BandyLiigaUutiset

Narukerä menettää myös toisen maalivahtinsa

Santeri Rantanen siirtyy IFK Motalaan Porin Narukerä kokee merkittäviä muutoksia maalivahtiosastollaan kaudelle 2025–26. Seuran ykkösmaalivahti Santeri Rantanen siirtyy IFK Motalan riveihin, seura tiedotti siirrosta myöhään eilisiltana. 24-vuotias Rantanen pelasi vahvan kauden Narukerässä ja nousi kauden aikana yhdeksi Bandyliigan parhaista torjujista. Hänen varmat otteensa ja pelinlukutaitonsa kiinnittivät huomion myös kansainvälisesti, ja siirto Ruotsiin on looginen askel uralla eteenpäin. Rantasen lähtö ei kuitenkaan ole ainoa muutos Narukerän tolppien välissä. Aiemmin keväällä vahvistui, että Vertti Torvinen palaa takaisin kasvattajaseuraansa WP35:een. Näiden siirtojen myötä Narukerällä on edessään uuden maalivahtikaksikon rakentaminen ensi kaudeksi. Seuran tiedotteita aiheesta odotetaan lähiviikkoina.

Toimitus

120
0
BandyLiigaUutiset

Urho Eklund Narukerään

Narukerä on solminut 1+1-vuotisen sopimuksen 19-vuotiaan Urho Eklundin kanssa Urho Eklund siirtyy Porin Narukerään Ruotsin Bollnäsistä, jossa hän pelasi päättyneellä kaudella P19-joukkueessa. Eklund, joka on HIFK:n kasvatti, on aiemmin pelannut myös Vestassa ja siirtynyt 15-vuotiaana Helsingin IFK:hon, jossa hän pääsi tutustumaan Bandyliigaan. “Alkuperäni on Vestassa, mutta IFK:hon siirryttyäni on tullut myös hieman tuntumaa Bandyliigaan. Viime kausi Ruotsissa Bollnäsissä oli hieno kokemus. Vuosi Ruotsissa kehitti peliäni selkeästi, ja odotan innolla, että pääsen treenaamaan Porin hyvissä olosuhteissa. Hienoa päästä mukaan nuorentuneeseen jengiin ja loistavaan organisaatioon. Odotan innolla treenien ja kauden alkua!”, Urho “Urkki” Eklund kommentoi sopimustaan. Eklund valittiin päättyneellä kaudella Bollnäsin P19-joukkueen parhaaksi pelaajaksi, mikä kertoo hänen lahjakkuudestaan ja potentiaalistaan. Hän on siis varmasti mielenkiintoinen vahvistus Narukerän joukkueelle.

Toimitus

172
0
BandyLiigaUutiset

Porin MM-kisat – 24.6.2025 FIB kokoontuu

Miesten ja naisten Jääpallon MM-kisat 2026 – Päätös lähenee Pori on vahvoilla isännöimään miesten ja naisten bandy-MM-kisat ennen Milano-Cortinan olympialaisia. Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen kertoi torstaina STT:lle, että FIB:n hallitus kokoontuu kesäkuussa tekemään lopullisen päätöksen kisahaun hyväksymisestä. Kansainvälinen jääpalloliitto (FIB) kokoontuu kesäkuun 24 päivä, päättämään mm kisaisännän. Tämän jälkeen varmistetaan taloudelliset ehdot kansainvälisen liiton, Porin kaupungin ja paikallisen Narukerän seuran kanssa. Parviaisen mukaan Pori olisi kisojen suhteen todellinen voittaja, sillä maailmanmestaruuskilpailut toisiivat kaupungille noin 200–300 vierasta tammikuussa. Kisabudjetti puhuttaa satojen tuhansien eurojen luokkaa, mikä toisi mukanaan taloudellista hyötyä ja näkyvyyttä Porille. Porissa on käytettävissä yksi täysimittainen tekojää, joka täyttäisi kisojen vaatimukset. Viime vuosina MM-kisat on pelattu halleissa Venäjällä ja Ruotsissa, mutta Pori voi tuoda kilpailut Suomeen ja tarjota uudenlaisen kisatunnelman. Tämä voisi olla suuri askel suomalaisen bandyn kansainvälisessä näkyvyydessä ja kehityksessä. Parviainen on optimistinen kisojen taloudellisista vaikutuksista ja toivoo, että Pori saisi mahdollisuuden isännöidä vuoden 2026 MM-kisat.

Toimitus

180
0
BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliiton Kevätliittokokous 2025

Huomenna lauantaina Helsingissä pohditaan mennyttä & tulevaa Suomen Jääpalloliiton kevätliittokokous pidetään lauantaina 17. toukokuuta 2025 Helsingissä, Suomen Diakoniaopistolla. Kokous on monivaiheinen tilaisuus, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti lajin haasteiden ja kehityskohteiden pohdintaan. Päivä alkaa jo klo 9:30, ja kokous avataan keskusteluilla, joissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja keinoja lajin kehittämiseksi. Varsinainen liittokokous alkaa klo 13:00, ja siinä käsitellään muun muassa toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat. Erityisesti esille nousee liittohallituksen jäsenvalinnat, sillä erovuorossa ovat varapuheenjohtaja Timo Helavuori sekä jäsenet Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen. Uuden hallituksen valinta on tärkeä askel Suomen Jääpalloliiton tulevaisuudessa. Liittokokouksessa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat lajin kehitykseen ja sen asemaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä kokous on erinomainen tilaisuus seuroille ja lajiväelle osallistua keskusteluun ja vaikuttaa lajin tulevaisuuteen. BandyliigaToimitus on myös vahvasti mukana liittokokouksessa, tuoden näkemyksensä ja ehdotuksensa mukaan keskusteluun. Tämä osoittaa, kuinka tiiviisti liigan toimijat ovat mukana lajinsa kehittämisessä ja tukemassa Suomen Jääpalloliiton tavoitteita. Liittokokoukseen liittyvä materiaali ja asialista on jo lähetetty kaikille jäsenille, ja odotamme innolla osallistujien aktiivista keskustelua sekä päätöksenteon tueksi tulevia ehdotuksia. Palaamme kokouksen antiin ja muun muassa henkilövalintoihin ja kauden palkittuihin vielä viikonlopun aikana – joten seuratkaa uutisointia!

Toimitus

270
2
BandyLiigaUutiset

Hiljaista on…

Liitto & Seurat eivät juuri nyt uutisoi – oikein mitään? On todella tärkeää, että jääpalloliitto ja seurat kiinnittävät huomiota lajin näkyvyyteen ja uutisointiin myös pelikauden ulkopuolella. Kun uutisia ei kuulu eikä lajimme ole esillä mediassa, se voi johtaa siihen (ON JO JOHTANUT), että laji jää unohduksiin ja mielenkiinto hiipuu, erityisesti niiltä, jotka eivät ole suoraan mukana. Pelikauden ulkopuolella on monia mahdollisuuksia nostaa laji esille ja pitää mielenkiinto yllä. Esimerkiksi seuraavia asioita voisi uutisoida: Pelikauden ulkopuolella on siis paljon mahdollisuuksia nostaa esiin lajin kehitystä, tulevaisuuden näkymiä ja seurojen tärkeää työtä. Tärkeää on, että jääpalloliitto ja seurat panostavat tähän ja ymmärtävät, kuinka keskeistä se on lajin elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta. Uutisoinnin aikatauluttaminen Uutisten julkaiseminen säännöllisesti on tärkeää, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy ja laji pysyy esillä. Optimaalinen julkaisutahdi riippuu monista tekijöistä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että seuraavat suuntaviivat voivat auttaa: Säännöllinen julkaiseminen, oli se sitten viikoittain tai joka toinenviikko, auttaa pitämään yhteyden yleisöön ja luo odotuksia sisällön suhteen. On kuitenkin tärkeää, että julkaisut ovat laadukkaita ja tarjoavat uutta, kiinnostavaa tietoa, jotta lukijat pysyvät sitoutuneina. Loppuun vielä pohdintaa näkyvyydestä & tiedottamisesta Tässä on hyvin tärkeä ja rehellinen pohdinta, ja se on arvokas askel kohti parempaa yhteistä toimintaa. On totta, että lajin näkyvyys ja tiedottaminen ei voi jäädä vain muutaman toimijan vastuulle – se on kaikkien osapuolten yhteinen tehtävä. Kuten me olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta pitkään, edistystä on ollut valitettavan vähän. Nyt on tärkeää ottaa askel eteenpäin ja miettiä, miksi näin on käynyt ja mitä voimme tehdä paremmin. 1. Miksi laji ei näy?Monilla seuroilla ja liitolla saattaa olla omat kiireensä ja prioriteettinsa, mutta usein tiedottaminen ja näkyvyyden luominen jää vähemmälle huomiolle. Olemme voineet ajatella, että pelikauden aikana näkyvyys riittää, mutta totuus on, että lajin eteenpäin vieminen vaatii jatkuvaa ja johdonmukaista panostusta myös kauden ulkopuolella. On myös mahdollista, että monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, kuinka tärkeää on tuottaa jatkuvaa, ajankohtaista sisältöä ja tehdä yhteistyötä median kanssa, vaikka ei pelattaisikaan. Seurat voivat myös olla epävarmoja siitä, mitä ja miten uutisoida, ja pelkäävät mahdollisesti, ettei sisältö kiinnosta. 2. Miksi liitto ei tiedota?Liittojen resurssit ovat usein rajalliset, ja joskus tiedottaminen jää toissijaiseksi verrattuna muihin operatiivisiin tehtäviin. Lisäksi voi olla, että liiton toimijat eivät ole aina löytäneet oikeita kanavia tai keinoja tehokkaaseen viestintään lajin osalta. Jos ei ole selkeää strategiaa tai vastuutahoja, tiedottaminen voi jäädä sattuman varaan ja saattaa tuntua hajanaiselta. On myös mahdollista, että tiedottaminen koetaan joskus vähemmän tärkeäksi verrattuna muihin toimintoihin, kuten kilpailutoimintaan. 3. Miksi me kaikki voimme parantaa toimintaamme?Meidän kaikkien on tunnistettava oma vastuumme tässä asiassa. Sekä seuroilla että liitolla on roolinsa lajin näkyvyyden ja tiedottamisen edistämisessä. Meidän täytyy myöntää, että emme ole hoitaneet tätä asiaa kunnolla – tiedon puute ei ole pelkästään liiton tai yksittäisten seurojen vika, vaan se on kaikkien yhteinen haaste. Nyt on aika tehdä konkreettisia muutoksia: 4. Miten voimme parantaa?Kaikki osapuolet – liitto, seurat, pelaajat, valmentajat – voivat aktiivisesti miettiä, kuinka he voivat edistää lajin näkyvyyttä ja tiedottamista. Tämä ei tarkoita vain sen, mitä julkaistaan, vaan myös sitä, kuinka vastuullisesti ja jatkuvasti pyritään tuomaan esiin lajin positiivisia puolia ja kehitystä. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa viestintä on kaikkien yhteinen asia, eikä pelkästään jonkun erillisen tahon vastuulla. Yhteenveto:Me kaikki voimme parantaa toimintaamme tässä asiassa. On aika ottaa rehellinen katse peiliin ja ymmärtää, että näkyvyyden ja tiedottamisen parantaminen on koko yhteisön tehtävä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten laji näkyy, miten se kehittyy ja kuinka saamme sen kiinnostamaan uusia yleisöjä.

Toimitus

160
0
BandyLiigaUutiset

Pori On Vahvoilla Jääpallon MM-kisojen Isännäksi

YLE uutisoi… Pori on vahvasti mukana kisassa isännöidäkseen jääpallon MM-kisat ensi vuonna, ja kansainvälinen jääpalloliitto on ottanut kaupungin ja Porin Narukerän, sitoutumisen hankkeeseen erinomaisena signaalina. Suomen jääpalloliiton ja kansainvälisen jääpalloliiton keskiviikon kokouksessa Porin ehdotus sai myönteistä palautetta, ja tulevaisuus näyttää valoisalta! YLE uutisoi Antti Parviaisen, Suomen jääpalloliiton puheenjohtajan, iloitsevan siitä, kuinka vahvasti Pori ja Narukera ovat sitoutuneet kisojen järjestämiseen. Parviaisen mukaan kansainvälisen liiton pääsihteeri ja teknisen komitean puheenjohtaja antoivat erityisen positiivista palautetta Porin suunnitelmista. “Porin visio on saanut todella hyvän vastaanoton, ja kansainvälinen jääpalloliitto on innostunut vaihtoehtoisista kisaisännistä. Ruotsi on järjestänyt kolme peräkkäistä MM-kisaa, joten nyt on aika antaa tilaa myös muille”, Parviainen kommentoi. Kansainvälinen jääpalloliitto käsittelee asiaa vielä ensi viikolla, ja kisojen pitopaikka selviää viimeistään kesäkuun alussa. Pori on vahvasti kisassa mukana, ja kaikki jääpallon ystävät voivat odottaa jännittäviä uutisia tulevaisuudessa! Jos Porin saaminen MM-kisojen isännäksi toteutuu, se tuo kaupungille ja koko Suomen jääpallolle valtavaa näkyvyyttä ja nostaa jääpallon suosiota entisestään. Pori on valmis ottamaan vastaan maailman parhaat pelaajat – jääpallon juhlaa on luvassa! BandyliigaToimitus on hengessä mukana…

Toimitus

140
0
BandyLiigaUutiset

Hyvää pääsiäistä jääpalloväki!

Jääpalloilijan pääsiäinen… Kun kausi on kääntymässä kohti loppua ja jäät sulavat kevätauringon alla, jääpalloilijan pääsiäinen on kuin hengähdystauko vauhdikkaan talven jälkeen. Pitkäperjantai käynnistyy rauhallisesti: aamiainen nautitaan kiireettä, ehkä kauden viimeiset pelit mielessä pyörien. Kroppa kiittää vapaapäivästä – ehkä kevyt palauttava lenkki tai rentouttava saunailta maistuu. Kentät hiljenee hetkeksi, mutta mielessä pyörii jo seuraavan kauden kehitys: nopeus, kestävyys, syöttöpeli, taktiikat. Lauantaina pääsiäismunien metsästys saa uudenlaisen twistin, kun junioripelaajat järjestävät leikkimieliset “munajahtitreenit”: jokaisen löydetyn munan mukana kulkee pieni jääpallotemppu tai haaste. Hymy on herkässä – jääpallo yhdistää, myös pyhien aikaan. Sunnuntaina voi koko perhe kokoontua katsomaan videokoosteita menneestä kaudesta. Analyysiä, naurua, onnistumisia ja vähän epäonnistumisiakin. Kenties päävalmentaja lähettää WhatsAppiin “kauden top 5 -hetket” ja muistuttaa: “Nyt huilataan, mutta ensi kaudella mennään taas kovempaa.” Ja vielä maanantaina, kun treenit jo kutsuisi takaisin, jääpalloilija antaa vielä hetken itselleen. Lepoa, perheen kanssa oloa, ehkä kevyt pallottelu pihalla, kevätauringossa. Jääpalloilijan pääsiäinen ei ole vain tauko – se on lupaus tulevasta. Uusista kentistä, uudesta kaudesta, uudesta energiasta. Terveiset täältä vielä jäätyneen järven rannalta – sauna lämpeää, kevätaurinko pilkottaa ja BandyliigaToimitus vetää hetken happea. 💆‍♂️🔥 Kiitos koko jääpallokansalle menneestä talvesta – pelaajille, valmentajille, talkoolaisille, faneille ja kaikille, jotka pitävät tämän lajin hengissä. Nyt huilataan 4 päivää, mutta muistetaan: vaikka jäät sulaa, jääpallon henki elää. T: BandyliigaToimitus

Toimitus

141
0
BandyLiigaUutiset

www.bandyliiga.fi

3,9 miljoonaa käyntiä – kiitos siitä kuuluu Teille! Vaikka olemme viime viikkoina pohtineet vakavasti sivustomme tulevaisuutta, voimme nyt katsoa hetken taaksepäin ylpeydellä. Bandyliiga.fi on saavuttanut uskomattoman virstanpylvään: 3,9 miljoonaa käyntiä sivustollamme (tänään 16.4.2025 jää meillä historialliseksi päiväksi)! Kevään aikana koettiin myös kävijäennätys – peräti 14 714 käyntiä yhdessä päivässä. Tämä osoittaa, että suomalaiselle jääpalloviestinnälle on paikkansa, ja me olemme löytäneet omamme. Kesä tuo tullessaan luonnollisesti hiljaisemman uutisrytmin, mutta rakkaus lajiin ei lepää. Kirjoitamme jääpallosta sen tulevaisuutta ajatellen, vaikka emme aina kuljekaan täysin samoilla linjoilla liiton tai seurojen kanssa. Taustalla on aina yksi ja sama syy: rakkaus jääpalloon. Meillä on nyt vajaa 40 päivää työtä jäljellä, mikäli liittokokouksen anti, avustajien niukkuus ja taloudelliset haasteet ja varsinkin seurojen yhteistyön niukkuus painavat vaakakupissa enemmän kuin intohimo ja usko lajin tulevaisuuteen. Kiitos Teille, rakkaat lukijat. Te, jotka olette seuranneet, kommentoineet, kritisoineet ja jakaneet – olette tehneet tästä matkasta merkityksellisen. Jääpallo on hieno laji. Kaikesta huolimatta. Nyt hiljennymme hetkeksi pääsiäisen viettoon, mutta toimitus päivystää järven rannalla, jos ja kun jääpallomaailmasta kuuluu uutisoitavaa – jaamme ne Teille… Hyvää pääsiäistä kaikille!– Pasi Virtanen, päätoimittaja – BandyliigaToimitus P.S. Saavutammeko koskaan 4, 5, 6 miljoonan käynnin rajapyykkejä? Se jää tulevien viikkojen päätösten taakse. Mutta yksi asia on varmaa: sivustomme on kasvanut merkittävästi, ja ei ole enää kaukana se hetki, kun vuosittaiset käynnit ylittävät miljoonan käynnin rajapyykin. Kun perustin nämä sivut viisi vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut tähän kaikkeen – KIITOS TEILLE JOKAISELLE!. Otetaan tämäkin uutinen kaikesta pohdinnasta huolimatta positiivisena osoituksena siitä, mitä jääpallo voi saada aikaan.

Toimitus

231
3
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Narukerän puheenjohtajalla usko tulevaisuuteen

Jääpallon MM-kisat Poriin? Vaikka Suomen Jääpalloliitto julkaisi viime viikolla dramaattisen tiedotteen taloudellisista vaikeuksistaan, Porissa tunnelma on toisenlainen. Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko uskoo lajin tulevaisuuteen – ja visioi jopa jääpallon MM-kisojen järjestämistä Porissa. “Olisihan se niin siisti juttu”, Raukko tunnelmoi Porin tekojääradalla. Suomen järjestämät jääpallon MM-kisat ovat olleet harvinaisuus. Miesten MM-kisoja on pelattu Suomessa viimeksi vuonna 2001, ja silloinkin Oulu jakoi isännyyden Ruotsin Haaparannan kanssa. Nyt Raukko haluaa muuttaa tilanteen ja nähdä Porin valokeilassa – edellyttäen, että lajin tilanne vakautuu. “Jos Suomi valittaisiin isäntämaaksi, aloittaisin heti neuvottelut kaupungin johdon kanssa”, Raukko linjaa. Hallihanke elinehtona kansainvälisille unelmille Jotta suuret tapahtumat tai jopa kansainväliset sarjat saataisiin Poriin, tarvittaisiin yksi iso asia: jääpallohalli. Raukko unelmoi hallista, joka palvelisi myös pikaluistelijoita, taitoluistelijoita ja juniorikiekkoilijoita. “Ajattelen erityisesti niitä euroja, joita Poriin tulisi leirien myötä, sekä koululaisia ja kuntalaisia, joiden olosuhteet eivät riippuisi säästä”, Raukko pohtii. Usko tulevaisuuteen – vaikka realiteetit ovat kovat Vaikka Jääpalloliitto on kriisissä ja osallistuminen vuoden 2026 MM-kisoihin on epävarmaa, Raukko suhtautuu tilanteeseen toiveikkaasti. “Ei jääpallo ole kuolemassa – eikä tuo vaikuta esimerkiksi Narukerään millään tavalla.” Narukerän talous on “ihan hyvä”, vaikka budjetti on ollut tiukka. Esimerkiksi kuluneella kaudella seura ei yöpynyt tien päällä kertaakaan. Silti jääpallokouluun osallistui komeat 40 lasta – iso määrä porilaismittapuulla. Raukko tukee liiton aloittamaa pienkeräystä ja uskoo, että yhteistyöllä jääpallo saadaan jälleen jaloilleen: “Täytyy vain ajatella niin, että väki kerää voimansa yhteen ja auttaa liittoa sen, minkä pystyy.” Unelmana myös kansainvälinen sarja MM-kisojen lisäksi Raukko haaveilee siitä, että Narukerä pelaisi joskus kansainvälistä sarjaa, esimerkiksi pohjoismaisella tasolla. “Jos Porissa olisi halli, täällä voitaisiin pelata vaikka jääpallon Mestarien liigaa. Suomen mestari voisi kohdata jääpallomaiden parhaat.” Pidempi haastattelu Satakunnan Kansan maksullisilla sivuilla, alta luettavissa… Jani Raukon positiivisuus on ihaltavaa, tätä asennetta pitäisi saada lisää koko jääpalloväelle… BandyliigaToimitus pohtii Raukon positiivista viestiä. Raukko tarkoittaa todennäköisesti haastattelussa sitä, että Narukerän päivittäinen toiminta ja talous eivät ole riippuvaisia Jääpalloliiton varoista tai päätöksistä. Seurat Suomessa kuitenkin pyörittävät toimintaansa omalla varainhankinnalla, talkootyöllä ja paikallisilla tukijoilla. Raukon visiot ovat ihailtavia, ne jakavat varmasti myös muut seurat – BandyliigaToimituksen mielestä on kuitenkin pakko ottaa Jääpalloliitto huomioon… Raukko voi sanoa, että liiton tilanne ei välittömästi vaikuta Narukerään – ja se voi pitää paikkaansa juuri nyt. Mutta pidemmällä aikavälillä, koko lajin kriisi vaikuttaa vääjäämättä kaikkiin seuroihin, mukaan lukien Narukerä. keskeisin yksittäinen asia suomalaisen jääpallon tulevaisuudelle. Jääpallohallin puute on suomalaisen jääpallon pullonkaula Raukon visio MM-kisoista, kansainvälisestä sarjasta ja koko lajin profiilin nostamisesta kytkeytyy ratkaisevasti siihen, että Porissa – tai ylipäätään Suomessa – ei ole yhtäkään jääpallolle suunniteltua sisähallia. Tämä ei ole vain Porin tai Narukerän haaste. Kaikki suomalaiset jääpalloseurat ja -paikkakunnat jakavat saman tuskan: Yhteinen visio – ja mahdollisuus Raukko nostaa esiin mahdollisuuden MM-kisojen järjestämisestä Porissa, mutta rivien välistä voi lukea vielä tärkeämmän viestin: “Jos Suomeen saadaan ensimmäinen jääpallohalli, se hyödyttää koko lajia – ei vain Porin seutua.” Jos yksikin paikkakunta onnistuu hallihankkeessa, se raivaa tietä muille: Vaikutus lajin tulevaisuuteen Yhteinen hallitarve yhdistää seuroja yli alue- ja seurakuntarajojen. Se voi olla juuri se yhteinen nimittäjä, joka saa suomalaiset jääpallotoimijat vetämään samaa köyttä – samaan aikaan kun liitto etsii taloudellista toipumista. Samalla se avaa uuden keskustelun esimerkiksi: Raukon visio ei ole pelkkä unelma – se on koko suomalaisen jääpallon kannalta kriittinen tulevaisuuskuva, jonka toteutuminen alkaisi yhdestä ensimmäisestä hallista. Ja se on visio, joka yhdistää kaikki seurat, paikkakunnat ja lajin ystävät, oli kyseessä Pori, Lappeenranta, Oulu tai Helsinki. “Porin ääni jääpallon puolesta – mitä voimme oppia Raukolta?”“Raukon viesti ei ole vain porilainen. Se on muistutus koko jääpalloperheelle siitä, että meillä on vielä toivoa – jos emme nosta käsiämme pystyyn.” Satakunnan Kansan uutinen ehti vanhentua vajaat kolme tuntia Ensimmäiset kaksi uutisen kommentoijaa antoivat seuraavat mielipiteesä: Miten voimme kertoa vastaavien viestien lähettäjille (joita näkee jokaisessa jääpalloon liittyvässä keskustelussa) kauniisti – mistä meidän jääpalloihmisten mielestä on kyse… ❄️ Jääpallo on enemmän kuin pienlaji – se on mahdollisuus, joka tarvitsee olosuhteet Viime aikoina on käyty ympäri Suomen keskustelua liikuntainfrasta, hallitarpeista ja eri lajien asemasta. Jääpallo – perinteinen suomalainen talvilaji – on noussut puheisiin monelta suunnalta. On aika vastata esitettyihin kysymyksiin ja murtaa muutamia sitkeitä myyttejä. “Vain kymmeniä harrastajia?” Kyllä, juuri nyt. Mutta jääpallo ei kasva ilman kunnollisia olosuhteita. Esim. Narukerän jääpallokouluun osallistui tällä kaudella 40 lasta – ilman hallia, ilman pysyvää kenttää. Paremmissa olosuhteissa tämä määrä voisi moninkertaistua, kuten monessa muussa lajissa on olosuhteiden parantuessa nähty.Olosuhteet eivät ole seuraus kasvusta – ne ovat sen edellytys. “Miksi vastustaa monilajihallia?” Kyse ei ole vastustamisesta, vaan siitä, että kaikille ei sovi sama muotti. Jääpallo tarvitsee ison kentän – kuten pesäpallo tarvitsee kenttänsä, uimahalli altaansa ja salibandy lattiansa.Jääpallohalli voi kuitenkin olla monikäyttöinen hybridiratkaisu, jossa myös koulut, luistelukoulut, muut jäälajit ja kuntoliikkujat voivat harjoitella. Kyse ei ole yhden lajin hallista, vaan kaupunkilaisten yhteisestä resurssista. “Eikö tekojäärata riitä?” Tekojäärata on kallis ylläpitää ja käyttöaika jää 3–4 kuukauteen. Halli mahdollistaisi ympärivuotisen käytön jopa 9–12 kuukaudeksi. Se tarkoittaa enemmän liikkuvia lapsia, enemmän treenimahdollisuuksia, enemmän elinvoimaa kaupunkeihin ympäri Suomen.Lisäksi halli toimii myös leirikeskuksena, tapahtumapaikkana ja vetovoimatekijänä, joka tuo rahaa paikallisille yrityksille. “Eikö pitäisi panostaa vain suuriin lajeihin?” Jääpallo ei ole marginaalilaji maailmalla. Suomi on MM-mitalimaa, ja laji yhdistää nuoria, perheitä ja sukupolvia. Kyse ei ole vain huippu-urheilusta, vaan myös liikunnan ilosta, yhteisöllisyydestä ja identiteetistä. 🧊 Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön, ja kaupunkien vetovoimaan… Me emme rakenna hallia vain Jääpalloilijoille – vaan suomalaisille lapsille, nuorille ja tulevaisuudelle.Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön ja kaupunkien vetovoimaan. Nyt tarvitaan näkemystä, yhteistyötä ja uskallusta. Me olemme valmiita – toivottavasti sinäkin. BandyliigaToimitus

Toimitus

260
0