajia saavuttaen huikean maalimäärän: viimeisellä jääpallokaudellaan hän teki 54 maalia joukkueensa 56:sta maalista, kun Tornion Palloveikot voitti SM-kultaa. Tämä fakta sai selostajat ihmettelemään: “54 maalia 56:sta?!” toinen heistä totesi hämmästyneenä. Lähetyksessä kerrottu maalimäärä viittaa todennäköisesti Puljujärven aikaisempaan saavutukseen, joka liittyy hänen E-juniorikauteensa. Tuolloin hän oli avainasemassa, kun Tornion Palloveikot voitti jääpallon SM-mestaruuden. Finaalissa Puljujärvi teki peräti kahdeksan maalia Botniaa vastaan, ja ottelu päättyi 8–7. Puljujärven monipuolinen urheilutausta on siis ollut keskeinen osa hänen kehitystään huipputason jääkiekkoilijaksi. BandyliigaToimitus pohtii voisiko jääkiekko hyötyä jääpallosta? Kyllä, jääkiekko voisi ehdottomasti hyötyä jääpallon ja jääkiekon välistä yhteistyötä, erityisesti junioreiden tasolla. Jääpallon ja jääkiekon taitovaatimukset eivät ole täysin samat, mutta niillä on monia yhtäläisyyksiä, ja molemmat lajit tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia toistensa täydentämiseen. Tässä muutamia syitä, miksi yhteistyö voisi olla hyödyllistä: 1. Monipuolinen liikkuminen ja kestävyys Jääpallon kenttä on huomattavasti suurempi kuin jääkiekon, ja se vaatii pelaajilta hyvää kestävyyskuntoa ja pitkiä luistelupotkuja. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden liikkumistaitoja ja kestävyysominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös jääkiekossa, erityisesti nopeiden vaihdosten ja pitkien luistelupyrähdysten aikana. Pitkät luisteluliu’ut, joita jääpallo kehittää, voivat tuoda lisää voimaa ja tehokkuutta jääkiekkoilijoiden liikkumiseen. 2. Parantunut tasapaino ja koordinaatio Jääpallon kentällä pelaajat liikkuvat enemmän tasaisilla ja pitkillä liu’uilla, jotka vaativat hyvää tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä parantaa pelaajien kykyä hallita liikkeitään jääkiekossa, missä tasapaino on tärkeä osa kiekonhallintaa, taklaamista ja nopeita suunnanmuutoksia. 3. Kiekonhallinta ja syöttötaito Jääpallon pelissä käytettävä maila on hieman erilainen kuin jääkiekkomaila, mutta se kehittää silti pelaajien käsitaitoja, erityisesti kiekon käsittelyä ja syöttöjen tarkkuutta. Jääpallon pelaajat tottuvat käsittelemään kiekkoa tai palloa avoimilla kentillä, mikä saattaa parantaa heidän pelinäkemyksensä ja kyvyn syöttää tarkasti ja oikeaan paikkaan jääkiekossa. 4. Nopea reagointi ja päätöksentekokyky Jääpallon nopea pelitempo ja suurempi kenttä voivat kehittää pelaajien kykyä tehdä nopeita pelipäätöksiä. Tämä on tärkeä taito myös jääkiekossa, jossa pelaajien täytyy reagoida nopeasti muuttuviin pelitilanteisiin ja tehdä nopeita valintoja. 5. Kehittyneet voimantuotto- ja nopeustaidot Jääpallon peli vaatii pelaajilta vahvoja räjähtäviä liikkeitä, kuten nopeita luistelupyrähdyksiä ja pitkien luistelulinjojen hyödyntämistä. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden voimaa, erityisesti luistelunopeutta ja suoritusten räjähtävyyttä, mikä on olennainen osa kiekkoilijan pelityyliä. 6. Sosiaalinen ja kulttuurinen etu Jääpallo ja jääkiekko jakavat monia samoja arvoja ja kulttuureja, erityisesti pohjoisessa ja Venäjän läheisyydessä, missä molemmat lajit ovat suosittuja. Tämä voisi tuoda lisäarvoa junioreille, jotka oppivat sekä kilpailemaan että kunnioittamaan eri lajien perinteitä. Tämä voisi myös tuoda uusia pelaajia jääkiekkoon jääpallon kautta ja päinvastoin. 7. Riski loukkaantumisille vähenee Jääpallon ja jääkiekon yhteistyö voisi vähentää riskiä, että nuoret pelaajat jumiutuvat liikaa yhteen lajiin ja tekevät samalla liikkeitä, jotka kuormittavat samoja lihaksia ja niveliä. Monipuolinen harjoittelu eri lajeissa voi auttaa nuoria urheilijoita kehittämään koko kehon voimaa ja liikkuvuutta, mikä voi vähentää loukkaantumisriskiä myöhemmällä iällä. 8. Taitojen siirtäminen lajeista toiseen Nuoret pelaajat, jotka aloittavat jääpallon pelaamisen ja siirtyvät jääkiekkoon, voivat tuoda mukanaan tärkeitä taitoja, kuten nopean liikkeen, hyvän pelinäkemisen ja mailan hallinnan. Samoin jääkiekon pelaaminen voi tuoda hyötyjä jääpallon kentällä, sillä jääkiekossa opitaan pelaamaan ahtaammissa ja intensiivisemmissä tilanteissa, mikä voi kehittää pelinlukutaitoa myös jääpallossa. Toteutettavuus junioreissa Jääkiekon ja jääpallon yhdistäminen junioreiden tasolla ei vaadi suuria muutoksia, vaan se voisi olla esimerkiksi harrastuksena tai yhteistyöprojektina, jossa molemmat lajit voivat jakaa resursseja ja harjoitusmahdollisuuksia. Jääpallon kenttä on suuri, joten jääkiekkojoukkueet voisivat harjoitella jääpallon kentällä, jos olosuhteet sen sallivat. Molemmat lajiryhmät voisivat myös järjestää yhteisiä leirejä, joissa nuoret oppisivat molempien pelien perusteet ja taitoja. Monen unelma, joka ei toteudu kun ajatellaan vain omaa lajia… Kokonaisuudessaan yhteistyö jääkiekon ja jääpallon välillä junioreiden tasolla voisi tarjota monia etuja. Monipuolinen liikunta ja eri lajeissa kehittyminen voivat edistää nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, ja molemmat lajit voivat hyötyä toistensa taidoista. Tämä voisi johtaa parempiin pelitaitoihin ja vähemmän yksipuolisiin kehitysmalleihin, ja samalla lisätä urheilijoiden kiinnostusta eri talvilajeihin. BandyliigaToimitus pohtii… Jääpallo on kamppaillut löytääkseen hedelmällistä yhteistyötä esim. jääkiekon kanssa, sillä aiemmat yhteystyöyritykset ovat usein jääneet hedelmättömiksi. Lajit ovat pyrkineet luomaan yhteisiä pelillisiä ja taloudellisia etuja, mutta toistaiseksi yhteistyö on lähes aina päätynyt jääpallon kannalta epäedulliseksi. Kysymys siitä, voiko jääpallo saada kilpailuetua yhteistyöstä jääkiekon kanssa, on edelleen ajankohtainen. Haasteena on, että molempien osapuolien on pystyttävä näkemään yhteistyön tuovan molemmille osapuolille hyötyä. Tämä ei ole ollut helppoa, sillä lajien erot niin pelillisesti kuin taloudellisesti ovat suuria. Vaikka jääpallo on perinteinen ja rakastettu laji monilla alueilla, sen suosio ja taloudellinen asema eivät ole nousseet yhtä vahvoiksi kuin jääkiekolla. Tämä on asettanut lajin haasteeseen, jossa yhteistyön edut eivät aina ole selviä. Toistaiseksi jääpallo on jäänyt ilman merkittävää taloudellista tai organisatorista apua muilta lajeilta. Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kuitenkin jatkuu, sillä yhteisymmärryksen löytyminen voisi avata uusia ovia niin jääpallon kuin jääkiekon kehittymiselle. On selvää, että ilman molempien osapuolten aitoa etua ja sitoutumista yhteistyöhön, jääpallon tulevaisuuden näkymät voivat jäädä epävarmoiksi. Tulevaisuudessa jääpallon rooli voi olla erilainen, jos yhteisiä pelisääntöjä ja tukevia rakenteita saadaan kehitettyä. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että jääpallo jää vielä pitkään yksin oman kehityksensä kanssa – Valitettavasti, ja BandyliigaToimituksen mielestä tämä on todella surullista, ja edustaa todella liian lyhyttä näkökulmaa.

BandyLiigaUutiset

Jäälajienväki ihmettelee Helsingin kaupungin & Paavo Arhinmäen toimintaa – “enää ei voi olla hiljaa!”

Joulun pitäisi olla rauhallista aikaa! Helsingissä kuitenkin pinnan alla kytee .. Curling-legenda Markku Uusipaavalniemi on ajautunut riitaan Helsingin kaupungin kanssa, ja tilanne uhkaa hänen elinkeinonsa jatkoa. Uusipaavalniemi, joka omistaa Oulunkylän Curlinghalli Oy:n ja pyörittää 2 600 neliömetrin kokoista curling-hallia, on huolissaan siitä, että kaupungin toimet voivat johtaa hänen liiketoimintansa lopettamiseen. Uusipaavalniemi syyttää kaupunkia siitä, että se yrittää tahallaan estää hänen yrityksensä toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa kaupungilla voi olla muita intressejä tilan käytön suhteen. “Vaikuttaa siltä, että Helsingin kaupunki yrittää tarkoituksella savustaa meidät ulos Oulunkylästä”, Uusipaavalniemi sanoo. Kaupunki on sitä mieltä, että Uusipaavalniemen yhtiö ei täytä liikuntapoliittisia perusteita pitkälle vuokrasopimukselle. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kertoo, että kaupunki on pyytänyt yhtiöltä lisäselvityksiä, mutta ei ole saanut tarvittavia vastauksia. “Kaupunki subventoi vuokralaisten toimintaa maavuokrahinnoittelussa, joten pitkissä sopimuksissa perusteiden on täytyttävä”, Arhinmäki selittää. Uusipaavalniemi on kuitenkin eri mieltä. Hän kertoo, että kaupungin tekemässä katselmuksessa vuoden 2022 loppupuolella ei ilmennyt mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt lisäselvityksiä vuokrasopimuksen jatkamiseksi. “Valmistauduimme katselmukseen huolella, mutta siinä ei noussut esille mitään, mikä olisi vaatinut meiltä lisäselvityksiä”, Uusipaavalniemi ihmettelee. Tilanne on saanut käänteen, sillä Uusipaavalniemi on vienyt asian hallinto-oikeuteen. Hänen mukaansa kaupunki ei ole antanut vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, jotka voisivat selventää, mitä lisäselvityksiä yhtiöltä odotetaan. Uusipaavalniemi epäilee myös, että kaupungin toimet liittyvät alueella toimivan jalkapalloseura Gnistania koskeviin “tulevaisuuden bisnessuunnitelmiin”. Hän on arvellut, että kaupunki suosisi Gnistania hallin tilalle. Kaupunki on toistaiseksi jäänyt vaille tarkempia selityksiä tilanteen etenemisestä. Arhinmäki on kuitenkin todennut, että vastauksia ei ole saatu, koska kaupunki ei ole saanut tarvittavia selvityksiä Uusipaavalniemen yhtiöltä. Uusipaavalniemi puolestaan on huolissaan siitä, että “kaikki on tapahtumassa pelkillä tekaistuilla syillä”. Uusipaavalniemen ja kaupungin välinen kiista jatkuu, ja asiassa odotetaan lisää selvityksiä hallinto-oikeudelta. Uusipaavalniemi ei ole yksin kaupunkia tai Arhinmäkeä vastaan Arhinmäki ja Helsingin kaupunki kritiikissä urheiluareenoiden hankkeista: “Helsinki ei ole tasapuolinen liikuntakaupunki” Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki on joutunut jälleen julkiseen kritiikkiin urheiluareenoihin liittyvistä päätöksistään. Erityisesti luisteluhallien rakentaminen Myllypuroon, Malmille tai Roihupeltoon on herättänyt kiivasta keskustelua. Monet urheiluseurat ja lajiaktiivit, kuten pikaluistelijat ja jääpalloilijat, ovat korostaneet, että Helsingissä on kiireellisesti tarve jääurheilulajien harjoittelupaikoille. Kriittiset äänet ovat nousseet esiin myös siitä, että kaupungin johto, erityisesti Arhinmäki, on torpannut nämä hankkeet, vaikka asiantuntijalausunnoissa ja selvityksissä on todettu niiden olevan välttämättömiä. BandyliigaToimitus on saanut useista lähteistä viestejä, jotka viittaavat siihen, että Helsingin kaupungin johto ei ole ollut halukas edistämään hankkeita, vaikka julkisuudessa kaupungin edustajat ovat ilmaisseet tukeaan. Laji-ihmisten mukaan on ollut ristiriitaa kaupungin virallisten kannanottojen ja käytännön toimien välillä. Erityisesti ihmetystä on herättänyt se, että vaikka muun muassa yksi jääurheilun malleista oli sama kun nyt Tampereelle rakennettu jalkapallostadion, täysin samojen suunnitelmien pohjalta, joita Helsingin luisteluareena olisi käyttänyt, Helsingissä suunnitelmat on tylysti hylätty kaupungin toimesta käyttötalouden epävarmuuden johdosta – Miten sama kuitenkin nähdään Tampereella täysin vastakkaisena mahdollisuutena? “Mitä eroa on Helsingillä & Tampereella toisiinsa nähden? Ainakin se, että Tampereella on veronmaksajia vajaa 256.000, ja Helsingissä vastaava luku on vajaa 684.000. Olisiko tässä jo laskennallisesti mahdollisuus suurempaan toimintaan Helsingissä” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä. “Onko taustalla Helsingin kaupungin monopoli jäähallitoimintaan? Miksi yksityinen jääurheilu, kuten curling, pikaluistelu tai jääpallo, nähdään Helsingissä näin vaikeaksi?” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä, joka on sisällä hankkeissa. “Tampereelle rakennettu jalkapallostadion tuo jo nyt hyötyjä paikallisille seuroille, veronmaksajille, yrityksille ja kaupungille miljoonia euroja vuodessa. Miksi Helsingissä tämäntyyppinen infrastruktuuri ei tunnu menevän läpi” ihmetelleen yhä useassa keskustelussa pääkaupunkiseudulla. Miksi Helsingin kaupunki ei ole edes suhteessa tasapuolinen? Helsingin kaupungin liikuntastrategian koetaan olevan talvilajeista jääkiekon etujen painottama, mikä on herättänyt huolta muiden jääurheilulajien kannattajissa. “Poliittisesti asiat menevät aivan Helsingin kaupungin johtavien poliitikkojen mukaan. Ainoana jäälajina Helsingissä näytetään olevan jääkiekko, ja sen etu on etusijalla”, kertoo BandyliigaToimituksen lähde. Helsingin liikuntastrategian johtajan roolissa Arhinmäki on ollut keskiössä, kun on keskusteltu uusista urheiluareenoista. Hänen päätöksensä ovat saaneet osakseen arvostelua, sillä Helsingissä on koettu jääurheilulajien tarpeiden jäävän vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon etuihin. Emme julkaise tässä kohtaa niitä kaikkia mielipiteitä joita meille on tuohduksissa kerrottu. Kritiikki on noussut esiin myös siitä, että Helsingissä liikunta- ja urheilupolitiikka ei ole tasapuolista. “Helsinki ei voi väittää olevansa tasapuolinen liikuntakaupunki, jos jääurheilulajien tarpeet jäävät jatkuvasti huomiotta”, sanoo yksi hankkeiden puolestapuhujista. “On surullista, että näin suuri ja monipuolinen kaupunki ei pysty tarjoamaan tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille urheilulajeille.” Helsingissä tilanne on monelle jääurheiluseuralle ja lajiyhteisölle tullut yhä vaikeammaksi, ja tulevaisuus jää urheiluareenoiden osalta näyttää epävarmalta – edessä saattaa olla jopa seurojen lopettaminen ei harrastajien vähyyteen, vaan Helsingin kaupungin toimintaympäristön alasajon johdosta. Urheilutoimijat toivovat, että kaupungin johto ottaisi entistä paremmin huomioon eri lajien tarpeet ja edistäisi hankkeita, jotka tukevat monipuolista liikuntakulttuuria Helsingissä. Helsingin kaupungin jääurheilupolitiikka herättää huolta Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen on herättänyt keskustelua tuoreella lausunnollaan, jossa hän ilmaisee huolensa Markku Uusipaavalniemen Oulunkylän Curlinghallin laajennussuunnitelmista. Loikkasen mukaan kaupungin pääasialliset huolenaiheet liittyvät halliyhtiön käyttötalouden kestävyydestä, erityisesti kun alueella on meneillään Oulunkylän tekojääradan saneeraus ja mahdollinen uusi kaukalo Helsingin kaupungin 100% omistamaan jäähalliin. BandyliigaToimitus ja jääurheiluseurat ovat kuitenkin ihmetelleet lausuntoa, jossa kaupungin toimet näyttäytyvät ristiriitaisina. Kaupungin suunnitelmat laajentaa jääurheilukapasiteettiaan, kuten lisäämällä jäähalleihin uusia kaukaloita, nähdään osana kilpailua yksityisten urheiluhallien kanssa. Erityisesti huolestuneita ollaan siitä, että samalla kun kaupunki investoi omaan jääkiekko- ja luistelukapasiteettiin, yksityiset jääurheilulajit kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo eivät saa tukea omille hankkeilleen. Tämä herättää kysymyksiä Helsingin liikuntapolitiikan tasapuolisuudesta ja kaupungin roolista jääurheilun monopolistina. “On vaikea ymmärtää, miksi kaupungin pitää kasvattaa jääurheilukapasiteettiaan samalla, kun se torjuu yksityisten hallien rakentamista ja laajentamista”, sanoo jääurheilun edustaja. “Tämä on selvä merkki siitä, että Helsingissä on jääurheilun suhteen epäselvä tilanne, jossa kaupungin suunnitelmat syrjäyttävät yksityisten yrittäjien mahdollisuudet kehittää Helsingin jääurheilua Suomen johtavaksi keskukseksi.” Kun vielä palaamme Oulunkylän Curlinghallin huolta herättäneeseen tilanteeseen. Uusipaavalniemi ja hänen yhtiönsä ovat jo pitkään ajaneet hallin laajentamista ja kehittämistä, mutta kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen haluttomuus tukea hanketta on johtanut tilanteeseen, jossa Uusipaavalniemi on joutunut viemään asian hallinto-oikeuteen. Uusipaavalniemen mukaan kaupungin epäselvässä päätöksenteossa on kyse monista tekaistuista syistä, jotka vaikeuttavat yksityisten urheiluhallien toimintaa Helsingissä. Jäälajit, kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo, ovat erityisen huolissaan siitä, että Helsingissä jääurheilun kasvu on lähes mahdotonta ilman kaupungin tukea. Moni seuroista on alkanut pohtia, pitäisikö siirtyä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Espoo ja Vantaa ovatkin nousseet esiin vaihtoehtoina, sillä kummassakin kaupungissa on nähty suurempaa tahtoa tasapuolisen liikuntatarjonnan tarjoamiseen. “Seurojen ei pitäisi joutua miettimään muuttamista toisiin kaupunkeihin saadakseen tilaa jääurheilulle”, toteaa jääurheilun edustaja. “Jos Helsinki haluaa olla todella…

BandyLiigaUutiset

Jääpalloa jatkossa myös kesäisin?

BandyliigaToimitus pohtii tulevaisuutta… Jotta jääpallomaita saadaan lisää kansainväliseen toimintaan on isojen hallien puute iso este lajin kehittymiselle. Suomessakin on Helsingissä hanketta hallin rakentamiselle käyty jo 8 vuotta, ja Lappeenrannassa tuore hanke “vesittyi” vähintään vuodeksi, kun valtio ei lähtenyt hankkeen tukijaksi. Kehitystyötä jääpallohallien rakentamisen kanssa muilla rinnakkaisilla rintamilla Jäähalleista, ja kaukalovuoroista on pulaa, mutta ainakin Tsekit ovat lähteneet avoimin katsein miettimään miten he voisivat valmistautua paremmin esim. MM-kisoihin. Monien testien, säätöjen ja pelaajien ja erotuomarien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaksi vuotta sitten Tsekkiläinen Bandy aloitti pelaamisen ja harjoittelun uudella tavalla jääkiekkokaukalossa. Nimeksi annettiin “Tsekin kansallinen bandy” = “SHORT BANDY”. Lyhyt Bandy korvasi kokonaan ennen pelatun kaukalojääpallon, jota on aikoinaan myös kansainvälisellä tasolla muutaman kerran pelattu. Tsekin tasavallan pelaajien mielestä lyhyt bandy simuloi todellisempaa bandya ja erotuomarien laadukkaalla ottelujohtamisella ja kaikkien pelaajien osallistumisella lyhyt bandy voi kehittyä houkuttelevaksi peliksi, jota pelataan enemmän kuin “oikeaa” jääpalloa. Suomessa ainakin BandyliigaToimituksen pohdinnassa on, kuinka lähellä ollaan kaukalopalloa, mikä valitettavasti loppujen lopuksi kuihtui Teukka Ulanderin vetämistä parhaimmista vuosista enemmän harrasteeksi. Tosin onko sillä merkitystä? Edelleen tuhannet kaukalopalloilijat käyvät mielellään harjoittelemassa, ja pelaamassa sarjojaan – lajilla on oma vahva kannattajakunta – Hienoa! SHORT BANDY – Kansainväliset säännöt laadinnassa Tsekin jääpalloliitto on lähettanyt FIB:n (Kansainvälinen jääpalloliitto) tuomarin Radek Kopalin laatimat kattavat ja käännetyt säännöt FIB: lle, jotta lajille saataisiin päätettyä kansainväliset säännöt.  Tsekkiläiset pelaajat uskovat, että nykypäivän epävarmoina aikoina tämä voisi olla tapa kehittää jääpalloa ympäri maailmaa, koska pelaamiseen tarvitset “vain” jääkiekkokaukalon. Yhdenmukaiset säännöt ovat jokaisen urheilun perusta Otsikon pohjalta Tsekin jääpalloliitto haluaa nyt palautetta ja kommentteja muulta kansainväliseltä jääpalloperheeltä. FIB:n pääsihteeri Bo Nyman on innostunut hankkeesta FIB aloittaa nyt prosessin nähdäkseen, voidaanko tämä bandyn variantti, Short Bandy, toteuttaa laajemmassa mittakaavassa jääpallomaailmassa. Ensinnäkin ehdotuksen muodoista ja säännöistä keskustellaan FIB:n teknisessä komiteassa ja FIB:n sääntöjen ja tuomarien komiteassa myöhempiä päätöksiä varten FIB:n toimeen panevassa komiteassa. Samaan aikaan Bo Nyman kiittää Tšekin tasavallan jääpalloystäviä :– He ovat tehneet jännittävää ja hyvää työtä uudelle jääpallon muodolle, joka voi ensisijaisesti kehittää kaukalossa pelattua jääpalloa, mutta pitkällä tähtäimellä myös kehittää joukkueita vahvistumaan jopa jääpallossa isolla jäällä. BandyliigaToimitus innostui tästä Tsekkien aloitteesta Päätoimittajamme Pasi Virtanen on lähtenyt viemään eteenpäin ensimmäisen “Short Bandyn” SM-turnauksen järjestämistä syksylle 2023. Keskusteluja on käyty jo turnauksen järjestämispaikasta, ja TV-lähetyksistä kaikkien katsottavaksi TV:n välityksellä. – Uskon seurojen ja jääpalloliiton lähtevän mukaan hankkeeseen innolla, jatketaan keskusteluja kunhan kesälomat tässä on ohitse. Tulemme seuraavaksi olemaan yhteydessä jääpalloliittoon, ja seuroihin heti elokuussa. – Katsotaan miten meillä Suomessa tähän “Kesä jääpalloon” ollaan innostuneita miettii Virtanen, itse olen ainakin avoimen innostunut (kun meillä ei vielä jääpallohalleja ole, joissa oikeaa lajiamme voisi harrastaa) tähän mahdollisuuteen kehittää jääpalloa kansainvälisesti. – Ainakin lajimme “ulkopuolella” asia on herättänyt heti suurta mielenkiintoa esim. “kesä Jääpallo” olisi mahdollisesti SM-Viikkojen yksi laji Lahdessa 3-6.8.2023 käytävissä SM-kilpailujen mittelyissä. Keskustelut myös turnauksen TV-kuvaamisesta on käynnistetty, ja ainakin näin aluksi asiat ovat edenneet hyvässä hengessä, joten tästä on todella hyvä jatkaa päättää Virtanen. BandyliigaToimitus otti yhteyttä muutamaan jääpallohenkilöön, kysyäkseen miten he näkevät kyseisen asian?. Porvoon Akilles Akilleksen päävalmentaja Juha Laitinen saatiin kiinni mökin remonttihommista, ja vaihdoimme nopeasti muutaman sanan “Kesä Jääpallosta” ennen kuin sade lopetti puhelumme. Laitiselle tuli kiire siirtää tarvikkeita sateelta suojaan, toivottavasti puheluni ei tuhonnut näitä tarvittavia materiaaleja. Juha, kysyn sinulta mitä mieltä olisit jatkossa jäähalleissa (kaukalossa) järjestettävistä “Kesä jääpallo” sarjoista, tai turnauksista – Näin nopeasti idea kuulostaa erinomaiselta! Tottakai täytyy tarkemmin ensin säännöt sopia sellaisiksi että ne soveltuvat kaikille. Lisäksi esim. päätyjen pelaaminen, paitsio, ja maalien koko on harkittava tarkkaan. – Päätyjen pelaamisella tarkoitan että kaukalon päässä on oltava pehmusteet, ja kenttä päättyy maali/pääty-viivaan kuten normaalissa jääpallossa. – Maalit eivät saa olla jääkiekkomaalit, eivätkä oikeat jääpallomaalit, vaan jotakin siitä väliltä, jotta maalivahdin luonteinen torjunta mahdollistuu myös tässä lajissa. – Paitsiot eivät voi olla kuten jääkiekossa, koska on oltava mahdollisuus pella myös nostojääpalloa, ja pelin on oltava nopeaa. Akilles on varmasti mukana kehityksessä – Akilles on varmasti mukana jos asiaa syksyllä viedään eteenpäin, sanoo Juha Laitinen. Juha kertoo, että tällä uudella hankkeella on myös mielenkiintoista historiaa, sillä Juha Laitinen oli mukana pelaajana, kun Suomi voitti Maailmanmestaruuden “kaukalojääpallossa”, tämän jälkeen kansanvälinen kaukalojääpallo lopetettiin. Pelaajia kentällä? – Jään myös miettimään kuinka monta kenttäpelaajaa olisi oikea määrä kentällä? Nyt nopeasti olisin sillä kannalla, että maalivahdin lisäksi kentällä olisi vain 4 pelaajaa, sillä silloin pelitilanteet olisivat enemmän jääpallon omaisia. Myös taitopelaaminen korostuisi kun tilaa olisi enemmän kentällä mietti Laitinen. Kansainvälisen- ja Suomen jääpalloliittojen mietittävä myös asiaa Venäjän tilanteen takia koko jääpallomaailma on uuden tilanteen edessä, koska Venäjä on rahoittanut käytännössä lähes kokonaan kansainvälistä jääpalloa – varsinkin nykyisillä säännöillä “Short Bandy” tai “Kesä Jääpallolla” on siis varmasti tilaus, ja näiden kansanvälisten turnauksien järjestäminen on huomattavasti helpompaa nykyiseen tilanteeseen verrattuna (myös taloudellisesti). HIFK, Helsinki HIFK:n Joukkueenjohtaja Ari Kukkonen saatiin kiinni Helsinki Cupin tiimellyksestä – Poika tuossa kentällä juuri pelaa, joten pidetään puhelu lyhyenä naureskelee Kukkonen kun kysyn onko aikaa keskustella jääpallosta. Uskon ettei Ari olisi muuten jatkanutkaan puhelua… Esitin kysymyksen “Kesä Jääpallosta” myös joukkueenjohtaja Kukkoselle? – Mielestäni idea on erinomainen, HIFK on varmasti mukana selvittämässä miten asiaa voidaan edistää, ja miten saada luotua Suomeen säännöstö, yhdessä Suomen- ja kansanvälisen liiton kanssa. – HIFK on varmasti kiinnostunut järjestämään Kansainvälisen turnauksen kunhan kaikki tarvittavat seikat saadaan valmiiksi jotta asioita voidaan viedä eteenpäin. – HIFK kyllä varmasti osallistuu myös SM-turnaukseen, kun sellainen saadaan järjestettyä sanoo Kukkonen Sovimme lopuksi, että olemme yhteydessä asiasta uudelleen kun olemme selvittäneen asiaa Suomen jääpalloliiton kanssa. Sovimme myös, ettei tässä saa erotuomareita unohtaa, he ovat erittäin tärkeässä roolissa kun uutta kehitetään! Suomen Jääpalloliitto Puheenjohtaja Antti Parviaista emme tavoittaneet Palaamme asiaan kun lomat Jääpalloliitolla ovat ohitse… Helsingin jääpallopiiri Puheenjohtaja Merit Lemminki Hei Merit, häiritsenkö? – Et suinkaan, satuin juuri pitämään taukoa töistäni. Kerroin “Kesä jääpallo” ajatuksen ja kysyin Meritin mielipiteet asiaan? – Ajatus asian eteenpäin viennistä on loistava, Helsingin Jääpallopiiri on mukana! Elokuussa täytyy tavata ja lähteä viemään asiaa eteenpäin, me (Helsingin Jääpallopiiri) voisimme Helsingissä järjestää junioriturnauksen ennen lokakuun puolta väliä. – Tämä myös voisi olla harrastejoukkueita kiinnostava asia, hmmmm asiaa täytyy ehdottomasti ottaa esille Jääpalloliiton kanssa. – Saamme paljon palautetta, että lokakuu-maaliskuu on liian lyhyt kausi pelaajille. Nyt voisimme laajentaa toimintaa aina elokuusta-kesäkuulle asti. Jääpallohallit tietysti ovat lajimme elinehto tulevaisuudessa, mutta ei kannata pois sulkea mitään lajiamme…