BandyLiigaUutiset

Pori ja Helsinki mukana nostamassa jääpalloa

MM-kisahanke herättää toivoa vaikeuksien keskellä… Jääpallo elää tällä hetkellä mielenkiintoisia hetkiä Suomessa. Vaikka Jääpalloliiton talous sakkasi menneen kauden aikana, on WP 35 palaamassa vahvasti Bandyliigaan. Samalla on löytynyt muutamalla paikkakunnalla kiinnostusta MM-kilpailujen järjestämisestä Suomessa keväällä 2026. Suomen jääpalloliiton hanke vuoden 2026 miesten ja naisten MM-kisojen järjestämiseksi Suomessa on saanut uuden käänteen, kun Bandyliigan toimituksen saamien tietojen mukaan myös ryhmä Helsingistä on ilmoittanut kiinnostuksensa kisaisännyydestä. Aiemmin julkisuudessa oli tiedossa, että Porissa sijaitseva Narukerä on selvittänyt kisojen järjestämismahdollisuuksia. Nyt mukaan on liittynyt myös ryhmä pääkaupungista – ja tämä on lajin tulevaisuuden kannalta myönteinen ja toiveikas signaali. “On hienoa, että tällaisina taloudellisesti haastavina aikoina jääpallokenttä osoittaa vastuunkantoa. Liitolla on ollut vaikeuksia, mutta juuri tällainen yhteisöllinen liikehdintä voi kääntää suunnan”, toteaa eräs jääpallovaikuttaja. Kahden kaupungin kiinnostus – kaksi eri vahvuutta Pori tarjoaa kisahankkeelle kokeeen seuran ja kaupungin alustava myötämielisyys luovat hyvän pohjan järjestelyille. Helsinki puolestaan tuo peliin toisenlaista voimaa: saavutettavuutta, mediahuomiota ja laajempia verkostoja. Tällainen tilanne – jossa kaksi erilaista mutta sitoutunutta tahoa on valmiita kantamaan vastuuta kansainvälisestä tapahtumasta – on jääpallolle enemmän kuin vain käytännön kysymys. Se on viesti siitä, että laji elää, hengittää ja hakee uutta nousua. Yhteistyön ja näkyvyyden hetki Kotikisat eivät ole vain järjestelyprojekti – ne ovat myös kulttuurinen mahdollisuus näyttää jääpallon arvo koko Suomelle ja maailmalle. Kotikisoissa laji saa kasvot, yleisö saa elämyksiä ja pelaajat pääsevät loistamaan kotikentällä. Kun samalla Suomi on ollut jäämässä pois 2026 MM-kisoista taloudellisista syistä, nyt nähty vastuunkanto Pori–Helsinki-akselilla antaa toivoa ja suuntaa. Vielä ei tiedetä, missä kaupungissa kisat lopulta pelataan, (seikkoja jotka täytyy virallisesti selvittää, on useita) – mutta jo se, että kiinnostuneita löytyy, on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kohti ensi viikon päätöstä Suomen Jääpalloliiton on määrä antaa Kansainväliselle liitolle lopullinen vastaus kisaisännyydestä 16.5.2026. Ennen sitä ratkaistaan, löytyykö tarvittava tuki, resurssit ja rohkeus painaa “go”. Olipa kisapaikka lopulta Pori, Helsinki tai muu tulevaisuuden vaihtoehto, tämän hetken viesti on selvä: jääpallokenttä ei ole luovuttanut – se elää, tekee töitä ja kantaa vastuuta. Päätös ennen laajempaa keskustelua? Yksi kysymys kuitenkin jää ilmaan. Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on ilmoittanut, että kisaisännyydestä annetaan sitova vastaus Kansainväliselle liitolle 16. toukokuuta 2025. Tämä herättää pienen ristiriidan – nimittäin liittokokous, jossa koko suomalainen jääpalloväki kokoontuu keskustelemaan ja linjaamaan yhteisiä suuntia, järjestetään seuraavana päivänä, 17. toukokuuta. Moni jääpallon toimija voisi pitää luontevana, että näin suurta ja strategisesti tärkeää päätöstä edeltäisi avoin keskustelu koko kentän kanssa. Kisaisännyys ei ole vain järjestelytekninen kysymys, vaan siihen liittyy taloudellisia, imagollisia ja urheilullisia seurauksia, joiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki on mahdollista, että (BandyliigaToimituksella ei ole tietoa) valmistelut ovat jo pitkällä ja että kentän ääntä on kuultu epävirallisissa yhteyksissä. Mutta silti – tällaisessa tilanteessa juuri avoimuus ja yhteinen päätöksenteko voisivat rakentaa luottamusta ja innostusta. Yhteinen tavoite: näkyvä ja elävä jääpallo Oli päätöspäivämäärä mikä tahansa, yksi asia on selvää: Suomen jääpallo kaipaa nyt enemmän yhteisyyttä kuin koskaan. Kisahanke – oli sen suunta sitten Porissa tai Helsingissä – on mahdollisuus rakentaa uutta näkyvyyttä ja nostetta lajille. Kenttä on reagoinut. Nyt on liiton vuoro näyttää, että se johtaa paitsi rohkeasti myös yhdessä – kuunnellen, yhdistäen ja avoimesti. BadyliigaToimitus jää odottamaan hankkeiden, ja Suomen jääpalloliiton uutisointia asiasta – Me uutisoimme Teille kaiken tiedon minkä asiasta saamme – Jäädään innostuneita kuulemaa miten asia etenee..

BandyLiigaUutiset

Uusi hallitus ja selkeä suunta kohti uutta aikakautta

WP 35 palaa Bandyliigaan vahvan taustan tuella Perinteikäs varkautelaisseura WP 35 tekee näyttävän paluun Jääpallon Bandyliigaan kaudelle 2025–2026! Seura on järjestäytynyt vahvalla taustaryhmällä, ja toiminnassa näkyy nyt selkeä tahto rakentaa kestävää tulevaisuutta lajin huipulla. Seuran uutena puheenjohtajana toimii Jyrki Sahala, joka palaa mukaan WP 35:n toimintaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Hän kertoo tunnelmien olevan odottavat mutta päättäväiset: – Takana on vasta avauspalaveri, joten olemme taustaryhmän kanssa aivan alkutaipaleella. Olen kuitenkin iloinen siitä, että WP 35 tekee paluun uusin ilmein Bandyliigaan, Sahala kertoo. Kenttä- ja joukkueasiat hyvällä mallilla Paluu Bandyliigaan ei jää pelkästään puheen tasolle – joukkue on jo koossa, ja päävalmentajaksi on nimetty kokenut Sami Jokinen. Myös legendaarisen Kämäri-kentän kuntoonpaneminen on seurassa tärkeysjärjestyksen kärjessä. – Toivottavasti saamme kotikentän puitteet kuntoon niin, että kotiotteluihin on ilo tulla sekä pelaajien että yleisön, Sahala toivoo. Laaja ja osaava hallitus tuo uskottavuutta ja voimaa WP 35:n uusi, kymmenhenkinen hallitus koostuu monipuolisesta osaajajoukosta, joka tuo pöytään kokemusta, verkostoja ja paloa kehittää seuraa. Sihteerinä toimii Reetta Kettunen, rahastonhoitajana Reetta Ikonen ja junioripäällikkönä Kim Niiranen. Mukana ovat myös Jukka-Pekka Hoffren, Janne Hokka, Jarmo Ikonen, Harri Jäppinen, Ville Tolvanen sekä mielenkiintoisena nimenä entinen eduskunnan pääsihteeri ja Suojelupoliisin johtaja Seppo Tiitinen. Tämä kokoonpano viestii vakavasta aikomuksesta kehittää WP 35:sta paitsi urheilullisesti myös yhteiskunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Uusi alku – uusi energia WP 35:n paluu Bandyliigaan on tervetullut uutinen koko suomalaiselle jääpallolle. Varkaus on ollut yksi lajin perinteisistä kehtopaikoista, ja nyt näyttää siltä, että seuran tulevaisuutta rakennetaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tervetuloa takaisin, WP 35 – tulevaisuus jäätyy Kämärillä!

Toimitus

493
1
BandyLiigaUutiset

Jääpallo – monen nykyseuran kivijalka

KalPankin juuret löytyvät siniviivan sijaan keskiviivalta Moni tämän päivän jääkiekkoseura aloitti taipaleensa jääpallokentiltä. Kun KalPa juhli keväällä 2025 seurahistoriansa ensimmäistä jääkiekon Suomen mestaruutta, harva muistaa, että seuran alkuperäinen laji ei ollut jääkiekko – vaan jääpallo. KalPan tarina alkoi vuonna 1929 Sortavalassa Sortavalan Palloseurana (SPS), jonka lajivalikoimaan kuuluivat jääpallo, pesäpallo ja jalkapallo. Tuohon aikaan jääpallo oli talvilajien kuningas – vauhdikas ja taktinen peli, joka veti yleisöä ja kokosi urheiluseurat yhteisten tavoitteiden äärelle. Jääkiekko oli vielä marginaalilaji. Moni tie mestaruuteen alkaa jääpallosta Sortavalan Palloseura joutui siirtymään Kuopioon jatkosodan myötä vuonna 1945, ja seura nimettiin Kalevan Palloksi (KalPa). Vasta vuonna 1947 KalPa pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa Kuopiossa, ja 1956 KuPSin luovuttama sarjapaikka siivitti KalPan nousua kohti jääkiekon huippua. Tämä tarina ei ole ainutlaatuinen. Monien nykyisten jääkiekko- ja jalkapalloseurojen varhaisvaiheissa jääpallo oli olennainen osa toimintaa. Suomalaiset urheiluseurat olivat pitkään monilajisia: talvella pelattiin jääpalloa, kesällä pesäpalloa tai jalkapalloa. Usein jääpallo toimi seuratoiminnan talvisena kivijalkana ja toi urheilijat yhteen harjoittelemaan ja kilpailemaan myös lumien aikaan. Jääpallo väistyi – mutta pohja oli valettu Kun jääkiekko alkoi 1950-luvulla kasvattaa suosiotaan ja olosuhteet paranivat, alkoi monien seurojen painopiste siirtyä jääpallosta jääkiekkoon. Tämä kehitys oli looginen: pienempi kenttä, vähemmän pelaajia, helpompi hallittavuus ja ennen kaikkea – jäähalleissa jääkiekkoa pystyi pelaamaan säältä suojassa. Silti on tärkeää muistaa, että jääpallo ei ollut vain yksi laji muiden joukossa. Se oli monille nykyseuroille lähtökohta, identiteetin rakennuspalikka ja ensimmäinen askel urheilun järjestäytyneeseen maailmaan. Ilman jääpalloa ei olisi ollut niitä samoja seuroja, pelaajia eikä ehkä koko jääkiekkokulttuuria sellaisena kuin me sen tunnemme. Kunnia juurille KalPan mestaruus on juhla koko Kuopiolle – mutta se on myös kunnianosoitus niille sadoille, jotka aikoinaan kokosivat porukan kasaan jääpallokentälle, sytyttivät soihtuja ottelujen valoksi ja kulkivat potkukelkoilla harjoituksiin. Jääpallo oli se kivijalka, jonka päälle jääkiekon menestystarina rakennettiin. Sortavalan Palloseuran peliasu 1930-luvulla BandyliigaToimitus & jääpalloväki onnittelee KalPaa Suomen mestaruudesta – Onnea!

Toimitus

244
2
BandyLiigaUutiset

Helsingin kenttätilanne 2025-26

Oulunkylä valmistuu – Miten Braku? Pääkaupunkiseudun Bandyväen katseet ovat jälleen kääntyneet Helsingin kenttätilanteeseen, kun Oulunkylän Urheilupuiston remontin aikataulun varmistuminen tuo toivoa, mutta Brahen kentän uudet ongelmat herättävät vakavaa huolta. Nykyisen tiedon mukaan Oulunkylän tekojää saadaan avattua 15.11.2025 mennessä, mutta Helsingin kaupungin liikuntapalveluista on jo ilmoitettu, että jää pyritään avaamaan säiden salliessa jo tätä ennen. Tämä olisi tervetullut helpotus Botnialle, joka on joutunut evakkoon kotikentältään remontin vuoksi. Sen sijaan Brahen kentältä kuuluu huolestuttavia uutisia. Kenttä, joka kunnostettiin perusteellisesti vain muutama vuosi sitten, on nyt jälleen käyttökiellossa. Tilanne on herättänyt hämmennystä niin pelaajien, seurojen kuin katsojienkin keskuudessa. Useat maallikot ovat ihmetelleet, miten kenttä voi olla näin lyhyessä ajassa jo käyttökelvoton — varsinkin kun ongelmia kentän pinnassa havaittiin jo ensimmäisenä talvena remontin jälkeen, vaikkakaan eivät vielä tässä mittakaavassa. Käyttökiellon tarkat syyt eivät ole julkisuudessa täysin selvillä, mutta kentän nykykunto ei mahdollista turvallista pelaamista jalkapallolle. Kenttä siis toimii kesäisin esim. HIFK jalkapallon kotikenttänä, joten kiire korjaustöiden aloittamiseksi on moninkertainen. Helsingin liikuntavirastolta toivotaan nyt ripeitä ja jämäköitä toimia. Bandykausi alkaa lokakuun lopulla Suomen Cupilla, ja seurojen valmistautuminen edellyttää ison kentän jääolosuhteita jo lokakuun 2 viimeisen viikon aikana. Kaupungin tulee varmistaa, että Brahen kenttä saadaan nopeasti takaisin pelikuntoon – ja että aiemmin tehdyn remontin virheistä otetaan opiksi. Missä piilee vastuu? Bandyliigan kenttäongelmat eivät johdu kaupungeista – katse on käännettävä urakoitsijoihin BandyliigaToimitus ei voi käsittää sitä, että kenttäongelmista on tullut lähes sääntö – ja juuri silloin kun jääalue on ollut korjauksessa. Onko todella niin, että kunnostusten jälkeen täytyy varautua uusiin ongelmiin? Näin ei pitäisi olla. Tällä kertaa kyse ei ole Helsingin kaupungista. Rakennuttajana tai tilojen omistajana kaupunki toimii yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun vastuuta siirretään urakoitsijoille – niille yrityksille, joiden tehtävänä on varmistaa kenttien pelikunto, turvallisuus ja jäädytysjärjestelmien toimivuus? Missä piilee ammattiylpeys ja vastuu työn laadusta? Bandyliigan näkökulmasta kyse on vakavasta asiasta. Pelikaudet ovat lyhyitä, sääolosuhteet haastavia, ja sisähalleja ei Suomessa vielä ole. Kenttien on toimittava juuri silloin kun niitä tarvitaan. Jos huollon tai peruskorjauksen jälkeen syntyy uusia ongelmia – joko jäädytysjärjestelmissä, kaadoissa tai kentän pinnassa – herää väistämättä kysymys: tehdäänkö nämä työt riittävällä osaamisella ja huolellisuudella? Monelle pelaajalle, seuralle ja katsojalle jää tunne, että korjaukset tehdään kiireellä, suunnittelematta tai ilman todellista ymmärrystä siitä, millaisia vaatimuksia talviurheilu asettaa. Kentän pintojen on oltava tasaisia, jäädytysjärjestelmän kunnossa, veden poistumisen toimittava. Nämä eivät ole toiveita vaan perusvaatimuksia. Bandy tarvitsee ympärilleen enemmän ammattitaitoa, yhteistyötä ja ennen kaikkea vastuunkantoa. Jokainen epäonnistunut kunnostus syö lajin uskottavuutta, estää pelejä ja horjuttaa junioreiden sekä fanien uskoa lajin tulevaisuuteen. Emme kysy nyt vain “mitä meni pieleen”, vaan ennen kaikkea: kuka kantaa vastuun? Ja miten varmistetaan, että seuraava korjaus ei tarkoita jälleen uusia ongelmia?

Toimitus

662
0
BandyLiigaUutiset

Kämäri käyttökiellossa

Salaojat romahtaneet Kämärin kenttä Varkaudessa käyttökiellossa. – Kentälle tilattiin salaojien puhdistus ja silloin huomattiin, että koko kentän salaojat ovat kauttaaltaan romahtaneet, liikuntapaikkapäällikkö Marko Kukkonen kertoo. – Tämä tarkoittaa sitä, että kenttä on kauttaaltaan epätasainen. Tämä on niin suuri turvallisuusriski, joten joudumme laittamaan kentän käyttökieltoon, Kukkonen kertoo. Kentän vauriot ovat sen verran isot, että Kukkonen arvelee korjaamisen kestävän, ja maksavan. – Vielä on vaikea arvioida kuinka paljon korjaaminen tulee maksamaan, mutta summa voi kohota sen verran isoksi, että investointi pitää viedä kaupunginvaltuustoon. Lisäksi kentän remonttiin täytyy löytyä ammattilaiset. Kämärin kenttä ei ole mikään tavallinen tekonurmi, sillä pohjalla kulkevat myös jäädytysputket. – Tällaiset kahden lajin, ja vielä kesä- ja talvilajin, kaksoiskäyttökentät vaativat ammattimaista korjausta. Nyt kun juuri saimme lukea uutisen WP 35:n paluusta Bandyliigaa, koko jääpalloväki toivoo kentän kunnostuksen alkava pian, ja kaiken menevän nappiin, jotta Varkaudessa pääsään heti alusta alkaen Bandyliigaa pelaamaan…

Toimitus

221
0
BandyLiigaUutiset

Hyviä uutisia Varkaudesta

WP 35 palaa 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jääpallon Bandyliigaan WP 35 rakentaa seuran 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi edustusjoukkueen jääpallon Bandyliigaan ja valmentajakin joukkueelle on jo valittu, joten välivuosi pääsarjaan jäi kuten viime syksynä odotettiin vain vuoden mittaiseksi. Päävalmentajan tehtävän ottaa vastuulleen pitkän linjan WP:läinen Sami Jokinen, 58, joka on itse pelannut pitkän 18 vuoden uran nimenomaan kelta-mustissa. – Olin 16-vuotias, kun pääsin itse edustusjoukkueen rinkiin ja ekat pelit pelasin 17-vuotiaana vuonna 1984, vuosien 1993-96 neljässä WP 35:n mestarijoukkueessa pelannut Jokinen. Olen pelannut 1980-, 90- ja 2000-luvuilla, joten tiedän, miten jääpalloa pitää pelata. Jokinen on seurannut viime vuodet taustalta WP 35:n otteita Bandyliigassa ja viimeksi viime talven divarissa. – Täytyy sanoa rehellisyyden nimissä, että viimeiset 5-10 vuotta joukkue ei ole ollut siinä fyysisessä kunnossa, mitä Bandyliigassa vaaditaan. Kestävyys on loppunut otteluissa toisilla jaksoilla. Kesäharjoittelua tullaan tehostamaan ja se alkaa heti 5. toukokuuta, Jokinen lupaa. Tuleva rosteri – Siellä on innokkaita ja lahjakkaita nuoria ja myös kokeneita pelaajia valmiina aloittamaan kesätreenit kuten Niko Nissinen ja Joona Pietikäinen. Lasse Karppinen ja Jussi Inkinen valmensivat WP 35:n U16 -joukkueen viime talvena ikäluokan Suomen mestariksi ja Jokinen muistuttaa, että joukkueen nuoret pelaajat ovat hyvässä iässä valmistautumaan jo miesten peleihin. WP 35 kasaa noin 20 pelaajan edustusjoukkueen kesäharjoitusryhmän ja Jokiselle etsitään vielä apuvalmentajaa. WP 35:n uusi taustaryhmä on myös saatu rakennettua Jukka-Pekka Hoffrenin johdolla. – Taustaryhmään, joka saatiin kasaan viime viikolla, kuuluu kymmenkunta henkilöä, Hoffren vahvistaa paljastamatta vielä nimiä WP 35:n edustusjoukkueen taustalta. Sen aika tulee hieman myöhemmin keväällä, kun saamme järjestäydyttyä ja valittua seuralle puheenjohtajan. BandyliigaToimitus onnittelee WP 35:n paluuta, mikä näyttää nyt todella hyvältä! Valmentaja: Sami Jokinen Kaudet Pelaajana: 18 Ottelut Pelaajana: 347 Pisteet Pelaajana: 167

Toimitus

373
1
BandyLiigaUutiset

Nallen Haaste

Yhteisön Voima Suomalaisen Jääpallon Tukena Suomalainen jääpalloyhteisö osoittaa jälleen kerran voimansa ja sydämensä vaikeina aikoina. Tämä haaste on lukijoiden ja lajin tukijoiden oma käynnistämä teko suomalaisen jääpallon hyväksi – sillä ei ole mitään yhteyttä Suomen Jääpalloliiton viralliseen pienkeräykseen. Meidän (BandyliigaToimitus) roolimme on ainoastaan välittää tiedoksi tämä upea haaste. www.bandyliiga.fi tai BandyliigaToimitus EI kerää Suomen jääpalloliitolle lahjoituksia emmekä hallinnoi heidän varojaan. Haasteen lahjoitukset tilittyvät suoraan jääpalloliiton omalle tilille. Meidän rooli on siis kauniista, ja asiallisesta pyynnöstä uutisoida haaste yleisölle luettavaksi… Nallen Haaste Nallen Haasteessa kutsutaan 100 henkilöä tai tahoa mukaan lahjoittamaan 500 euroa suoraan Suomen Jääpalloliiton tilille. Yhdessä saavutettuna tavoite on 50 000 euroa – summa, joka merkitsisi elintärkeää apua liiton toiminnan ja lajin jatkuvuuden turvaamiseksi. Miksi juuri “Nallen Haaste”? Erik “Nalle” Berner oli keskeinen hahmo suomalaisen jääpallon historiassa. Hän oli mukana perustamassa Suomen Jääpalloliittoa 18.3.1972 ja toimi liiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1972–1978. Myöhemmin hän jatkoi kunniapuheenjohtajana ja kansainvälisenä vaikuttajana yli vuosikymmenen ajan. Nalle Berner tunnettiin laajakatseisena, lämminsydämisenä ja määrätietoisena urheilujohtajana, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen urheiluun ja jääpallokulttuuriin. Onkin mielestämme osuvaa, että juuri hänen nimeään kantava haaste kutsuu yhteisön jälleen kokoontumaan yhteen – aivan kuten Nalle itse aikoinaan yhdisti jääpalloväkeä. Nyt on oikea hetki toimia: pienellä joukolla voidaan tehdä suuri vaikutus.Lähde mukaan Nallen Haasteeseen – anna tukesi suomalaiselle jääpallolle!

Toimitus

116
0
BandyLiigaUutiset

Haaste koko suomalaiselle jääpalloperheelle!

Jääpalloväen yhteinen Nalle Haaste! Suomen Jääpalloliitolla on käynnissä pienkeräys, jonka tavoitteena on kerätä suomalaisen jääpallon hyväksi rahaa (max summa 10.000€). Sivustomme tai BadyliigaToimitus ei Suomen lain mukaan voi kerätä rahaa kenenkään puolesta, emmekä kerää sitä nytkään – emme sivustona emmekä BandyliigaToimituksena.Mutta kukaan ei estä yksittäisiä jääpallon ystäviä tarttumasta toimeen ja viemästä omaa haastetta eteenpäin! Nallen Haaste Moni lukija onkin toivonut, että nostaisimme esiin seuraavan jääpalloväen oman idean – “Nallen Haasteen”: 💙 100 jääpallosydämellä varustettua henkilöä tai yritystä lahjoittaisi 500 euroa – ja haastaisi samalla seuraavan henkilön/yrityksen mukaan! Tällä tavalla voimme yhdessä antaa Jääpalloliitolle mahdollisuuden kehittää toimintaansa – ja ehkä jopa palkata puolipäiväisiä henkilöitä auttamaan toiminnan kasvattamisessa ja kehittämisessä.Se olisi iso ja tärkeä askel kohti vahvempaa ja kestävämpää jääpallotulevaisuutta! Muistathan: jokainen haasteen euro, pienikin, on tärkeä ja arvokas.Ottakaa rohkeasti yhteyttä tuttuihin jääpalloa lähellä oleviin ihmisiin ja viekää omaa haastettanne eteenpäin! Jos oma taloudellien tilanne ei mahdollista osallistumista, neuvotelkaa tuttujen yritysten kanssa asiasta. Eiköhän jääpalloliiton johto pistä tukijoiden nimet liiton sivustolle näkyviin, jos näin vastinetta halutaan… 💙 Nyt näytetään, mitä jääpallosydän oikeasti tarkoittaa – yhdessä, ilolla ja rakkaudella lajia kohtaan! Jääpalloliiton Tili: FI70 2001 1800 0890 73, jos se on Teiltä unohtunut 🙂 Viestikenttään: Nallen Haaste! #jääpallosydämellä #yhdessäeteenpäin #suomijääpallo BandyliigaToimitus

Toimitus

344
3
BandyLiigaUutiset

Aurinkoisen päivän pohdintaa, kun on yön ollut töissä…

Pohdittavaksi: Kun pysähdymme hetkeen ja katsomme jääpalloa avoimin silmin, näemme, että meillä on laji, jossa yhdistyvät fyysinen taituruus, luonnon kauneus, vuosikymmenten perinteet ja yhteisön lämmin voima. Kentällä viilettävät urheilijat ovat kuin pieniä tarinankertojia, jokainen peli uusi luku tässä rikkaassa saagassa. Ehkä meidän tärkein tehtävämme on silloin tällöin pysähtyä ja muistuttaa itseämme:”Näin hieno laji ansaitsee tulla rakastetuksi, näkyväksi ja viedä iloa eteenpäin.” BandyliigaToimitus pohtii hieman unisena, mutta toiveikkaana… Yksi todella positiivinen asia jääpallossa on sen yhteisöllisyys — vaikka laji on pienempi kuin monet muut, sen parissa syntyy vahvoja ystävyyssuhteita ja koko kentän laajuus tuo peliin ainutlaatuisen tiimihengen. Iso kenttä vaatii luottamusta ja yhteistyötä koko joukkueelta, ja siksi jääpalloyhteisö on usein poikkeuksellisen lämmin ja kannustava. Toinen positiivinen puoli jääpallossa on sen vauhdikkuus ja vapaus: pelaajat saavat liikkua laajalla jääkentällä nopeasti ja luovasti, mikä tekee pelistä visuaalisesti upeaa katsottavaa ja antaa pelaajille paljon tilaa toteuttaa taitojaan. Se yhdistää luistelun taidon ja pallonhallinnan tavalla, joka tuo esiin sekä teknisyyden että urheilullisuuden parhaat puolet. Kolmas positiivinen asia jääpallossa on sen perinteikkyys ja arvokas historia. Laji on yksi vanhimmista joukkuejääpeleistä, ja sen rikas kulttuuri yhdistää sukupolvia — vanhat tarinat, legendat ja perinteet elävät vahvasti nykypäivän peleissä. Tämä tuo lajiin syvyyttä ja ainutlaatuista arvokkuutta, jota ei voi rakentaa hetkessä. Neljäs positiivinen asia jääpallossa on sen kauneus luonnon ja sään armoilla. Ulkojäillä pelaaminen yhdistää urheilijat ja katsojat suoraan talvisen luonnon kokemukseen — kirkas pakkassää, lumisade tai tähtitaivas pelin yllä luovat elämyksiä, joita ei voi kokea hallilajeissa samalla tavalla. Se tekee jääpallosta aidosti ainutlaatuisen talviurheilun. Viides positiivinen asia jääpallossa on se, miten se kehittää kokonaisvaltaista urheilullisuutta: pelaajat tarvitsevat kestävyyttä, nopeutta, taitoa, pelisilmää ja kovuutta, mutta myös herkkyyttä ja älyä. Jääpallo kasvattaa monipuolisesti urheilijoita, joilla on vahva pohja moneen muuhunkin lajiin ja elämän osa-alueeseen. Kuudes positiivinen asia jääpallossa on sen esteettisyys ja pelin kauneus. Kun jääpallo on parhaimmillaan, se muistuttaa taidetta — vauhdikkaat hyökkäykset, nopeat syöttöketjut ja taitavat luistelut muodostavat yhdessä upean, virtaviivaisen kokonaisuuden, jota on ilo katsoa ja kokea. Seitsemäs positiivinen asia jääpallossa on joukkueen roolien monipuolisuus. Iso kenttä ja pelin vaihtelevat tilanteet tarjoavat paikan hyvin erilaisille pelaajatyypeille — on tilaa sekä nopeille ja taidokkaille hyökkääjille, taktisesti ajatteleville keskikenttäpelaajille että vahvoille, kestäville puolustajille. Kahdeksas positiivinen asia jääpallossa on pienuuden etu yhteisössä. Koska laji on pieni, jokainen pelaaja, valmentaja, huoltaja ja kannattaja voi aidosti vaikuttaa ja tuntea olevansa tärkeä osa kokonaisuutta. Jääpallossa kuka tahansa voi olla esikuva ja suunnannäyttäjä. Yhdeksäs positiivinen asia jääpallossa on kansainvälinen ystävyys ja kulttuurien kohtaaminen. Vaikka jääpallo on vahvimmillaan tietyissä maissa, kansainväliset turnaukset ja ystävyysottelut luovat ainutlaatuisia yhteyksiä eri kansojen ja kulttuurien välille — aivan erityisellä, lämpimällä tavalla. Kymmenes positiivinen asia jääpallossa on seuratyön sydämellisyys ja vapaaehtoisten merkitys. Seurat ja joukkueet elävät vahvasti intohimosta ja yhdessä tekemisestä — taustalla toimii valtava määrä vapaaehtoisia, jotka antavat ajastaan ja sydämestään lajin hyväksi, usein vailla suurta huomiota, mutta korvaamattomalla arvolla. Mahdollisia jääpalloon liittyviä vaaroja, joihin valitettavasti osittain olemme jo astuneet 🔹 Sisäänpäin kääntyminen:Pienen lajin yhteisö voi joskus vahingossa sulkeutua ulkopuolisilta. Jos emme tietoisesti kutsu uusia mukaan (pelaajia, toimihenkilöitä, katsojia), jääpallo voi jäädä pienen piirin iloksi ja kasvu pysähtyy. 🔹 Liiallinen perinteiden varassa eläminen:Vaikka historia on vahvuus, pelkkä siihen nojaaminen voi estää uudistumista. Uudet ideat, teknologiat ja tavat markkinoida lajia pitää uskaltaa ottaa vastaan, jotta pysymme mukana muuttuvassa maailmassa. 🔹 Resurssien hajautuminen:Koska laji on pieni, liiallinen hajauttaminen (liikaa seuroja liian harvalla alueella) voi johtaa siihen, että voimat eivät riitä kunnolla kehittämään mitään aluetta vahvaksi ja vetovoimaiseksi. 🔹 Infrastruktuurin puute:Ilman uusia ja nykyaikaisia harjoittelu- ja peliolosuhteita (esimerkiksi halleja ja hyviä ulkojäitä) jääpallon kehitys vaarantuu. Huono jää tai vähäiset harjoitusmahdollisuudet karkottavat nuoret helpommin muihin lajeihin. 🔹 Liian vähäinen viestintä ja markkinointi:Jos emme aktiivisesti kerro jääpallon hienoudesta ulospäin (some, media, tempaukset), laji voi jäädä näkymättömäksi. “Me tiedämme kuinka hienoa jääpallo on” ei riitä — myös muiden pitää saada nähdä ja kokea se. 🔹 Väsymys talkootyöhön:Pienen lajin voima on vapaaehtoistyössä, mutta jos kuorma kasautuu liian harvoille harteille liian pitkäksi aikaa ilman tukea ja uusia innokkaita, riskinä on väsähtäminen ja toiminnan hiipuminen. 🔹 Liian kova kilpailullisuus nuorilla:Jos junioritoiminnassa painotetaan vain tulosta ja menestystä eikä ilon, oppimisen ja yhteisöllisyyden tunnetta vaalita, lapset voivat helposti menettää motivaationsa ja siirtyä muihin harrastuksiin. Jos haluamme rakentaa jääpallon tulevaisuutta viisaasti ja yhdessä! Mitä voimme yhdessä tehdä jääpallon hyväksi: 🔹 Avata ovet uusille:Jokainen seura ja yhteisö voi panostaa siihen, että uudet ihmiset — pelaajat, valmentajat, katsojat, sponsorit — kokevat itsensä tervetulleiksi. Hymy, kutsu, pieni huomio voi olla ratkaiseva hetki. 🔹 Jakaa osaamista ja voimia:Sen sijaan, että jokainen seura yrittää keksiä kaiken itse, voisimme jakaa ideoita, toimintamalleja ja onnistumisia laajemmin. Parhaat käytännöt pitää saada kaikkien käyttöön nopeasti ja matalalla kynnyksellä. 🔹 Rakentaa näkyvyyttä yhdessä:Kaikki pienetkin teot, kuten aktiivinen someviestintä, yhteiset tapahtumat ja jääpallon ilosanoman jakaminen, kasvattaa koko lajin näkyvyyttä. Yhdessä saamme aikaan kymmenkertaisesti enemmän kuin yksittäin. 🔹 Yhteiset hankkeet ja kehitysohjelmat:Isoja asioita, kuten hallihankkeita, junioripolkujen rakentamista ja kouluyhteistyötä, kannattaa tehdä yhteistyössä useamman seuran ja alueen voimin. Yksi seura voi olla pieni, mutta usean seuran ääni on voimakas. 🔹 Tukea vapaaehtoisia ja kasvattaa uusia:Vapaaehtoistyötä pitää arvostaa ja tukea — ei pelkästään kiitoksin, vaan myös koulutuksella, pienillä palkinnoilla ja jakamalla vastuuta fiksusti, ettei kukaan pala loppuun. 🔹 Kohdata epäonnistumiset ja oppia niistä yhdessä:Kaikki ei aina mene täydellisesti — tärkeintä on, että emme syyttele toisiamme, vaan katsomme eteenpäin ja opimme yhdessä. Mikä on oikeasti yhteistyön merkitys jääpallolle: Yhteistyö on jääpallon elinehto.Koska laji on pieni, yksittäinen seura tai yksittäinen alue ei yksin riitä pitämään toimintaa elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme toisiamme — kaikkia — niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Ilman yhteistyötä jääpallo voi jäädä paikalleen tai jopa kuihtua, mutta yhteistyöllä voimme kasvaa, kehittyä ja löytää uusia polkuja, joilla saamme lajin loistamaan aivan uudella tavalla.Yhdessä voimme: Yhteistyö ei vie keneltäkään mitään pois — se tuo kaikille enemmän.Se on jääpallossa erityisen arvokasta, koska meidän yhteisömme on täynnä aitoa intohimoa, osaamista ja välittämistä. Kun runsaslukuisasti tapaamme kevään liittokokouksessa – pitäkää seuraava “hätähuuto” kirkkaana mielessä! NYT ON TOIMITTAVA – JÄÄPALLO TARVITSEE MEITÄ KAIKKIA! Emme voi enää odottaa huomista.Emme voi toivoa, että joku muu ottaa ensimmäisen askeleen. Jääpallo on lahja — nopeuden, taidon, yhteisöllisyyden ja luonnon kauneuden laji.Mutta lahja säilyy elävänä vain, jos me itse päätämme pitää siitä huolta. Jos haluamme…

Toimitus

236
1
BandyLiigaUutiset

KamppariUutiset Huhtikuu 2025 on ilmestynyt!

Tuore KamppariUutiset on nyt julkaistu! Lehdestä voit lukea, mitä Mikkelin Kamppareille kuuluu näin kevään kynnyksellä ja millaisin ajatuksin joukkue ja seura suuntaavat kohti tulevaa kautta. Klikkaa ja lue huhtikuun lehti alta:

Toimitus

190
0