BandyLiigaUutiset

Ruotsista kantautui yllättävä uutinen

Santeri Rantanen jättää IFK Motalan ja palaa Suomeen! Suomalaismaalivahti Santeri Rantasen, 26, ura IFK Motalassa päättyy yllättäen. Seura ilmoitti tänään, että Rantanen jättää joukkueen perhesyiden vuoksi ja muuttaa takaisin Suomeen. Mutta nähdäänkö kokenut torjuja jo alkavalla kaudella Bandyliigassa? Seuran julkaisema tiedote oli lyhyt ja ytimekäs: – Santeri Rantanen muuttaa perhesyiden vuoksi takaisin Suomeen ja jättää samalla IFK. Kiitämme Santeria hänen ajastaan Motalassa ja toivotamme hänelle kaikkea hyvää jatkoon. Ratkaisu tulee poikkeukselliseen ajankohtaan, sillä Ruotsin sarjakausi on osittain jo alkanut ja joukkueiden valmistautuminen tosipeleihin jo loppusuoralla. Rantasen sopimuksen päättymisen tarkemmista järjestelyistä ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen. Paluu Suomeen herättää mielenkiintoisen kysymyksen Porin Narukerän kasvatti siirtyi Ruotsiin kesällä 2025 ja pelasi IFK Motalassa kauden 2025–2026. Hän kuului joukkueen tärkeisiin pelaajiin, ja nyt hänen lähtönsä jättää ruotsalaisseuran maalivahtiosastolle paikattavan aukon. Nähdäänkö Santeri Rantanen vielä tällä kaudella Bandyliigan maalinsuulla? Rantanen on suomalaisille jääpalloseuraajille tuttu erityisesti Narukerästä, jonka maalilla hän nousi vuosien aikana yhdeksi kotimaisen sarjan huomionarvoisista torjujista. Mahdollinen paluu kotimaan pelikentille olisi kiinnostava uutinen, sillä kansainvälistä kokemusta hankkinut maalivahti voisi olla arvokas vahvistus useammallekin Bandyliigaseuralle. Narukerä vai jokin muu seura? Ensimmäisenä mieleen nousee luonnollisesti kasvattajaseura Narukerä, jonka paidassa Rantanen pelasi ennen Ruotsiin siirtymistään. Mutta onko Pori hänen seuraava osoitteensa? Vai voisiko jokin toinen Bandyliigaseura kiinnostua kokeneesta maalivahdista? Toistaiseksi Rantasen mahdollisesta uudesta seurasta tai edes pelaamisen jatkumisesta kuluvalla kaudella ei ole vahvistettua tietoa. Perhesyiden vuoksi tehtyä paluupäätöstä on luonnollisesti kunnioitettava, eikä mahdollisilla tulevilla seuraratkaisuilla ole tässä vaiheessa syytä kiirehtiä.

Toimitus

159
0
BandyLiigaUutiset

Bandyliigan otteluohjelma

Kellonaikoineen on nyt julkaistu – yksi alkamisaika vielä vahvistamatta Jääpallokauden 2026–2027 lähtölaskenta on käynnissä, ja Bandyliigan otteluohjelma on nyt julkaistu myös otteluiden alkamisaikoineen. Sarjan seuraajat voivat suunnitella talven jääpallomenojaan, sillä lähes kaikkien runkosarjaotteluiden alkamisajat ovat tiedossa. Yksi pieni kysymysmerkki otteluohjelmassa kuitenkin vielä on. Helsingin IFK ja Botnian välisen kohtaamisen alkamisaikaa Bandyliigan toimitus ei ole toistaiseksi pystynyt vahvistamaan. Päivitämme tiedon otteluohjelmaan heti, kun saamme vahvistuksen. Kausi käynnistyy lauantaina 14. marraskuuta Miesten Bandyliigan runkosarja alkaa lauantaina 14. marraskuuta neljällä ottelulla. Avauspäivän ottelut: Edessä on jälleen mielenkiintoinen jääpallotalvi, jonka aikana yhdeksän liigajoukkuetta tavoittelee mahdollisimman hyviä asetelmia kevään ratkaisuotteluihin. Otteluohjelma palvelee niin kannattajia kuin seurojakin Otteluiden alkamisaikojen vahvistuminen on tärkeä asia niin katsomoihin suuntaaville kannattajille, vierasotteluihin matkustaville kuin joukkueiden arkea suunnitteleville toimihenkilöillekin. Bandyliigan toimituksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman selkeä ja ajantasainen otteluohjelma, josta jokainen jääpallon ystävä löytää helposti tulevat ottelut, pelipaikat ja alkamiskellonajat. Tutustu kauden 2026–2027 otteluohjelmaan Koko Bandyliigan otteluohjelma alkamisaikoineen löytyy nyt osoitteesta: Mahdolliset muutokset otteluiden alkamisaikoihin ja pelipaikkoihin päivitetään ohjelmaan tietojen vahvistuessa. Nyt on hyvä hetki merkitä oman suosikkijoukkueen ottelut kalenteriin. Pian on jälleen aika kokoontua jääpallokenttien äärelle nauttimaan suomalaisesta pääsarjajääpallosta.

Toimitus

291
2
BandyLiigaUutiset

Palataan vielä syyskokoukseen

vihreää valoa finaalitapahtumalle – Reetta Kettunen liittohallitukseen Kuten jo uutisoimme Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestettiin Tampereella lauantaina 10. lokakuuta. Kokous kokosi yhteen liiton hallituksen sekä parisenkymmentä seuratoiminnan edustajaa keskustelemaan suomalaisen jääpallon ajankohtaisista asioista ja tulevan kilpailukauden suuntaviivoista. Kokouksen merkittävimpiin päätöksiin kuuluivat Tampereelle suunnitellun Bandyliigan finaalitapahtuman hyväksyminen sekä uuden jäsenen valinta liittohallitukseen. Syyskokouksen tunnelmaa kuvailtiin avoimeksi ja rakentavaksi. Paikalla olleet seurojen puheenjohtajat ja muut toimihenkilöt pääsivät vaihtamaan ajatuksia tulevasta kaudesta, kilpailutoiminnasta ja suomalaisen jääpallon yhteisistä asioista. Kokouksessa vahvistettiin sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi hyväksyttiin Kilpailusääntöihin ja Jääpallosääntöihin esitetyt lisäykset ja muutokset. Sääntömuutoksiin odotetaan vielä tarkennuksia Liitto kertoi tiedotteessaan, että syyskokouksessa hyväksyttiin esitetyt sääntömuutokset ja lisäykset. Niiden lopullista sisältöä ei kuitenkaan ole vielä avattu yksityiskohtaisesti. Bandyliiga.fi saamien tietojen mukaan muutosehdotuksissa on ollut mukana ainakin kolme mielenkiintoista uudistusta. Junioripelaaja mukaan ottelukokoonpanoon Yksi ehdotuksista koskee joukkueiden ottelukokoonpanoja. Kentällä aloittavan 11 pelaajan lisäksi joukkueella saisi olla kuusi vaihtopelaajaa (ennen viisi), joista viisi on kenttäpelaajia ja yksi maalivahti. Ehdotuksen mukaan vähintään yhden vaihtopelaajista pitäisi olla seuran oma junioripelaaja, joka on syntynyt vuonna 2008 tai myöhemmin. Toteutuessaan tällainen määräys voisi tarjota nuorille pelaajille entistä enemmän mahdollisuuksia päästä mukaan edustusjoukkueen ottelutapahtumiin ja kerätä kokemusta pääsarjatasolta. Puolustavan joukkueen vaihtokielto kulmalyönneissä Toinen ehdotus koskee kulmalyöntitilanteita. Sen mukaan puolustava joukkue ei saisi tehdä pelaajavaihtoja sen jälkeen, kun kulmalyönti on tuomittu. Hyökkäävä joukkue sen sijaan voisi edelleen vaihtaa pelaajia kulmalyöntitilanteessa. Mahdollinen uudistus vaikuttaisi erityisesti kulmalyöntien puolustamiseen ja joukkueiden taktisiin ratkaisuihin. Puolustavan joukkueen olisi pystyttävä hoitamaan tilanne kentällä olevilla pelaajillaan. Viiden minuutin jäähyvalikoimaan mailarike/jatkuvasta sääntöjenvastainen pelaaminen Kolmas tietoomme tullut ehdotus liittyy jäähyrangaistuksiin. Sen mukaan sääntöihin lisättäisiin viiden minuutin jäähy mailarikkeistä sekä jatkuvasta sääntöjenvastaisesta pelaamisesta. Muutos voisi tuoda erotuomareille uuden vaihtoehdon rikkomuksiin puuttumiseen ja vaikuttaa samalla otteluiden kurinpidolliseen linjaan. On kuitenkin syytä korostaa, että kyseessä ovat Bandyliiga.fi tietoon tulleet muutosehdotukset. Emme vielä tiedä, missä muodossa ne lopulta hyväksyttiin tai millaisia tarkennuksia niiden soveltamiseen mahdollisesti tehtiin. Lopulliset määräykset selviävät, kun liitto julkaisee päivitetyt säännöt. Reetta Kettunen uutena jäsenenä liittohallitukseen Liittohallituksen kokoonpanoon tuli yksi muutos, kun eroa pyytäneen Ilari Hepolan tilalle valittiin varkautelainen Reetta Kettunen. Kettusen valinnan myötä Varkaus saa edustusta liiton päätöksentekoon. Varkaudella on suomalaisessa jääpallossa pitkät ja kunniakkaat perinteet, joten kaupungin mukanaolo valtakunnallisessa jääpallovaikuttamisessa on luontevaa. Bandyliigan mestaruus ratkaistaan suunnitelmien mukaan Tampereella Kokous teki jo uutisoimamme päätöksen, joka koski ensi kevään Bandyliigan finaalitapahtumaa. Syyskokous hyväksyi esityksen, jonka mukaan miesten Bandyliigan loppuottelu ja pronssiottelu järjestetään Tampereella lauantaina 6. maaliskuuta 2027. Tampereelle suunniteltu finaalitapahtuma tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tuoda kotimaisen jääpallokauden huipennus yhteiseksi tapahtumaksi, jossa mestaruuden lisäksi ratkaistaan pronssimitalien kohtalo. Yhteinen finaalipäivä voi parhaimmillaan muodostua koko suomalaisen jääpalloväen kohtaamispaikaksi. Seurat, pelaajat, toimihenkilöt ja kannattajat pääsevät kokoontumaan saman tapahtuman äärelle juhlistamaan kauden päätöstä. Tapahtuman onnistuminen edellyttää luonnollisesti huolellisia järjestelyjä, mutta jo päätös yhteisestä finaalitapahtumasta antaa ensi kevääseen kiinnostavan odotuksen aiheen. Parviainen kiitteli keskustelujen avointa ilmapiiriä Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen oli tyytyväinen kokouksen keskusteluihin ja niiden henkeen. – Kokouksessa käytiin paljon tärkeitä keskusteluja hyvässä ja avoimessa hengessä. Tästä on hyvä ponnistaa kohti tulevaa jääpallokautta, Parviainen sanoo. Puheenjohtajan viesti on tärkeä. Suomalainen jääpallo rakentuu pitkälti seuratoimijoiden, vapaaehtoisten ja lajin eteen työtä tekevien ihmisten varaan. Siksi liiton ja seurojen välinen avoin keskusteluyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Katseet kohti alkavaa kautta Syyskokous on nyt takana, ja seuraavaksi huomio siirtyy yhä vahvemmin pelikentille. Marraskuun alussa pelattava Suomen Cup käynnistää kotimaisen kilpailukauden, ja Bandyliigan runkosarja alkaa 14. marraskuuta. Edessä on jälleen pitkä talvi, jonka aikana ratkotaan monta mielenkiintoista ottelua ja kirjoitetaan uusia tarinoita suomalaisen jääpallon historiaan. Syyskokouksen tärkein viesti oli lopulta yksinkertainen: yhteisiä asioita halutaan viedä eteenpäin keskustellen. Nyt on seurojen ja pelaajien vuoro näyttää, millainen jääpallotalvi meitä odottaa. Aina syy ei löydy liitosta Myös seurojen on katsottava peiliin Keskustelun rinnalle tarvitaan myös rohkeutta tehdä päätöksiä, kantaa niistä vastuuta ja ennen kaikkea katsoa suomalaisen jääpallon tulevaisuuteen. Viimeisten 18 vuoden aikana olemme käyneet lukemattomia keskusteluja eri seurojen pelaajien, kannattajien ja taustahenkilöiden kanssa. Yksi asia on toistunut vuodesta toiseen: kun jokin asia suomalaisessa jääpallossa ei miellytä, arvostelun kohteeksi joutuu lähes poikkeuksetta Suomen Jääpalloliitto. Milloin moitteita saavat liiton henkilöt, milloin valiokunnat ja milloin tehdyt päätökset. Emme väitä, että arvostelu olisi aina aiheetonta. Näihin vuosiin mahtuu myös päätöksiä ja toimintatapoja, joita olemme itsekin ihmetelleet ja joita on ollut vaikea puolustaa. Virheitä on tehty, ja niitä tehdään varmasti tulevaisuudessakin. Se kuuluu inhimilliseen toimintaan. Mutta nyt haluamme nostaa esiin myös asian toisen puolen. Olemme vuosien varrella nähneet, kuinka liitossa on pyritty viemään suomalaista jääpalloa eteenpäin niin urheilullisesti, taloudellisesti kuin seurojen toimintaedellytystenkin näkökulmasta. Työtä on tehty, uusia ajatuksia on esitetty ja katsetta on yritetty suunnata tähän päivään – joskus jopa tulevaisuuteen. Valitettavan usein kehityksen esteeksi on kuitenkin noussut joidenkin seurojen vastustus. Erityisen harmilliselta ovat tuntuneet tilanteet, joissa yhteisiä uudistuksia on valmisteltu hyvässä hengessä ja ehdotuksille on valmisteluvaiheessa näyttänyt löytyvän laajaa, jopa yksimielistä kannatusta. Kun päätöksenteon hetki sitten koittaa, mielipiteet ovatkin muuttuneet. Joskus hankkeelta on vedetty tuki viime hetkellä, ja toisinaan sen kaatamiseksi on käyty keskusteluja aivan muualla kuin yhteisen pöydän ääressä. Tällainen toimintatapa ei rakenna luottamusta eikä vie lajia eteenpäin. On tietenkin selvää, että jokaisella seuralla on oikeus omaan mielipiteeseensä ja myös oikeus vastustaa esityksiä. Niin demokraattisen päätöksenteon pitääkin toimia. Mutta yhtä tärkeää olisi johdonmukaisuus, avoimuus ja valmius perustella omat näkemyksensä – myös omille pelaajille ja kannattajille. Siksi haluamme esittää jääpalloväelle yhden yksinkertaisen toiveen: kun seuraavan kerran kuulette uudistuksesta, joka ei toteutunut, älkää kysykö ensimmäisenä, mitä liitto taas teki väärin. Kysykää myös oman seuranne johdolta, mitä mieltä seura oli esityksestä, miten se osallistui valmisteluun ja miksi se mahdollisesti vastusti lopullista päätöstä. Vastaukset saattavat joskus yllättää. Suomalaisen jääpallon päätöksentekojärjestelmässä seuroilla on liian vahva asema. Liitto valmistelee ja esittää asioita, mutta monet merkittävät ratkaisut tehdään lopulta seurojen päätösvallassa. Siksi olisi kohtuutonta sälyttää jokainen toteutumaton uudistus tai epäonnistunut ratkaisu yksin liiton harteille. Voidaan jopa kysyä, onko seurojen rooli joissakin päätöksissä kasvanut liian suureksi. Monessa muussa suomalaisessa joukkuelajissa lajiliiton, sen hallituksen ja operatiivisen johdon vastuut sekä päätösvalta rakentuvat osittain toisin. Jääpallossa vahva seurademokratia on perinne ja parhaimmillaan suuri voimavara, mutta pahimmillaan se voi muodostua myös kehityksen jarruksi. Emme halua tässä palata vanhoihin kiistoihin, nimetä seuroja tai avata vuosien takaisia tapahtumia. Niitä on ollut riittävästi, ja mukana ovat vuosien mittaan esiintyneet usein samatkin toimijat. Menneiden kaiveleminen ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Nyt…

Toimitus

257
6
BandyLiigaUutiset

In memoriam – Raimo Kuitunen

Jääpallon ja jalkapallon arvostettu erotuomari on poissa BandyliigaToimitus sai tänään suru-uutisen: Porvoolainen urheilupersoona, pitkäaikainen jääpallon ja jalkapallon pääsarjaerotuomari Raimo Kuitunen menehtyi sunnuntaina 11. lokakuuta 2026, 90 vuoden iässä. Kuitunen oli suomalaisen erotuomaritoiminnan uranuurtajia, jonka elämässä urheilu, oikeudenmukaisuus ja lämmin huumori kulkivat rinnakkain vuosikymmenestä toiseen. Raimo Kuitunen 30.12.1935–11.10.2026 Raimo Kuitunen kuului siihen urheiluihmisten sukupolveen, jolle urheilu oli paljon enemmän kuin otteluiden tuloksia, sarjataulukoita tai mestaruuksia. Se oli elämäntapa, joka vei kentille, kenttien laidoille ja katsomoihin. 1970-luvulla Kuitunen teki porvoolaista urheiluhistoriaa noustessaan ensimmäisenä porvoolaisena tuomaritehtäviin jalkapallon pääsarjassa. Lopulta hänen erotuomariuransa ulottui 12 vuoden ajalle myös jääpallon korkeimmalla sarjatasolla. Kuitunen oli mukana perustamassa Porvoon Erotuomarikerhoa vuonna 1972. Hän toimi pitkään yhdistyksen puheenjohtajana. Myös Hamarin Elo sai nauttia hänen seuratyöstään lähes kymmenen puheenjohtajavuoden ajan. Tuomariparina Fjalar ”Fjalle” Åsten. Jääpallon pääsarjassa hänen ensimmäinen ottelunsa oli vuonna 1971 pelattu Akilleksen ja HIFK kohtaaminen. Tuomariparina toimi Fjalar ”Fjalle” Åsten. Kuitunen muisteli myöhemmin HIFK otteluita tapahtumarikkaina ja tunnelmaltaan poikkeuksellisina. Tuohon aikaan jääpallossa oli vain kaksi erotuomaria, mikä teki erityisesti paitsiotilanteiden valvomisesta haastavaa. Erotuomaritehtävät veivät Kuitusta ympäri Suomea. Viimeisen kerran hän tarttui pilliin vuonna 1983 Mikkelissä järjestetyissä nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Kultainen pilli tunnustuksena elämäntyöstä Suomen Jääpalloliitto ja Jääpalloerotuomarien Kerho ry aloittivat vuonna 1995 Kultainen pilli -ansiomerkin myöntämisen pitkäaikaisille pääsarjaerotuomareille. Ansiomerkin edellytyksenä oli vähintään kymmenen kauden toiminta jääpallon pääsarjassa päätuomarina tai linjatuomarina. Raimo Kuitunen kuului ensimmäiseen palkittujen joukkoon. Hänen nimensä löytyy 14. lokakuuta 1995 palkittujen luettelosta yhdeksäntenä. Tunnustus oli osoitus vuosien työstä suomalaisen jääpalloerotuomaritoiminnan hyväksi. Vielä merkittävämpää oli kuitenkin se arvostus, jonka hän oli saavuttanut vuosikymmenten aikana jääpalloyhteisössä. Jääpallo oli sydämen asia Vaikka aktiivinen tuomariura päättyi vuonna 1983, Kuitusen yhteys jääpalloon ei koskaan katkennut. Porvoon Akilleksen ottelut kuuluivat hänen talviinsa lähes erottamattomasti. Vielä täyttäessään 80 vuotta joulukuussa 2015 hän kertoi, ettei edes muistanut, milloin Akilleksen jääpallo-ottelu olisi viimeksi jäänyt näkemättä. Jääpallorakkaus vei hänet myös Ruotsiin. Hän kävi seuraamassa Ruotsin jääpallon loppuottelua paikan päällä kymmeniä kertoja. Huumori säilyi läpi elämän Raimo Kuitunen tunnettiin urheilumiehenä, jolla oli tarina kerrottavanaan ja pilke silmäkulmassa. Eräässä SaFan ja Veiterän välisessä ottelussa hän toimi maalituomarina, kun katsomosta huudettiin häntä vetämään kotiinpäin. Kuitunen kertoi kysyneensä huutajalta: “Mihin päin vedän, kun isä on Porvoosta ja äiti Lappeenrannasta”. Näissä sanoissa kiteytyi paljon Kuitusen suhtautumisesta urheiluun. Ottelut saattoivat olla kiivaita ja tunteet kuumia, mutta huumorille löytyi aina tilaa. Yksi pitkä jääpalloelämä on päättynyt Raimo Kuitusen poismeno merkitsee yhden suomalaisen jääpallo- ja erotuomaritoiminnan uranuurtajan matkan päättymistä. Raimo Kuitunen jätti jälkeensä muistoja, tarinoita ja esimerkin jääpallon eteen tehdystä pyyteettömästä työstä. Jääpalloväki ympäri Suomen kunnioittaa Raimo Kuitusen muistoa, ja ottaa osaa hänen läheistensä suruun. Pasi Virtanen / päätoimittaja

Pasi Virtanen

220
0
BandyLiigaUutiset

MM-matka käynnistyy

Kumela ja Huotelin nimesivät 34 pelaajan tarkkailuryhmän Suomen alle 19-vuotiaiden jääpallomaajoukkueen valmistautuminen vuoden 2027 MM-kilpailuihin on käynnistynyt. Ruotsin Uppsalassa pelattaviin arvokisoihin tähtäävän joukkueen ensimmäiseen tarkkailuryhmään on nimetty 34 pelaajaa. Valinnoista vastaavat Tero Kumela ja Kimmo Huotelin, joiden edessä on mielenkiintoinen ja tärkeä kausi suomalaisen juniorijääpallon tulevaisuuden kannalta. Nuorten maajoukkueen rakentaminen on aina enemmän kuin yksittäisten taitavien pelaajien valitsemista. Kyse on toimivan joukkueen kokoamisesta, erilaisten vahvuuksien yhteensovittamisesta ja ennen kaikkea siitä, millaisen kehitysaskeleen nuoret pelaajat pystyvät ottamaan kauden aikana. Nimettyjen pelaajien joukossa on eri puolilla Suomea pelaavia nuoria sekä Ruotsissa jääpalloilevia suomalaislupauksia. Tarkkailuryhmä kuvastaa samalla suomalaisen juniorijääpallon laajuutta: mukana on pelaajia useista seuroista, joilla on merkittävä rooli tulevaisuuden maajoukkuepelaajien kasvattamisessa. MM-paikat ratkaistaan kauden aikana Ensimmäinen tarkkailuryhmä ei vielä tarkoita lopullista MM-kisajoukkuetta. Kumela ja Huotelin seuraavat pelaajien otteita aktiivisesti tulevan kauden otteluissa. Tärkeässä asemassa on myös yhteistyö seuravalmentajien kanssa, sillä juuri seurajoukkueiden päivittäisessä toiminnassa tapahtuu suurin osa nuorten pelaajien kehittymisestä. Valmennuksen näkökulmasta kyse on kokonaisuudesta. Pelaajan henkilökohtainen taitotaso on luonnollisesti tärkeä, mutta kansainvälisissä arvokisoissa korostuvat myös pelin ymmärtäminen, luisteluvoima, päätöksentekokyky, puolustuspelaaminen ja valmius toimia osana joukkuetta. Nuorten pelaajien kehitys saattaa yhdenkin kauden aikana olla huomattavaa. Siksi on perusteltua, että lopulliset ratkaisut tehdään vasta koko kauden näyttöjen perusteella. Valmennus on jo lähettänyt tarkkailuryhmään nimetyille pelaajille pelaajainfon sekä kyselyn, joiden avulla MM-projektin käytännön suunnittelu käynnistyy. Suomen U19-maajoukkueen tarkkailuryhmä 2026–2027 Pelaajat (34) seuroittain aakkosjärjestyksessä. Kahdessa seurassa pelaavat on merkitty ensiksi mainitun seuransa kohdalle. AKILLES BOLLNÄS Jonas Isonen BOTNIA HIFK JPS JUNIORIT KAMPPARIT NARUKERÄ OLS Eetu Pelkonen SIRIUS Eelis Andersson VEITERÄ WP 35 Suomalaiselle juniorijääpallolle tärkeä näyttöpaikka Alle 19-vuotiaiden MM-kilpailut ovat monelle nuorelle pelaajalle ensimmäisiä merkittäviä kansainvälisiä näyttöpaikkoja. Samalla ne muodostavat tärkeän välietapin matkalla kohti aikuisten sarjoja ja mahdollisia tulevia miesten maajoukkue-edustuksia. Suomen nuorten jääpalloilijoiden kannalta on arvokasta, että pelaajien kehitystä seurataan pitkäjänteisesti ja että myös seuravalmentajien näkemykset otetaan mukaan maajoukkueen rakentamiseen. Tarkkailuryhmän laajuus antaa Kummelalle ja Huotelinille mahdollisuuden vertailla pelaajia erilaisissa sarjoissa ja pelitilanteissa. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, ketkä onnistuvat ottamaan tulevien kuukausien aikana seuraavan askeleen ja nousemaan vakavasti tavoittelemaan paikkaa lopullisessa MM-ryhmässä. Samalla maajoukkueprojekti tarjoaa nuorille arvokkaan tavoitteen omaan harjoitteluunsa. Jo pääsy ensimmäiseen tarkkailuryhmään on osoitus siitä, että pelaajan kehitys ja otteet ovat herättäneet maajoukkuevalmennuksen kiinnostuksen. Bandyliiga onnittelee kaikkia tarkkailuryhmään valittuja pelaajia!

Toimitus

166
0
BandyLiigaUutiset

Syyskokous hyvässä hengessä

Finaalille ja pronssiottelulle Tampereelle vihreää valoa Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestettiin lauantaina 10. lokakuuta. Vaikka liitto ei ole vielä julkaissut virallista tiedotetta kokouksen päätöksistä, BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan kokous sujui hyvässä ja rakentavassa hengessä. Päätöksiä syntyi useista tulevan kauden kannalta tärkeistä asioista. Suurimman huomion vie kuitenkin tieto siitä, että Bandyliigan finaali ja pronssiottelu olisi päätetty pelata Tampereella lauantaina 6. maaliskuuta 2027. Ajankohtaisia asioita ja katse tulevaan kauteen Suomen Jääpalloliiton syyskokouspäivä käynnistyi aamukahvilla, minkä jälkeen liiton puheenjohtaja Antti Parviainen avasi tilaisuuden kello 10.00. Aamupäivän ohjelmassa käsiteltiin kilpailusääntöjä liittohallituksen ja liittotoimiston johdolla. Tämän jälkeen Andreas Sjöblom esitteli kauden 2026–2027 sarjoihin liittyviä asioita. Ennen varsinaista syyskokousta kuultiin vielä puheenjohtaja Parviaisen katsaus Jääpalloliiton ajankohtaisiin kysymyksiin. Varsinainen syyskokous käynnistyi kello 12.30. BandyliigaToimitus on saanut muutamalta kokoukseen osallistuneelta viestejä, joiden perusteella tilaisuudessa vallitsi hyvä keskusteluilmapiiri. Vaikka näkemykset eivät kaikissa kysymyksissä olleet yhteneviä, kokouksessa onnistuttiin tekemään päätöksiä ja viemään asioita eteenpäin. Tätä kokoukseen osallistuneet pitivät myönteisenä asiana. Bandyliigan sääntöihin tarkennuksia – myös tulevan vuoden suunnitelmat käsittelyssä Saamiemme alustavien tietojen mukaan kokouksessa tehtiin joitakin tarkennuksia Bandyliigan kilpailusääntöihin. Lisäksi käsiteltiin ja sovittiin Jääpalloliiton tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä käytiin läpi talousarviota. Tarkempia yksityiskohtia näistä ratkaisuista ei ole vielä käytettävissämme, joten odotamme liiton virallista tiedotusta ennen päätösten sisällön yksityiskohtaisempaa avaamista. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin ilahduttavaa kuulla, että yhteisistä asioista on pystytty keskustelemaan rakentavasti ja päätöksenteko on edennyt. Tampereelle kauden huipennus – päätös syntyi äänestyksen jälkeen Ehkä kokouksen kiinnostavin ja myös lajin näkyvyyden kannalta merkittävin ratkaisu koskee tulevan kevään Bandyliigan mitaliotteluita. BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan Bandyliigan loppuottelu ja pronssiottelu pelataan Tampereella lauantaina 6. maaliskuuta 2027. Tietojemme mukaan päätös syntyi äänestyksen jälkeen, eikä se ollut yksimielinen. Erilaiset näkemykset kuuluvat luonnollisena osana järjestötoimintaan, varsinkin silloin, kun päätetään kilpailukauden tärkeimmän tapahtuman järjestämisestä. Oleellista on, että yhteinen ratkaisu on saatu aikaan ja sen pohjalta voidaan ryhtyä rakentamaan onnistunutta tapahtumaa. Lopullista virallista vahvistusta päätökselle vielä odotetaan. Nyt on mahdollisuus rakentaa yli 3 000 katsojan jääpallojuhla Tampereen valinta mitaliotteluiden näyttämöksi herättää myös mielenkiintoisia kysymyksiä. Voisiko kevään 2027 finaalitapahtumasta rakentua todellinen suomalaisen jääpallon juhlapäivä, joka kokoaisi paikalle yli 3 000 katsojaa? Se olisi hieno tavoite, mutta sen saavuttaminen edellyttää määrätietoista työtä. Pelkästään jääpalloväen tavoittaminen ei riitä. Tapahtuman markkinoinnissa olisi tärkeää tavoittaa myös tamperelaiset ja koko Pirkanmaan urheilusta kiinnostunut yleisö – erityisesti ne ihmiset, joille jääpallo ei välttämättä ole ennestään tuttu laji. Tampere tarjoaa tähän kiinnostavan mahdollisuuden. Kaupungissa on vahva urheilukulttuuri, ja urheilutapahtumat kuuluvat olennaisena osana paikalliseen elämään. Mutta miten jääpallo onnistuu löytämään oman paikkansa tässä tarjonnassa? Siinä riittää haastetta niin tapahtuman järjestäjille, seuroille kuin koko lajiyhteisölle. Myös yhteistyökumppaneiden merkitys korostuu. Hyvin rakennettu finaalitapahtuma voi tarjota yrityksille kiinnostavan mahdollisuuden olla mukana suomalaisen jääpallon kauden huipennuksessa. Yli 3 000 katsojan tapahtuma ei synny itsestään. Se vaatii näkyvyyttä, paikallista yhteistyötä, aktiivista markkinointia ja ennen kaikkea yhteistä tahtoa. Tällä kertaa aikaa on – ja se kannattaa hyödyntää Yksi Tampereelle suunnitellun finaalitapahtuman suurimmista mahdollisuuksista liittyy kuitenkin aikaan. Suomalaisessa jääpallossa on vuosien varrella totuttu siihen, että finaalitapahtuman käytännön järjestelyt ja markkinointi ovat saattaneet käynnistyä kunnolla vasta hyvin lähellä ratkaisuottelua – pahimmillaan vain noin viikko ennen finaalia. Nyt tilanne voisi olla aivan toinen. Kun Tampereen finaalipäätös on vahvistettu, tapahtuman suunnittelulle jää lähes viisi kuukautta aikaa. Se on merkittävä etu. Tässä ajassa voidaan rakentaa yhteistyöverkostoja, etsiä kumppaneita, suunnitella näkyvää markkinointia sekä tehdä tapahtumasta houkutteleva kokonaisuus myös niille katsojille, jotka eivät seuraa jääpalloa säännöllisesti. Samalla voidaan nostaa esille Bandyliigan seuroja, pelaajia ja koko lajin ainutlaatuista historiaa. Olisi hienoa nähdä, että kevään mitaliottelut eivät olisi vain kaksi jääpallo-ottelua, vaan koko lajia yhdistävä urheilutapahtuma. Nyt olisi mahdollisuus näyttää, millainen tapahtuma suomalaisen jääpallon ympärille voidaan rakentaa, kun valmisteluihin varataan riittävästi aikaa. Päätöksiä syntyi – nyt odotetaan virallista vahvistusta BandyliigaToimituksen saamien viestien perusteella syyskokouksen osallistujille jäi tilaisuudesta pääosin myönteinen kuva. Vaikka kaikista asioista ei vallinnut yksimielisyyttä, tärkeänä pidettiin sitä, että päätöksiä saatiin tehdyksi ja tulevaa kautta koskevat asiat etenivät. Se on suomalaiselle jääpallolle hyvä lähtökohta. Nyt katse kääntyy Jääpalloliiton viralliseen tiedotukseen, jossa toivottavasti avataan tarkemmin kilpailusääntöjen muutoksia, tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa, talousarviota sekä Tampereen finaalitapahtumaa koskevaa ratkaisua. BandyliigaToimitus seuraa asian etenemistä ja palaa syyskokouksen päätöksiin heti, kun lopulliset ja viralliset tiedot ovat käytettävissä. Toimituksen huomautus: Uutisen kokouspäätöksiä koskevat tiedot perustuvat kokoukseen osallistuneilta saatuihin alustaviin tietoihin. Suomen Jääpalloliiton virallista vahvistusta odotetaan.

Toimitus

208
3
AkillesUutisetBandyLiigaUutiset

Akilles räjäytti pankin

Finspång kaatui murskalukemin 12–5! Porvoon Akilles päätti kolmipäiväisen Ruotsin harjoitusleirinsä sunnuntaina todelliseen maalijuhlaan. Akilles löi Finspångs AIK peräti 12–5 (6–3) ja antoi samalla melkoisen näytteen hyökkäysvoimastaan ennen lähestyvää kotimaista jääpallokautta. BandyliigaToimituksen työtehtävät estivät valitettavasti tällä kertaa ottelun seuraamisen suorana. Siksi poikkeamme normaalista otteluraportoinnistamme ja julkaisemme tällä kertaa lyhyemmän, yksinomaan viralliseen ottelutilastoon perustuvan yhteenvedon. Ja tilastot kertovatkin melkoista tarinaa! Akilles karkasi jo avausjaksolla kuuden maalin johtoon Akilles tuli päätösotteluun tehokkaasti. Joonatan Hämäläinen avasi maalihanat jo viidennellä peliminuutilla, minkä jälkeen Nikke Tuhkanen, Filip Svennas ja Elmer Lönnberg kasvattivat porvoolaisten etumatkaa. Hämäläisen toinen osuma vei Akilleksen jo 5–0-johtoon, ja Svennaksen kulmamaali 39. minuutilla kasvatti lukemat peräti 6–0. Finspång onnistui kuitenkin kaventamaan kolmesti avausjakson viimeisen 5 minuuttien aikana, joten tauolle mentiin Akilleksen 6–3-johdossa. Viimeinen kymmenminuuttinen oli Akilleksen näytöstä Toisella puoliajalla Akilles jatkoi maalintekoa. Svennas viimeisteli illan kolmannen osumansa, ja Hämäläinen kasvatti oman maalimääränsä kolmeen. Finspång nousi vielä 77. minuutilla lukemiin 8–5, mutta ottelun päätös oli Akillekselta tyrmäävä. Akseli Laakkonen käynnisti loppukirin 80. minuutilla, minkä jälkeen Rico Rajala osui kahdesti. Hämäläinen viimeisteli loppulukemat 12–5 ottelun viimeisellä peliminuutilla. Akilles teki siis neljä maalia ottelun viimeisen reilun kymmenen minuutin aikana! Hämäläinen neljä, Svennas kolme – Akilleksella kuusi maalintekijää Akilleksen maalintekijät: Akilles voi suunnata Suomen Cupiin luottavaisin mielin Kolme harjoitusottelua Ruotsissa ovat nyt takana, ja Akilles voi suunnata katseensa kohti marraskuussa pelattavaa Suomen Cupia hyvillä mielin. Päävalmentaja Jari Hyttinen näyttää saaneen joukkueensa palasia kohdilleen. Uusien pelaajien sisäänajo, yhteispelin rakentaminen ja erilaisten pelillisten ratkaisujen hiominen ovat vaatineet oman aikansa, mutta Ruotsin leirin päätösottelun maalijuhla antaa viitteitä siitä, että porvoolaisten hyökkäyspelissä alkaa löytyä oikeanlaista säveltä. Yksittäisen harjoitusottelun tuloksesta ei tietenkään kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaksitoista tehtyä maalia on silti lukema, jota ei voi sivuuttaa olankohautuksella.

Toimitus

155
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallokirja 2027 ilmestyy

Perinteinen Jääpallokirja 2027 ilmestyy – tilauksia otetaan jo vastaan! Suomalaisen jääpallon ystäville on jälleen luvassa odotettua luettavaa, kun perinteinen Jääpallokirja 2027 ilmestyy loppuvuoden aikana. Vuosittainen julkaisu kokoaa yksien kansien väliin kotimaisen jääpallon joukkueet, tilastot ja tarinat niin aikuisten kuin juniorienkin sarjoista. Jääpallokirja on vuosien varrella muodostunut monelle lajin seuraajalle tärkeäksi tietolähteeksi ja osaksi suomalaista jääpalloperinnettä. Julkaisu tarjoaa kattavan katsauksen lajin nykyhetkeen ja samalla tallentaa arvokasta tietoa tuleville sukupolville. Vuoden 2027 kirja jatkaa tutulla ja hyväksi havaitulla linjalla. Mukana ovat muun muassa: Kirjan tarkempaa sisältöä esitellään lähipäivinä. Jääpallokirja 2027 maksaa 32 euroa – toimitus sisältyy hintaan Uuden Jääpallokirjan hinta on 32 euroa, ja hintaan sisältyvät joko postikulut tai kirjan toimittaminen henkilökohtaisesti niin sanotulla nyrkkipostilla. Kirjan tilaukset ja niihin liittyvät tiedustelut hoidetaan Jääpallon Ystävien & Hintsalan kautta. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen: hoppuhinsala@gmail.com Sähköpostitilauksessa pyydetään ilmoittamaan: Huom! Myös edellisvuoden kirjoja on vielä saatavilla Mikäli viime vuoden Jääpallokirja jäi hankkimatta, tilanne on vielä mahdollista korjata. Edellisvuoden julkaisua on jäljellä muutamia kappaleita, ja myös niiden saatavuutta voi tiedustella samasta sähköpostiosoitteesta. Arvokas osa suomalaisen jääpallon historiaa Jääpallokirjan merkitys ulottuu yksittäistä pelikautta pidemmälle. Painettuun muotoon kootut sarjatilastot, joukkue-esittelyt ja juniorimestarien kuvat muodostavat vuosien mittaan arvokkaan kokonaisuuden suomalaisen jääpallon historiasta. Erityisesti juniorijoukkueiden saavutusten ja eri sarjatasojen tilastojen tallentaminen on tärkeää lajille, jonka historia on pitkä ja kunniakas. Bandyliiga.fi nostaa mielellään esille tätä arvokasta jääpalloperinnettä ylläpitävän julkaisun. Kirjan myynti ja tilausten vastaanottaminen tapahtuvat kuitenkin suoraan Jääpallon Ystävien ja Hoppu Hintsalan kautta, eivät Bandyliiga.fi-verkkosivuston välityksellä. Jääpallokirja 2027 tarjoaa jälleen mahdollisuuden palata menneeseen kauteen, tutustua lajin joukkueisiin ja säilyttää pala suomalaista jääpallohistoriaa omassa kirjahyllyssä.

Toimitus

81
0
AkillesUutisetBandyLiigaUutiset

Akillekselle toinen niukka tappio

Akilles nousi kahden maalin takaa johtoon Porvoon Akilles joutui pettymään Ruotsin-leirinsä toisessa harjoitusottelussa. Katrineholm Bandy vei seitsemän maalin kamppailun nimiinsä lukemin 4–3 (2–2), vaikka porvoolaiset olivat nousseet kahden maalin takaa johtoon. Ratkaisijaksi nousi ruotsalaisten Lukas Ahlqvist, joka viimeisteli joukkueensa kaksi viimeistä osumaa. Pelillisiä yksityiskohtia tai joukkueiden esityksiä emme siksi lähde arvioimaan samalla tavalla kuin perjantain IFK Motala -ottelua, koska emme koko ottelua nähneet. Tilastojen perusteella lauantain kamppailu tarjosi kuitenkin runsaasti tapahtumia ja ennen kaikkea dramaattisen loppuratkaisun. Katrineholm karkasi nopeasti – Akilles vastasi tehokkaasti Ottelu sai Akilleksen kannalta vaikean alun. Katrineholmin Olle Ekholm avasi maalihanat jo ajassa 2.08 Gustav Danielssonin syötöstä. Vain reilua minuuttia myöhemmin kotijoukkue lisäsi johtoaan, kun Gustav Mattsson viimeisteli Viljami Kumelan esityöstä lukemiksi 2–0. Kahden maalin takaa-ajoasema alle neljän minuutin pelin jälkeen ei varmasti ollut Akilleksen toivoma lähtökohta otteluun. Porvoolaiset onnistuivat kuitenkin nousemaan tasoihin jo ensimmäisen varttitunnin aikana. Ajassa 14.04 Nikke Tuhkanen kavensi tilanteeksi 2–1 Joonatan Hämäläisen syötöstä. Vain runsaat kaksi minuuttia myöhemmin Akilles onnistui kulmatilanteessa. Tällä kertaa Tuhkanen oli rakentamassa osumaa, kun Akseli Laakkonen viimeisteli 2–2-tasoituksen ajassa 16.27. Neljän maalin ensimmäisen 17 minuutin jälkeen maalintekotahti rauhoittui, eikä ensimmäisellä puoliajalla enää nähty lisäosumia. Tauolle siirryttiin tasalukemissa 2–2. Filip Svennas vei Akilleksen johtoon Toisen puoliajan alussa tapahtumaseurantaan kirjattiin laukauksia, maalivahtien torjuntoja ja kulmatilanteita. Katrineholmin Axel Tapperille tuomittiin kymmenen minuutin rangaistus ajassa 50.16. Akilles onnistui siirtymään ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon ajassa 55.51, kun Filip Svennas viimeisteli 2–3-maalin Akseli Laakkosen syötöstä. Osuma oli porvoolaisille tärkeä. Kahden maalin takaa-ajoasema oli käännetty johtoasemaksi, ja vierasjoukkue oli enää reilun puolen tunnin päässä harjoitusotteluvoitosta. Lukas Ahlqvist nousi Katrineholmin ratkaisijaksi Kotijoukkueen tasoitus syntyi ajassa 69.16. Lukas Ahlqvist viimeisteli 3–3-maalin Gustav Danielssonin syötöstä, ja ottelun voittaja oli jälleen avoin. Kun pelikello näytti aikaa 89.23, Katrineholm onnistui ratkaisevassa paikassa. Ahlqvist teki illan toisen maalinsa Linus Doktaren syötöstä ja vei kotijoukkueen 4–3-johtoon. Ottelun loppuhetkillä kirjattiin vielä kulmatilanteita, mutta tulos ei enää muuttunut. Katrineholm vei voiton, ja Akilleksen osaksi jäi toinen peräkkäinen niukka tappio leirillään. Tilastot kertovat Vaikka ottelun lopputulos oli Akillekselle pettymys, tulosseurannasta löytyy myös myönteisiä havaintoja. Joukkue nousi 0–2-tappioasemasta tasoihin jo ensimmäisellä puoliajalla ja onnistui myöhemmin siirtymään johtoon. Akilleksen kolmessa maalissa olivat esillä etenkin joukkueen uudet vahvistukset. Nikke Tuhkanen kirjautti maalin ja maalisyötön. Akseli Laakkonen onnistui niin ikään maalinteossa ja alusti Filip Svennaksen johtomaalin. Myös Svennaksen onnistuminen oli yksi ottelun positiivisista tilastomerkinnöistä. Yksi asia on silti selvää: Akilles on kohdannut kahdessa ensimmäisessä harjoitusottelussaan tiukkaa vastusta. Perjantaina IFK Motala voitti 3–2 ja lauantaina Katrineholm 4–3. Molemmissa otteluissa ratkaisu syntyi vasta loppuhetkillä. Sunnuntaina vielä yksi mahdollisuus Akilleksen Ruotsin-leiri päättyy sunnuntaina 11. lokakuuta, jolloin porvoolaiset kohtaavat Finspångs AIK kello 13.00 Suomen aikaa. Kolmen peräkkäisen ottelupäivän kokonaisuus on uudistuneelle joukkueelle merkittävä osa valmistautumista tulevaan Bandyliiga-kauteen. Vaikka kaksi ensimmäistä ottelua ovat päättyneet tappioihin, harjoituskaudella tärkeintä ei ole pelkästään tulos, vaan myös se, millaisia havaintoja valmennus saa joukkueensa toiminnasta. Sunnuntaina Akilleksella on vielä mahdollisuus päättää Ruotsin-leiri voitokkaasti. BandyliigaToimitus seuraa Akilleksen Ruotsin-leirin päätösottelua ja palaa tapahtumiin sunnuntaina. Ottelun tilastot Harjoitusottelu, lauantai 10.10.2026 Katrineholm Bandy – Akilles 4–3 (2–2) Maalit: Akilleksen tehopisteet: Nikke Tuhkanen 1+1, Akseli Laakkonen 1+1, Filip Svennas 1+0 ja Joonatan Hämäläinen 0+1. Rangaistukset: Katrineholm: Simon Svedlund 10 min (koukkaaminen), Axel Tapper 10 min (luistimeen lyöminen). Maalivahdit: Katrineholm: Lasse KorhonenAkilles: Iikka Lempinen

Toimitus

123
0
AkillesUutisetBandyLiigaUutiset

Akilles aloitti niukalla tappiolla 2-3

Porvoolaiset tauolle 2–1-johdossa Porvoon Akilles on aloittanut Ruotsin harjoitusleirinsä väkevästi. Perjantai-iltana IFK Motalan kohtaava porvoolaisjoukkue johtaa ottelua ensimmäisen puoliajan jälkeen 2–1. Vaikka ruotsalaiset hallitsivat pitkiä jaksoja palloa ja kenttätapahtumia, Akilles osoitti tehokkuutensa maalipaikoissa. Erityisesti porvoolaisten sitkeä, fyysinen ja periksiantamaton pelitapa näytti aiheuttavan vaikeuksia kotijoukkueelle. Montonen iski Akilleksen unelma-alkuun Akilles tuli otteluun ennakkoluulottomasti ja terävästi. Porvoolaiset eivät lähteneet kumartelemaan ruotsalaisvastustajaansa, vaan pyrkivät heti ottelun alusta haastamaan Motalan puolustusta. Hyvä alku palkittiin jo kahdeksannella peliminuutilla, kun Topi Montonen viimeisteli Akilleksen 1–0-johtoon ajassa 7.39. Johtomaalin jälkeen ottelun kuva kuitenkin muuttui selvästi. IFK Motala otti pallonhallinnan itselleen ja alkoi painaa peliä yhä syvemmälle Akilleksen kenttäpuoliskolle. Porvoolaisten oman hyökkäyspelin rakentaminen oli ajoittain vaikeaa, eikä joukkue onnistunut saamaan palloa hallitusti pois omalta alueeltaan. Vaikka Motala hallitsi kenttätapahtumia, sen hyökkäyksistä puuttui kuitenkin terävin viimeistely. Ruotsalaiset eivät onnistuneet murtautumaan riittävän usein vaaralliselle maalintekosektorille, ja todelliset huippupaikat jäivät pallonhallintaan nähden vähiin. Akilleksen puolustus joutui tekemään runsaasti töitä, mutta onnistui pitämään vastustajan pitkään poissa vaarallisimmilta alueilta. Motala tasoitti kulmasta – Lönnberg kuittasi nopeasti Motalan painostus tuotti lopulta tulosta 39. peliminuutilla. Ruotsalaiset saivat oikealta puolelta kulmalyönnin, jonka jälkitilanteesta Melvin Åsberg laukoi ottelun tasoihin 1–1 ajassa 38.53. Osumaan merkittiin syöttäjäksi Johan Nilsson. Tasoitus näytti hetkellisesti kääntävän ottelun lopullisesti kotijoukkueen hallintaan, mutta Akilles vastasi tavalla, joka kertoo joukkueen sitkeydestä. Vain runsaat kaksi minuuttia myöhemmin Motalan puolustus menetti hetkeksi otteensa, eikä Akilles jättänyt tilaisuutta käyttämättä. Elmer Lönnberg viimeisteli porvoolaisten 2–1-johtomaalin ajassa 41.01. Maaliin syöttöpisteen sai Filip Svennas. Osuma oli arvokas paitsi tulostaululla myös henkisesti. Akilles osoitti, ettei pitkä puolustustaistelu tai vastustajan tasoitus horjuttanut joukkueen uskoa omaan tekemiseensä. Näin porvoolaiset pääsivät tauolle maalin johdossa, vaikka pelin hallinta oli pitkiä jaksoja ollut ruotsalaisten käsissä. Akilleksen terrierimäinen taistelu horjutti Motalaa Ensimmäisen puoliajan ehkä kiinnostavin piirre oli Akilleksen fyysinen ja aktiivinen pelaaminen. Porvoolaiset menivät tilanteisiin kovaa, eivät antaneet ruotsalaisille ylimääräistä tilaa ja pyrkivät rikkomaan Motalan pelirytmiä jatkuvalla häirinnällä. Tällainen terrierimäinen, periksiantamaton pelaaminen on ollut tunnusomaista Jari Hyttisen luotsaamille joukkueille. Kova pelaaminen ei kuitenkaan tarkoita sääntöjen vastaista pelaamista. Kyse on ennen kaikkea aktiivisesta kamppailupelaamisesta, jossa vastustajalle pyritään tekemään jokaisesta pallokosketuksesta mahdollisimman vaikea. Ensimmäisellä puoliajalla taktiikka näytti ainakin ajoittain purevan. Motala sai kyllä pitää palloa ja rakentaa hyökkäyksiään, mutta porvoolaisten jatkuva paine ja kamppailuvoima häiritsivät ruotsalaisten rytmiä. Kotijoukkueen pelaamisessa näkyi ajoittain turhautumista, kun pallonhallinta ei muuttunut odotetulla tavalla maalintekopaikoiksi. Akilleksen kannalta kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka pitkään joukkue pystyy jatkamaan yhtä kuluttavaa pelaamista. Toisella puoliajalla Akilleksen pallollinen peli puntariin Vaikka taukojohto on erinomainen lähtökohta, Akilleksen valmennuksella riittää varmasti pohdittavaa. Ensimmäisellä puoliajalla porvoolaisten suurin ongelma oli hyökkäysten käynnistäminen omalta kenttäpuoliskolta. Pallo menetettiin liian usein ennen kuin joukkue ehti päästä kunnolla hyökkäysalueelle. Toisella puoliajalla Akilleksen olisi tärkeää saada pidempiä pallollisia jaksoja ja siirtää peliä kauemmaksi omasta maalistaan. Muuten Motalan jatkuva painostus voi alkaa näkyä väsymyksenä ja puolustuspään virheinä. Toisaalta Akilles on jo osoittanut pystyvänsä rankaisemaan vastustajaa tehokkaasti. Kaksi tehtyä maalia kertovat siitä, ettei porvoolaisjoukkue tarvitse välttämättä pitkää pallonhallintaa maalintekoon. Ensimmäisen 45 minuutin perusteella Akilles on ennen kaikkea sitkeä, taisteleva ja tehokas. Motala on hallinnut enemmän, mutta porvoolaiset ovat käyttäneet mahdollisuutensa paremmin. Nyt on edessä mielenkiintoinen toinen puoliaika. Pystyykö Akilles säilyttämään johtoasemansa ja kehittämään omaa pallollista pelaamistaan, vai nouseeko ruotsalaisten hallinta lopulta ratkaisevaan asemaan? Ainakin ensimmäisen jakson perusteella Akilles on tullut Ruotsiin taistelemaan jokaisesta pallosta. Akilles – IFK Motala, tilanne puoliajalla 2–1 Maalit: Akilleksen kokoonpano tänään Maalivahdit Kenttäpelaajat Nyt ilta tee, ja takaisin ottelua seuraamaan… Motala kiristi otettaan – Akilleksen puolustuksen virhe toi tasoituksen Toinen puoliaika jatkui ensimmäisen tavoin tiukkana, fyysisenä ja ajoittain varsin kuumana kamppailuna. Akilles ei antanut ruotsalaisille senttiäkään ilmaiseksi, ja porvoolaisten aktiivinen kamppailupelaaminen alkoi näkyä myös kotijoukkueen pelaajien hermostumisena. Motalan pelaajat protestoivat useaan otteeseen erotuomarien ratkaisuja. Ruotsalaisten mielestä Akilleksen kovista otteista olisi pitänyt seurata huomattavasti enemmän jäähyjä. Erotuomareiden kädet eivät kuitenkaan nousseet siihen tahtiin kuin kotijoukkue olisi toivonut. Akilleksen kannalta harmillinen hetki koettiin, kun kaksi porvoolaisten puolustuspelaajaa ajautui samaan tilanteeseen ja törmäsi toisiinsa. Motala käytti avautuneen tilan välittömästi hyväkseen. Jonas Enander vapautti syötöllään Tom Lindrothin läpiajoon, eikä tämä erehtynyt. Ottelu oli tasan 2–2. Tasoituksen jälkeen Akilles onnistui jälleen saamaan paremmin otetta pelaamisestaan. Joukkue rakensi myös yhden toisen jakson näyttävimmistä hyökkäyksistään, kun pallo liikkui useamman pelaajan kautta kohti Motalan maalia. Hyökkäys ajautui kuitenkin rangaistusalueen oikeaan laitaan, josta lähtenyt laukaus karkasi selvästi yli maalin. Ottelun edetessä 68. minuutille kentällä nähtiin jo todellista päästä päähän aaltoilevaa jääpalloa. Molemmat joukkueet hakivat aktiivisesti voittomaalia, eikä kummankaan puolustus saanut pitkiä hengähdystaukoja. Hyttinen turvautui aikalisään – Motala iski ratkaisevasti Akilleksen pelissä alkoi kuitenkin näkyä yksi selvä ongelma. Siinä missä Motala pyrki etenemään järjestelmällisesti syöttelemällä ja käyttämään kentän leveyttä, porvoolaisten hyökkäykset perustuivat liian usein yksittäisten pelaajien pitkiin kuljetuksiin. Akilleksen pelaajat saattoivat kuljettaa palloa 30–50 metriä ennen seuraavaa ratkaisua. Tällainen pelaaminen oli ajoittain näyttävää, mutta samalla muu joukkue jäi helposti hyökkäyksen ulkopuolelle. Syöttöpeli ja yhteinen hyökkäysrytmi katosivat liian usein. Akilleksen Hyttinen otti aikalisän 75. minuutilla. Ratkaisu oli ymmärrettävä, sillä ottelu oli edelleen täysin voitettavissa, mutta porvoolaisten hyökkäyspeli kaipasi selvästi lisää rakennetta. Aikalisä ei kuitenkaan ehtinyt kääntää ottelun suuntaa. Ajassa 77.48 Tom Lindroth laukoi rangaistusalueen rajalta vastustamattomasti Motalan 2–3-johtoon. Akilleksen puolustukselle ei jäänyt tilanteessa juurikaan aikaa reagoida, ja ruotsalaiset nousivat ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon. Osuma oli Lindrothin toinen illan aikana. Akilles sai pallon maaliin – erotuomarin vihellys vei tasoituksen Akilles ei luovuttanut johtoaseman menetettyään. Porvoolaiset hakivat tasoitusta loppuun saakka ja saivatkin pallon vielä Motalan verkkoon. Maalijuhlat jäivät kuitenkin lyhyiksi. Erotuomari oli ehtinyt viheltää pelin poikki Motalan pelaajalle tuomitun jäähyn vuoksi, eikä Akilleksen osumaa näin ollen hyväksytty. Tilanne oli porvoolaisten kannalta erityisen harmillinen. Joukkue onnistui lopulta toimittamaan pallon maaliin, mutta aiempi vihellys esti osuman hyväksymisen. Loppuminuuteilla Akilles yritti vielä tavoittaa ruotsalaisia, mutta Motala pystyi säilyttämään niukan johtonsa päätösvihellykseen asti. IFK Motala voitti ottelun 2–3, ja Akilleksen Ruotsin-leiri käynnistyi niukalla yhden maalin tappiolla. Terrierimäinen Akilles meni ruotsalaisten ihon alle Ottelun ehkä mieleenpainuvin piirre oli Akilleksen fyysinen ja periksiantamaton pelitapa. Viikon takaiseen IFK Motalan ja HIFK väliseen harjoitusotteluun verrattuna tämänkertainen kamppailu oli selvästi fyysisempi. Akilleksen pelaajat menivät tilanteisiin määrätietoisesti, haastoivat vastustajiaan ja pyrkivät horjuttamaan ruotsalaisten pelirytmiä. Erityisesti Nikke Tuhkanen onnistui pääsemään Motalan pelaajien ihon alle aktiivisella ja ärhäkkäällä pelaamisellaan. Tuhkanen ei ollut suinkaan ainoa. Useat Akilleksen pelaajat onnistuivat tekemään ottelusta ruotsalaisille epämukavan. Tässä näkyi porvoolaisten vahvuus: vaikka Motala oli ajoittain selvästi parempi pallollisessa…

Toimitus

158
0