BandyLiigaUutiset

Venäjä palaamassa jääpalloon jo 2026?

Moraalinen ristiriita varjostaa mahdollisia 2026 MM-kisoja Satakunna kansa uutisoi perjantaina 2.5.2025, että Narukerä on tähän asti ainoa seura joka on ilmoittanut halukkuutensa järjestää Naisten & Miesten MM-kisat 2026. BandyliigaToimituksessa pohdimme seuraavaa: Jos jääpallon MM-kisat pelataan Porissa tai missä tahansa Suomessa vuonna 2026, kisojen ympärillä saattaa leijua paljon suurempi kysymys kuin pelkkä urheilu. Onko oikein, että Venäjä voisi palata kansainväliseen joukkueurheiluun ensimmäisten lajien joukossa – juuri jääpallon kautta? Venäjä suljettiin kansainvälisestä kilpailutoiminnasta helmikuussa 2022, kun se aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Tästä on nyt kulunut yli kolme vuotta, mutta sota jatkuu yhä. Silti keskustelu Venäjän mahdollisesta paluusta urheilun pariin on jälleen nousussa. Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen myöntää, että jääpallo on laji, joka ottaisi Venäjän mukaan nopeasti, jos rauhansopimus syntyy. – Jääpallo on varmasti ensimmäisten joukkuelajien joukossa ottamassa Venäjän mukaan, Parviainen sanoo Satakunnan Kansan uutisessa. Miksi juuri jääpallo? Venäjä on ollut jääpallon ylivoimainen suurvalta ja sen poissaolo on vaikuttanut MM-kisojen tasoon, kiinnostavuuteen ja talouteen. Ruotsi on jäänyt yksin dominoimaan miesten A-sarjaa, eikä katsojien tai median kiinnostus ole pysynyt aiemmalla tasolla. Jääpallon lajiliittojen näkökulmasta Venäjän paluu tarkoittaisi mahdollisesti sponsorirahaa, yleisöjä ja urheilullista uskottavuutta. Mutta millä hinnalla? Onko urheilu nyt etusijalla – vai anteeksianto ennenaikaisesti? Kriitikot kysyvät, onko oikein, että urheilu olisi ensimmäinen kansainvälinen kenttä, jossa Venäjä otetaan takaisin. Onko tämä viesti sodan uhreille – erityisesti Ukrainassa – että mikään ei lopulta muutu, ja paluu “normaaliin” on mahdollista ilman täysimittaista vastuunkantoa? Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) linja on, että urheilijoita ei pitäisi rangaista hallintojensa teoista, mutta samaan aikaan moni maa – Suomi mukaan lukien – on pitänyt kiinni tiukasta rintamasta Venäjän osallistumista vastaan. – Ensin KOK:n ja sitten Suomen olympiakomitean pitää avata mahdollisuus, Parviainen sanoo. Kriittisesti ajatellen tämä linja saattaa johtaa siihen, että urheilu toimii poliittisena välineenä: nopeana anteeksiantajana, jonka kautta suurvalta voi pestä kasvonsa kansainvälisesti – ilman selkeää katumusta tai hyvitystä. Porin mahdollinen rooli historian käännekohdassa Jos Venäjä pääsisi mukaan mahdollisesti Porissa tai muualla Suomessa pelattavissa 2026 MM-kisoissa, kisat voisivat saada laajempaa huomiota kuin koskaan ennen. Samalla kisapaikasta voisi tulla paikka, jossa Venäjä palaa ensimmäisenä takaisin kansainväliseen urheiluyhteisöön – vain vähän ennen vuoden 2026 talviolympialaisia Milanossa. Tällainen paluu ei olisi urheilupoliittisesti merkityksetön – eikä myöskään moraalisesti neutraali. Tätä kysymystä voidaan lähestyä jääpallon näkökulmasta kahdesta suunnasta: 1. Taloudellinen kurimus Jääpallo on pieni laji kansainvälisesti, ja Venäjän poissaolo on aiheuttanut: Lajin elinvoimaisuuden kannalta Venäjä on käytännössä ollut välttämätön osa. Tässä mielessä paluu Venäjän kanssa on taloudellinen pelastus, ei niinkään poliittinen tai moraalinen linjaveto. 2. Oikeudenmukainen ajattelu Toisaalta kysymys kuuluu: onko urheilulla moraalista vastuuta? Mikä lopulta ohjaa? Rehellisesti: tällä hetkellä jääpallossa talous ohjaa enemmän kuin oikeudenmukaisuus.Mutta pitkällä aikavälillä laji ei voi menestyä, jos sen eettinen pohja ei kestä. Nopeakin paluu voi tulla kalliiksi, jos suuri yleisö tai pelaajayhteisöt eivät hyväksy sitä. Tasapaino on mahdollinen, mutta vain jos paluu perustellaan julkisesti, läpinäkyvästi ja vastuunkannon kautta – ei vain “koska rahat loppuvat”. Kysymys meille kaikille: Onko aika jo antaa urheilun kautta anteeksi? Vai pitäisikö vielä odottaa vastuunottoa, oikeaa rauhaa – ja oikeudenmukaisuutta? Vielä ei ole rauha – eikä anteeksiannon aika BandyliigaToimitus | Kannanotto Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviaisen Satakunnan kansalle antamassaan haastattelussa, jossa hän lausui näin: ”Jääpallo on kyllä varmasti ensimmäisten joukkuelajien joukossa ottamassa Venäjän mukaan”, BandyliigaToimitus haluaa irtisanoutua tuosta edellä kirjoitetusta! Venäjä siis voisi palata kansainväliseen jääpalloon mahdollisesti jo vuonna 2026. Tämä ajatus kytkeytyy suoraan siihen, että mahdollisesti Suomessa saatetaan järjestää MM-kisat – kenties ensimmäinen kansainvälinen urheilutapahtuma, johon Venäjän maajoukkue voisi palata sodan jälkeen. Me BandyliigaToimituksessa emme vielä lähde tätä keskustelua käymään laajemmin. Miksi? Koska rauhaa ei vielä ole. Koska Ukraina on yhä hyökkäyksen kohteena. Ja koska urheilun ei tulisi toimia sillanrakentajana ilman, että sillan alla virtaavan veren määrä otetaan vakavasti. Milloin on oikea aika antaa anteeksi – edes osittain? SE EI OLE NYT! Ei silloin, kun mahdollinen rauha syntyy Ukrainan alueellista itsemääräämisoikeutta heikentämällä. Ei silloin, jos rauha saavutetaan painostamalla uhria luopumaan omastaan. Jos Ukrainaa pakotetaan luovuttamaan maata hyökkääjälleen ja maailma palaa nopeasti “normaaliin”, mitä me silloin viestimme? Urheilu ei voi olla ulkopuolinen. Se ei voi olla moraalivapaa alue, jossa unohdetaan uhrit, koska tulovirta on katkolla. On kysyttävä: BandyliigaToimituksen mielestä “Ei ole vielä sen aika” Meidän mielestämme ei ole vielä aika keskustella Venäjän paluusta urheiluun – ei jääpalloon, ei mihinkään. Se aika tulee, kun: Ja vasta silloin voimme kysyä, mikä rooli urheilulla voi olla uuden luottamuksen rakentamisessa. Nyt on aika kunnioittaa niitä, jotka ovat menettäneet kaiken. Ei pyyhkiä muistia pois urheilukalenterin vuoksi. Pasi Virtanen / Päätoimittaja BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Päivä shokkiuutisen jälkeen…

Jääpalloväki ollut liiankin hiljaa – Miten näkyvyyttä hoidetaan? BandyliigaToimitus lamaantui hetkeksi eilisen masentavan uutisen jälkeen, varsinkin kun olimme aktiivisesti mukana auttamassa WP 35:n mahdollisuuksia jatkaa pitkää pääsarjaputkeaan. On todella surullista miten 90-vuotisjuhlakautta viettävä seura, tai lähinnä seuran hallitus on toiminut – tämä asia ei ole tullut heille yllätyksenä. Miten näin on voinut käydä? Kyseisestä päätöksestä ei ole vielä virallisesti lähetetty mediaan viesti, ei viestiä kotisivuilla, ei viestiä sosiaalisessa mediassa… Te jotka kysytte viikko toisen perään, miksi jääpallo ei näy mediassa? Tässä teille vastaus – KAIKKI lähtee omasta tekemisestä! Jos seurat ja liitto on omissa medioissaan huhtikuusta – syyskuuhun uutisoimatta, tai kertomatta asioista. Nykymaailmassa on nämä niin yleisölle kuin medialle “kuolleita”. Näin toimii nyky maailma, jos et infoa tai uutisoi mistään 6 kuukauteen, ei sinua seuraa enää kuin ne todelliset muutamalla kädellä laskettavat tosi fanit. Nämä tosi fanit ovat lajille todella tärkeitä ihmisiä, mutta he eivät pysty kasvattamaan medianäkyvyyttä, tai lajin mielenkiintoa! Se lähtee jokaisesta seurasta itsestään & liiton toimista – jos niitä ei ole seinä on lajia vastassa! Olemme keskustelleet asiasta lähes 20 vuotta, ja se on varmasti tiedostettu – mitä on tehty? Me BandyliigaToimituksessa olemme usein saaneet viestiä ettei vaikeista asioista tai sääntörikkomuksista saa kirjoittaa tai puhua! On jopa sanottu meidän vahingoittavan jääpallon mainetta? Miksi ei voi adioita voi kehittää, vaikka ne olisivat kuinka vaikeita… Voisimme jatkaa tätä puintia – mutta olemme taas se ”paha” – emmekä jaksa enää jauhaa asiasta – Tämä on viimeinen kerta piste! WP 35 joka luopuu BandyliigaToimituksen mielestä taistelematta, valkoinen lippu nousee meidän mielestä jääpallossa liian helposti. Toki me myönnämme että esim nyt emme ole kokouksissa tai muuten Varkaudessa paikalla olleet. Miettikää nyt oikeasti, jos missään muussa suomalaisessa pääsarjassa seura jäisi pois kauden SM-sarja toiminnasta olisi se monessa mediassa pääuutisena – asiasta keskusteltaisiin, puheenjohtajat tulisivat esille kertomaan asiasta yms.. Warkauden Lehti kertoi asian seuran puolesta, ja me BandyliigaToimitus uutisoimme asian heti kun se julkaistiin. Kun katsomme kaikkia suomalaisia lehtiä digitaalisesti, asian on julkaissut ainoastaan Warkauden Lehti & Länsi-Savo, jossa lukijoita on ollut peräti 4 ihmistä! Jääpalloväki – Herätkää nyt oikeasti! SYY EI OLE MEDIAN, jos emme näy missään! Miten kukaan voi tietää asiasta, jos niistä ei kerrota ja uutisoida! Yllä olevaan tekstiin sopii & sitä tukee hyvin Timo Walliuksen kolumni Sinun Savossa… Voitte lukea koko kolumnin Sinun Savosta (tässä linkki kolumniin) Me otamme esille vain osan kolumnista. Wallius kirjoittaa kolumnissa mm. näin: Pelistä ja sen valmennuksesta ja johtamisesta – Mihin menet WP-35 ja varkautelainen jääpallo? (BandyliigaToimitus vaihtaisi otsikkoon mihin menet WP-35 tilalle) koko suomalainen jääpallo? Timo Wallius kävi asiaa läpi kahden johtavan urheiluajattelijan kanssa siitä, miten pitää edetä? Kommentoijina ovat Mika Aaltonen ja Joonas Rantanen. Johtaminen? Jokaisen menestyvän seuran taustalla on hyvä hallinto. Tätähän ei suomalaisissa seuroissa löydy. Istutaan ja patsastellaan seuran johdossa, mutta mitään ei tapahdu. Onko seuralla pelaajapolku? Miten pelaajien kehittämisstrategia? Riittääkö pelkkä vuorojen varaaminen meidän lahjakkaiden nuorten valmennukseen. Kauppatieteen tohtori, dosentti, kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan jäsenen Mika Aaltosen näkemys aiasta on seuraava: “Johtaminen – ihan vanhan ajan management – on tärkeimpiä asioita, joka takaa ja mahdollistaa urheilun ja liikunnan jatkuvuuden, puhumme sitten valtakunnan tai seuratason toiminnoista. Johtamisessa pitää olla osaamista ja näkemystä, joka sitten toteutuu ihmisten kilpailu- ja harrastustoiminnassa. Jos osaamista ei ole, toiminnan jatkuvuus on vaarassa. ja joskus koko toiminta loppuu”. Valmennus ja johtaminen? Olisiko mahdollista luoda juniorireitti jääpallokoulusta edustusjoukkueeseen? – No, sehän on jo tehty. Onko se käytössä on toinen asia. Kaikki tieto on jo saatavilla. Muistan sen tunnelman, kun olimme U14-finaalissa Varkaudessa – se kosketti meitä kaikkia. Tarvitsemme nyt tukea, osaamista ja jatkumoa. Ammattimaiselle junioripäällikölle olisi käyttöä. Joonas Rantanen, Jalkapallojoukke Ilveksen päävalmentaja: Urheilujohtamisen näkökulmasta on tärkeää katsoa mikä on nykytila ja sen pohjalta luoda strategia tuleville vuosille. Asetetaan tavoitteet, mittarit ja toimintatavat, jotka ohjaavat toimintaa. Samalla tehdään näkyväksi se, mitä seura haluaa olla ja edustaa. Jokapäiväinen työ ja ihmisten saaminen sitoutumaan on kuitenkin asia, joka merkitsee todella paljon ja sen takia tavoitteet tai niiden mittaaminen eivät saa jäädä liian kaukaisiksi päivittäisestä työstä. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta pysyä valitulla tiellä. Kannatetaan nyt kaikilla tavoilla edustusjoukkuetta ja lupaavia juniorijoukkueittamme. Yhdessä pystymme tekemään tästä kaikesta vielä menestystarinan. Kunnioittakaamme Holopaisten, Laakkosten tarinaa ja kaikkien legendojen kunniaa ja luodaan sille jatkumo. Siinä painavaa pohdintaa lähinnä Varkaudesta, mutta koskee koko suomalasta jääpallokenttää, jokaista seuraa, ja viime kädessä ehdottomasti myös liittoa… Suomalainen jääpalloväki – olisiko aika uudistaa jotain? BandyliigaToimitus pohtii asiaa… Timo Wallius kolumnissaan tuo yhdessä, Mika Aaltosen ja Joonas Rantasen kanssa hyvin esille yksinkertaiset asiat, joita me emme ole pystyneet hoitamaan. puhumme, lupaamme, mutta sitten toimet jäävät tekemättä. Puhumme yhteistyöstä, mutta kun palataan omille paikkakunnille on se oma seura jota eniten ajatellaan, ja unohdetaan muut… Kirjoitamme tahallaan raflaavasti, koska jääpalloväen on jo vihdoin ymmärrettävä missä me juuri nyt menemme! Tähän voimme myös lisätä seurojen aktiivisuuden ilmoittaa joukkueet sarjoihin. Ilmoittautuminen on ollut auki keväästä asti – siis lähe 6 kuukautta. Monta joukkuetta on ilmoittautunut sarjoihin? Luku oli vielä eilen pari kymmentä, nyt noin kolmekymmentä. Kun ajatellaan että se pitää sisällään Miesten-, Naisten-, Nuorten Bandyliigat, U18, U16, U14, U12, ja U10 sarjat – eli 8 sarjaa. Bandyliiga vie tuosta 8 joukkuetta, joten loppuihin 7 sarjaan jää ruhtinaalliset 20 joukkuetta – niillä ei sarjatoimintaa pyöritetä. Kuulemme usein että asiat ovat Jääpalloliiton vika, mutta Te seurat kyllä ilmoitatte joukkueet sarjoihin – Olisiko mitenkään mahdollista kasata joukkueet 6 kuukauden aikana ja ilmoittaa sarjoihin – Kysymme vaan? Vakiokommentoijamme “Tomppa” on myös pohtinut asioita… Hän kirjoittaa miten Suomi sarjaan (jääpallon 1 divari) saataisiin esim. pohjoisesta muutama joukkue? ToPV, LRR, Vastus. Lisäksi hän ihmettelee missä ovat esim. UIFK ja Lennex bk. Tomppa myös miettii jääpallon alasajamisen olevan osaksi ihan jääpalloväen omaa syytä. Hänen mielestään mahdollisuuksia on lisätä harrastajien määrää ja joukkueiden määrää!. Tähän me BandyliigaToimituksessa uskomme, olimme itse mukana nostamassa 3 joukkuetta Helsingin piirisarjaan, ja tähän tarvittiin vain 3 puuhamiestä. Tomppa uskoo vielä jokaiselta paikkakunnalta löytyvän vielä ihmisiä jotka eivät ole unohtaneet mitä jääpallo on. Tomppa pohtii myös todella hyvin asiaa johon me olemme törmänneet satoja kertoja, eli menttaliteettiä joka on vallalla – tätä ehdotusta on turha viedä eteenpäin, se ei toiminut 30-vuotta sitten – Maailma on muuttunut jääpalloväen ajatukset eivät ole pysyneet sen vauhdissa – Onko aika uudistua?. Lopuksi Tomppa vielä toivoo Tampereen etenevän…

BandyLiigaUutiset

Jääpalloa Vegasissa

No ehkä ei ihan jääpalloa, mutta kaukalojääpalloa kuitenkin Alla video keskellä Yhdysvaltojen Vegasia käydystä kaukalojääpalloturnauksesta, ja sen taustoista amerikkalsisen Zack Arrigonin silmin, ja ajatuksin… Las Vegas Bandy – Tournament 2024 Suomessa kuulemme vain negatiivisia uutisia jääpallon seuraajilta, NYT ainakin alla olevan videon perusteella esim. USA:ssa nähdään asia aivan toisin. No tietysti jälleen puhutaan kaukalojääpallosta, mutta BandyliigaToimituksen mielestä se tukee jääpalloa kansainvälisesti. Se miten se tukee suomalaista jääpalloa hajoaa ehkä kahtia. Koska mielestämme tässä yhdistyy myös kotimaisen kaukalopallon tulevaisuuden näkymät. Ei jaaritella enää eipäs – juupas asioista, siirrytään katsomaan erinomainen video “rapakon takaa”… Kiitokset jälleen kerran BandyliigaToimituksen USA:n jääpallotoimittaja Zach Arrigonille hienosta videosta Betweeen The Benches Youtubekanavalla…. Löydät tuolta kanavalta jo aikaisemmin tehdyt jääpallovideot:

BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Muuttuuko jääpallon väri?

Ruotsissa testataan mustaa jääpalloa Kuten jo aikaisemmin uutisoimme kansainvälisen jääpalloliiton uutisen kertovan, ja nyt myös Suomen jääpalloliiton vahvistaman seuraavan kokeilun Ruotsista. Ruotsissa harjoituskaudella uutta Kosan valmistavaa mustaa palloa tullaan kokeilemaan eri seuroissa, sekä junioripuolella että naisten ja miesten toimesta. – Minä uskon tähän ja mielestäni tämä on kokeilemisen arvoinen asia, sanoo Pär Billsmon, joka toimii Ruotsin Jääpalloliiton sääntö- ja tuomarikomitean puheenjohtajana. Voi tietenkin olla, että tästä tulee täydellinen floppi, mutta silloin voimme ainakin todeta että olemme kokeilleet. Perimmäisenä syynä kokeilun taustalla on kuitenkin jääpallon suosion ja näkyvyyden parantaminen. – Moni sanoo vieläkin että jääpalloa on turha seurata paikan päällä, kun ei kuitenkaan erota palloa. Haluamme olla mukana kehittämässä jääpalloa, ja tämä voi olla yksi tapa. Lopullinen tuomio tulee kuitenkin aktiivisilta pelaajilta, joten katsotaan rauhassa millaisen vastaanoton alkukauden kokeilu tulee saamaan, sanoo Billsmon.

BandyLiigaUutiset

Suomalainen yhteistyö kun kyseessä on urheilu

“Otan vaikka lainaa, jotta saan tuon hankkeen tuhottua” Otsikkomme on raflaava, mutta valitettava totuus ympäri Suomea, kun keskustellaan mahdollisesta urheilurakentamisesta. Nyt pitäisi olla ilon viikko, kun viikonloppuna ratkaistaan Suomen jääpallon miesten Bandyliigan Finaali, mutta kyllä “masentaa” lukea näitä tällaisia uutisia toinen toisensa perään… Tämä on tullut hyvin selville viimeisen 10 vuoden aikana myös BandyliigaToimituksen taustoille. Ruotsissa kadehditaan meitä suomalaisia, koska osaamme heidän käsityksen mukaan viedä asiat paremmin päätökseen. On mielenkiintoista miten tällainen harha on edelleen valloillaan? On käsittämätöntä miten kaikki saadaan vastakkain asetteluksi, harvoin päästään yhteisymmärrykseen, tai kompromissiin – jossa kaikki voittaisivat. Se että joku ei saa 100% mitä haluaa, vesittää nykyään jokaisen yhteishankkeen ympäri Suomea. On ikävä lukea tällaisia otsikoita lehdistössä Esimerkki eilen 11.3.2024 Satakunnan Kansa – Porin kaupungin “pyhille lehmille” kylmää kyytiä – Ismo Läntinen tulee taas – Palloiluaktivisti Ismo Läntiseltä tulee ikäviä uutisia jalkapallo-, jääpallo-, ja pesäpalloväelle. Emme tuomitse itse Ismo Läntistä, tai hänen hankettaan – ME kritisoimme tätä ainaista vastakkain asettelua! Uutisen otsikko on mielestämme mauton, ja ainakin me olemme BandyliigaToimituksessa kaulaa myöten täynnä tätä samaa “yhteistyötä” lajien, kaupunkien, puolueiden, rakentajien, yms muiden tahojen kanssa, joka liittyyy varsinkin urheilurakentamiseen. Käsittämätön kateus On käsittämätöntä ettei päästä yhteiseen pöytään, avoimin kortein, jossa keskustellaan jokaisen tarpeista – ja miten ne voidaan yhteistyössä täyttää. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on se kun Helsingissä aloitettiin kymmenisen vuotta sitten Jääpallohallihanke- Malmille. Kaikki haluavat itselleen 100% olosuhteet omine haluineen, mutta olisiko mahdollista että jos saa 90% mutta tekee yhteistyötä muiden kanssa – saadaan yhdessä rakennettua ja päästään urheilemaan? Nyt tämä minulle 100% ajattelu viivästyttää vuosilla, tai kymmenillä, tai jopa kaataa hankkeita – uskoisi Porissa myös päästävän yhteiseen pöytään miettimään yhdessä – tällainen pyhä lehmä, kylmää kyytiä ei auta ketään, eikä rakenna yhteistyötä, eikä rakennuksia… Esimerkki Helsingistä – BandyliigaToimituksen päätoimittaja nähnyt asian todella läheltä… Kymmenet, sadat tunnit hankkeen sisällä vetäjien kanssa veivät niin pitkälle, että alustavia sopimuksia oli eri lajien kanssa siitä, että kun hallille saadaan luvat – tulevat he mukaan. Oli voimisteluseuroja, taitoluisteluseuroja, chearleadinseuroja, Seurakunta, Ice Hearts, Itse Helsingin kaupungin nuoriso-puoli, Jääkiekkoseuroja ja tämän lisäksi liikkeitä, ravintola, päivittäistavara myymälää, jopa terveysasema, joka painottaisi liikuntavammoihin, ja niiden ennalta ehkäisyyn. Nämä kaikki käytiin lävitse hyvässä yhteistyössä, miettien miten kaikki hyötyisivät yhdessä rakennettavasta kokonaisuudesta. Ainakin minä olin ylpeä, ja onnellinen tällaisesta saavutuksesta, ja yhteistyötä eri lajien, ja tahojen kanssa – Olimme onnistuneet? Joku kysyy nyt miksi nämä kaikki pitää ottaa mukaan, ja huomioon kun rakennetaan jääpallohallia? Tämä siksi, että Helsingin kaupunki ei anna lupia varauksille, tontin vuokralle yms ellei hanke ole lähes 100% varma taloudellisella omavaraisuus pohjalla, ja pystyssä pysyvä. Kaupunki hallitsee Helsingissä urheilukiinteistöjä aika suurella prosentilla. Helsingissä ei montaa urheilukiinteistöä ole jota Kaupunki ei omistaisi, osa-omistaisi, tai rahoittaisi. No veronmaksajina mielestämme kaupunkien, valtion pitääkin ottaa osaa eri urheilulajien kiinteistöjen rakentamiseen, vaikka se maksaa – tulee se pitkässä juoksussa taloudellisesti takaisin ihmisten jaksamisena, ja kunnossa pysymisenä aina kuolemaan asti. Tässä kohtaa on hyvä myös kertoa Helsinkiläisestä yrityksestä, joka on antanut työntekijöilleen mahdollisuuden liikkua päivittäin työajalla. He jopa maksavat työntekijöiden liikuntamaksuja, ja tuolta työajalta, jolla henkilökunta liikuu – maksetaan palkkaa. He ovat sanoneet että työn tehokkuus on kasvanut kymmenillä prosenteilla, ja sairauspäivät ovat tippuneet minimiin. Olisiko tuossa mallia myös muualle Suomeen? Tai voisiko kaikki tehdä näin? Palataan aiheeseen – Miksi nimi muutettiin? Hanke muutti jo alkuvaiheessa nimen luisteluareenaksi, koska tarkoitus oli areenan pitävän sisällään kaikki mahdolliset jäälajit, ja lisäksi yleisöluistelu, koululaisluistelun, ja jäädiskot yms.. Myös nämä kaikki yllä mainitut lajit, jotka ei jäällä liiku – vaikuttivat hallin nimen muutokseen. Kaikki tahot olivat siis halukkaita mukaan kun Helsingin kaupunki näyttää vihreää valoa – Koko hankeryhmä oli haltioissaan – nyt se tapahtuu – myös jääpallo saa Suomessa ensimmäisen sisähallin. Kaikki oli ennenaikaista, Helsingin kaupunki kertoi että suuri suomalainen rakennusyritys oli varannut kaikki tulevan luisteluareenan ympärillä olevat maa alueet omaan suunnitelmaansa. Kaupunki määräsi tontin varausluvassa olemaan tähän tahoon yhteydessä – hankkeiden yhdistämiseksi – tai ainakin yhteisten näkemysten vaihtamiseksi. Tuo kaikki johti siihen, että alkujaan jääpallohallina lähtenyt hanke, jolla oli sopimus rakentaja A-kanssa joutui irtisanomaan sopimuksensa alkuperäisen rakentajan kanssa – uusi iso suomalainen yhtiö sinänsä oli loistava kumppani, eli mikään ei ollut heidän vikaansa. Reilun vuoden hanke vietiin sellaiseen muotoon, että alueelle olisi rakennettu asuntoja, hotelli, kauppakeskus, Kaupungin kiinteistö vieressä remontoitu, Malmin jäähalli remontoitu, ja nämä kaikki olisi kytketty yhdeksi kokonaisuudeksi energia lähteineen, ja kaikkine nykyaikaisin toteutuksineen. Nyt oli 100% varmuus siitä ettei liikuntaan tarkoitettu rakennus kaadu, koska sen yhteydessä oli niin paljon muutakin kuin vain liikuntaa. Kaupunki ilmoitti tylysti – hanke on liian massiivinen – emme suostu! Tämä ei käy! Tämä johti siihen että tämä suuri suomalainen rakennusyhtiö vetäytyi hankkeesta. Luisteluareena hanke jäi ilman rakentajaa, ja hankkeen aloituksesta oli kulunut jo 4-5 vuotta – rahaa oli käytetty x summa, ja tuhansia tunteja oli käytetty hankkeen toimijoiden, yhteistyökumppaneiden, rakentajan, suunnittelijoiden yms satojen ihmisten ja tahojen kanssa – KAIKKI heitettiin tuossa yhdessä ilmoituksessa roskakoriin – Käsittämätöntä, mutta täysin totta! Kertaus – Elämän ilon hiipuminen Lyhyt kertaus: – Hankkeen käynnistys – Rakentaja etsiminen – Rakentajan kanssa eteneminen – yhteistyökumppaneiden hankkiminen – Urheilulajit – Liikkeet – Ravintolat – kaikki neuvottelut tahot yhteisymmärryksessä – Ilmoitus toisesta rakentajasta – vanhan irtisanominen – uuden kanssa yhteistyö – useat kokoukset kaupungin kanssa hankkeesta – lopullinen esitys – TÄYSI TYRMÄYS Olemme siis lähtöruudussa, josta lähdimme 5 vuotta sitten – ainoastaan rahaa, ihmisten aikaa, parisuhteen katkeaminen, muutto toiselle paikkakunnalle, päivätyöstä irtisanoutuminen ja henkilökohtainen talouskriisi – kaikki vain siksi että rakastaa urheilua, ja varsinkin jääpalloa – ja haluaa edistää näiden olosuhteita – halu saada lapset liikkumaan, ja ehkäistä syrjäytymistä… Tämä kaikki, ja elämän muut ongelmat veivät jopa halun elää – Se hetki kun istuu autossa, ja miettii että onko tuo se rekka jonka eteen käännän – Tätä en toivo kenenkään kokevan – tai tätä päätöstä tekevän! Näin jälkikäteen voi sanoa, ettei tuo ole järkevää, ja apua saa – vaikka se ei ole helppoa. Kaikki alusta 5 vuoden yrittämisen jälkeen Hankeryhmä löysi uuden rakentajan erilaisella toteutusmallilla, kuitenkin kaikki tahmasi edelleen – samat kokoukset, samat keskustelut kuin viimeisen 5 vuoden aikana. Tämän kaiken jälkeen itse jäin ensin hankkeen taustalle, ja nykyään en ole kuin tarvittaessa hankeryhmän apumies. Halliryhmä on Markus Larssonin johdolla tehnyt töitä unelman toteuttamiseksi, mutta vieläkään kun aloituksesta on 10 vuotta –…

BandyLiigaUutiset

Kurkistus tulevaan kauteen 2024-25

Haasteita on edessä – normaalia enemmän? Normaalien ongelmien lisäksi ensi kautta varjostaa mieliä Helsingissä Oulunkylän tekojään koko kauden kestävä remontti. Porissa sinänsä tulossa hieno tapahtuma missä on kirjoitusten mukaan otettu myös Narukerä huomioon. Pelkomme kuitenkin on ettei Helsingissä, ja Porissa kaikki mene kuten on suunniteltu, tähän vielä Oulun, ja Varkauden jäiden ongelmat – on meillä käsissä todella haastava kausi 2024-25 olosuhteiden osalta. Toivottavasti näihin kaikkiin mietitään ratkaisut, jotta emme ole sitten ihmeissämme keskellä kautta…. Oulunkylän tekojään ja jäähallin kylmätekniikan uusiminen tarkoittaa sitä, että jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat hakeutumaan muualle. Koska tekojää jää koko kauden ajaksi pois käytöstä, esimerkiksi jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat evakkoon. ”Kyllä kaupunki joutuu tilan järjestämään. Kun edellisen kerran Oulunkylä oli remontissa, olimme Brahen kentällä. Muuta kenttää ei oikein ole. Käpyläkin on enemmän yleisöluisteluun tarkoitettu”, kertoo Helsingin työväen luistelijat (HTL) ry:n sihteeri Lasse Joutsen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Helsingissä pitää siirtää 120.000 kävijää muille liikuntapaikoille. Kuten jo tuossa yllä Luistelijoiden edustaja toteaa, oikeastaan ainoa paikka mihin voidaan turvallisesti jääpalloilijat ja pikaluistelijat siirtää on Kallion kenttä. Tämä taas tulee hankaloittamaan meidän jääpalloilijoiden olosuhteita, koska Kalliossa pelataan jo nyt HIFK:n Bandyliigajoukkueen otteluiden lisäksi harrastesarja-, juniori-, ja naisjääpalloa. Kun Oulunkylästä yritetään siirtää vielä vähintään yhtä monta jääpallo-ottelua, ja sitten vielä pikaluistelu – ei kyllä yleisöluistelulle jää minuuttiakaan aikaa jäljelle Kallion kentällä. Näis siis myös lähes 100.000 yleisöluistelijaa pitää siirtää Kontulan, Käpylän, ja Jätkäsaaren tekojäille, joissa nyt jo kentät ovat täynnä yleisöluistelijoita. Tilanne tulee olemaan siis todella haasteellinen! Kallion kenttä 2024-25 Kun mietimme painetta Kallion kentälle tulevalle kaudella tutustumme nyt ensin Oulunkylän varattuihin vuoroihin (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana), ne tässä suuntaa antamassa: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 x x 10-11 11-12 12-13 13-14 x 14-15 x 15-16 x x x x x 16-17 x x x x x 17-18 x x x x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x x x x 21-22 x x x x x x Kallion vastaava varaustaulukko on seuraava (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana): Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 x x 14-15 x x 15-16 x x x x 16-17 x x x 17-18 x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x 21-22 x x x Listat yhdistettynä – Näyttää miten Kallio täyttyy: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 xx xx 09-10 x x 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 xx x 14-15 xx x 15-16 xx x xx xx xx 16-17 xx x xx xx x 17-18 xx x x xx xx x 18-19 x xx xx xx xx xx x 19-20 xx xx xx xx xx x x 20-21 xx x xx xx x x 21-22 xx x xx xx x x Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Lähes 30 vuoroa on päällekkäin mikä tarkoittaa, että kenttä pitäisi jakaa 2:lle Bandyliiga joukkueelle, ja 2:lle juniorijoukkueelle, tai Jääpalloilijoille & pilaluistelijoille yhtä aikaa – Tämä on mahdotonta, koska tilaa jää vähemmän kuin jääkiekkokaukalossa. Vaikka kaikki vuorot yritettäisi jakaa tasaisemmin, tarkoittaa se että Kalliossa ei ole yleisöluistelua kun arkisin 8-14, koska jään kunnostukselle ennen illan vakiovuoroja tulee olla kunnossa. Tämän lisäksi kaikki Bandyliiga, Nuorten Bandyliiga, ja Naisten Bandyliigaottelut tulisi pelata Kalliossa, koska muut kentät ei täytä kilpailukriteerejä. Sivuasiana on myös mielenkiintoista nähdä miten Helsingin kaupunki kompensoi Botnialle menetetyt kioskitulot Oulunkylästä, tai miten HIFK:n menetetyt kioskitulot kallion kentällä?? Viimeksi kun Kallion kenttä oli remontissa, HIFK:n kioskiyhtiö ei saanut muuta kompensaatiota kuin vuokra-alennukset (epävirallinen tietomme) – Tappio oli kuitenkin tietojemme mukaan pari kymmentä tuhatta euroa. Tällaisia menetyksiä ei kestä kenenkään jääpalloseuran kassa, varsinkin jos se ei mitenkään johdu itse seuran toimista. Tämä kaikki ylläoleva vain muistutukseksi tulevista YLIMÄÄRÄISISTÄ haasteista, jo näkyvyyden yms rinnalle…. Porissa järjestetään tammikuussa Satakunnan Talviklassikko Aluksi mainittakoon heti, että BandyliigaToimituksessa emme vastusta kyseistä tapahtumaa, mutta ilmaisemme huolemme kentän kunnosta tapahtuman aikana, ja sen jälkeen. Haasteita tulee varmasti, koska Narukerän ottelut tammi/helmi-kuulta, tulevat olemaan vierasotteluja. Nämä toivottavasti saadaan hoidettua, koska pelipäiviä on talvessa liian vähän – siirroille. Järjestäjät ovat listanneet mm alla olevaa: Kaukalon ympärille rakennetaan katsomot, käsityksemme mukaan tekojään päälle – toivottavasti jää, putkisto yms kestää tämän “epänormaalin” painon/käytön yms asiaan liittyvät vaarat. Jos jotakin sattuu, kuten valitettavasti usein on eri puolella Suomea käynyt – ei tuo “pari” viikkoa tule riittämään. Tässä tapauksessa meiltä on Suomesta varmuudella 2 kenttää poissa käytöltä. Tätä pitää jo nyt alkaa miettimään kun suunnitellaan kauden 2024-25 ottelu-ohjelmaa. Tämä on huolemme, ja viestimme BandyliigaToimitukselta – sekä jääpalloliitolle, että seuroille! Itse tapahtuma – Hienoa yhteistyötä! Ässät ja Lukko kohtaavat toisensa Satakunnan talviklassikossa ensi tammikuussa kahdesti Porin tekojääradalla. Tapahtumaan rakennetaan katsomot lähes 9 000 henkilölle. Porin tekojään Projektin massiivisuudesta kertoo jotain myös se, että puitteiden rakentaminen, itse tapahtuma ja purkutyöt tarkoittavat sitä, että Porin tekojäärata on jopa pari viikkoa pois normaalista käytöstä. Mikael Lehtinen antaakin erityiskiitoksen Porin kaupungin lisäksi myös Narukerälle. – Minulle on ollut tosi tärkeää, ettei Narukerää kohdella kaltoin. He joutuvat väistymään tekojääradalta, mutta olemme pyrkineet rakentavasti löytämään kompensaatiot niin, että hekin ovat osaltaan mukana tapahtumassa. Narukerän valmius yhteistyöhön on hieno osoitus siitä, mitä täällä voidaan tehdä yhdessä koko kaupungin ja koko maakunnan eteen. Hienoa yhteistyötä, mutta BandyliigaToimituksessa pelkäämme jään kestoa, ja ajanjakson kaikkiaan vievän pidemmän ajan kuin 2 viikkoa. No toivotaan että olemme väärässä, mutta jääpalloliitossa nämä pitäisi nyt ennakkoon miettiä tarkkaan – ettei olla sitten “kakki pöksyssä” kun asiat ei mene suunnitellusti… Tulee taas mieleen, kun meillä olisi 2-3 jääpallohallia Suomessa – Kaikki olisi niin paljon helpompaa….

BandyLiigaUutiset

STT / MTVUutiset- Uutisoi

Olemme olosuhteiden uhreja Suomalaismiehet juhlivat vuonna 2004 MM-kultaa finaalivastustaja Ruotsin kotikentällä, päävalmentajana toimi Esko Tammilehto. Lajiin uskottiin syntyvän nostetta, miten kävi? Jääpallon nykytilasta kertovat alla olevassa uutisessa Esko ja Lasse Tammilehto, käykää lukemassa!.

BandyLiigaUutiset

Jääpallo on lajina vielä edullinen

Osaammeko kertoa lapsille & heidän vanhemmille jääpallon hienoudet & lajin edullisuuden? Yhteiskunnassa keskustellaan liikkumattomuudesta, ja sen haitoista nyt/tulevaisuudessa. Samalla puhutaan vanhempien maksukyvystä, ja lajien kalleudesta. Vertailemme alla lajien kausimaksuja pääkaupunkiseudalla vs muualla Suomessa, kahdessa ikäryhmässä, eli 14 vuotiaat & 10 vuotiaat. Taulukossa on eroteltuna vielä tytöt, ja pojat erikseen, vaikka esim. jääpallossa tytöt pelaavat poikien kanssa samoissa joukkueissa. Muistakaa, että kyseiset kausimaksut ovat kilpajoukkueiden keskivertohintoja eri lajeissa! Keskitymme tässä uutisessa hintoihin, lajien hienoudet ovat harrastajien ja seuraajien silmissä & sieluissa, joten sen mittaaminen ei ole niin helppoa – joten jätämme sen tutkijoille. Maksullinen valmennus vs valmennus yleensä Emme ota kantaa kumpi valmennus on lapselle parempaa maksettu vai vapaa-ehtoinen valmennus. Kuitenkin alla olevista taulukoista herää muutamia kysymyksiä. Emme myöskään lähde kertomaan mikä laji on toista parempi, tilastoimme siis saadut kausimaksut, ja keskitymme miettimään jääpalloa verrattuna muihin lajeihin kausimaksun kautta. 14 vuotiaan tytön/pojan kausimaksu euroissa LAJI 14v Tytöt Pääkaupunkiseutu 14v Tytöt Muu Suomi 14v Pojat Muu Suomi 14v Pojat Muu Suomi Ratsastus 25.000 27.500 25.000 26.500 Taitoluistelu 8.900 8.750 8.900 8.900 Jääkiekko 6.600 3.300 8.500 5.300 Uinti 6.500 2.700 6.500 2.800 Koripallo 5.000 1.700 5.000 1.700 Voimistelu 4.850 4.850 4.850 4.850 Cheerleading 4.200 2.600 4.200 2.250 Jalkapallo 3.700 2.200 3.700 3.100 Golf 3.500 1.900 3.500 2.500 Salibandy 3.100 1.750 3.300 2.900 Pesäpallo 2.550 1.250 2.550 1.650 Yleisurheilu 2.400 1.900 2.400 1.800 Lentopallo 1.800 1.400 1.800 1.400 Jääpallo 1.000 1.000 1.000 1.000 10 vuotiaan tytön/pojan kausimaksu euroissa Laji 10v Tytöt Pääkaupunkiseutu 10v Tytöt Muu Suomi 10v Pojat Pääkaupunkiseutu 10v Pojat Muu Suomi Ratsastus 25.000 15.000 25.000 15.000 Taitoluistelu 8.900 8.200 8.900 8.200 Jääkiekko 3.500 2.000 4.200 2.500 Uinti 3.500 1.800 3.500 1.800 Jalkapallo 3.200 2.000 3.400 2.000 Cheerleading 3.000 2.000 3.000 2.000 Golf 2.500 1.850 2.500 1.550 Pesäpallo 2.200 1.200 2.200 1.200 Koripallo 2.000 1.400 2.000 1.400 Salibandy 1.700 1.500 1.850 1.800 Voimistelu 1.700 3.900 1.700 3.900 Lentopallo 1.600 1.000 1.600 1.000 Yleisurheilu 1.500 1.250 1.500 1.250 Jääpallo 400 400 400 400 Kausimaksuissa suuria eroja Edelleen emme arvostele lajeja, mutta voimme todeta sen eroavaisuuden että lapset jotka kilpailevat ratsastuksessa maksavat jo 10 vuotiaana yli 60 kertaa enemmän kun saman ikäiset esim. jääpallossa. Jos kausimaksuja vertaisi lapsen mahdollisuuteen päästä maailman huipulle – väitämme senkin olevan jääpallossa todella korkeaa tasoa. Onko tähän vertailuun tarvetta, tuskin… Monella vanhemmalla on harha, että juuri hänen lapsesta tulee se uusi “Teukka Salama”. Kun olet panostanut satoja tuhansia lapsen “uraan” viimeiset 10 vuotta, myynyt asuntosi, muuttanut lapsesi kanssa uudelle paikkakunnalle pelipaikan toivossa. Heräät yhtenä aamuna, ja huomaat lapsen sanovan “ei en halua tätä enää!”, tai hän ei vaan mahdu siihen harvojen joukkoon, jotka paistattelevat lehtien sivuille suuressa maailmassa. Onko tämäkään pohdinta tarpeellista? Se olkoon jokaisen jääkiekkoa pelaavan lapsen vanhemman oma asia. BandyliigaToimitus toivoisi, että me jääpalloilijat miettisimme seuroissa kausimaksuja ja niiden hintoja myös siltä näkökulmalta, että mitä tarjotaan?, missä olosuhteissa?, ammattivalmentajien?, seuran palkattujen työntekijöiden avulla? yms yms omien laatukriteerien, ja arvojemme mukaan. Nyt kuulee usein että hintoja pitää laskea, onko se järkevää? Ainakin yllä olevien taulukoiden mukaan jääpallo on jo nyt edullisimpia harrastuksia lapsille. Rahaa tärkeämpänä haluamme BandyliigaToimituksessa vielä Teidän kaikkien pohtivan jääpallon mahdollisuutta olla mukana kasvattamassa lapsista – tulevaisuuden vastuullisia aikuisia! Luisteluareenat Tulevaisuudessa yksi syy myös ainakin osittain halleihin siirtyminen on suoraan lajin tarjoaminen 9-12 kk lapsille. Tätä on kysytty esim. Helsingissä yli 10 vuotta – Helsingissä on vastattu mahdollisuuden pelata olevan maksimissaan vain noin 6 kuukautta. Tämä vähentää heti vanhempien kiinnostusta tuoda lapsensa jääpallon pariin – he haluaisivat lapsensa liikkuvan vähintään koulujen lukukausien ajan! Olemme kuulleet myös pelkoa, että hallien jäät ovat niin kalliita, että lasten vanhemmat eivät enää maksa tätä hinnan nousua. Me BandyliigaToimituksessa emme tähän usko – vanhemmat ovat valmiit maksamaan jos “paketti” on laadultaan kokonaisuudessaan maksettavan hinnan arvoista. Jääpallo/Luistelukoulut voisivat olla ympäri Suomen ilmaisia, ja sen jälkeen kilpailevat ikäryhmät sitten maksaisivat. Emme spekuloi tämän enempää, mutta toivomme seura-ihmisten ja seurajohtojen katsovan taulukkoja, ja miettivän mitä ne kertovat? – meidän spekuloinnista huolimatta…

BandyLiigaUutiset

Yhdessä Hyvää!

BANDY VÄNNER RF / JÄÄPALLON YSTÄVÄT RY www.bandyliiga.fi sivuston omistaa yllä mainittu rekisteröity Yhdistys. Jääpallon Ystävät Ry toimii eri tahojen kanssa yhteistyössä, mutta on täysin sitoutumaton ja itsenäinen rekisteröity yhdistys. Jääpallon Ystävät Ry:n tavoitteena ja tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti Suomen jääpallon toimintaa. Tavoitteena on myös edistää jääpallon leviämistä koko Suomen alueelle. Jääpallo on myös perinteisesti ollut kaksikielinen, joten tavoitteena on myös vahvistaa ruotsinkielisen Suomen jääpalloperinnettä, ja sen tulevaisuutta. Kaiken tämän toteuttamiseksi ja toiminnan tukemiseksi Jääpallon Ystävät Ry voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia, ja testamentteja, ja he voivat järjestää asianomaisilla luvilla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä, ja huvitilaisuuksia.  Yhdessä Hyvää! MobilePay tai tilille-lahjoitus Nyt voitte olla mukana tukemassa itse valitsemalla summalla Yhdistyksen toimintaa. Helpointa on näppäillä puhelimella MobilePayn kautta numero: 43722, ja lahjoita summa jolla haluat tukea yhdistyksen toimintaa. Voitte lahjoittaa myös suoraan pankin kautta tilille: FI04 5720 1020 5834 52 Tilin omistaja: Jääpallon ystävät Ry – Bandy Vänner Rf Viestikenttään voitte halutessa laittaa viestin haluatteko nimenne “Yhdistyksen lahjoittaja seinälle”, vai haluatteko lahjoittaa anonyymisti. Julkaisemme myös täällä www.bandyliiga.fi – sivustolla Yhdistyksen avustus- ja tukikohteista kauden 2023-24 aikana. Tarkemmat tiedot osoitteesta: www.jaapallonystavat.fi Keräys toteutetaan: 23.10.2023 – 21.1.2024 välisenä aikana Lisätiedot pienkeräysluvasta osoitteesta: www.jaapallonystavat.fi Poliisin pienkeräysnumero RA/2023/1228

BandyLiigaUutiset

Jääpallon katsojat

Katsojat, Kannattajat, Fanit, Entiset- ja nykyiset pelaajat BandyliigaToimitus on kirjoittanut tästä asiasta jo 3 vuotta. Nyt olisi oikeasti meidän kaikkien mietittävä miten vastaamme alla olevaan Warkauden lehdessä hyvänä esimerkkinä olleeseen uutiseen, tai oikeastaan vain osaan lehden jutussa. Edelleen omassakin kaveripiirissä kuulee, että Bandy on laji jossa katsojamäärissä kilpaillaan lämpötilan kanssa. – Ei naurata! Säälle emme mahda mitään, niin kauan kun pelaamme ulkona – mutta mitä voimme tehdä jo NYT? Valitettavasti olemme myös BandyliigaToimituksessa olleet itse mukana yli 16-vuotta, ja tekomme ovat jääneet pieniksi. Kuitenkin Halumme on avoimesti liiton, ja seurojen kanssa miettiä miten eri paikkakunnilla edistämme asiaa, ja miten esim. Vantaa, Tampere, Turku saataisiin mukaan esim. Bandyliigaan. Juniorityö on kaiken ytimessä, mutta pelaajapolun rakentaminen vie noin 10 vuotta, jos lähdetään aivan pohjalta. Ensimmäinen asia olisi saada omat juniorit, taustat, vanhemmat, ja sukulaiset katsomoon. Jääpallo on oikeasti hieno laji – olkaamme siitä ylpeitä – kehitetään lajia yhdessä! Erään henkilön oma kirjoitus Warkauden lehden sivuilta “Olen asunut tällä seudulla kohta kolmekymmentä vuotta, mutten ole milloinkaan käynyt katsomassa sitä paikan päällä. En edes silloin, kun vieraana on ollut lapsuuden kotiseutuni joukkue Porin Narukerä. Tuosta itseäni kritisoidessa mietin, josko nyt tulevana talvena löytäisin itseni edes kerran viereiseltä stadionilta.” Mikä yhteiseksi “motoksi”? Yllä oleva on hyvä esimerkki siitä miten jääpalloa pidetään perinteikkäänä, ja herrasmieslajina, mutta silti katsomoon asti ei kuitenkaan tulla. Mitä liiton, ja seurojen tulisi tehdä? Ainakin BandyliigaToimituksen mielipide on lajin itsensä arvostus – Meidän kaikkien on puhuttava, ja myös käyttäydyttävä sen mukaan, että me kaikki olemme lajistamme ylpeitä – arvostamme sitä – ja toimimme kaikessa sitä silmällä pitäen! Ottelulippujen hinnat, tulee myös suhteuttaa ottelutapahtumiin. WC-tilat, kahviot, katsomot, musiikki, valot, otteluennakot, lehdistötilaisuudet pitää saada niin mukaviksi ja katsojia “lähelle” kuin mahdollista. Yhteistyökumppaneiden esittelypisteet esim. kilpailuineen, olisi parempi kuin pelkkä laitamainos. TV- ja Netti- lähetysten parantaminen, ja yleensä edes lähettäminen ei vie katsojia kun se hoidetaan järkevästi. Haluamme herätellä keskustelua, ja varsinkin edistää oikeaa tekemistä asian edistämiselle! Me kaikki siis voimme vaikuttaa asiaan, tehdäänkö yhdessä asian eteen parannuksia jo kaudelle 2023-24, parannemmeko yhdessä tiedotusta, liitto on varmasti tähän valmis. BandyliigaToimituksella on VAIN JA AINOASTAAN YKSI TOIVE! Tehdään asioita suomalaisen jääpallon eteen YHDESSÄ, pelipaidan väristä riippumatta! KIITOS!