BandyLiigaUutiset

Narukerän puheenjohtajalla usko tulevaisuuteen

Jääpallon MM-kisat Poriin? Vaikka Suomen Jääpalloliitto julkaisi viime viikolla dramaattisen tiedotteen taloudellisista vaikeuksistaan, Porissa tunnelma on toisenlainen. Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko uskoo lajin tulevaisuuteen – ja visioi jopa jääpallon MM-kisojen järjestämistä Porissa. “Olisihan se niin siisti juttu”, Raukko tunnelmoi Porin tekojääradalla. Suomen järjestämät jääpallon MM-kisat ovat olleet harvinaisuus. Miesten MM-kisoja on pelattu Suomessa viimeksi vuonna 2001, ja silloinkin Oulu jakoi isännyyden Ruotsin Haaparannan kanssa. Nyt Raukko haluaa muuttaa tilanteen ja nähdä Porin valokeilassa – edellyttäen, että lajin tilanne vakautuu. “Jos Suomi valittaisiin isäntämaaksi, aloittaisin heti neuvottelut kaupungin johdon kanssa”, Raukko linjaa. Hallihanke elinehtona kansainvälisille unelmille Jotta suuret tapahtumat tai jopa kansainväliset sarjat saataisiin Poriin, tarvittaisiin yksi iso asia: jääpallohalli. Raukko unelmoi hallista, joka palvelisi myös pikaluistelijoita, taitoluistelijoita ja juniorikiekkoilijoita. “Ajattelen erityisesti niitä euroja, joita Poriin tulisi leirien myötä, sekä koululaisia ja kuntalaisia, joiden olosuhteet eivät riippuisi säästä”, Raukko pohtii. Usko tulevaisuuteen – vaikka realiteetit ovat kovat Vaikka Jääpalloliitto on kriisissä ja osallistuminen vuoden 2026 MM-kisoihin on epävarmaa, Raukko suhtautuu tilanteeseen toiveikkaasti. “Ei jääpallo ole kuolemassa – eikä tuo vaikuta esimerkiksi Narukerään millään tavalla.” Narukerän talous on “ihan hyvä”, vaikka budjetti on ollut tiukka. Esimerkiksi kuluneella kaudella seura ei yöpynyt tien päällä kertaakaan. Silti jääpallokouluun osallistui komeat 40 lasta – iso määrä porilaismittapuulla. Raukko tukee liiton aloittamaa pienkeräystä ja uskoo, että yhteistyöllä jääpallo saadaan jälleen jaloilleen: “Täytyy vain ajatella niin, että väki kerää voimansa yhteen ja auttaa liittoa sen, minkä pystyy.” Unelmana myös kansainvälinen sarja MM-kisojen lisäksi Raukko haaveilee siitä, että Narukerä pelaisi joskus kansainvälistä sarjaa, esimerkiksi pohjoismaisella tasolla. “Jos Porissa olisi halli, täällä voitaisiin pelata vaikka jääpallon Mestarien liigaa. Suomen mestari voisi kohdata jääpallomaiden parhaat.” Pidempi haastattelu Satakunnan Kansan maksullisilla sivuilla, alta luettavissa… Jani Raukon positiivisuus on ihaltavaa, tätä asennetta pitäisi saada lisää koko jääpalloväelle… BandyliigaToimitus pohtii Raukon positiivista viestiä. Raukko tarkoittaa todennäköisesti haastattelussa sitä, että Narukerän päivittäinen toiminta ja talous eivät ole riippuvaisia Jääpalloliiton varoista tai päätöksistä. Seurat Suomessa kuitenkin pyörittävät toimintaansa omalla varainhankinnalla, talkootyöllä ja paikallisilla tukijoilla. Raukon visiot ovat ihailtavia, ne jakavat varmasti myös muut seurat – BandyliigaToimituksen mielestä on kuitenkin pakko ottaa Jääpalloliitto huomioon… Raukko voi sanoa, että liiton tilanne ei välittömästi vaikuta Narukerään – ja se voi pitää paikkaansa juuri nyt. Mutta pidemmällä aikavälillä, koko lajin kriisi vaikuttaa vääjäämättä kaikkiin seuroihin, mukaan lukien Narukerä. keskeisin yksittäinen asia suomalaisen jääpallon tulevaisuudelle. Jääpallohallin puute on suomalaisen jääpallon pullonkaula Raukon visio MM-kisoista, kansainvälisestä sarjasta ja koko lajin profiilin nostamisesta kytkeytyy ratkaisevasti siihen, että Porissa – tai ylipäätään Suomessa – ei ole yhtäkään jääpallolle suunniteltua sisähallia. Tämä ei ole vain Porin tai Narukerän haaste. Kaikki suomalaiset jääpalloseurat ja -paikkakunnat jakavat saman tuskan: Yhteinen visio – ja mahdollisuus Raukko nostaa esiin mahdollisuuden MM-kisojen järjestämisestä Porissa, mutta rivien välistä voi lukea vielä tärkeämmän viestin: “Jos Suomeen saadaan ensimmäinen jääpallohalli, se hyödyttää koko lajia – ei vain Porin seutua.” Jos yksikin paikkakunta onnistuu hallihankkeessa, se raivaa tietä muille: Vaikutus lajin tulevaisuuteen Yhteinen hallitarve yhdistää seuroja yli alue- ja seurakuntarajojen. Se voi olla juuri se yhteinen nimittäjä, joka saa suomalaiset jääpallotoimijat vetämään samaa köyttä – samaan aikaan kun liitto etsii taloudellista toipumista. Samalla se avaa uuden keskustelun esimerkiksi: Raukon visio ei ole pelkkä unelma – se on koko suomalaisen jääpallon kannalta kriittinen tulevaisuuskuva, jonka toteutuminen alkaisi yhdestä ensimmäisestä hallista. Ja se on visio, joka yhdistää kaikki seurat, paikkakunnat ja lajin ystävät, oli kyseessä Pori, Lappeenranta, Oulu tai Helsinki. “Porin ääni jääpallon puolesta – mitä voimme oppia Raukolta?”“Raukon viesti ei ole vain porilainen. Se on muistutus koko jääpalloperheelle siitä, että meillä on vielä toivoa – jos emme nosta käsiämme pystyyn.” Satakunnan Kansan uutinen ehti vanhentua vajaat kolme tuntia Ensimmäiset kaksi uutisen kommentoijaa antoivat seuraavat mielipiteesä: Miten voimme kertoa vastaavien viestien lähettäjille (joita näkee jokaisessa jääpalloon liittyvässä keskustelussa) kauniisti – mistä meidän jääpalloihmisten mielestä on kyse… ❄️ Jääpallo on enemmän kuin pienlaji – se on mahdollisuus, joka tarvitsee olosuhteet Viime aikoina on käyty ympäri Suomen keskustelua liikuntainfrasta, hallitarpeista ja eri lajien asemasta. Jääpallo – perinteinen suomalainen talvilaji – on noussut puheisiin monelta suunnalta. On aika vastata esitettyihin kysymyksiin ja murtaa muutamia sitkeitä myyttejä. “Vain kymmeniä harrastajia?” Kyllä, juuri nyt. Mutta jääpallo ei kasva ilman kunnollisia olosuhteita. Esim. Narukerän jääpallokouluun osallistui tällä kaudella 40 lasta – ilman hallia, ilman pysyvää kenttää. Paremmissa olosuhteissa tämä määrä voisi moninkertaistua, kuten monessa muussa lajissa on olosuhteiden parantuessa nähty.Olosuhteet eivät ole seuraus kasvusta – ne ovat sen edellytys. “Miksi vastustaa monilajihallia?” Kyse ei ole vastustamisesta, vaan siitä, että kaikille ei sovi sama muotti. Jääpallo tarvitsee ison kentän – kuten pesäpallo tarvitsee kenttänsä, uimahalli altaansa ja salibandy lattiansa.Jääpallohalli voi kuitenkin olla monikäyttöinen hybridiratkaisu, jossa myös koulut, luistelukoulut, muut jäälajit ja kuntoliikkujat voivat harjoitella. Kyse ei ole yhden lajin hallista, vaan kaupunkilaisten yhteisestä resurssista. “Eikö tekojäärata riitä?” Tekojäärata on kallis ylläpitää ja käyttöaika jää 3–4 kuukauteen. Halli mahdollistaisi ympärivuotisen käytön jopa 9–12 kuukaudeksi. Se tarkoittaa enemmän liikkuvia lapsia, enemmän treenimahdollisuuksia, enemmän elinvoimaa kaupunkeihin ympäri Suomen.Lisäksi halli toimii myös leirikeskuksena, tapahtumapaikkana ja vetovoimatekijänä, joka tuo rahaa paikallisille yrityksille. “Eikö pitäisi panostaa vain suuriin lajeihin?” Jääpallo ei ole marginaalilaji maailmalla. Suomi on MM-mitalimaa, ja laji yhdistää nuoria, perheitä ja sukupolvia. Kyse ei ole vain huippu-urheilusta, vaan myös liikunnan ilosta, yhteisöllisyydestä ja identiteetistä. 🧊 Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön, ja kaupunkien vetovoimaan… Me emme rakenna hallia vain Jääpalloilijoille – vaan suomalaisille lapsille, nuorille ja tulevaisuudelle.Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön ja kaupunkien vetovoimaan. Nyt tarvitaan näkemystä, yhteistyötä ja uskallusta. Me olemme valmiita – toivottavasti sinäkin. BandyliigaToimitus

Toimitus

289
0
BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

209
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

167
0
BandyLiigaUutiset

Hallihankkeita ei ole haudattu

Vastaamme päivittäiseen kysymykseen – Mikä on tilanne? Jääpallohallihankkeiden tilanne vaihtelee eri kaupungeissa Suomessa. Alla on yhteenveto saatavilla olevista tiedoista: Helsinki: Helsingissä on suunniteltu jääpallohallia Myllypuroon. Vuodesta 2009 alkaen on julkaistu tietoa hankeen olevan suunnitteilla. Myllypuron jälkeen Helsingin jääpallojoukkueet varsinkin Vesta & HIFK yrittivät Mustikkamaalle, sen jälkeen Velodromille, sen jälkeen Malmin Longinojalle, sen jälkeen uudelleen Myllypuroon, sen jälkeen Roihupeltoon, ja valitettavasti nämä kaikki hankkeet ovat kaatuneet Helsingin kaupungin esittämiin eri syihin, jotka ovat sitten katkaisseet hankkeet – Valitettavasti 🙁 Syyllistä ei oikeen voi etsiä, koska niin monet asiat ovat vaikuttaneet hankkeisiin, mukaan lukien sota, maailman heiluvat hinnat, korot yms yms…. Nykyään jääpallohalli paikkoja oikeastaan on vielä jäljellä Malmi, Vuosaari ja on myös esitetty jonkun olemassa olevan tekojään kattaminen. Tietojemme mukaan, jääpalloväki ei ole antanut periksi ja suunnitelmia on, mutta me emme BandyliigaToimituksessa niistä tiedä tämän enempää. Uskomme että jos hankkeet etenevät tietoa kyllä tulee heti. Odotamme ja toivomme saavamme tietoja jo ennen Jääpalloliiton kevätkokousta…. Helsingin kaupunki on panostanut viime vuosina monipuolisesti liikuntapaikkoihin ja -hankkeisiin, mikä viittaa yleiseen tukeen urheilun ja liikunnan edistämiselle. Kansalaisten ja harrastajien aktiivisuus on merkittävä tekijä hankkeiden etenemisessä. Julkinen keskustelu, adressit ja yhteydenotot päättäjiin voivat vaikuttaa hankkeen saamaan kannatukseen ja priorisointiin kaupungin hankkeiden joukossa. Pori: Porissa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2009 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Mikkeli: Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kymmenes täysimittainen tekojäärata, jota suunniteltiin monipuoliseen käyttöön myös kesäisin. Hankkeen nykytilasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Lappeenranta: Lappeenrannassa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2023 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Imatra: Imatralla on suunniteltu monilajista talviurheiluhallia Ukonniemen alueelle. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan hanke oli edennyt kaavamuutoksen hyväksymiseen, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. Porvoo: Porvoosta ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä tarkempaa tietoa jääpallohallihankkeista. Jyväskylä: Jyväskylässä on ollut lupaavia hankkeita vireillä jääpallohallin rakentamiseksi. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan tällaisia hankkeita oli meneillään, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. On huomattava, että monet näistä tiedoista perustuvat useiden vuosien takaisiin lähteisiin, eikä niiden nykytilasta ole saatavilla ajankohtaisia tietoja. Olisi hienoa saada tietoa, missä mennään? Jääpallohallihankkeita ei kannata haudata monestakaan syystä – tässä keskeisimmät pointit: 1. Nuorten liikunnan ja harrastamisen tukeminen Jääpallo tarjoaa monille nuorille mielekkään ja vauhdikkaan talvilajin, joka kehittää sekä fyysisiä että sosiaalisia taitoja. Halli mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun ja madaltaa kynnystä harrastamiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa talvet ovat yhä epävarmempia. 2. Sääriippumattomuus ja olosuhteiden varmuus Nykyilmasto ei enää takaa kunnon talvia – halli tuo pysyvyyttä ja varmuutta harjoitteluun ja otteluiden järjestämiseen. Tämä on elintärkeää sekä seuroille että lajin kehittymiselle Suomessa. 3. Monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö Moderni jääpallohalli voi palvella muitakin lajeja ja toimijoita: luistelukouluja, kouluja, junioreita, harrastelijoita, liikuntatoimijoita ja jopa yrityksiä. Esimerkiksi hybridihalli voi yhdistää jäälajin tilat ja muut liikunta-, toimisto- ja tapahtumatilat. Se ei ole pelkkä “jääpallohalli”, vaan monitoimikeskus. 4. Alueellinen kehittäminen ja elinvoima Halli voi olla alueellinen vetovoimatekijä: se tuo elämää, työpaikkoja ja tapahtumia. Esimerkiksi Malmin ja Longinojan alueille halli olisi tarjonnut uudenlaista aktiivisuutta ja tukea kaupunginosan kehittymisessä. 5. Suomen jääpallon tulevaisuus Ilman kunnollisia harjoitusolosuhteita lajin kilpailukyky rapautuu. Halli on investointi siihen, että Suomi voi säilyttää asemansa jääpallomaailmassa ja tarjota seuraaville sukupolville kunnolliset puitteet harrastaa ja kehittyä. 6. Yhteistyön ja kumppanuuksien mahdollisuudet Hallit tarjoavat mahdollisuuden koota eri tahoja yhteen: urheiluseuroja, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdessä voidaan rakentaa kestävä ja kannattava kokonaisuus ilman raskasta lainataakkaa, kuten esimerkiksi Helsingin Malmin hankkeessa tavoiteltiin. Valitettavasti meillä BandyliigaToimituksessa ei tämän enempää ole juuri nyt kerrottavaa…

Toimitus

483
9
BandyLiigaUutiset

Mestarivalmentaja palaa Narukerän luotsiksi

Tuomas Erkkilä Narukerän valmentajaksi Narukerä on tehnyt valmentajasopimuksen Tuomas Erkkilän kanssa. Sopimus on mallia 1+1 vuotta. Erkkilä on vasta 44-vuotias, mutta jo nyt todella kokenut jääpallovalmentaja. Hän aloitti juniorivalmentajana 1990-luvun lopussa. Narukerän liigajoukkueen päävalmentajana Erkkilä on ollut aiemmin kahteen otteeseen (2012-2014, 2021-2023). Erkkilä on ollut Bandyliigassa myös Veiterän ja WP-35:n päävalmentajana, minkä lisäksi hänellä on valmentajakokemusta Suomen juniorimaajoukkueista. Edelliset kaksi kautta Erkkilä oli Narukerässä ensin U18- ja sitten U21-joukkueen valmentajana. Viime kaudella hän oli myös Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja. Erkkilän valmennuksessa Narukerä voitti historiansa toisen Suomen mestaruuden vuonna 2023. Ammatiltaan Erkkilä on työnjohtaja Rakennusliike RMK Rentissä. Urheilulla on merkittävä rooli viisihenkisen perheen arjessa. Poika Olavi Erkkilä, 16, kuuluu Narukerän liigajoukkueen rinkiin ja on saanut jo ensikosketuksensa miesten peleihin. Tytär Ellen Erkkilä, 20, on pesä­palloilija ja valmistautuu debyytti­kauteensa naisten Super­pesiksessä Pöytyän Urheilijoissa. Hanna-vaimo on hänkin entinen pääsarjatason pesäpalloilija. Lisätiedot:Jani RaukkoPuheenjohtajaNarukerä0447141426

Toimitus

228
0
BandyLiigaUutiset

Ikikerä 20 vuotta!

Ikikerä Veteraaniosasto on Narukerän tukipilari Ikikerä, Narukerän veteraanijaosto, on ollut seuran tukipilari ja tärkeä osa sen historiaa jo vuosikymmenten ajan. Alkujaan, ennen kuin toiminta virallistui, seuran veteraanit olivat olleet mukana talkoissa, rakentaen niin sanotun Karhupaanan, Narukerän katetun katsomon, ja myöhemmin he osoittivat uskomatonta sitoutuneisuuttaan myös seuratalon, Narukerä-talon, pystyttämisessä vuonna 2005. Tämä talo on sittemmin muodostunut ikikeräläisten ja koko Narukerä-perheen kodiksi. Ikikerän yhteisöllisyys on ollut aina keskiössä. Tapaamiset kahvikupin ääressä jäähallilla ovat olleet paikka, jossa on voitu pohtia niin arjen asioita kuin edustusjoukkueen pelitaktiikkaa. Alkujaan pienestä porukasta lähtenyt ajatus on kasvanut ja kehittynyt. Keskiviikkona vietettiin erityistä hetkeä, kun Ikikerä juhli 20-vuotista taivaltaan. Keränaisten tuominen oma tuulahduksensa juhlaan teki tilaisuudesta entistäkin iloisemman ja värikkäämmän, kun laulut, kuten “Kaksi vanhaa bandyjätkää,” soivat juhlan tunnelmaa kohottaen. Ikikerän kantakirjaan merkittiin neljä uutta jäsentä, jotka liittyivät tämän vahvan ja yhteisöllisen ryhmän osaksi. Juhla ei ollut vain menneen juhlaa, vaan myös tulevaisuuden juhlaa, joka toi yhteen sukupolvet ja vahvisti yhteisön sidettä entisestään. BandyliigaToimitus onnittelee Ikikerää, ja Ikikeräläisiä – Onnea! Pohdimme miten muut seurat voisivat ottaa oppia Narukerän Ikikeräläisiltä? Narukerän Ikikerä on loistava esimerkki siitä, miten veteraanit voivat toimia seuran tukena ja luoda yhteisöllisyyttä pitkällä aikavälillä. Muut seurat voivat ehdottomasti ottaa oppia monista Ikikerän toimenpiteistä ja periaatteista: Yhteisön luominen, jossa kaikki tuntevat itsensä osaksi ja jossa arvostetaan niin nuorempien kuin vanhempienkin panosta, on avain pitkäaikaiseen menestykseen.

Toimitus

210
1
BandyLiigaUutiset

Fani vai Anti-Fani?

Koko kauden olemme pohtineet kyseistä asiaa… monesti keskustelemme suomalaisesta kannatamisesta ja BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet monen kannattajan olevan enemmän anti-fani, Miksi näin? Siksi että useat itseään kannattajaksi kutsuvat haukkuvat vastustajia enemmän kuin kannattavat omaa joukkuettaan – miksi näin? Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys ja liittyy moniin tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa siihen, miksi jotkut niin sanotut “kannattajat” tuntuvat enemmän keskittyvän vastustajien haukkumiseen kuin omaan joukkueeseensa kannustamiseen. Yksi mahdollinen syy voi olla, että urheilussa identiteetti ja yhteisö rakentuvat usein vastakkainasettelujen kautta. Jos joku kokee, että oma joukkueen menestys ei ole riittävästi esillä, tai jos joukkue ei ole voittanut niin usein kuin toivottu, voi olla helpompaa purkaa tunteita ja energiansa vastustajiin sen sijaan, että keskittyisi omiin joukkuetovereihinsa ja heidän kehitykseensä. Vastustajien haukkuminen voi myös tarjota hetkellistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska se yhdistää kannattajat yhteiseen viholliseen. Toinen syy voi olla, että monet ihmiset saattavat kokea, että kritisoimalla vastustajia tai tuomareita, he voivat “korjata” virheitä tai ansaita jonkinlaista oikeudenmukaisuutta oman joukkueensa puolesta. Tällöin vastustajien haukkuminen ei välttämättä ole pahansuopaa vaan enemmänkin osa kilpailun “teatteria” tai strategiaa, jossa kannattajat yrittävät vahvistaa omaa joukkuettaan epäsuorasti. Myös yhteiskunnan yleistynyt trendi, jossa kyseenalaistaminen ja kriittinen asenne ulottuvat moniin elämän osa-alueisiin, voi näkyä myös urheilukannatuksessa. Sen sijaan, että arvostettaisiin toista joukkuetta tai pelissä nähtäviä hyviä suorituksia, saatetaan keskittyä enemmän siihen, mitä voisi parantaa tai mikä meni väärin — ja usein tämä suuntautuu nimenomaan vastustajaan. Tietenkin kaikki eivät ole tällaisia, mutta tämä on yksi mahdollinen selitys, miksi “anti-fanismin” kulttuuri voi tuntua jollain tavoin olevan kasvussa. Onneksi vielä on myös toivoa Hyvä kannattajakulttuuri, jossa arvostetaan omaa joukkuetta, mutta myös tunnustetaan vastustajan ansiot, on aina tervetullutta. Videomateriaali Narukerän ja HIFK:n kannattajilta on varmasti loistavaa katsottavaa ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on luoda positiivista ja yhteisöllistä tunnelmaa myös kannatuspuolella. Kannattaminen voi olla niin monenlaista, ja vaikka kilpailu onkin luonnollinen osa urheilua, on mahtavaa nähdä, kuinka eri faniryhmät voivat tuoda esiin oman rakkautensa peliin ja joukkueisiin samalla tavalla kuin omat suosikkijoukkueet kentällä. Se luo urheilulle hyvän ilmapiirin, joka vie pelin nautintoa eteenpäin. On ihmeellistä, kuinka pronssiottelusta on lähtenyt väärää viestiä ympäri Suomea, että ottelu oli huonohenkinen. Emme ymmärrä tätä, sillä olimme itse paikalla ja voimme todeta, että oli selvää, että molemmat joukkueet, vaikka pettyneitä, halusivat todella päättää kauden voittoon ja viedä mukanaan pronssimitalin muistoksi. Myös yleisö oli erittäin mukana – tämä käy ilmi videomateriaalista. Älkää siis uskokaan näitä negatiivisia kommentteja. Vaikka he ehkä itse kokivat pelin tavalla, kuten kertovat, monet muut kokivat ottelun jälkeen vastakkaisen positiivisen tunnelman ja jännityksen. Me tuomme esiin se positiivisen ilmapiirin, joka ottelussa vallitsi. Pronssiottelu oli tärkeä hetki molemmille joukkueille, ja vaikka molemmat olivat pettyneitä, he antoivat kaikkensa pelissä. Yleisön tuki ja innostus kentän laidalla oli selvästi voimakasta, ja tämä näkyy myös videomateriaalista. On tärkeää muistaa, että urheilu ei ole vain voittamista, vaan myös taistelua ja kunnianosoitusta itselleen ja vastustajalle. Negatiivisten kommenttien sijaan tulisi korostaa sitä, miten ottelu päättyi kunniallisesti ja molemmat joukkueet saivat viedä kauden päätökseensä. Urheilussa on aina tilaa niin voitoille kuin pettymyksille, mutta tärkeintä on se, kuinka me kannatamme omaa joukkuettamme ja tuemme positiivista urheiluhenkeä.

Toimitus

367
2
BandyLiigaUutiset

Narukerä valmistautuu tulevaan kauteen vahvalla pohjalla

Jani Raukon näkemykset ja haasteet Narukerän kaudelle 2025-26 Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko tarkastelee mennyttä kautta positiivisin silmin ja korostaa, että urheilulliset tavoitteet täyttyivät, vaikka pienet jossittelut jäivätkin. Porilaisjoukkueen tie neljän parhaan joukkoon oli saavutus, mutta kauden keskivaiheen tappioputki verotti asetelmia. Raukon mukaan “kaiken kaikkiaan ok suoritus,” mutta varovainen tasaisuuden puute nostaa esille kehityskohteet. Talviklassikko ja sen vaikutukset Tämä kausi muistetaan erityisesti Talviklassikosta, joka toi Narukerän ja koko Poriin laajaa huomiota. Kyseessä oli paitsi urheilullinen tapahtuma, myös kulttuurillinen ilmiö. Vaikka tapahtuma vei tekojäästadionin entisestä kunnollaan, Narukerä ei ole jäänyt murehtimaan tilannetta. “Tapahtuma ymmärrettävästi vaati veronsa, mutta me suhtaudumme lopputulemaan ja kokonaisuuteen myönteisesti,” Raukko sanoo. Talviklassikon tuoma markkinointivaltit ja seuraava mahdollinen palkintojen jako tuovat seuralle vielä lisäarvoa. Pelaajaliikenne ja tulevan kauden suunnitelmat Pelaajaliikkuvuus on yksi Narukerän suurimmista haasteista, sillä jääpallo ei ole ammattilaislaji. Raukko uskoo kuitenkin, että seurassa on hyvä tilanne, sillä runko pysyy kasassa ja joukkueessa on useita pelaajia, jotka haaveilevat siirroista Ruotsiin uran myötä. Tällä hetkellä Narukerällä on julkaistu kahdeksan pelaajasopimusta ensi kautta varten. Raukko tähdentää, että ei ole tietoa varmoista lähdöistä, mutta taustalla keskustelut jatkuvat. Narukerän strategiana on vahvistaa joukkuetta yhdellä tai kahdella pelaajalla, jos se on mahdollista. Raukko myöntää, että pelaajien liikkumista rajoittaa se, että jääpallo ei ole ammattilaislaji, mutta seura on valmis ottamaan vastaan uusia pelaajia, erityisesti opiskelupaikkakuntiin, kuten Porin alueelle, muuttavia nuoria. Pori – timanttisella paikalla jääpallon kentällä Narukerän tulevaisuus näyttää valoisalta, ja Pori nähdään Raukkon näkökulmasta aivan “timanttisella paikalla.” Vaikka monelle jääpallon seuraajalle Pori voi tuntua etäiseltä, Raukko näkee kaupungin ja seuran olevan edelläkävijöitä monilla osa-alueilla. Narukerä uskoo, että sillä on hyvät mahdollisuudet houkutella pelaajia alueelle, erityisesti, jos he saavat opiskelupaikkoja Porin alueelta. Kaiken kaikkiaan, Narukerä on valmistautumassa tulevaan kauteen vankalla pohjalla. Vaikka muutokset, kuten valmentajan vaihdos, eli Aleksi Vihtilä ei päävalmentajana Narukerässä jatka. Kuka on uusi päävalmentaja? Se julkaistaan myöhemmin… SOPIMUS PELAAJAT 2025-26

Toimitus

264
0
BandyLiigaUutiset

Tulevaisuus?

BandyliigaToimitus pohtii tulevaisuuttaan Jääpallomaailman seuraaminen on ollut BandyliigaToimitukselle pitkäjänteinen matka, mutta nyt ollaan käännekohdassa. Toimitus tiedottaa, että maanantaina 19.5. pidettävässä kokouksessamme päätetään, jatkuuko sivuston toiminta vai jääkö se pelkästään päätoimittajan henkilökohtaiseksi harrastukseksi – Historian keruulle – ilman uutisointia, ja jääpallon reaaliaikaista seurantaa. Tilanne on monivivahteinen, ja monet tekijät vaikuttavat siihen, että ratkaisu ei ole yksinkertainen. Toimitus on ollut itsenäinen, palkaton, ja on huomionarvoista, että se on pystynyt tuottamaan vähintään yhden uutisen päivässä heinäkuusta lähtien (ulos niitä ei ihan joka päivä ole pistetty, tietoisesti). Tämä on ollut merkittävä ponnistus, ja päätoimittaja on omistautunut työlle täysin ilman taloudellista korvausta. Kuitenkin taloudellisten realiteettien myötä tilanne on tullut kestämättömäksi, ja sivuston tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Olen sivuston päätoimittajana saanut muutaman tarjouksen muista lajeista, ja vaikka sydän on täällä jääpallossa – on rahallinen korvaus laskujen maksamiseen korostunut, koska palkallisen työn tulot ovat vähentyneet ja meille kaikille on tuttua postiluukusta tulevat laskut on vain jotenkin maksettava. Minun on siis oikeasti pakko pohtia asiaa tarkkaan! Haluanko että sivusto toimii puolivaloilla vai sammutetaanko valot lopullisesti, jos täysiä ei pystytä jatkossa toimimaan? Kokouksessa pohditaan myös mahdollisuutta saada eri paikkakunilta mukaan vapaaehtoisia, tai pienellä korvauksella tekeviä BandyliigaToimituksen henkilöitä. Vaikka Jyväskylästä on tullut ehdotus mahdollisesta etätoimittajasta (kiitos sinne!), kysymys on laajempi, onko uusia toimittajia valmiina sitoutumaan lajiin eri puolilta Suomea, kuten Helsingistä, Porvoosta, Mikkelistä, Porista, Oulusta, Lappeenrannasta ja Varkaudesta. Tämä on keskeinen kysymys, sillä BandyliigaToimitus on aina pyritty pitämään kattavana ja ajankohtaisena koko maassa. Päätöksentekoon varmasti vaikuttavat myös keskustelut mahdollisista tukimahdollisuuksista. Vaikka tähän asti ei ole oltu aktiivisia rahoituksen keräämisessä, muutama seuraaja on ehdottanut kuukausitukimahdollisuuksia, jotka voisivat auttaa ylläpitämään toimintaa. Toimitus on myöntänyt, että tämä mahdollisuus olisi voinut olla tärkeä tuki aiemmin, mutta nyt se joutuu tarkastelemaan tätä kysymystä vakavasti, jotta toiminta voisi jatkua. Onko lukijat valmiita tähän? Itse olen ollut skeptinen lähinnä en ole halunut perustamaani sivustoa tai sen ylläpitoa muiden vastuulle taloudellisesti siirtää – siksi olemme toimineet kuten olemme. Ehkä siksi olemme myös menettäneet kaikki avustajamme 5 vuoden ajalla. Ainakaan kukaan ei ole minua suoraan haukkunut “sivuston vastaavana tahona”, eli keskusteluissa on aina tullut aika/korvaus/rakkaus/palkallinen päätyö esiin. On tärkeää huomioida, että BandyliigaToimitus on ollut avoin ja läpinäkyvä koko matkan ajan. Päätös siitä, ettei kahta toimittajaa lähetetty Ruotsiin MM-kisoihin, oli yhteinen Teidän lukijoiden kanssa ja perustui käytettävissä oleviin resursseihin. Lisäksi sivuston ylläpitoon olette kertaalleen osallistuneet vahvasti, jotta sivusto pystyi jatkamaan – KIITOS KAIKILLE SIITÄ! Tämä kaikki kuitenkin osoittaa, että toimitus on aina ollut rehellinen, realistinen ja järkevä päätöksenteossaan. Vaikka uusia työtarjouksia on muista lajeista minulle tullut, eikä tämä Bandyliiga-sivusto rahallisesti ole päätyöni, en haluaisi lopettaa toimintaamme (Rakastan Jääpalloa) – mutta vaikeita päätöksiä on edessä – se on rehellisesti myönnettävä! BandyliigaToimitus on saanut tukea ja palautetta seuraajiltaan. Viesteistä, kritiikistä ja jopa haukuista on ollut hyötyä, sillä ne ovat auttaneet kehittämään toimintaa. Toimitus kuitenkin myöntää, että työmäärä on ollut valtava, ja se ei ole enää mitenkään kestävä nykyisellä resursoinnilla. Kevätkokouksen 17.5 jälkeen, seuraavana maanantaina 19.5 tullaan tekemään ratkaiseva päätös, joka määrittää, jatkuuko sivuston uutisointi vai päättyykö se siihen. On selvää, että jos tilanne ei parane, jääpallon seuraaminen BandyliigaToimituksen kautta tulee olemaan vain muisto, ja päätös on tehtävä hartain mielin. Tämä on ollut monivaiheinen matka, mutta nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja tehdä valinta, joka ottaa huomioon sekä taloutemme, että käytettävissä olevat toimittaja resurssit – vaikka haluaisimme ottaa myös teidän lajin seuraajien tarpeet huomioon, emme enää pysty sitä tekemään 5 viimeisen vuoden tapaan. Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimituksen puolesta P.S Tässä kohtaa Jaakko Kangas minulta henkilökohtainen Kiitos – Tuestasi BandyliigaToimitukselle – KIITOS Koko toimituksen puolesta! #Bandyliiga #Toimitus #Tulevaisuus #Jääpallo #Kevätkokous

Pasi Virtanen

329
0