Palaamme itse kokoukseen alkuviikon aikana Palaamme kokoukseen tarkemmin alkuviikon aikana, kun tunteet hiukan laskevat eri leireissä, ja saamme kunnollisen kokonaiskuvan – mitä ehdotettiin, ja mitä päätettiin… Kommentoimme kuitenkin alla hiukan jo nyt käytyjen puheluiden kautta asiaa.. Bandy-yhteisön pitkään odottama syyskokous ei kyennyt tarjoamaan ratkaisuja eikä yhteisiä tavoitteita tuleville kausille. Kokous keskusteli, mutta ei päättänyt: pöydältä eteenpäin ei saatu toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat lajin suuntaa tai loisivat selkeää tiekarttaa kehitykselle. Palkitsemiset kutistettiin Palkitsemiset sentään saatiin lopulta läpi, mutta lähteidemme mukaan kokonaisuutta “ajettiin todella minimiin”. Viesti on synkkä: jos edes onnistumisten näkyväksi tekeminen kaventuu, ongelma on syvempi kuin yksi kokous. Yhteisössä kysytään, arvostetaanko tekijöitä, pelaajia ja seuratyötä enää riittävästi. “Omien Bandyliigaihmisten palkitseminen ja huomioiminen kuuluu vain ja ainoastaan meille. Nyt tämäkin vedettiin muutaman todellisen jääpalloihmisen päätöksellä vessan pönttöön,” tiivistää eräs pitkäaikainen toimija. BandyliigaToimitus laski 21 palkinnon tippuneen seitsemään – eli ainakin 14 karsittiin, osa vuosikymmeniä kauden päätteeksi myönnettyjä. Puuttuvien palkintojen lista on pitkä Kokouksen jälkeen ainakin seuraavat tunnustukset jäivät myöntämättä: Vuoden Mediateon sivuuttaminen herättää BandyliigaToimituksessakysymyksiä: kun imeille lähetetyissä visteissä, ja soitoissa lähes joka kerta hmetellään, miksei media kiinnitä lajiin huomiota, Me kysymme: Antaako tämä liiton päätös “potkua” asiaan? miksi liitto ei palkitse niistä medioista ketään, jotka sitä näkyvyyttä jääpallolle rakentavat? Keskustelu karkaa keskinäiseen vääntöön Kokouksen dynamiikka kuvattiin poikkeuksellisen riitaisaksi. Keskustelut karkasivat usein keskinäiseen vääntöön – valonheittimen alta jäivät strategiset päätökset ja konkreettiset toimet. Ilman yhteistä suuntaa laji ajelehtii, ja päätöksenteon legitimiteetti rapautuu, kun “muutaman päättäjän linja” ohittaa yhteisen valmistelun. Miksi tällä on väliä? Mitä seuraavaksi? Lajin toimijoiden mukaan tarvitaan pikainen korjausliike (kukaan ei vain uskalla yhdessä näitä tuoda esille – viesteissä ja puheluissa nämä esiintyvät jokaisella): Nyt tarvitaan johtamista, joka kokoaa, ei hajota. Jos yhteisön ääni vaimennetaan ja ansioiden tunnustaminen typistyy, suunta on väärä – ja se näkyy lopulta niin katsomoissa kuin kentälläkin.Syyskokous ei kyennyt tarjoamaan kaivattuja ratkaisuja eikä yhteisiä tavoitteita. Keskustelut karkaavat yhä liian usein keskinäiseen vääntöön, ja se näkyi nyt poikkeuksellisen selvästi: pöydälle ei saatu päätöksiä, jotka vahvistaisivat lajin suuntaa tuleville kausille. Palkitsemiset saatiin lopulta läpi, mutta tietojemme mukaan osa-alue ajettiin minimiin – viesti, joka herättää aiheellista huolta arvostuksesta ja yhteisön yhtenäisyydestä. Jos edes onnistumisten näkyväksi tekeminen kaventuu, ongelma on syvempi kuin yksittäinen kokous. Pahoittelemme että tämä vasta tässä kohtaa uutista! Nyt kauden 2024-25 palkitut: Jääpalloliitolle ja seuroille tiedoksi, että kun teemme tätä uutista (19.10 klo: 11:50) – tähän mennessä julkisuudessa vain Satakunnan kansa on kertonut että porilainen Jussi Aaltonen valittiin vuoden pelaajaksi – hekään eivät mainitse muita – siinä Teille totuutta lajimme näkyvyydestä! Loppuun vielä yksi suurta ihmetystä aiheuttava “päätös” Yhteiseksi seurojen kanavaksi sovittu FinbandyTV on saamamme tiedon mukaan lakkautettu tai siirretty ensi kaudeksi pöytälaatikkoon – Miksi asiaa ei yritetty kehittää tai miettiä mitä muuta on mahdollista YHDESSÄ tehdä???. Samalla kentällä kiihtyy paluu vanhaan: sopimuksia solmitaan eri suuntiin, ja katsojat jätetään arvailemaan mistä mikäkin ottelu löytyy. Näin sovittiin – näin kävi Muutama kausi sitten seurat sopivat kokoavansa lähetyksensä yhteisen alustan alle. Siirtymäkaudella aiemmat paikallissopimukset oli tarkoitus päättää hallitusti. Nyt sovun sijaan nähdään repeämiä: esimerkiksi Porvoon Akilles on ilmoittanut tehneensä oman sopimuksen oman kumppaninsa kanssa. Taustalla on tiettävästi kaksi seuraa, jotka vastustavat yhteistä mallia. Vielä huolestuttavampaa on, että seitsemästä yhteiselle alustalle valmiista seurasta 2–3 kääntyi kokouksessa näiden kahden puolelle – ja näin palataan sirpaleiseen “jokainen tekee mitä haluaa” -malliin. Häviäjä: katsoja – ja koko laji Kun yhteinen kanava katoaa, katsojasta tulee selvitysmies. Lähetykset hajautuvat, linkit vaihtuvat, laatu ja saatavuus heittelevät. Tämä syö luottamusta, näkyvyyttä ja lopulta myös tuloja, joiden varassa junioritoiminta, olosuhteet ja koko suomalainen jääpallo elävät. Miten tähän ajauduttiin? BandyliigaToimituksen linja Viime kaudella (2024–25) vastasimme ottelupäivinä toista sataa kertaa kysymyksiin: “Mistä tämä peli näkyy?” Tämä ei ole kestävää, eikä näin pidä lajin median toimia. Ilmoitamme nyt julkisesti, että emme ensi kauden ottelupäivinä vastaa yksittäisiin kyselyihin lähetyspaikoista. Vastuu on seuroilla ja sarjajärjestäjällä, jotka ovat valinneet hajautuksen. “Yhteinen alusta oli kaikkien etu – katsojien, seurojen ja sponsorien. Jos se ajetaan sivuun, myös vastuu tiedosta ja löydettävyydestä kuuluu niille, jotka sooloilevat.”— BandyliigaToimitus Mitä tämän pitäisi tarkoittaa päättäjille? Mitä tämä tarkoittaa katsojille? Loppukaneetti:Yhteinen kanava ei ole pelkkä tekninen ratkaisu vaan edellytys sille, että jääpallo näkyy, kasvaa ja kiinnostaa. Jos Bandyn oma TV haudataan, haudataan samalla pala lajin tulevaisuutta. Toivottavasti nämä 7 seuraa ymmärtäisivät tukeutua ammattilaisten antamiin faktoihin, yhteiseen etuun ja yhteiseen rohkeuteen – pitää kiinni siitä, mikä on jääpallolle Suomessa parasta – eikä antaa näiden kahden muun seuran päättää muiden puolesta.