Lempinimi: Oove

Keijo ”Kippari” Kihlman oli suomalainen palloilijalahjakkuus, joka pelasi pääsarjatasolla useissa palloilulajeissa kuten jalkapallo, jääkiekko, jääpallo, ja käsipallo. Pelaajauransa jälkeen Kihlman toimi valmentajana. Jalkapalloilijana Kihlman kuului TPS:n ”dream teamiin” (termi Heikki Mäen, ks. lähde). ”Kippari” pelasi edustusjoukkueessa vuosina 1939–1954 ja saavutti sekä Suomen Palloiluliiton mestaruuden 1945 että kaksi Suomen mestaruutta, vuosilta 1941 ja 1949. TPS voitti mestaruuden myös 1939, mutta tuolloin Kihlmanin ottelumäärä ei riittänyt mitaliin. Keskushyökkääjänä pelannut Kihlman voitti mestaruussarjan maalikuninkuuden 1946. Kihlman pelasi myös yhden A-maaottelun Suomen edustusjoukkueessa. Kihlman sai lukioikäisenä TPS:n johtokunnan hyväksymään jääkiekon seuran ohjelmaan vuonna 1937, ja hän pelasi edustusjoukkueessa aina vuoteen 1954 asti. Kihlman oli ehdolla myös maajoukkueeseen vuonna 1948, mutta maan rahapula esti joukkueen lähettämisen. Vuonna 1944 sarja jäi sodan vuoksi kesken, tuolloin TPS oli sarjan johdossa. TPS-aikana ainoan varsinaisen mitalinsa, pronssin, Kihlman sai vuonna 1953. Kaudella 1948–1949 Kihlman tosin voitti TPK:n riveissä pronssia, TPS:n lopetettua tuolloin jääkiekkoilun joksikin aikaa. Kihlman valmensi myös TuTo:n jääkiekon edustusjoukkuetta kaudella 1960–1961. Käsipallo tuli Suomeen sotavuosina, ja ensimmäinen Suomen mestari vuodelta 1944 oli TPS, jonka riveissä Kihlman pelasi.

Lempinimi: Emu   Elmer Aleksander Meilahti oli suomalainen urheilija, jonka päälaji oli pesäpallo. Yli kymmenen vuotta Suomen parhaisiin pesäpalloilijoihin kuulunut Elmer “Emu” Meilahti pelasi vuosina 1943–1955 kaikkiaan 11 Itä-Länsi-ottelua. Lisäksi hänelle kertyi useita PPL-TUL-otteluita. Vuonna 1943 hän voitti Suomen mestaruuden Haminan Palloilijoiden yhdeksikössä. Vuonna 1946 hän siirtyi Tampereen Pyrintöön ja oli kaksi vuotta myöhemmin nostamassa joukkuetta mestaruussarjaan. Ensimmäisellä SM-sarjakaudellaan 1949 TP saavutti pronssia. Tähän sijoitukseen Meilahden panos oli merkittävä, sillä hänestä tuli vuoden lyöjäkuningas 28 lyödyllä juoksulla. Tämän tittelin hän sai myös seuraavana vuonna. Pesäpallon lisäksi Meilahti pelasi jääpalloa mestaruussarjassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla LUM:n, Ilves-Kissojen, ja KiPon riveissä. Myös tenniksessä ja keilailussa hän ylti mestariluokkaan. Meilahti toimi erilaisissa pesäpallon luottamustehtävissä ja sai Pesäpalloliiton kultaisen ansiomerkin. Hänen mieliharrastuksenaan oli metsästys. Meilahti toimi Suomen ilmavoimissa insinööri-majurina.