BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

Toimitus

428
5
BandyLiigaUutiset

OLS Bandyliigajoukkue Vahvistuu – Kaksi Paluumuuttajaa

Niklas Valtanen ja Samppa Äikäs Liittyvät luistinseuran vahvuuteen Oulun Luistinseura (OLS) on saanut tärkeitä vahvistuksia Bandyliigajoukkueeseensa, kun kaksi entistä pelaajaansa, Niklas Valtanen (26) ja Samppa Äikäs (23), palaavat takaisin keltaisiin. Molemmat ovat olleet aiemmin OLS:n junioreissa ja jatkaneet upeaa uraansa Suomen kentillä ja ulkomailla. Niklas Valtanen on OLS-kasvatti, joka siirtyi Lappeenrannan Veiterään kauden 2020-21 jälkeen. Veiterässä Valtanen saavutti Suomen mestaruuden ja Suomen cupin voiton kaudella 2021-22. Tämän jälkeen hän teki siirron Ruotsin Elitserieniin Frillesås Bandyn riveihin kahden kauden ajaksi. Valtasella on takanaan kahdeksan liigakautta ja 134 liigaottelua, ja hän tuo kokemustaan ja voittamisen kulttuuria takaisin OLS:aan. Samppa Äikäs on myös OLS:n kasvatti, mutta perheen muuton myötä siirtyi Veiterään jo vuonna 2014. Äikäs oli osa Veiterän mestarijoukkuetta kausilla 2021-22 ja 2023-24, voittaen niin Suomen mestaruuden kuin Suomen cupin molemmilla kausilla. Viime kauden jälkeen Äikäs teki siirron Ruotsin Allsvenskanin Nässjö IF:aan, mutta nyt hän on päättänyt palata OLS:aan. Äikäksellä on viisi liigakautta ja 89 ottelua takanaan. Pelaajat, jotka ovat nousseet nuorten maajoukkueportaitten kautta, tuovat joukkueeseen paitsi kokemusta myös motivaatiota ja kehityshalua. OLS:n leirissä ollaan tyytyväisiä vahvistuksiin, sillä harvoin Ruotsista on palannut pelaajia OLS:aan. Sekä Valtanen että Äikäs ovat sanoneet olevansa innoissaan paluustaan kasvattajaseuraansa ja ovat valmiita ottamaan vastaan uuden haasteen. “Me näemme joukkueessa enemmän potentiaalia kuin mitä viime kauden tulokset antoivat ymmärtää. Olemme valmiita tekemään kovan työn, jotta OLS voi palata takaisin sarjan kärkijoukkueiden joukkoon”, kommentoivat pelaajat yhteisissä puheenvuoroissaan. OLS:n tavoitteena on luoda kestävät pohjat tulevalle kaudelle, ja Valtasen ja Äikäksen paluu on merkittävä askel kohti sitä. Joukkue on päättänyt panostaa kovaan treeniin ja yhteiseen kehitykseen, jotta seura voi jälleen nousta menestyksekkään historiansa mukaiselle tasolle. BandyliigaToimitus toivottaa tsempit molemmille kesään, ja tulevaan kauteen!

Toimitus

290
0
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

189
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

154
0
BandyLiigaUutiset

Vielä jääpalloliiton kriisistä

Perustehtävän kirkastaminen – olemme olemassa ihmisiä varten Lukijamme nimimerkillä “SR” on antanut muutaman napakan viestin/vastauksen tämän hetkisen kriisin keskellä. SR:n erinomaiset ja ajatuksia herättävät kirjoitukset, jotka nostavat esiin monia olennaisia teemoja suomalaisen seuratoiminnan, liittotyön ja erityisesti jääpallon kehittämisen näkökulmasta. Alla pyrimme vastaamaan BandyliigaToimituksen ajatuksia asiasta: Perustehtävän kirkastaminen – olemme olemassa ihmisiä varten Jokaisen seuran ja liiton olisi syytä palata perusasioiden äärelle säännöllisesti. Mikä on meidän olemassaolomme syy? Keneen haluamme vaikuttaa, kenelle tätä työtä tehdään? Usein nämä kysymykset unohtuvat kiireessä tai perinteiden painaessa harteilla, mutta niihin vastaaminen tuo kirkkauden koko toimintaan. Ilman ymmärrystä perustehtävästä ei synny myöskään vaikuttavaa strategiaa, eikä sen myötä kestävää kasvua. Aloittajat ratkaisevat kaiken – win them young Tämä on koko lajin elinvoiman kannalta kriittinen kohta. Entry level -toiminta määrittää tulevaisuuden. Se, miten systemaattisesti ja innostavasti aloitustyö on järjestetty, ratkaisee paljon. Liiton rooli on tässä sekä mahdollistava että ohjaava. Tukea tarvitaan – mutta oikeanlaista. Ei niinkään ylhäältä tiputeltuja PowerPoint-esityksiä vaan konkreettista arjen apua: materiaaleja, valmennusta, käytännön esimerkkejä ja ennen kaikkea innostusta. Sloganin osuminen (esim. “Opi luistelemaan”) on erinomainen esimerkki siitä, miten yksinkertaisella ja ymmärrettävällä viestillä voidaan tavoittaa perheitä oikealla hetkellä. Samalla muistutus: tekojääradoista on tullut yhteiskunnan taholta valtava mahdollistaja – mutta näitä mahdollisuuksia ei kannata jättää hyödyntämättä. Matala kynnys ja korkea laatu – sisältö ratkaisee Aloittaminen pitää tehdä helpoksi. Kuten mainitsit, muutama iloinen videoklippi, muutama jaettu julkaisu oikeissa ryhmissä, voivat olla juuri se ratkaiseva kipinä, joka saa perheen kokeilemaan. Tämän jälkeen tärkeintä on kokemus – lapsen ilo, tunne siitä että hän oppii ja kuuluu joukkoon. Tämä kokemus kantaa. Sitä ei voi ostaa, mutta sen voi mahdollistaa. Dialogi molempiin suuntiin – mitä seura tarvitsee ja mitä harrastaja kaipaa? Liiton ja seurojen välillä täytyy käydä jatkuvaa keskustelua. Samoin seuran ja harrastajan välillä. On osattava kysyä, kuunnella ja ennen kaikkea ymmärtää. Miten voidaan tehdä enemmän vähemmällä? Missä kohtaa resurssit valuvat tehottomasti? Mikä olisi se min effort, max impact -ratkaisu juuri nyt? Harrastajien kuuleminen on keskiössä. Miksi joku tuli mukaan? Mikä sai jatkamaan? Miksi lopetettiin? Tässä voisi olla jopa kansallisesti koordinoitu palautejärjestelmä, jossa kerättäisiin laajasti tietoa näistä ilmiöistä. Oikealla datalla voi tehdä parempia päätöksiä. Huippu rakentuu perustasta – pyramidin täytyy seistä leveällä pohjalla Tämä on itsestäänselvyys, mutta silti liian usein unohdettu totuus. Jos ei ole määrää, ei ole myöskään laatua. Huipulle pääsee vain, jos polku on olemassa ja siinä on riittävästi kulkijoita. Jos liiga harmaantuu eikä uutta sukupolvea tule tilalle, ei huipusta voi puhua. Silloin olemme lähinnä hyväntuulisen veteraanikerhon äärellä – sekin toki arvokasta, mutta eri perustehtävä. Aikuisten harrastaminen, lajien välinen yhteistyö ja tarinan kerronta Tähän kannattaa todella palata. Aikuisten kuntoliikunta ja matalan kynnyksen harrastaminen on kasvava kenttä. Sieltä löytyy potentiaalia, jonka varaan voi rakentaa myös lasten harrastamisen ekosysteemiä – vanhempien innostus heijastuu usein suoraan lapsiin. Lajien välinen yhteistyö, yhteiskäyttötilat ja ristiinmarkkinointi ovat kaikki keinoja lisätä tehokkuutta ja elinvoimaa. Sisäsiittoisuus, ukkoutuminen ja peiliin katsominen Tämä on rohkea, mutta rehellinen havainto. Moni seura tai liitto toimii liiaksi omassa kuplassaan. Yhteisön uudistuminen tarvitsee sekä ulkopuolisia vaikutteita että sisäistä kykyä katsoa kriittisesti omaa toimintaa. Uudistuminen ei tapahdu mukavuusalueella, mutta se ei tarkoita, että se olisi mahdotonta tai edes vaikeaa – se vaatii vain tahtoa ja uskallusta. Kyse ei ole vain jääpallosta!Kyse ei ole vain jääpallosta – kyse on yhteisöstä, kokemuksesta, tunteesta ja merkityksellisyydestä. Lajin säilyminen ja kehittyminen vaatii koko ketjun ymmärtämistä, jokaisen portaan arvostamista ja toiminnan kehittämistä dialogin, yhteistyön ja kuuntelemisen kautta. Alla BandyliigaToimituksen ehdotelma uudeksi kehittämisohjelmaksi Tässä on luonnos kehittämisohjelmaksi, jonka pohjana on “KR:n” ja BandyliigaToimituksen teksti ja sen herättämät teemat. 🧭 Kehittämisohjelma: Perustehtävästä huippuun – jääpallon elinvoiman vahvistaminen 🔹 TAVOITE: Rakentaa selkeä, vaikuttava ja yhteisöllinen kehittämismalli, joka tukee: 🔶 VAIHE 1: PERUSTEHTÄVÄ JA PERUSTA KUNTOON 1.1 MISSIO JA TARVE – KENELLE JA MIKSI OLEMME OLEMASSA? 1.2 ENTRY LEVEL -TYÖ SYSTEMAATTISEKSI 1.3 JAA, JULKAISE, OSALLISTA 🔶 VAIHE 2: KUUNTELEMINEN JA KEHITTÄMINEN 2.1 KENTÄN ÄÄNI ESIIN – JATKUVA DIALOGI 2.2 KOLMEN TASON VUOROVAIKUTUS 🔶 VAIHE 3: KOKEMUS, JATKUVUUS JA HUIPULLE KULKEMINEN 3.1 KOKEMUKSEN SKAALAAMINEN 3.2 PYRAMIDI TUKIVAAKANA 3.3 AIKUISTEN HARRASTUS JA YHTEISÖLLISYYS 📈 SEURANTA JA MITTARIT ✅ LOPUKSI Kehittämisohjelman ytimessä on ihmislähtöisyys, konkretia ja yhteistyö. Se ei vaadi massiivisia resursseja, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta, kuuntelemista ja halua tehdä arjesta parempaa – yhdessä.

Toimitus

443
8
BandyLiigaUutiset

Botnialle lisää sopimuksia

Eetu Pulkkinen solmi jatkosopimuksen Botnian kanssa Botnian on vahvistanut keskikenttäpelaaja Eetu Pulkkisen sopimuksen, joka jatkuu kauteen 2025-2026. Pulkkinen on ollut keskeinen pelaaja edustusjoukkueen keskikentällä, tuoden osaamista niin pallolliseen peliin kuin maalintekoon. Viime kausi oli Pulkkiselle nousujohteinen, ja se antoi paljon uskoa omaan tekemiseen sekä koko joukkueen kehitykseen. “On todella hienoa jatkaa uraani Botniassa kaudella 2025-2026. Viime kausi oli nousujohteinen, ja se on antanut paljon uskoa omaan tekemiseen, sekä joukkueen tekemiseen. Tunsin, että kehityin pelaajana, ja nyt on entistä suurempi halu jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäätiin”, Pulkkinen kommentoi. Keskikenttäpelaaja korostaa, että hänen tavoitteensa on olla paras versio itsestään kentällä ja auttaa joukkuetta menestymään. “Olen erittäin innoissani tulevasta kaudesta ja se, että voin kehittyä vielä paremmaksi pelaajaksi. Treenit ovat todella tärkeä osa tätä prosessia, ja olen valmis antamaan kaikkeni niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin”, Pulkkinen jatkaa. Joukkue odottaa innolla, että Pulkkisen kaltaiset kokeneet pelaajat voivat johdattaa Botnian entistä parempiin suorituksiin tulevalla kaudella. Pulkkisen sopimus on yksivuotinen.

Toimitus

191
0
BandyLiigaUutiset

Juri Schreck jatkaa Botniassa

Sopimus kaudelle 2025-2026 Botnia saa tärkeän palasen ensi kauden joukkuettaan kuntoon, kun seuran pitkäaikainen kapteeni Juri Schreck on tehnyt päätöksen jatkaa pelaajauraansa myös kaudella 2025–2026. Schreckin jatkaminen on merkittävä uutinen paitsi kenttätapahtumien, myös joukkueen henkisen selkärangan kannalta. Schreck on ollut Botnian mukana vuodesta 2013 ja ehtinyt pelata 190 ottelua, joissa on syntynyt yhteensä 117 tehopistettä. Hänen pelaajauransa ei kuitenkaan mittaudu pelkillä tehopisteillä – kokemus, johtajuus ja esimerkillinen asenne tekevät hänestä tärkeän hahmon niin kentällä kuin sen ulkopuolella. ”Juri on vahva kiinnitys ensi kauden joukkueeseen. Hän tuo kokemusta ja rauhallisuutta niin pukukoppiin kuin kentällekin. Mahtavaa, että Juri päätti jatkaa pelaamista Botniassa myös tulevalla kaudella,” summaa pelaajavalmentaja Markus Kumpuoja. Kokemus arvossaan – johtajuutta nuoren joukkueen tueksi Botnian joukkue on viime kausina kehittynyt systemaattisesti ja ottanut askelia modernin bandyn suuntaan. Tässä kehitystyössä Schreckin kaltainen kokenut pelaaja toimii ankkurina, jonka ympärille nuoremmat pelaajat voivat rakentaa omaa peliään. Hänen kyky rauhoittaa peliä ja johtaa esimerkillään on ollut keskeinen osa Botnian joukkuedynamiikkaa. Schreckin jatkaminen tuo myös jatkuvuutta – hän on yksi harvoista pelaajista, joka on nähnyt seuran eri vaiheet viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällaisen pelaajan läsnäolo auttaa siirtämään Botnian pelillistä ja kulttuurista identiteettiä eteenpäin. Isompi merkitys kuin pelkkä sopimus Vaikka Juri Schreckin jatkaminen on teknisesti yksi pelaajasopimus muiden joukossa, sen symbolinen merkitys on paljon suurempi. Se viestii sitoutumista, jatkuvuutta ja uskoa siihen työhön, jota seurassa tehdään. Se kertoo myös siitä, että pelaajat, jotka ovat nähneet monia kausia ja pukukoppeja, kokevat edelleen Botnian oikeaksi paikaksi jatkaa uraansa. Joukkue ja kannattajat voivat siis olla tyytyväisiä – kapteeni pysyy ruorissa, ja Botnia saa jälleen kauteen lähdettäessä tärkeän johtohahmon mukaan matkalle.

Toimitus

143
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon kriisi syvenee

Suomen Jääpalloliitto talousahdingossa ja jättää MM-kisat väliin Suomen Jääpalloliitto (SJPL) kamppailee vakavan talouskriisin keskellä, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita niin kansalliselle toiminnalle kuin kansainväliselle osallistumiselle. Liiton puheenjohtaja Antti Parviainen ei peittele tilanteen vakavuutta: kulut kasvavat, tulot laskevat, ja koko lajin tulevaisuus on uhattuna. “Olemme tilanteessa, jossa tarvitsemme koko jääpalloyhteisön mukaan etsimään ratkaisuja,” Parviainen vetoaa. Kustannukset nousseet – tulot laskeneet Talousongelmien taustalla ovat sekä ulkoiset että rakenteelliset tekijät. Inflaation kiihtyminen on nostanut merkittävästi majoitus-, matkustus- ja ruokailukuluja – jopa 20 prosentilla muutamassa vuodessa. Kun SJPL:llä on tällä kaudella 650 majoituspäivää, vaikutus budjettiin on huomattava. Samaan aikaan valtionavustus on pienentynyt ja sponsorirahoituksen hankinta vaikeutunut. Kansainvälisen Jääpalloliiton (FIB) päätös sälyttää MM-kisojen majoitus- ja ruokailukulut osallistujamaiden vastuulle lisäsi SJPL:n taakkaa entisestään. “Vuoden 2023 kausi oli meille jo hyvin raskas. Vaikka vuoden 2024 budjetteja karsittiin, jäimme silti miinukselle. Nyt viidet MM-kisat yhdellä kaudella toivat kustannuspaineen äärirajoilleen,” kertoo Parviainen. Henkilöstö lomautetaan – toimisto sulkeutuu kevääksi Liitto on jo sopeuttanut kansainvälisen toiminnan ja henkilöstökulut minimiin. Keväällä on edessä rankat toimet: toiminnanjohtaja Tobias Karlsson ja kilpailu- ja viestintäkoordinaattori Andreas Sjöblom lomautetaan useiksi viikoiksi, ja toimisto pysyy tuolloin kiinni. Väliaikaisesti vastuu siirtyy liittohallitukselle ja puheenjohtajalle. Lomautusten aikataulut: Suomi ei osallistu MM-kisoihin 2026 – kisojen järjestäminen ei mahdollista Taloustilanteen seurauksena liitto on tehnyt raskaan päätöksen: Suomi ei voi osallistua kauden 2025–2026 miesten eikä naisten MM-kisoihin. Tämä on herättänyt huolta myös FIB:ssä, joka on ilmaissut huolensa Suomen tilanteesta ja sen vaikutuksesta koko kansainväliseen jääpalloon. MM-kisojen järjestäminen Suomessa kaudella 2026 on nostettu esiin mahdollisuutena, mutta liiton nykyresursseilla se ei ole realistista ilman merkittävää tukea seuroilta ja vapaaehtoisilta. Yhteisön tuki ratkaisevaa – pienkeräys tulossa Liitto aikoo avata kevään aikana pienkeräyksen, johon yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat osallistua. Tavoitteena on kerätä varoja lajin jatkuvuuden turvaamiseksi. Parviainen korostaa, että jokaisella lahjoituksella on merkitys. Analyysi: Jääpallo tarvitsee nyt enemmän kuin säästöjä – se tarvitsee yhteisön Suomen jääpallon tilanne heijastaa laajemmin pienten lajien haasteita globaalissa taloudellisessa murroksessa. Vaikka SJPL on tehnyt vastuullisia toimia kulujen hillitsemiseksi, pitkällä aikavälillä pelkkä säästäminen ei riitä. Tarvitaan strategista kumppanuuksien rakentamista, vaikuttavaa varainhankintaa sekä uutta, yhdistävää visiota lajin kehittämiseksi. Yksi mahdollinen valopilkku on se, että kriisi on herättänyt yhteisöllisyyden tarpeen. Jos jääpalloperhe todella yhdistää voimansa – seurat, pelaajat, kannattajat ja tukijat – kriisi voi kääntyä mahdollisuudeksi rakentaa kestävämpi ja resilientimpi tulevaisuus.

BandyLiigaUutiset

Hallihankkeita ei ole haudattu

Vastaamme päivittäiseen kysymykseen – Mikä on tilanne? Jääpallohallihankkeiden tilanne vaihtelee eri kaupungeissa Suomessa. Alla on yhteenveto saatavilla olevista tiedoista: Helsinki: Helsingissä on suunniteltu jääpallohallia Myllypuroon. Vuodesta 2009 alkaen on julkaistu tietoa hankeen olevan suunnitteilla. Myllypuron jälkeen Helsingin jääpallojoukkueet varsinkin Vesta & HIFK yrittivät Mustikkamaalle, sen jälkeen Velodromille, sen jälkeen Malmin Longinojalle, sen jälkeen uudelleen Myllypuroon, sen jälkeen Roihupeltoon, ja valitettavasti nämä kaikki hankkeet ovat kaatuneet Helsingin kaupungin esittämiin eri syihin, jotka ovat sitten katkaisseet hankkeet – Valitettavasti 🙁 Syyllistä ei oikeen voi etsiä, koska niin monet asiat ovat vaikuttaneet hankkeisiin, mukaan lukien sota, maailman heiluvat hinnat, korot yms yms…. Nykyään jääpallohalli paikkoja oikeastaan on vielä jäljellä Malmi, Vuosaari ja on myös esitetty jonkun olemassa olevan tekojään kattaminen. Tietojemme mukaan, jääpalloväki ei ole antanut periksi ja suunnitelmia on, mutta me emme BandyliigaToimituksessa niistä tiedä tämän enempää. Uskomme että jos hankkeet etenevät tietoa kyllä tulee heti. Odotamme ja toivomme saavamme tietoja jo ennen Jääpalloliiton kevätkokousta…. Helsingin kaupunki on panostanut viime vuosina monipuolisesti liikuntapaikkoihin ja -hankkeisiin, mikä viittaa yleiseen tukeen urheilun ja liikunnan edistämiselle. Kansalaisten ja harrastajien aktiivisuus on merkittävä tekijä hankkeiden etenemisessä. Julkinen keskustelu, adressit ja yhteydenotot päättäjiin voivat vaikuttaa hankkeen saamaan kannatukseen ja priorisointiin kaupungin hankkeiden joukossa. Pori: Porissa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2009 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Mikkeli: Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kymmenes täysimittainen tekojäärata, jota suunniteltiin monipuoliseen käyttöön myös kesäisin. Hankkeen nykytilasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Lappeenranta: Lappeenrannassa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2023 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Imatra: Imatralla on suunniteltu monilajista talviurheiluhallia Ukonniemen alueelle. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan hanke oli edennyt kaavamuutoksen hyväksymiseen, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. Porvoo: Porvoosta ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä tarkempaa tietoa jääpallohallihankkeista. Jyväskylä: Jyväskylässä on ollut lupaavia hankkeita vireillä jääpallohallin rakentamiseksi. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan tällaisia hankkeita oli meneillään, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. On huomattava, että monet näistä tiedoista perustuvat useiden vuosien takaisiin lähteisiin, eikä niiden nykytilasta ole saatavilla ajankohtaisia tietoja. Olisi hienoa saada tietoa, missä mennään? Jääpallohallihankkeita ei kannata haudata monestakaan syystä – tässä keskeisimmät pointit: 1. Nuorten liikunnan ja harrastamisen tukeminen Jääpallo tarjoaa monille nuorille mielekkään ja vauhdikkaan talvilajin, joka kehittää sekä fyysisiä että sosiaalisia taitoja. Halli mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun ja madaltaa kynnystä harrastamiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa talvet ovat yhä epävarmempia. 2. Sääriippumattomuus ja olosuhteiden varmuus Nykyilmasto ei enää takaa kunnon talvia – halli tuo pysyvyyttä ja varmuutta harjoitteluun ja otteluiden järjestämiseen. Tämä on elintärkeää sekä seuroille että lajin kehittymiselle Suomessa. 3. Monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö Moderni jääpallohalli voi palvella muitakin lajeja ja toimijoita: luistelukouluja, kouluja, junioreita, harrastelijoita, liikuntatoimijoita ja jopa yrityksiä. Esimerkiksi hybridihalli voi yhdistää jäälajin tilat ja muut liikunta-, toimisto- ja tapahtumatilat. Se ei ole pelkkä “jääpallohalli”, vaan monitoimikeskus. 4. Alueellinen kehittäminen ja elinvoima Halli voi olla alueellinen vetovoimatekijä: se tuo elämää, työpaikkoja ja tapahtumia. Esimerkiksi Malmin ja Longinojan alueille halli olisi tarjonnut uudenlaista aktiivisuutta ja tukea kaupunginosan kehittymisessä. 5. Suomen jääpallon tulevaisuus Ilman kunnollisia harjoitusolosuhteita lajin kilpailukyky rapautuu. Halli on investointi siihen, että Suomi voi säilyttää asemansa jääpallomaailmassa ja tarjota seuraaville sukupolville kunnolliset puitteet harrastaa ja kehittyä. 6. Yhteistyön ja kumppanuuksien mahdollisuudet Hallit tarjoavat mahdollisuuden koota eri tahoja yhteen: urheiluseuroja, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdessä voidaan rakentaa kestävä ja kannattava kokonaisuus ilman raskasta lainataakkaa, kuten esimerkiksi Helsingin Malmin hankkeessa tavoiteltiin. Valitettavasti meillä BandyliigaToimituksessa ei tämän enempää ole juuri nyt kerrottavaa…

Toimitus

456
9
BandyLiigaUutiset

Muistakaa äänestää!

Pekka Löfman – Jääpallon Tuki Helsingissä Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20, Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Bandyliiga.fi on poliittisesti sitoutumaton, mutta me haluamme tuoda esiin jääpalloa ja jääpallohallia tukevia poliittisia ehdokkaita – jotka tunnustavat lajimme olosuhteiden tarpeen. Tässä yhteydessä esittelemme Helsingin kaupunginvaltuustoon ehdolla olevan Kokoomus-poliitikon Pekka Löfmanin, joka on aktiivisesti tukenut jääpallon kehitystä Helsingissä. Pekka Löfman on ollut mukana tukemassa jääpallohankkeita ja on tehnyt töitä sen eteen, että jääpallo saisi ansaitsemansa huomion ja resursseja. Hänen työnsä on ollut tärkeää erityisesti Helsingin jääpallokulttuurin ja infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta. Jos haluat kuulla jääpallon äänen kaupungin päätöksenteossa ja tukea sen tulevaisuutta Helsingissä, kannattaa antaa äänesi Pekka Löfmanille. Hänen sitoutumisensa ja ymmärryksensä jääpallon tarpeista voivat auttaa luomaan positiivista muutosta kaupungin urheilupolitiikassa. Stadilainen, äänestä Pekka Löfmania ja vaikuta jääpallon asemaan Helsingissä! #ÄänestäPekkaa #Jääpallo #Stadilainen #Kokoomus #PekkaLöfman #Bandy

Toimitus

329
6