HIFK vs JPS Lopputulos: 2-3, ja Veiterä vs Botnia Lopputulos: 2-3 Ennen mahdollista ratkaisevaa kolmatta välierää asetelma oli juuri sellainen, josta pudotuspelit tehdään: panos valtava, marginaalit pienet ja jokainen kosketus merkityksellinen. Veiterä lähti otteluun hakemaan sarjalleen ratkaisua – kotona, omalla rytmillä ja vahvuuksiensa kautta. Botnia taas tuli jäälle selkä suorana viestillä, että se ei suostu taipumaan: peliä lähdettiin venyttämään, iskemään omiin hetkiin ja pakottamaan vastustaja tekemään työnsä loppuun asti. Jäällä näkyi heti alusta, että luvassa ei ollut helppo iltapuhde kenellekään. Veiterä otti pallon kanssa aloitteita ja haki laukauksilla otetta, Botnia vastasi omalla kurinalaisuudellaan ja erikoistilanneuhallaan. Tunnelma oli latautunut – ei pelkästään siksi, että kyse oli välierästä, vaan siksi, että ilmassa oli se tuttu “nyt ratkaistaan” -tunne. Tästä lähdettiin: kaksi joukkuetta, yksi tavoite, ja 90 minuuttia (tai enemmän) aikaa näyttää, kummalla kantti kestää. Helsingissä HIFK uskoo sarjan kääntyvän.. Ennen HIFK:n ja JPS:n mahdollista ratkaisevaa välieräottelua asetelma oli selkeä ja samalla armoton. JPS tuli peliin sarjan komennossa ja tiesi, että seuraava askel kohti finaalia oli otettavissa omalla tutulla reseptillä: kurinalaisella joukkuepelillä, kovalla työnteolla ja jatkuvalla paineella. HIFK:n lähtökohta oli yhtä lailla kirkas – nyt piti löytyä se ilme, jolla sarja saadaan vielä elämään: rohkeutta pallolliseen peliin, joukkueen yhtenäisyyttä ja ennen kaikkea kykyä voittaa ne pienet hetket, joista pudotuspelit ratkaistaan. Odotusarvo oli, että HIFK yrittää alussa sytyttää kannattajansa ja itsensä: terävällä karvauksella, vahvalla kaksinkamppailupelaamisella ja nopeilla hyökkäyksiin lähdöillä. JPS:ltä taas odotettiin sitä, mitä se on koko sarjan tehnyt: ei hötkyilyä, vaan peliä, jossa jokainen tilanne rakennetaan kunnolla ja vastustaja pidetään pitkiä jaksoja puolustuskannalla. Ratkaisun avaimet nähtiin jo ennakkoon erikoistilanteissa ja tunnetasossa – pysyykö HIFK kärsivällisenä ja yhtenäisenä, ja pystyykö JPS pitämään oman rakenteensa kasassa myös silloin, kun HIFK saa yleisön ja pelin hetkeksi puolelleen. Ja juuri tämän takia otteluun lähdettiin isolla latauksella: JPS:llä mahdollisuus sinetöidä finaalipaikka, HIFK:lla mahdollisuus näyttää, että se pystyy pakottamaan sarjan vielä jatkoon. Pudotuspeleissä se on usein kiinni yhdestä onnistumisesta, yhdestä katkaisusta, yhdestä kulmasta – ja siksi jokainen aloitus, jokainen liike ja jokainen valinta tuntui jo etukäteen tavallista painavammalta. HIFK vs JPS 2-3 Taistelua, tunnetta ja JPS:n ansaittu finaalipaikka (0–3 otteluvoitoin) HIFK löysi tänään väliereen parasta ilmettään – peli oli energisempi, kaksinkamppailuissa oltiin hereillä ja ote pysyi pitkään uskottavana. Silti kokonaisuus jäi vähän vajaaksi: kun ilta eteni, JPS:n joukkuepelaaminen, toistuvat laadukkaat hyökkäysjaksot ja kärsivällinen tekeminen käänsivät vaakaa. JPS nappasi ottelun luvuin 2-3 ja samalla koko välieräsarjan suoraan 3–0 ja varasi paikkansa finaalissa täysin ansaitusti. Kotijoukkueen hyvä alku ja johto Ottelu lähti liikkeelle JPS:n rytmillä. Vieraat saivat nopeasti useita laukauksia ja prässäsivät HIFK:n puolustusta pitkissä jaksoissa. HIFK kuitenkin kesti ja iski, kun tilaisuus tuli:10. minuutilla Iiro Väkiparta viimeisteli 1–0, syöttäjänä Santeri Laitinen ja kotiyleisö sai juuri sitä, mitä se toivoi – tunnetta ja uskoa siihen, että tästä tehdään vielä iso ilta. JPS vastasi nopeasti – ja piti pelin hallinnan JPS ei hätkähtänyt. Se jatkoi suoraviivaista, mutta kurinalaista peliä: paljon laukauksia, painetta ja tilanteiden uusimista. Palkinto tuli 25. minuutilla, kun Jarno Eronen tasoitti 1–1, Aki Manninen syötti. Tasoitus oli kuin tiivistelmä JPS:n illasta: joukkueena sisään peliin, ei yksittäinen soolo. Sokolovilta tärkeä maali ennen taukoa Ensimmäisen jakson lopussa JPS sai hetken rauhassa rakennella peliään, mutta juuri silloin HIFK iski uudelleen. 42. minuutilla Ilia Sokolov vei HIFK:n 2–1-johtoon, Tomi Hauska syöttäjänä. Maali juuri ennen taukoa oli iso – se antoi HIFK:lle henkisen etulyöntiaseman ja pakotti JPS:n toisen jakson alusta lähtien jahtaamaan. Toisella jaksolla peli aaltoili – JPS iski tehokkaammin Toisella jaksolla HIFK:llä oli omat hetkensä, mutta JPS:n jatkuva painostus näkyi laukausmäärissä ja kulmissa, HIFK puolusti paljon. JPS tuli tasoihin, 2–2 rangaistuslyönti 61’ Riku Hämäläinen, ja se oli se hetki, jolloin monella kävi mielessä ajatus: “nytkö tämä kääntyy?” JPS reagoi kuten vahva joukkue reagoi. Ei hermoilua, ei hätäisiä ratkaisuja – vain seuraava laadukas hyökkäys ja ratkaisu. 66. minuutilla Tarmo Ässämäki viimeisteli 2–3, ja siitä eteenpäin JPS kontrolloi ottelun loppua kypsästi. HIFK haki vielä rytmiä aikalisälläkin, mutta JPS piti rakenteensa, pelasi ajan ja tilanteet viisaasti ja ansaitsi voiton. Loppuun vielä Pyry-Peetri Piironen, HIFK hölmöili punaisen kortin, ja perästä kuuluu tuleeko lisää penaltyä (Pronssiottelussa 13.3 perjantaina hän ei nyt ainakaan esiinny). Miksi HIFK:n joukkuepelaaminen jäi “piippuun”, vaikka ilme oli paras? Hyvä kysymys – ja tässä ottelussa se näkyi pieninä mutta ratkaisevina asioina: JPS näyttää juuri nyt joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee JPS:n pelistä ja finaaliin menosta voi sanoa aika suoraan tämän: se näyttää joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee – ja pystyy voittamaan eri tavoilla. Välieräsarja 3–0 ei synny sattumalta, varsinkaan kun HIFK pystyi tässä pelissä hetkittäin lähes parhaaseensa. Mitä JPS:n pelissä näkyy juuri nyt? Veiterä vs Botnia 2-3, jatkoajan jälkeen Botnia osoitti sitkeyttä – välieräsarja elää, otteluvoitot nyt 2–1. Botnia näytti jälleen, miksi se on kevään peleissä aina vaikea kaadettava. Vaikka Veiterä sai pitkiä jaksoja hallintaa ja ottelu kääntyi moneen kertaan, Botnia pysyi mukana, jaksoi uskoa omaan tekemiseensä ja venytti pelin jatkoajalle – ja se kertoo joukkueen luonteesta paljon. Avausjakso niukasti Veiterän Veiterä vei avausjakson lopulla johtoaseman kulmasta 1-0 kun Aleksi Seppänen viimeisteli, Eetu Peuhkurin kulmasta. Botnia tuli toisella jaksolla määrätietoisesti tasoihin, kun Patrik Parkkonen tasoitti 64. minuutilla 1–1. Veiterä kuittasi nopeasti 65. minuutilla Ere Verhelän osumalla 2-1 maalilla, syöttäjänä vanha herra Janne Hauska. Ottelu alkoi näyttää siltä, että pienet marginaalit kääntyvät kotijoukkueelle. Botnia ei kuitenkaan taipunut. Mainita kyllä täytyy että Veiterällä oli mahdollisuus naulata ottelu, mutta Eetu Peuhkuri ei saanut rankkaria sisään, ja kuten monesti käy – kun ei toiselle ottelun “tappaminen” onnistu, vastustaja saa momentumin… Botnian tavaramerkki kaudelta, periksi ei anneta Loppuhetkillä nähtiin illan iso kuva: kun kello käy vähiin ja paine kasvaa, Botnia pystyy edelleen pelaamaan rohkeasti ja iskemään. 90+1 minuutilla Pekka Niska toi Botnian tasoihin 2–2 kulmasta, ja ottelu venyi jatkoajalle. Yllätys? Onko? Botnia vie ottelun jatkoajalla… Jatkoajalla Botnia lopulta ratkaisi 2-3 voiton kun maalin viimeisteli Kaarlo Lapin esityöstä, Heikki Pesonen. Botnian viesti oli silti selvä: tämä sarja ei ole vielä läheskään ohi. Veiterälle tästä jäi käteen suuri harmitus. Välieräsarja jatkuu – vähintään perjantaina 6.3. pelattavalla välieräottelu 4:llä. Botnia lähtee siihen otteluun selkeä resepti taskussaan: samanlainen usko, sama yhtenäisyys ja sama taisteluilme. Kun joukkue pystyy nousemaan tasoihin lisäajalla, se pystyy myös kääntämään koko sarjan. Katsotaan miten Veiterä kerää rivinsä Oulunkylän…