BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliitto kokoontuu Poriin

Syyskokous käynnistää kauden 2025–26 valmistelut Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestetään tänään lauantaina noin 30 minuutin päästä Asiantuntijakeskus BEPOPissa, Porin keskustassa. Päivän aikana käydään läpi kilpailusääntöjen päivitystarpeita, tulevan kauden (2025–26) sarjajärjestelyjä sekä liiton ajankohtaisia asioita ennen virallisen syyskokouksen alkua. Tilaisuuden avaa kello 12.00 liiton puheenjohtaja Antti Parviainen, joka toivottaa seurat ja sidosryhmät tervetulleiksi. Avausosuuden jälkeen liittohallitus ja -toimisto johdattavat keskustelun kilpailusääntöihin, joiden osalta käydään läpi tulevan kauden näkökulmia ja jäsenistön esiin nostamia täsmennyksiä. Sarjakauden 2025–26 valmisteluista kertoo kilpailu- ja viestintäkoordinaattori Andreas Sjöblom. Esittelyssä ovat muun muassa sarjaohjelmien rakentamisen periaatteet sekä aikataululliset reunaehdot. Tämän jälkeen toiminnanjohtaja Tobias Karlsson kokoaa yhteen liiton ajankohtaiset: hallinnolliset asiat, käynnissä olevat hankkeet ja tulevan kauden tapahtumakokonaisuudet. Valtakirjojen tarkistus suoritetaan kahvitauon yhteydessä, minkä jälkeen Suomen Jääpalloliiton syyskokous avataan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä seurojen esitykset. Päivän ohjelma P.S Saamiemme tietojen mukaan nyt on käynnistetty useita toivomiamme toimenpiteitä… Paljon on siis tapahtumassa hyvää – BandyliigaToimitus toivottaa antoisia keskusteluja & hyvää yhteishenkeä kaikille kokoukseen osallistuville ja näkemyksiä yhteisen jääpallon eteen…

Toimitus

343
3
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

Toimitus

427
5
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

189
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

154
0
BandyLiigaUutiset

Naisten Bandyliiga vauhtiin

Muutoksia, kuitenkin tuttuja pelaajia… Naisten Bandyliiga kausi 2024–2025 on käynnistynyt jännittävässä ja vaihderikkaassa tunnelmassa, sillä monet joukkueet ovat kokeneet muutoksia verrattuna edellisiin kausiin. Wiipurin Sudet ja Porvoon Akilles ovat säilyttäneet kärkijoukkueiden roolinsa, mutta joukkueet ovat myös osittain uusien pelureiden varassa, kun taas Veitsiluodon Vastus palaa liigaan yhden välivuoden jälkeen. Sudet: Kokenut ydin, mutta uusia tähtiä Sudet on menettänyt kokeneet pelaajat, Anna Tiippanan ja Noora Ellosen, mutta joukkue on silti pysynyt vahvana. Susien pelissä erityisesti Susanna Simola ja Joanna Nykänen ovat olleet edelleen erittäin vaikeasti pideltäviä. Simola iski turnauksessa peräti kuusi maalia Vastusta vastaan ja oli mukana monessa maalissa myös Akilleen kohtaamisessa. Nykänen on ollut loistava syöttäjä ja pelinrakentaja, ja heidän yhteispelinsä on jo vuosia ollut Sudet-hyökkäyksen ykkösvaihtoehto. Fei Ikonen on kehittynyt entisestään, ja hän oli jälleen aktiivinen kentällä sekä maalintekijänä että syöttäjänä. Puolustuksessa Petra Verhelä oli jälleen luotettava ja varma, ja hän onnistui hyvin estämään Akilleksen vaarallisimpien pelaajien, kuten Elsa Oraksen ja Jenna Kastevaaran, hyökkäykset. Verhelän oikea-aikaiset liikkeet ja fyysinen peli ovat tärkeitä Sudet-puolustuksen tukipilareita. Tällä kaudella Sudet on saanut myös uutta verta nuoremmista pelaajista, kuten Juulia Kurronen ja Anna Vuori, jotka molemmat tekivät uransa ensimmäiset liigamaalit turnauksessa. Akilles: Vahva hyökkäys, mutta jäätävät olosuhteet haastoivat Akilles oli turnauksessa vahvasti esillä, mutta joukkueella oli myös omat haasteensa. Elsa Oras ja Jenna Kastevaara olivat jälleen kantavia voimia Akilleessa. Oras iski kaksi maalia Vastusta vastaan ja oli kentällä vaarallinen koko turnauksen ajan, mutta samoin Kastevaara teki tärkeän roolin joukkueensa hyökkäyksissä. Molemmat olisivat kuitenkin hyötyneet paremmista jääolosuhteista, sillä jäinen kenttä ei ollut heidän nopealle pelityylilleen optimaalinen. Muita merkittäviä pelaajia Akilleksesta olivat Sylvi Roivas ja Meriella Rajala, jotka edustivat T17-maajoukkuetta ja toivat nuoruuden voimaa ja vauhtia kentälle. Akilleksen ongelmana oli kuitenkin Sudet-ottelussa se, että joukkue ei pystynyt puolustamaan Sudet-pelureita tehokkaasti, ja ensimmäiset minuutit ratkaisivat ottelun kohtalon, kun Sudet teki kolme maalia vain neljässä minuutissa. Vastus: Uuden tulemisen merkkejä Veitsiluodon Vastus, joka oli jäänyt liigasta yhden välivuoden ajaksi, ei saanut parasta mahdollista alkua turnaukselle. Kemiin matkusti vajaamiehinen joukkue, mutta urheasti punapaidat taistelivat kentällä. Linnea Tulkki oli yksi turnauksen parhaista pelaajista ja piti Akilleksen puolustuksen kiireisenä. Hänen roolinsa oli erityisen tärkeä, sillä hän sai usein aikaiseksi vaarallisia tilanteita ja piti vastustajan puolustuksen varpaillaan. Nuoret pelaajat Kerttu Soininen ja Wilhelmiina Niiranen antoivat hyviä näyttöjä ja pystyivät tukemaan joukkuetta taistelemaan joka tilanteessa. Vastuksen maalissa pelannut Jemina Tulkki, joka normaalisti pelaa kenttäpelaajana, selviytyi hyvin tehtävästään maalilla, vaikka oli altistettu Sudet- ja Akilles-otteluissa useille koville laukauksille. Yhteenveto Turnaus avasi kauden mielenkiintoisella tavalla. Sudet on edelleen vahvimpia mestarisuosikkeja, ja heidän kokeneet pelaajansa, kuten Simola ja Nykänen, ovat keskeisiä voimia joukkueessa. Akilles on kovassa kunnossa, mutta joukkueen on vielä sopeuduttava jääolosuhteisiin ja löydettävä uusia keinoja puolustuksen parantamiseen. Vastus taisteli hyvin, vaikka ei saanutkaan täyttä miehistöä mukaan, ja nuoret pelaajat voivat olla joukkueelle tärkeä tuki kauden edetessä. Kauden toisessa osaturnauksessa Porvoossa 11. tammikuuta nähdään, pystyykö joku haastamaan Sudet mestaruustaistelussa. Huomioitavaa Erityisesti Susanna Simola oli loistavassa iskussa, keräten kahdessa pelissä yhteensä huikeat 13 tehopistettä (9 maalia ja 4 syöttöä). Hän oli ehdoton pisterohmu Sudet-puolelle, ja erityisesti Vastusta vastaan Simola iski peräti kuusi maalia. Turnauksen avauspäivän tulokset olivat seuraavat: Vastus – Sudet 0-10 (0-5) Akilles – Vastus 7-3 (5-0) Sudet – Akilles 9-1 (5-1) Kauden toinen osaturnaus pelataan Porvoossa 11.1.2025

Toimitus

115
0
BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Suomen Jääpalloliiton syyskokous Helsingissä

Kokous järjestetään Helsingissä 12.10.2024. Paikan, ohjelman ja aikataulun vahvistaa Suomen Jääpalloliitto, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat ja valitaan kurinpitovaliokuntaan tarvittavat jäsenet. Kaikki mukaan päättämään jääpallon tulevaisuudesta!

Toimitus

208
0
BandyLiigaUutiset

Kannattajat – Mitä kannattaminen on? – Lajimme näkymät?

Kannattaja – Ultra – Huligaani – Käytös – Turvallisuus – Mitä haluamme? Olemme useasti pohtineet BandyliigaToimituksen julkaisuissa seurojen kannattamista. Olemme olleet huolissaan “kannattamisen” suunnasta – usealla kentällä keskitytään enemmän vastustajan haukkumiseen, kuin oman joukkueen kannustamiseen. Kysymme – onko vastustajan haukkuminen kannattamista? Me emme hyväksy tätä suuntaa, ja toivomme että muutkin ottaisivat kannattamisen ajatuksen kuten Jatkoajan haastattelema Karhukämmen – Tästä pääset katsomaan & kuuntelemaan “Näkymättömät sankarit: Karhunkämmen fanittaa porilaista urheilua ja tekee hyväntekeväisyyttä” jatkoajan tekemää hyvää juttua kannattamisesta, jota me BandyliigaToimituksessa kannatamme. Pahimmat jääpallon “sisäpiirissä olevat vääräleuat” jopa kertovat viime kaudella erään jääpalloseuran “värvänneen” katsomoon henkilöitä joiden tarkoitus oli vain ja ainoastaan aiheuttaa häiriötä! Tuota värväämistä BandyliigaToimitus ei pysty vahvistamaan, mutta jo ajatus siitä, että tämä on tapahtunut saa meidät kaikki hyvin surullisiksi. Surulliseksi meidät BandyliigaToimituksessa tekee myös se, että esim. Helsingissä Tapaninpäivänä tapahtunutta episodia, ei koskaan viety ainakaan julkisesti loppuun asti. Jääpallon näkyvyys, kehittäminen, hyvät tavat ja SÄÄNNÖT Viimeisen 16 vuoden aikana on usein saanut lukea eri jääpalloon liittyvistä “keskusteluista” että media on syyllinen että lajimme pienenee, ja näkyvyys katoaa.. Me BandyliigaToimituksessa pohdimme asiaa hiukan toisesta näkövinkkelistä, koska useat jääpallon toimijat ovat lopettaneet – koska he ovat kokeneet ettei asioita hoideta esim. Bandyliigassa niin kuin järki, säännöt, laki, tai hyvä tapa edellyttäisi.. On surullista kuulla, kuten eilen puhelimessa – Lajia pelannut ja sen jälkeen seurannut herrasmies, jolla oli yli 50 vuoden rakkaus lajiin, toteaa seuraavaa: “En enää jaksa seurata koko lakia – niin usein lajin sisällä on rikottu sääntöjä, hyviä tapoja – ja syytetty kaikkia muita, paitsi omaa pesää – josta valitettavan useat asiat kuitenkin ovat lähtöisin” Anteeksi, että kirjoitamme jälleen ikävästä asiasta, mutta BandyliigaToimituksen mielestä kaikki asiat pitää käsitellä, ja näistä asioita tulee ottaa opiksi. Voisimmeko ajatella, että 18.5.2024 Jääpalloliiton liittohallituksen kevätkokouksessa ja siihen kokoukseen osallistujat oikeasti miettisivät koko suomalaisen jääpallon nyky tilannetta (seuran väristä riippumatta), ja katsoa sitä oman paikkakuntansa rajoen ulkopuolelta. Missä olemme vahvoja?, missä emme?, mitä voimme tehdä?, ja varsinkin miten voimme YHDESSÄ edistää lajiamme? Voimmeko tehdä YHTEISIÄ päätöksiä? Pelkomme BandyliigaToimituksessa on se, ellei NYT asiaa oteta vakavasti, kohta ei enää tarvitse miettiä näitäkään asioita – kun harrastajamäärät, ja seurat voi laskea yhden käden sormilla. Tässä valossa mielestämme media ei ole syy näkymättömyyteemme – syy on meissä itsessämme! Jos haluamme tähän kaikkeen muutosta, on se lähdettävä yhteisistä linjoista 18.5 alkaen, koko suomalaisen jääpalloyhteisön, liiton, liittohallituksen, seurojen, pelaajien, valmentajien, toimijoiden, ja vanhempien yhteistyöllä. NYT on viimeinen hetki – vaikka esim. tämä lajin parissa ollut herrasmies totesi junan jo menneen lajimme ohitse! Olemme kuulleet myös useasti, että pistetään oma seura kuntoon, ei keskitytä muihin. No tavallaan siinä ollaan oikeassa – kun esim. lentokoneen happimäärä laskee, katosta laskeutuu naamarit, jonka jokainen vetää ensin itsellensä, ja sen jälkeen auttaa muita, esim. lapsia! Mutta meillä jääpallossa on se tilanne että vaikka yksi seura laittaisi asiansa kuntoon, on meillä samaan aikaan vähintään 2-3 seuraa kamppailemassa olemassa olostaan. Jos siis keskitymme vain itseemme, ehtii siinä jo muutama seura kuolla – kuten on käynyt viimeisen 30 vuoden aikana usealle seuralle! Lisäksi esim. Bandyliigapelaajia on juuri nyt vähemmän kuin koskaan, puhelin soi ympäri Suomea, tuletko meille pelaamaan? 9 seuraa taistelee vähenevästä pelaajamateriaalista – miksi? Koska emme ole pystyneet pitämään itse lajiamme valtakunnallisesti sillä tasolla, että se kiinnostaisi. Nuorten pelaajien kasvattaminen, ja hankkiminen on myös osottautunut vaikeaksi, varsinkin koronan jälkeen. Kuitenkin ihmettelemme miten on mahdollista, ettei kaikilla jääpallopaikkakunnilla järjestetä koululaisille jääpalloa, tai turnausta? Esim. tämä puuttuu Helsingistä – Ehkä viemme ehdotuksen Jääpalloliiton Helsingin piirille, että he hoitaisivat turnauksen kaudelle 2024-25 – jos muut eivät sitä kykene järjestämään? Toivomme meidän kaikkien miettivän asiaa ennen liittokokousta! Olemmeko valmiit yhdessä tekemään päätöksiä? Yhdessä ratkomaan ongelmia? Oikeasti tarttumaan härkää sarvista? vai annammeko periksi, kuten tämä herrasmies juuri teki – satojen muiden tapaan? P.S Puhetta on riittänyt viimeiset 20 vuotta, olisiko nyt aika jo tekojen? Onko mahdollisuutta ajatella yhteistä suomalaista JÄÄPALLOA?

BandyLiigaUutiset

Tyttöjääpalloa!

Uutinen Jääpallon ystävien Facebook-sivustolla, mihin oli tartuttava! Keskitymme näillä sivuilla jääpallon miesten pääsarjaan Bandyliigaan, mutta välillä on uutisoitava asioita joita jääpallon parissa tehdään tämän ulkopuolella. Lappeenranta/Imatra akselilla näytetään hienoa esimerkkiä lajien yhteistyöstä. Olisi hienoa nähdä vastaavaa myös muissa jääpallokaupungeissa, ja sitä kautta saada tyttöjen joukkueet, sarjat, ja maajoukkueet täyteen iloisia tyttöjä. BandyliigaToimitus on varmasti mukana talkoissa, kun asiaa edistetään ympäri Suomea! Jääpallon Ystävät Wiipurin Sudet on tämän vuoden keväällä perustanut tyttöjen joukkueen U14-sarjaan osallistumista varten. Joukkueessa tulee todennäköisesti pelaamaan myös muutamia yli-ikäisiä tyttöjä ja ikähaitari on melko laaja. Yhteistyökuvioita viritellään myös Tampereen suuntaan. Suomessa kaivattaisiin ensi talveksi lisää hieman nuorempia ja vanhempia tyttöjä, jotta saataisiin T17-maajoukkue kokoon. Seuroilta toivotaankin aktiivisuutta uusien tyttöjen värväämiseksi. Tässä on erinomainen tilaisuus nuorille naisille päästä edustamaan Suomea varsin lyhyellä lajitaustalla. Tätä kannattaa käyttää houkuttimena seurojen taholta. Tyttöjääpallon kannalta on myös hyvä, että Pohjois-Ruotsissa Haparanda SKT on tehnyt jo jonkin aikaa työtä tyttöjoukkueen parissa ja myös sieltä on toivon mukaan hiljalleen mahdollista saada ottelukosketusta. Miksei jopa tulevina vuosina Ruotsin puolelta osallistujia Suomen sarjatoimintaan. Toivottavasti saataisiin jo tulevana talvena toimeen jokin tyttöjen keskinäinenkin ottelu vaikka sekajoukkueilla. Tai sitten tyttöjen jääpalloleiri. Kuka tarttuu järjestelyvastuuseen? Jos vaikka Kampparit tai JPS ottaisi koululaisturnauksessa huomioon tämänkin ja kokoaisi tyttöjoukkueen kaupunkien väliseen otteluun? Wiipurin Sudet Wiipurin Sudet on perustanut tulevalle kaudelle tyttöjen joukkueen, joka on ainoa Suomessa tällä hetkellä.Joukkueen tavoitteena on lähteä mukaan poikien U14 SM-sarjaan.Tytöt aloittivat harjoittelukauden tänään Kisapuiston tekonurmella. Mukaan oli kutsuttu saman ikäluokan LauTP:n tyttöjä mukaan tutustumaan jääpallon kesäharjoitteluun ja lajiin yleensäkin.Jalkapalloilua jo useamman vuoden harrastaneilla tytöillä hyppy mailapeliin ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa, päinvastoin.Laukaisut alustalta ja tossupeli sujuivat kuin vanhoilta tekijöiltä. Yhteisharjoitukset jatkuvat myöhemmin jäällä.

Toimitus

181
0