Hämeenlinnan tekojäärata etenee vahvalla tuella – liikkumisen ja hyvinvoinnin puolesta YLE uutisoi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käyneen vilkkaan ja monipuolisen keskustelun talousarviokäsittelyssä, jossa erityisesti liikunnan ja liikkumisen merkitys nousi esiin hyvinvoinnin edistäjänä. Keskustelun keskiöön nousi suunniteltu tekojäärata Hämeenlinnan urheilupuistoon, joka sai laajasti kannatusta yli puoluerajojen. Vaikka hankkeen kustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 800 000 eurosta noin 3,5 miljoonaan euroon, tekojäärata sai illan aikana toistakymmentä kannatuspuheenvuoroa. Useat valtuutetut korostivat liikuntapaikkojen merkitystä kaikenikäisten hyvinvoinnille, arjen liikkumiselle ja nuorten harrastusmahdollisuuksille. Hyväksytyn talousarvion mukaan urheilupuiston Pullerin alueelle toteutetaan enintään 5 000 neliömetrin tekojäärata. Kokonaisuuteen sisältyy tekojään rakentaminen, uudisrakennus nykyisten pukukoppien tilalle sekä alueen monikäyttöisyys: kesäisin kenttä voidaan muuntaa esimerkiksi tenniksen pelaamiseen. Hanke on herättänyt myös paikallista innostusta – rahoitusta on saatu muun muassa Hauhon ja Rengon säästöpankkisäätiöiltä, mikä osoittaa vahvaa sitoutumista ja yhteisöllistä tukea tekojääradan toteuttamiseksi. Tämä on merkittävä askel kohti monipuolisempaa ja ympärivuotista liikuntaympäristöä Hämeenlinnassa. Haluatko, että teen tästä tiiviin somejulkaisun tai lehdistötiedotteen muotoon? Hämeenlinna tarvitsee täysimittaisen kentän – ja Bandyliigaottelun vauhdittamaan paluuta lajin kartalle Hämeenlinnan kaupunki on tekemässä merkittävää investointia liikuntaan ja hyvinvointiin rakentamalla Pullerin urheilupuistoon uuden, enintään 5 000 neliömetrin kokoisen tekojääradan. Tämä on ilahduttava ja tärkeä päätös – mutta samalla hetki, jolloin Suomen Jääpalloliiton tulee ottaa aktiivinen rooli. Jääpallo on laji, joka tarvitsee tilaa. Kansainvälisesti hyväksytty jääpallokentän vähimmäiskoko on 100 x 60 metriä, eli 6 000 neliömetriä jäätä. Mikäli Hämeenlinnan kenttä jää 5 000 neliöön, jääpallon täysimittainen toiminta vaarantuu jo lähtöviivalla. Tässä tilanteessa Liiton on tärkeää olla yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, tarjota asiantuntemusta ja vaikuttaa kentän kokoon niin, että jääpallo voi palata Hämeenlinnaan kunnolla. Jääpallo ei ole Hämeenlinnassa uusi tuttavuus. Historiallisesti kaupungissa on pelattu SM-sarjaa HPK:n toimesta, ja alemmilla sarjatasoilla ovat esiintyneet Hämeenlinnan Pallokärpät ja Hämeenlinnan Tarmo. Uusi kenttä on erinomainen tilaisuus elvyttää tätä arvokasta urheiluperinnettä – mutta vain, jos jääpallolle luodaan sopivat olosuhteet. Bandyliiton tulisi viedä Hämeenlinnaan näkyvä ja konkreettinen kannanotto: järjestää siellä Bandyliigaottelu tai jopa maaottelu, joka nostaa hankkeen profiilia, innostaa paikallista yleisöä ja osoittaa käytännössä, miten vaikuttava peli jääpallo voi olla. Tällainen tapahtuma olisi erinomainen tapa sitouttaa kaupunki mukaan pidemmän aikavälin yhteistyöhön. Liiton tehtävänä on paitsi edistää huippu-urheilua, myös viedä lajia uusiin ja uudelleen herättämiinsä kaupunkeihin. Hämeenlinna on tähän erinomainen kohde – historiallinen jääpallokaupunki, joka on nyt osoittamassa konkreettista tahtoa liikuntainvestointeihin. Tähän tahtoon on vastattava. Nyt tarvitaan vuoropuhelua, pelin tuomista kentälle – ja jääpallotoiminnan uutta tulemista Hämeenlinnaan.