BandyLiigaUutiset

Sunnuntain tulokset

Botnia & HIFK voittoihin, Porissa tasuri Sunnuntai-iltapäivä kului tutulla, mutta aina yhtä kutkuttavalla tavalla: kolmen yhtäaikaisen Jääpalloliigan ottelun parissa, ruudut auki ja kentät eri puolilla Suomea tarkassa seurannassa. Vaihdoimme lähetystä tilanteen mukaan, palasimme ottelukoosteisiin ja kelailimme muutamat vihellyksetkin useampaan kertaan, jotta saisimme kokonaiskuvan mahdollisimman tarkaksi. Vaikka liiton tulospalvelu on viime aikoina temppuillut – maalintekijöitä ja kellonaikoja on saanut välillä ihmetellä – sunnuntain kierros tarjosi taas juuri sitä, mitä kotimaiselta jääpallolta parhaimmillaan toivoo: tunnetta, vauhtia ja tärkeitä pisteitä. Nyt onkin aika käydä kierros läpi ottelu kerrallaan: ensin OLS–Botnia, sitten Narukerä–Veiterä ja lopuksi HIFK–JPS. Botnia rokotti kahden miehen ylivoimalla – Lopputulos 2-6 OLS:n ja Botnian sunnuntai-illan kohtaaminen Oulussa eteni pitkään tasaisena ja tarkkana vääntönä, mutta ulosajot käänsivät pelin lopulta raskaasti vieraille. Botnia käytti kahden miehen ylivoimansa armotta hyväkseen ja vei pisteet Helsinkiin tylyin lukemin 2–6. Valtanen käynnistää OLS:n illan Ottelun alku oli Botnia-vetoinen, mutta ilman tulosta. Vieraat vyöryttivät hyökkäyksiä kohti OLS-maalia ja keräsivät kulmia tasaiseen tahtiin, mutta viimeistely jäi uupumaan: laukaukset karkailivat ohi tai pysähtyivät puolustukseen. Kotijoukkue iski sen sijaan tehokkaasti. 28. minuutilla Niklas Valtanen pääsi käyttämään paikkansa ja vei OLS:n 1–0-johtoon. Botnia kuittasi kuitenkin nopeasti: 32. minuutilla Kaarlo Lappi tasoitti numerot 1–1:een kulmalyönnistä. Tauolle mentiin tasatilanteessa, joka kuvasi hyvin myös pelitapahtumia. Ulosajot sytyttävät keskustelun Ottelun puhutuimmat tilanteet nähtiin toisen jakson molemmin puolin. Päätuomari Petri Kuusela passitti ensin Juho Airaksisen ja myöhemmin Aku Sarkkisen suorilla ulosajoilla pukukoppiin omista tilanteistaan. Lähetyksen selostaja Atte Lämsä ja kommentaattori Petteri Luomansuu pitivät ratkaisuja suorina ulosajoina erittäin kevyinä, ja samaa ihmeteltiin myös katsomossa. BandyliigaToimitus ei luvatusti arvostele tuomareita, mutta kun rinnalle ottaa Porissa ja Helsingissä pelatut ottelut – joissa nähtiin vähintään yhtä rajuja tilanteita ilman ulosajoja, osa jopa selvisi ilman jäähyjä – voi todeta, että Kuuselan linja Oulussa oli selvästi kierroksen tiukin. Tähän asti peli oli ollut tasainen ja avoin, mutta kahden miehen alivoima käänsi voimasuhteet väistämättä Botnialle. Botnia kääntää ja karkaa Toisen jakson alussa Botnia iski tärkeän johtomaalin: 48. minuutilla Pekka Niska vei vieraat 1–2-johtoon kulmasta. OLS ei kuitenkaan kahdesta ulosajosta huolimatta luhistunut heti, vaan loi sitkeästi painetta ja pääsi useisiin kulmiin. Pitkä uurastus palkittiin 67. minuutilla, kun Saku Hartikainen tasoitti 2–2:een kulmatilanteen jatkopallosta. Hetken näytti, että OLS voisi venyä sankaritarinaan vajaamiehisenäkin. Botnia vastasi kuitenkin armotta. Heti tasoituksen jälkeen Markus Kumpuoja niittasi 2–3, ja vain muutamaa minuuttia myöhemmin illan toisellaan Pekka Niska kasvatti eron 2–4:ään. Kun vielä Leevi Attenberg (2–5) ja aivan loppuhetkillä Aleksi Niemi (2–6) viimeistelivät omat osumansa, rumahkot loppulukemat olivat valmiit. OLS taisteli OLS taisteli olosuhteisiin nähden urheasti, mutta kahden avainpelaajan ulosajot ja Botnian kliininen viimeistely ratkaisivat ottelun. Sunnuntain kokonaiskuvaa katsottaessa voi todeta, että Botnia käytti mahdollisuutensa paremmin – sekä tulostaululla että ylivoimatilanteissa. Narukerä ja Veiterä jakoivat pisteet Porissa – Lopputulos 3-3 Narukerä ja Veiterä tarjosivat Porissa draamantäyteisen ja tunteikkaan kamppailun, joka huipentui viime minuuttien erikoistilannekaruselliin. Lopputulokseksi kirjattiin 3–3 (0–0), mutta lukemat eivät kerro koko tarinaa illasta, jossa kaksi pistettä kävi vuorotellen molempien käsissä. Veiterä hallitsee alkua, Narukerä kestää Ottelu lähti käyntiin Veiterän komennossa: jo avausminuutilla vieraat rakensivat laukauksen ja kulman, ja sen jälkeen paine aaltoili pitkälti Narukerän päädyssä. Veiterä keräsi kulmia tasaiseen tahtiin, mutta laukaukset karkailivat ohi, eikä tulostaululle saatu merkintöjä. Narukerä pääsi avauserän edetessä paremmin mukaan ja loi omatkin paikkansa, mutta erityisesti jakson puolivälissä nähtiin molemmilta joukkueilta useampi hukattu laukauspaikka. Maalivahdit ja puolustukset kestivät, vaikka tilanteita riitti molemmissa päissä. Ulosajo repii peliä auki – mutta tauolle silti 0–0 Ottelun kuva muuttui 40. minuutilla, kun Veeti Hyvärinen ajettiin ulos (oikea tuomio – vaikka tilanne oli vahinko). Tämä antoi Narukerälle merkittävän mahdollisuuden kääntää ote itselleen, mutta Veiterä puolusti alivoimansa uhrautuvasti. Lisäajan venyessä Veiterä jatkoi kuitenkin painostamista – kulmia ja laukauksia tuli liukuhihnalta aina 45+12. minuuttiin saakka. Narukerä joutui kestämään pitkän myllytyksen, mutta sinnitteli tauolle maalittomassa 0–0-tilanteessa, vaikka tilastot kallistuivat vahvasti vieraiden eduksi. Toisen jakson alun shokki: Veiterä johtoon Heti toisen jakson alkuun Veiterä iski: 46. minuutilla Esko Liukkonen merkittiin 0–1-maalin tekijäksi (pt). Vieraat käyttivät heti ensimmäisen paikkansa toisella jaksolla ja veivät Narukerän ahtaalle. Narukerä ei kuitenkaan lannistunut, vaan alkoi jälleen vyöryttää omaa hyökkäyspeliään. Arposen päivä? Heti perään Narukerällä avautui jättipaikka: 55. minuutilla Janne Hauska pääsi kokeilemaan rangaistuslyönnistä, mutta merkintä pöytäkirjaan jäi “RL ohi” – pallo ei löytänyt tietään verkkoon. Veiterä ei silti suostunut taipumaan. 63. minuutilla Aleksi Seppänen vei vieraat jälleen johtoon 1–2 kulmalyönnillä (kl), kun Narukerä ei saanut erikoistilannetta purettua. Narukerä vastasi kuitenkin nopeasti. 66. minuutilla illan toisensa viimeistellyt Arponen tasoitti tilanteen 2–2:een – jälleen kulmasta. Kotiyleisö mietti onko Rasmus Arposesta tulossa päivän sankari. Loppuhetkien vuoristorata – rankkaridraama Ottelun loppua kohden molemmat hakivat ratkaisua, ja Narukerä käytti aikalisänsä 76. minuutilla virittäytyäkseen viimeiseen rynnistykseen. Veiterä jatkoi omien kulmiensa kautta uhkaa, mutta Narukerä puolusti tiiviisti. Veiterä sai ottelun lopussa rankkarin, ja Ere Verhelä upotti rangaistuslyönnin varmasti maaliin: 2–3. Yleisö oli jo lähes varma, että Veiterä vie ottelun pisteet Lappeenrantaan. Mutta draama ei ollut vielä ohi. Narukerä hyökkää heti aloituksesta, ja saa kulmalyönnin. Kulmalyönnin laukoo vastustamottamasti maalin oikeaan kattoon Joni Vuopio ja näin ollaan lukemissa: 3–3. Veiterän juhlat vaihtuivat sekunneissa pettymykseksi, kun kaksi pistettä lipsahti käsistä aivan viime metreillä. Narukerän leirissä tasoitus maistui sitäkin makeammalta. Yhteenveto: Narukerä – Veiterä oli ottelu, jossa: Pistejako 3–3 jätti Veiterän leiriin varmasti katkeran maun, mutta neutraalista vinkkelistä katsottuna Porissa nähtiin juuri sellaista jääpallodraamaa, jonka vuoksi lajia seurataan – tunteella alusta loppuun. HIFK–JPS 4–2: HIFK hallitsi kotonaan – vahvuus ei ole ollut liioiteltua puhetta Helsingissä nähtiin sunnuntaina juuri sellainen HIFK, jota ennakkoon on povattu tämän kauden vahvimpien joukkueiden joukkoon. JPS roikkui pitkään mukana ja taisteli sitkeästi, mutta kokonaiskuvassa ottelu oli selvästi kotijoukkueen hallussa. Lopputulos 4–2 (1–1) kuvastaa enemmän JPS:n sitkeyttä kuin kenttätasapainoa. Unelma-alku: Ojanen iskee heti, JPS tasoittaa HIFK sai otteluun täydellisen alun, kun Aku Ojanen vei isännät 1–0-johtoon jo 2. minuutilla. Patrik Huber merkkautti syöttöpisteen, ja maali vapautti HIFK:n pelaamista heti kättelyssä. JPS ei kuitenkaan lamaantunut, vaan tuli tasoihin 16. minuutilla. Jarno Eronen tasoitti 1–1:een kotijoukkueen pienen herpaantumisen jälkeen. Tämän jälkeen avausjakso eteni melko tasaisena: molemmat joukkueet saivat laukauksia ja kulmia, mutta aivan terävin viimeistely puuttui. HIFK sai omat jakson paikkansa, mutta tauolle mentiin 1–1-lukemissa – tulostaululla tasan, mutta pelillisesti HIFK:lla oli jo tuossa vaiheessa pieni ote. Toinen jakso HIFK:n näytöstä Toisella jaksolla HIFK nosti tempoa ja laittoi enemmän…

Toimitus

371
1
BandyLiigaUutiset

Sunnuntain otteluraportit julkaistaan maanantaina

Toimitus hengähtää ja syventyy peleihin kunnolla Sunnuntain Bandyliiga-otteluiden raportit julkaistaan tällä kertaa poikkeuksellisesti vasta maanantai aamupäivällä.BandyliigaToimitus päätti juuri kuuden päivän yhtäjaksoisen ”uintirupeaman” ja haluamme antaa sekä peleille että pelaajille niille kuuluvan ajan ja huomion. Haluamme pureutua sunnuntain otteluihin rauhassa: katsoa tilanteet tarkkaan, nostaa esiin onnistujat ja merkkipaalut, ja tarjota teille mahdollisimman laadukasta ja viihdyttävää luettavaa – ei vain nopeita rivejä tulostaululta. Maanantain aikana luvassa: Kiitos kärsivällisyydestänne ja siitä, että elätte mukana Bandyliigan arjessa ja juhlassakin.Malttakaa hetki – huomenna luvassa on taas kunnon annos bandya, tarinoita ja tunteita!

Toimitus

127
0
BandyLiigaUutiset

Lauantain tulokset

Narukerä & Botnia voittoihin Porissa ja Varkaudessa nähtiin lauantaina vahvaa tekemistä, kun Narukerä kaatoi Kampparit 8–3 ja Botnia haki tylyn 3–9-vierasvoiton WP 35:stä. Narukerä murskasi Kampparit toisen jakson myllerryksessä – erikoistilanteet ratkaisivat Narukerä – Kampparit 8–3 (1–2) Narukerä käänsi tasaisen avausjakson jälkeen ottelun täysin edukseen ja otti selvän 8–3-voiton Kamppareista. Ratkaisu nähtiin toisella jaksolla, jossa Kerän erittäin vahvat erikoistilanteet sulattivat mikkeliläisten pelinrakentelun. Tasainen ja vauhdikas avausjakso Ottelun alku oli varsin kaksijakoinen: molemmilla joukkueilla oli omat vahvat jaksonsa ja tilanteita syntyi vuorotahtiin. Kampparit pääsi pelaamaan myötätuuleen, mutta Narukerä iski illan avausmaalin. 18. minuutilla Alex Mårtensson ohjasi Joni Vuopion antaman sivurajan maalin edestä sisään ja kotijoukkue siirtyi 1–0-johtoon. Reilut viisi minuuttia myöhemmin Kampparit tuli tasoihin, kun Leevi Kukkasniemeä rikottiin läpiajossa ja Severi Noponen upotti rangaistuslyönnin varmasti: 1–1 ajassa 24’. Jakson lopussa Kampparit siirtyi johtoon. Simo Huotelin murtautui keskustasta läpi, ja pallo jäi pomppimaan maalinedustalle. Jere Immonen oli hereillä ja siirsi pallon verkkoon tilanteeksi 1–2 ajassa 42’. Puoliaikataululle mentiin Kamppareiden 1–2-johdossa. Vastatuuli, erikoistilanteet ja Kampparien ”musta vartti” Toiselle jaksolle Narukerä tuli selvästi terävämmin. Vaikka Kampparit vielä hetken aikaa roikkui mukana, ottelun kuva alkoi kallistua omiin erikoistilanteisiinsa luottaneelle kotijoukkueelle. 52. minuutilla Huotelin laukoi tarkasti ja vei Kampparit jo 1–3-johtoon, mutta sen jälkeen ottelu kääntyi täysin päälaelleen. Kampparien niin sanottu musta vartti käynnistyi 55. minuutilla, kun Vili Korhonen kavensi kulmalyönnistä 2–3:een. Tämä avasi hanat Narukerän erikoistilanneilottelulle: Peli pysyi pitkään Kampparien päädyssä, ja Narukerän paine jatkui. Loppu täysin Narukerän näytöstä Kun Kampparien selkäranka alkoi ratista, Narukerä viimeisteli lopullisen työnsä kliinisesti. Toisella jaksolla Kampparit ei enää löytänyt keinoja Narukerän myllytystä vastaan, ja mikkeliläisten peli muuttui loppua kohden enemmän selviytymiseksi ja pelailuksi. Kampparivalmentaja Kaartinen: ”Selkäranka vähän naksahti” Kamppareiden päävalmentaja Alpo Kaartinen harmitteli erityisesti toisen jakson henkistä notkahdusta: ”Ensimmäinen jakso meni ihan suunnitelmien mukaan. Toiselle jaksolle Narukerä tuli kovaa ja oli erikoistilanteissa todella vahva. Harmittamaan jäi se, että meillä vähän naksahti selkäranka vastustajan osumiin ja viimeistään 5–3-maalin jälkeen peli oli meiltä sellaista pelailua, annettiin Kerän viedä. Tähän meidän pitää kopissa vahvasti puuttua.” Maalit (minuutti – tekijä – tilanne) (pt = pelitilanne, RL = rangaistuslyönti, kl = kulmalyönti) WP 35 jäi Botnian jyrän alle – helsinkiläisille tyly 3–9-vierasvoitto WP 35 – Botnia 3–9 (2–4) Botnia otti Varkaudessa vakuuttavan ja tylyn 3–9 (2–4) -vierasvoiton. Helsinkiläiset olivat alusta alkaen tehokkaampia sekä viimeistelyssä että erikoistilanteissa, ja WP 35:n hyväkin vaihe ensimmäisen jakson lopussa jäi lopulta sivurooliin Botnian vyörytyksen alla. Botnia karkasi, WP 35 heräsi – ensimmäinen jakso 2–4 Ottelun alku oli Botnian hallintaa. Vieraat saivat kulman jo 2. minuutilla ja rakensivat sen jälkeen tasaiseen tahtiin painetta WP:n päätyyn. Palkinto tuli 5. peliminuutilla, kun Patrik Parkkonen iski lukemiksi 0–1. Botnia jatkoi vahvaa tekemistä, ja 21. minuutilla Pekka Niska kasvatti eron kahteen rangaistuslyönnistä: 0–2. Kun Kaarlo Lappi vei Botnian 26. minuutilla jo 0–3-johtoon, näytti pitkään siltä, että ottelu karkaa isänniltä jo ennen taukoa. WP 35 kuitenkin vastasi hienosti: WP:n pirteä jakson lopetus tyrehtyi kuitenkin juuri ennen taukoa, kun Eetu Pulkkinen iski Botnialle tärkeän 2–4-osuman 45. minuutilla. Puoliaikaan mentiin vierasjohdossa ja henkinen yliote kääntyi takaisin helsinkiläisille. Toisella jaksolla Botnia ratkoo – Niskalle hattutemppu Toisen jakson alussa WP 35 haki aikalisällä (52’) uutta virtaa ja kavennusmaalia. Se sai muutamia paikkoja, mutta Botnian puolustus ja maalivahtipeli pitivät isännät aisoissa. Lopullinen ratkaisu nähtiin viimeisen parikymppisen aikana, kun Botnia rokotti armottomasti: WP 35 löysi vielä kerran kirivaihteen:81. minuutilla Robert Ruippo kavensi kulmasta 3–6:een, mutta Botnia ei horjunut. Loppu tylyä numeronsiivousta Ottelun viimeiset minuutit olivat tulostaulun kannalta rumaa luettavaa kotijoukkueelle. Botnia hyödynsi WP:n riskinoton ja löysät hetket kliinisesti: Botnian laaja ratkaisurintama korostui:Pekka Niska viimeisteli hattutempun (kaksi rl-maalia), ja sekä Parkkonen, Lappi että Pulkkinen osuivat kahdesti. WP 35:n onnistujiksi kirjattiin Jäppinen, Karppinen ja Ruippo, kaikki eri tekijöiden maaleja ja kaksi kulmakuviosta. Yhteenveto WP 35:llä oli hetkensä, erityisesti avausjakson lopussa, kun peli nousi jo 0–3:sta 2–3:een. Botnia kuitenkin hallitsi kokonaisuutta paremmin, käytti erikoistilanteet ja rangaistuslyönnit tehokkaasti, ja vei toisen jakson selvästi niin pelillisesti kuin tuloksellisestikin.

Toimitus

110
0
BandyLiigaUutiset

Bandyliiga jatkuu kolmella ottelulla

Katseet kääntyvät myös Poriin, Oulunkylään Bandyliiga jatkuu päivällä kolmella ottelulla – katseet kääntyvät myös Oulunkylään Päivän ohjelma: Bandyliigan runkosarja saa tänään vauhdikkaan iltapäiväkierroksen, kun kolme ottelua pelataan samaan aikaan eri puolilla jääpallokarttaa. Panoksia riittää niin sarjasijoitusten, itseluottamuksen kuin pelillisen identiteetin hiomisenkin kannalta. Erityistä mielenkiintoa herättää Narukerä vs Veiterä, ja HIFK vs JPS joka pelataan poikkeuksellisesti Oulunkylän tekojääradalla. Alusta ja olosuhteet voivat näytellä isoa roolia siinä, kumpi vie pisteet mukanaan. Narukerä – Veiterä: Basso Areenan perusvoimatekijät Basso Areenassa nähdään kahden perinteikkään seuran kohtaaminen, jossa pienet marginaalit korostuvat: Ottelun avain:Jos Narukerä pystyy pitämään pelin vauhdikkaana ja rikkomaan Veiterän syöttörytmiä, pisteet voivat hyvin jäädä Poriin. Mikäli taas Veiterä pääsee pelaamaan ”oman näköistään” kontrolloitua bandya, vieraat ovat hienoinen suosikki. OLS – Botnia: Nuoruuden intoa ja taktista kurinalaisuutta Oulussa kohtaavat kaksi joukkuetta, joiden pelaajapoluissa ja pelitavoissa on eroja, mutta myös paljon yhtymäkohtia. Ottelun avain:OLS:n on löydettävä tasaisuus koko 90 minuutiksi – yksittäiset mustat hetket Botnia rankaisee. Botnialle tärkeää on puolustuspelaamisen tiiviys ja oman pään virheiden minimointi Oulun kentällä. HIFK – JPS Oulunkylässä: miten kenttä vaikuttaa otteluun? Poikkeuksellinen pelipaikka – mitä se tarkoittaa? Se, että HIFK–JPS pelataan Oulunkylässä, muuttaa hieman ottelun lähtöasetelmia: Etu HIFK:lle vai JPS:lle? HIFK: JPS: Pelitavan vaikutus Oulunkylässä Oulunkylän kenttä korostaa muutamaa osa-aluetta: Kumpi vie pisteet? Paperilla luvassa on tasainen ja hermoja koetteleva kamppailu, jossa: Yhteenveto:Oulunkylä ei välttämättä selkeästi suosii toista joukkuetta – ratkaisevaa on se, kumpi pystyy nopeammin lukemaan olosuhteet ja sopeuttamaan pelinsä niihin. Jos HIFK pystyy käyttämään ”puoli-kotikenttäetuaan” ja saa yleisön tuen täysillä taakseen, puntit pysyvät tasaisina. JPS:n rutiini ja taito tekevät heistä kuitenkin erittäin vaarallisen vieraan juuri tällaisessa poikkeuksellisessa ottelumiljöössä.

Toimitus

247
0
BandyLiigaUutiset

Juhlaottelut Itsenäisyyspäivänä

Porissa & Varkaudessa pelataan Itsenäisyyspäivänä pelataan tänä vuonna kaksi isoa juhlaottelua Bandyliigassa – Porissa Narukerän 60-vuotisjuhla ja Varkaudessa WP35:n 90-vuotisjuhla. Narukerä – Kampparit Basso Areena, Pori klo 13.00(Narukerän 60v juhlaottelu) Lähtöasetelma & sarjatilanne Bandyliigan alkusarjan taulukossa Kampparit on ollut aivan kärjen tuntumassa, kun taas Narukerä on aloittanut kauden tasaisesti hieman keskikastista. Juhlaottelun status nostaa panoksia: seuran virallinen 60-vuotisjuhlapeli on merkitty juuri tähän Kampparit-kotiotteluun, ja Porissa halutaan ehdottomasti kääntää päivä voitoksi kotiyleisön edessä. Pelilliset avainkohdat Mitä odottaa? Kampparit haluaa pitää vauhtia ja nostaa tempoa heti alussa, kun taas Narukerä pyrkii rikkomaan rytmiä ja hyödyntämään juhlapäivän ylimääräisen latauksen taklauksissa ja kaksinkamppailuissa. Jos Kampparit saa pelin venymään “end to end” -bandyksi, mikkeliläisten laatu korostuu. Jos taas peli puuroutuu keskialueelle ja Narukerä pääsee pitämään oman pään tiiviinä, porilaiset voivat hyvinkin kääntää juhlapäivän edukseen. Ennakkotuntuma: WP35 – Botnia Kämäri, Varkaus klo 16.00(WP35:n 90-vuotisjuhlaottelu) Lähtöasetelma & sarjatilanne WP35 juhlii 90-vuotista taivaltaan – varkautelaista jääpalloa on pelattu seuran väreissä vuodesta 1935, ja juuri Botnia-kotiottelu on nostettu juhlaotteluksi. Sarjataulukossa tilanne on mielenkiintoinen: Pelilliset avainkohdat Mitä odottaa? Ottelusta voi tulla “kahden eri maailman” kohtaaminen: Botnia lähtee peliin pisteet mielessä ja sarjakärjen asetelmasta, WP35 taas juhlatunnelma ja tunnetila edellä. Ennakkotuntuma: ´

Toimitus

212
0
BandyLiigaUutiset

Laukaukset omaan päähän

Laukaukset omaan päähän paljastavat isoja eroja – ottelumäärät vääristävät kuvaa Bandyliigan alkukauden tilastot kertovat karua kieltään siitä, kuinka paljon painetta joukkueiden omissa puolustusalueissa on nähty. Laukausmäärät omaa maalia kohti vaihtelevat rajusti – mutta samalla on muistettava, että ottelumäärissä on tällä hetkellä suuria eroja, mikä vääristää suoraa vertailua. Akilles on toistaiseksi tilaston “kärjessä”: vihreäpaidat ovat päästäneet 55 laukausta kohti omaa maalia ja 32 ohi, yhteensä 87 laukausta omaan päähän. Heti perässä tulevat WP35 (48+32 = 80) ja OLS (54+25 = 79), jotka ovat olleet paljon puolustustöissä. Myös Botnian puolustusta on testattu kovaa: 53 laukausta maalia kohti ja 20 ohi, yhteissumma 73. Narukerän lukemat ovat 34+19 = 53, Kamppareilla 25+17 = 42 ja HIFK:lla 22+9 = 31. Taulukon häntäpäässä ovat JPS (6+5 = 11) ja Veiterä (5+3 = 8), joiden omaan päähän suuntautuneet laukaukset jäävät selvästi muita vähäisemmiksi. Mitä tilastot oikeasti kertovat? Ensisilmäyksellä voi päätellä, että Akilles, WP35 ja OLS viettävät paljon aikaa omalla puolustusalueellaan, kun taas JPS ja Veiterä ovat olleet vähemmällä paineella. Todellisuudessa kuva ei ole näin yksinkertainen. Varhainen otanta – trendi vai sattumaa? Alkukauden tilastoja kannattaa siksi tulkita maltilla. Ne ovat hyvä muistutus siitä, millaiseen paineeseen joukkueet ovat joutuneet, mutta: Tällä hetkellä voidaan todeta, että Akilleen, WP35:n ja OLS:n puolustusta on mitattu eniten, kun taas JPS ja Veiterä ovat toistaiseksi selvinneet pienimmällä laukausryöpyllä – ennen kaikkea siksi, että joukkueet eivät ole pelanneet lähellekään yhtä monta ottelua. Kun kausi etenee ja ottelumäärät asettuvat samalle viivalle, nähdään, ovatko nämä alkukauden trendit pysyviä vai vain kalenterin ja sattuman tuottamia tilastopiikkejä. Yksi asia on varma: puolustuspelaamisen laatu ja oman pään tiiviys tulevat ratkaisemaan paljon, kun taistelu sarjasijoituksista kovenee.

Toimitus

166
0
BandyLiigaUutiset

Tommi Niittylä sai kutsun Linnan juhliin

Lämmin huomionosoitus koko jääpalloperheelle Jääpallokentiltä tuttu Tommi Niittylä sai taannoin uutisen, jota ei aivan joka päivä kohdalle satu: kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kutsu tuli täysin yllättäen. Ensireaktio oli Niittylän mukaan niin hämmentynyt, että hän tunsi tarvetta varmistaa presidentin kansliasta, oliko kutsu varmasti oikea – ja aito. Kun vahvistus saatiin, ei epäusko silti hetkessä hälventynyt. – Kyllä tämä on iso kunnia, olen todella otettu, Niittylä kuvaa tunnelmiaan. Erityisen iloiseksi kutsu tekee siksi, että se on samalla viesti koko jääpalloyhteisölle. Niittylä kokee, että Linnan kutsu on arvostuksen osoitus lajille, joka on pieni, mutta sydämeltään suuri. Hän kertoo yllättyneensä myös siitä, millaisella näkökulmalla hänet on valikoitu. Jääpallossa on paljon pelaajia, joilla on mittava määrä kansainvälisiä meriittejä ja jotka monen mielestä olisivat luontevia kutsuttavia pohtii Niittylä. Nyt huomio kohdistui hieman totutusta poikkeavalla tavalla – ja juuri se tuntuu Niittylän mielestä erityisen hienolta. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa Tommi lähtee odottavin mielin. – Valehtelisin, jos väittäisin, ettei jännitä. Totta kai jännittää – ja paljon, hän naurahtaa. Niittylän Linnan kutsu tuo lämpimän valokiilan koko suomalaisen jääpallon ylle. Se kertoo, että lajin parissa tehtävä työ, intohimo ja yhteisöllisyys huomataan myös laajemmin – ja että jääpallolla on oma tärkeä paikkansa suomalaisessa urheilukentässä ja itsenäisyyspäivän juhlassa. ⁠Itsenäisyys: asia jota ajoittain huomaa pitävänsä itsestään selvyytenä. Nykyään ei ihan hirveästi tarvitse uutisia seurata kun melko nopeasti tajuaa, että sitähän se välttämättä ei ole. Vanhemmat sukupolvet on itsenäisyyden eteen tehnyt valtavia uhrauksia mitä itse tuskin koskaan pystyy edes ymmärtämään. Iso kiitos heille siitä! – Pohtii Niittylä vielä lopuksi. Onko elämää jääpallon jälkeen? – Tommi Niittylä nauttii vapaudesta, mutta kaipaa joukkueen yhteisöä Kun vuosien ajan kalenteri määräytyy joukkueen harjoitusvuorojen, pelimatkojen ja sarjaohjelman mukaan, tyhjäksi jäävä arki voi tuntua yhtä aikaa helpottavalta ja hämmentävältä. Näin kuvaa tuntojaan pitkän uran tehnyt jääpalloilija Tommi Niittylä, joka on viimeisien kuukausien aikana opetellut elämää ilman pukukopin jokailtaista meteliä. – Olen huomannut, että on ollut mukavaa treenailla omilla ehdoilla. Menen liikkumaan silloin kun itselle sopii ja teen juuri sitä, mitä sillä hetkellä huvittaa, Tommi kertoo hymyillen. Vapaus on tuntunut hyvältä: ei enää velvollisuutta olla paikalla tietyllä kellonlyömällä, ei pitkiä bussimatkoja arkiöinä. Tilalla on omatahtinen treeni, padel, lätkä, salia silloin kun siltä tuntuu, ja tietysti mukana on vähän myös jääpalloa. HIFK:ta on vaikea korvata Kolikolla on silti toinenkin puoli. Kun vanha joukkue alkoi valmistautua uuteen kauteen ja sarjapelit pyörähtivät käyntiin, mieli teki väkisinkin kentän laidalle. – Vähän haikeana sitä seuraa, kun jätkät harjoittelevat ja pelaavat yhdessä. Samanlaista yhteisöllisyyden tunnetta ja yhteisen tavoitteen eteen työskentelyä on vaikea löytää enää mistään, Tommi myöntää. Pukukoppivitsit, yhteiset matkat, voittojen juhliminen ja tappioista nouseminen yhdessä – ne ovat asioita, joita ei voi tilata verkkokaupasta tai korvata yksin tehdyllä treenillä. Ne rakentuvat vuosien aikana, ja juuri siksi niistä irtautuminen ottaa aikansa. Uusi arki, uudet rutiinit Jääpallon jälkeinen elämä ei kuitenkaan ole tyhjiö. Tommi on löytänyt arkeen uusia rutiineja: töitä, sekä liikuntaa ilman tulostaulua. – Ei sitä kilpaurheilijaa itsestä saa kokonaan pois. Tykkään edelleen haastaa itseäni, mutta nykyään se voi olla vaikka se, että kokeilen jotain uutta lajia, hän naurahtaa. Myös lajin parissa pysyminen jollain tavalla kiinnostaa. Valmennus, junioripuolen auttaminen tai taustatehtävät voivat tulevaisuudessa tarjota sen kaivatun ripauksen pukukoppielämää – vähän eri roolissa vain. Onko sitä elämää jääpallon jälkeen? Kysymys, jota moni pitkän uran tehnyt urheilija pohtii, saa Tommilta rauhallisen vastauksen. – On sitä. Se on vain erilaista. Kun vuosia elää lajin ehdoilla, on ihan terveellistäkin kokeilla, miltä tuntuu, kun voi itse päättää päivärytmin. Silti ne vuodet joukkueen kanssa ovat osa minua, enkä vaihtaisi niitä pois. Ehkä vastaus löytyykin tasapainosta: vapaudesta treenata omilla ehdoilla, mutta myös mahdollisuudesta palata yhteisöön silloin, kun siltä tuntuu. Tommi Niittylän tarina jääpallon jälkeen on vielä kesken – ja hyvältä näyttää, että siihen mahtuu jatkossakin sekä liikunnan iloa että rakkautta lajiin, joka vei nuoren miehen mukanaan jo aikoja sitten. BandyliigaToimitus toivoo Niittylän nauttivan niin Itsenäsyyspäivän vastaanotosta kuin ansaituista eläkepäivistä – Kiitos Tommi kaikesta siitä mitä olet vuosia jääpallolle antanut…

Toimitus

594
0
BandyLiigaUutiset

Bandy ja Suomen itsenäisyys

Bandy on suomalainen perinnelaji Bandy on suomalainen perinnelaji. Tuo lausuma on paitsi totta myös monesti kuultu kommentti niiltäkin ihmisiltä, jotka eivät aktiivisesti urheilua tai lajia seuraa. Mutta millainen rooli jääpallolla on ollut kansakuntamme eri vaiheissa ja miten kansakunta ja Bandy heijastelevat toisiaan ? Kansallistunne ja urheilu on monesti sotkettu toisiinsa vaarallisella tavalla. Tästä parhaana esimerkkinä lienee Saksan natsimenneisyys ja Berliinin olympialaiset  vuonna 1936. Ne olivat irvokas näytelmä toiseen maailmansotaan jo täyttä vauhtia valmistautuvassa maassa. Kun kansallistunne halutaan kääntää kansalliskiihkoksi on urheilu ja sen isot tapahtumat oiva väline tempun tekemiseen. Ja eittämättä mieleen tulee myöskin Sotshin talviolympialaiset v. 2014. Niistä haluttiin tehdä Venäjän uuden diktatuurin näyteikkuna maailmalle juuri ennen ensimmäisen vaiheen rynnistystä Ukrainaan. Mutta urheilu on osa kulttuuria ja osana kansallista kulttuuria sillä on tärkeä rooli heijastelemassa kansallisvaltioiden oikeanlaista kehitystä. Me tulemme jostain, mutta olemme osa isompaa kokonaisuutta. Ja siihen kansainvälinen urheiluyhteisö on aina antanut oman merkittävän panoksensa luomalla tarinoita, rakentamalla verkostoja ja ystävyyttä sekä olemalla pysyvä osa ihmisyhteisöjä globaalisti. Bandy Suomessa alkoi jo ennen kuin olimme tunnustettu valtiollinen toimija eli elimme vielä osana Venäjän keisarikuntaa suuriruhtinaskunnan muodossa. Bandy tuli meille kahdesta ilmansuunnasta –  Venäjältä ja erityisesti Pietarista sekä Ruotsista. Kuten lähes kaikki muukin. Yli rajojen menevät yhteydet ja yhteistyö ovat siis avainasemassa myös urheilussa ja sen kehittämisessä. Vuosi oli 1908, jolloin ensimmäinen Suomen mestaruus Bandyssä ratkottiin. Suomalaisseurat olivat Bandyssä mitelleet voimiaan Venäläisiä ja Ruotsalaisa seuroja vastaan kuitenkin jo 1800- luvun lopussa.  Mutta ensimmäisen suomenmestaruuskannun vei kotiin Polyteknikkojen urheiluseura (PUS) HIFK:n nenän edestä. Tämäkin on jo hieno tarina. Urheilu ja opiskelu sekä sivistys kuuluvat yhteen. Näinä ammattilaisurheilun hehkutuksen aikoina tuo lähtökohta tuntuu helposti unohtuvan. Vuonna 1908 Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta kansallisia rakenteita oltiin jo pitkään luotu pohjaksi itsenäistymiselle.  Se oli  myöskin vahva kannanotto itsenäisyyden puolesta, että Suomen mestaruudesta pelattiin jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Bandy oli siis urheilun eturivissä luomassa pohjaa itsenäisyydelle. Siitä lähtien mestaruudesta on taisteltu joka vuosi lukuun ottamatta kansakunnan kohtalonhetkiä eli sisällissodan vuotta 1918, talvisodan vuotta 1940 ja sotavuotta 1942. Kun kansakunnan kohtalo on ollut valinkauhassa ei myöskään Bandymestaruutta ole voitu ratkoa. Mutta Bandyllä ja Suomen itsenäisyydellä on aivan erityinen risteyskohta talvisodan kohtalonkäänteissä. Ruotsi oli tukenut Suomea niin sotilaallisesti kuin materiaalisesti Suomen toivottomalta näyttävän taistelun alusta asti. Pohjoisen Suomen ilmapuolustus oli käytännössä Ruotsalaisen lentorykmentin varassa. Ja rintamalla taisteli noin 8.000 ruotsalaista vapaaehtoista. Mutta Suomessa oltiin odotettu ja toivottu vielä enemmän virallisen Ruotsin taholta. Silloin astui esiin Ruotsin kansa, joka halusi osoittaa halunsa ja tukensa Suomelle sen kohtalontaistelussa ylivoimaista vihollista vastaan.  Torsten Tegner- nimisen Ruotsalaisen Suomen ystävän johdolla ryhdyttiin järjestämään keskellä sodan melskeitä Ruotsi-Suomi Bandymaaottelua Tukholman stadionille, jolla osoitettaisiin Ruotsin tukea sotaa käyvälle naapurille sekä kerättäisiin rahaa Suomen tueksi. 11.2.1940 Tukholman stadion täyttyi -25 C pakkasesta huolimatta maaottelussa, johon Suomen pelaajat oli vapautettu rintamalta hetkeksi. Ottelu alkoi legendaksi jääneellä näyttelijä Ella Erosen Maamme- laulun, Vårt Land- lausunnalla Tukholman stadionin hyisestä kuulutuskopista.  Ottelu tuotti yhteensä 488.000 kruunua rahaa Suomen tueksi. Ja Ella Eronen jatkoi mukana 60 erilaisessa tapahtumassa ympäri Ruotsin, joilla kerättiin tukea ja varoja Suomen hyväksi. Tuo ottelutapahtuma osoitti todellista “Finlands sak är vår”- henkeä. Tuosta legendaarisesta talvisodan maaottelusta löytyy hyvä videokooste: Suomen tähänastisen historian samoin kuin Bandynkin kultainen vuosikymmen osui 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Nokia-vetoinen talousnousu 90-luvun laman synkkyydestä sai huippunsa vuosikymmenen lopulla. Suomi voitti ensimmäisen ja tähän asti ainoan miesten maailmanmestaruutensa Bandyssä v. 2004. Sen jälkeen maa on ollut talousvaikeuksissa, joista osansa on saanut myös jääpalloyhteisäö. On vaivuttu yleiseen ankeuteen ja surkutteluun. Olisiko aika jo vaihtaa levyä ja olla lannistumatta uhkien alla vaan etsiä mahdollisuudet ja tarttua niihin? Bandyn puolella niin on päätetty tehdä Porilaisten ja Jani Raukon johdolla. Porissa järjestetään Bandyn MM- kisat niin miehille kuin naisillekin tammikuussa 2026. On aika lähteä mukaan sankoin joukoin. Vielä tämä yleinen toivottomuus käännetään mahdollisuuksiksi. Jospa tämä koko maakin vähitellen ottaisi Porilaisten esimerkistä mallia ja orientoituisi uudestaan. Mutta nyt marssitaan Porilaisten tahdissa. Hyvää lauantaista itsenäisyyspäivää!

Toimitus

228
3
BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Marraskuun pelaaja

Botnian viimeinen lukko Juuso Tervonen Helsinkiläistä Botniaa edustava maalivahti Juuso Tervonen on valittu miesten Bandyliigan marraskuun pelaajaksi. Vaikka sarjassa ehdittiin marraskuun aikana pelata vain 15 ottelua, on Tervosen rooli Botnian vahvassa alkukaudessa ollut kiistaton – joukkueen selkäranka löytyy tolppien välistä. Marraskuun tilastot: Tervonen on ollut Botnialle juuri sitä, mitä huippumaalivahti parhaimmillaan on: rauhoittava voima puolustuksen takana, joka pystyy venymään isoissa hetkissä. Erityisesti paikalliskamppailu HIFK:ta vastaan nosti Tervosen esiin – useat huipputorjunnat pitivät Botnian kuskin paikalla ja käänsivät peliä sinipaitojen eduksi. Uusi valintatapa – valmentajat äänessä Tänä vuonna marraskuun pelaajavalinta tehtiin uudistetulla mallilla.Aiemmilla kausilla kuukauden pelaajan valinnasta vastasi Bandyliigan viestintävaliokunta, mutta nyt kunnian saajan valitsevat Bandyliigaseurojen valmentajat. Muutos korostaa kentän ääreltä tulevaa näkemystä – valmentajat seuraavat otteluita läheltä, valmistautuvat vastustajiin ja näkevät pelaajien vaikutuksen peliin myös tilastojen ulkopuolella. Juuso Tervosen valinta onkin vahva viesti siitä, kuinka tärkeäksi valmentajat näkevät maalivahdin roolin Botnian vahvassa startissa. Lämpimät onnittelut Juuso Tervoselle marraskuun pelaajavalinnasta!

Toimitus

98
0
BandyLiigaUutiset

Suomalaisen jääpallon juhlapäivä

WP35 90 vuotta ja Narukerä 60 vuotta – perinteet, yhteisö ja rakkaus lajiin Itsenäisyyspäivä saa tänä vuonna erityisen lämpimän sävyn, kun kaksi perinteikästä jääpalloseuraa juhlii merkkipäiviään kotikaupunkien kotiyleisöjen edessä. Varkaudessa WP35 täyttää 90 vuotta ja Porissa Narukerä juhlistaa 60-vuotista taivaltaan – molemmat omalla, juuri seuralle ominaisella tavallaan. WP35 – 90 vuotta varkautelaista jääpalloa Vuodesta 1935 lähtien WP35 on ollut olennaisen tärkeä osa varkautelaista urheilukulttuuria. Seura on kasvattanut sukupolvia pelaajia, toimijoita ja kannattajia – ja samalla ollut monelle se toinen koti talvisen Kämärin jäällä. Musta–keltainen väriyhdistelmä on Varkaudessa paljon enemmän kuin pelipaita; se on symboli yhteisöllisyydestä, sitkeydestä ja rakkaudesta jääpalloon. Lauantaina 6.12. klo 16.00 Varkauden Kämärillä, Joro-Huvilat areenalla pelattava WP35 – Botnia -ottelu on paljon enemmän kuin sarjapeli. Se on juhlaottelu, jossa katsomoon toivotaan niin nykyisiä aktiivikannattajia kuin niitäkin, jotka ovat seuranneet WP35:n matkaa vuosikymmenten ajan. Otteluisäntänä toimii Next Step, ja ottelupallot lahjoittaa Varkauden kaupunki – kaunis ele kaupungilta seuralle, joka on ollut osa kaupungin identiteettiä lähes vuosisadan. Kentän laidalla grillissä paistuvat makkarat yhteistyössä Sepon Lihatorin ja Industriacenterin kanssa, ja samalla muistutetaan, että Sepon Lihatorilta saa jo myös joulukinkut varattua. Tunnelma Kämärillä on tarkoitus tehdä juuri sellaiseksi kuin juhlapäivä ansaitsee: lämminhenkiseksi, yhteisölliseksi ja vähän nostalgiseksikin. Jääpallo on parasta paikan päällä – ja tällä kertaa se on myös kiitos menneille sukupolville ja lupaus tulevista. Narukerä 60 vuotta – Poria punaisena hehkuva juhlaottelu Porissa lauantai on niin ikään juhlapäivä. Narukerä täyttää 60 vuotta – kuusi vuosikymmentä porilaista jääpallohistoriaa, tarinoita, sankareita ja yhteisiä muistoja. Narukerä on ollut vuosien varrella yksi suomalaisen jääpallon tunnistettavimmista seuroista, ja punainen Kerä-asu on näkynyt ja kuulunut niin kotimaan kentillä kuin seurayhteisön arjessa. Juhlaottelun yhteydessä pysähdytään myös seuran juurille. Ennen itsenäisyyspäivän ottelua seuran perustajajäsen Pertti Ratsula pitää juhlapuheen – harvinainen ja arvokas hetki, kun yksi seuran syntyyn vaikuttaneista ihmisistä pääsee kertomaan matkan alusta ja siitä, mitä Narukerä on vuosien varrella hänelle ja monille muille merkinnyt. Ottelussa julkistetaan myös kaksi uutta jääpalloritaria – kunnianosoitus ihmisille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä seuran ja lajin eteen. Seuran kanavia seuraamalla kannattajat pääsevät juhlaa edeltävien päivien aikana kurkistamaan tarkemmin porilaisten jääpalloritareiden tarinoihin. Itsenäisyyspäivän kunniaksi ennen ottelun alkua lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Se yhdistää kentän, katsomon ja kaupungin: suomalainen talviurheilu, kansallislaulu ja porilainen jääpalloperinne sulautuvat ainutlaatuiseksi hetkeksi. Juhlaotteluun on annettu myös pukukoodi: punainen. Katsomon toivotaan täyttyvän Kerä-vaatteista ja punaisesta väristä – ja erityisesti seuran vanhoja fanituotteita ja pelipaitoja toivotaan kaivettavan esiin komeroista. Näin menneet vuosikymmenet tulevat näkyviksi tässä päivässä. Yhteinen nimittäjä: rakkaus lajiin ja omiin juuriin Vaikka Varkaus ja Pori ovat eri puolella Suomea, WP35:n 90-vuotisjuhla ja Narukerän 60-vuotisjuhla kertovat samasta asiasta: siitä, kuinka vahvoja paikallisia urheiluyhteisöjä jääpallo on synnyttänyt. Seurat ovat olleet ihmisille paljon enemmän kuin talven harrastus – ne ovat tarjonneet ystävyyssuhteita, elämyksiä, pettymyksiä, kasvutarinoita ja ennen kaikkea yhteisiä hetkiä kentän laidalla. Itsenäisyyspäivänä vuonna 2025 jääpallo ei ole vain ottelu tulostaululla. Se on osa suomalaista kulttuuria ja paikallista identiteettiä. Varkauden keltamustat ja Porin punaiset jatkavat tarinaansa – uudet sukupolvet katsomossa ja kaukalossa kirjoittavat seuraavat luvut jo valmiiksi pitkään historiaan. Käytännön infoa juhlaotteluista WP35 – Botnia, Varkaus Narukerän 60 v juhlaottelu, Pori BandyliigaToimitus onnittelee kumpaakin seuraa – Onnea! Itsenäisyyspäivänä kannattaa siis pukeutua seuran väreihin, ottaa ystävä tai perhe mukaan ja lähteä kentän laidalle. Jääpallo on yhä – ja ehkä juuri nyt enemmän kuin koskaan – parasta paikan päällä.

Toimitus

152
0