BandyLiigaUutiset

Tasapuolisuus, yhteisymmärrys, ja visiot…

BandyliigaToimitus pohtii Helsingin liikuntapolitiikkaa Uutinen Helsingin sanomissa sai BandyliigaToimituksen pohtimaan jääpalloa, ja siihen toimivaa sisähallia. Tässä uutinen liittyy Garden hankkeeseen, palloiluareenaan, ja Helsingin urheilurakentamiseen. Pohdimme seuraavaa: Liikuntajohtaja Tarja Loikkasen tasapuolisuus urheilulajeja kohtaan vaikuttaa olevan hankalasti tasapainotettavissa, mikä johtuu useista tekijöistä. Ensinnäkin Helsingin kaupungin prioriteetit näyttävät painottuvan lajeihin ja olosuhteisiin, joille on suurin kysyntä tai taloudellinen potentiaali, kuten jalkapallo. Oikeudenmukaisuus urheilulajeja kohtaan Loikkanen myöntää itse, että koripallo ja muut sisälajit, kuten salibandy, ovat aliedustettuja nykyaikaisten olosuhteiden osalta Helsingissä. Tämä rajoittaa esimerkiksi Korisliigan kärkijoukkueen, Helsinki Seagullsin, kasvua. Vaikka hän ehdottaa sisälajien yhdistämistä yhden monitoimihallin suunnittelun ympärille, tämä lähestymistapa korostaa kaupungin resurssien puutetta, eikä varsinaisesti ratkaise sisälajien systemaattista aliarvostusta. Samaan aikaan jalkapallo näyttää olevan priorisoitu laji, koska kaupunki tukee Gnistanin stadionhankkeen kaavoitusta ja liikennejärjestelyjä, vaikka hanke on yksityinen. Vaikka jääpallo on tärkeä laji sitä harrastaville ja sillä on vahva perinne Suomessa, sen infrastruktuuriin investoiminen ei näytä olevan prioriteetti Helsingille. Tilanteen muuttaminen vaatisi lajin harrastajien ja järjestöjen aktiivista lobbausta, kansallisen tason rahoitusta sekä laajempaa yleisön ja päättäjien tietoisuuden lisäämistä lajin tarpeista. Bolt Arenan ongelmat Bolt Arena ei ole sijainniltaan tai taloudellisesti sopiva monille toimijoille lausuu Tarja Loikkanen uutisessa. Mielenkiintoiseksi tuon lausunnon tekee se, että Helsingin kaupunki oli vahvasti mukana Bolt Arenan hankkeessa, mutta näyttää siltä, että stadionin alkuperäinen suunnittelu ei vastannut kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita. Tämä heijastaa kaupungin mahdollista lyhytnäköisyyttä infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa. Jalkapallon erityisasema Jalkapallo näyttää saavan merkittävää huomiota, koska se on Suomen suosituin urheilulaji harrastajamäärissä mitattuna. Tämä tuo mukanaan poliittista painoarvoa ja perustelun investoinneille. Helsinkiin ollaan suunnittelemassa uutta stadionia Gnistanin hankkeen kautta, vaikka kaupungissa on jo Bolt Arena, Olympiastadion, ja tähän voidaan laskea jopa Helsingin Käpylässä sijaitseva velodromi. Toisin kuin sisälajit, kuten jääpallo ja pikaluistelu, jalkapallo pystyy mobilisoimaan suuremman yleisön ja se näyttää vaikuttavan päätöksissä. Sisälajien ja vähemmän suosittujen lajien asema Jääpallo ja pikaluistelu kärsivät selvästi alhaisemmasta priorisoinnista. Näille lajeille ei ole rakennettu sisähallia Suomessa, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia sään ja muiden olosuhteiden suhteen. Jääpalloilijat esittivät jo 10 vuotta sitten yhtenä vaihtoehtona seuraavaa Katteen lisääminen Helsingin pyöräilyn velodromille ylipainehallin muodossa ja sen käyttäminen monikäyttötilana syyskuusta huhtikuuhun toisi merkittäviä hyötyjä, erityisesti liikunnan ja urheilun olosuhteiden parantamiseksi Helsingissä. Tässä on tärkeimmät hyödyt: 1. Tehokkaampi tilan hyödyntäminen 2. Jääpallon ja pikaluistelun olosuhteiden parantaminen 3. Monikäyttöisyys eri lajeille 4. Edullisempi kuin kiinteä halli 5. Kaupungin tavoitteiden tukeminen 6. Kestävä kehitys 7. Laajempi hyöty liikuntakulttuurille 8. Taloudellinen hyöty Katettu ylipainehalli velodromilla olisi merkittävä askel monipuolisemman ja tasa-arvoisemman liikuntapaikkarakentamisen suuntaan Helsingissä. Se tarjoaisi tärkeät olosuhteet jääpallolle, pikaluistelulle ja muille lajeille, joita tällä hetkellä ei priorisoida kaupungin rakennushankkeissa. Tasapuolisuuden parantaminen Loikkasen ehdotus yhdistää sisälajien voimat on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Kaupungin tulisi aktiivisesti selvittää vähemmän suosittujen lajien tarpeita ja kehittää niille kestäviä olosuhteita. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hybridihallien rakentamista, jotka palvelisivat sekä jääpalloa, pikaluistelua että muita vastaavia lajeja – Kuten yllä on jo 10 vuotta sitten ehdotettu. Samalla kaupungin tulisi arvioida nykyistä investointipolitiikkaansa kriittisesti, jotta se ei jatkuvasti suosi suuria ja kaupallisesti kannattavia lajeja pienten lajien kustannuksella. Tämä edellyttäisi poliittista tahtoa ja laajempaa yhteisymmärrystä urheilun monimuotoisuuden tärkeydestä. Muistakaa nyt ihmiset, että kysytte ennen Alue- ja kuntavaalien järjestämistä ehdokkailtanne miten HE näkevät esim. yllä mainitut asiat, tai jääpallohallin rakentamisen Helsinkiin. Teillä on aikaa kysyä, ja siis vaikuttaa vaalipäivään 13.4.2025 saakka!

Toimitus

139
0
BandyLiigaUutiset

Jäälajienväki ihmettelee Helsingin kaupungin & Paavo Arhinmäen toimintaa – “enää ei voi olla hiljaa!”

Joulun pitäisi olla rauhallista aikaa! Helsingissä kuitenkin pinnan alla kytee .. Curling-legenda Markku Uusipaavalniemi on ajautunut riitaan Helsingin kaupungin kanssa, ja tilanne uhkaa hänen elinkeinonsa jatkoa. Uusipaavalniemi, joka omistaa Oulunkylän Curlinghalli Oy:n ja pyörittää 2 600 neliömetrin kokoista curling-hallia, on huolissaan siitä, että kaupungin toimet voivat johtaa hänen liiketoimintansa lopettamiseen. Uusipaavalniemi syyttää kaupunkia siitä, että se yrittää tahallaan estää hänen yrityksensä toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa kaupungilla voi olla muita intressejä tilan käytön suhteen. “Vaikuttaa siltä, että Helsingin kaupunki yrittää tarkoituksella savustaa meidät ulos Oulunkylästä”, Uusipaavalniemi sanoo. Kaupunki on sitä mieltä, että Uusipaavalniemen yhtiö ei täytä liikuntapoliittisia perusteita pitkälle vuokrasopimukselle. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kertoo, että kaupunki on pyytänyt yhtiöltä lisäselvityksiä, mutta ei ole saanut tarvittavia vastauksia. “Kaupunki subventoi vuokralaisten toimintaa maavuokrahinnoittelussa, joten pitkissä sopimuksissa perusteiden on täytyttävä”, Arhinmäki selittää. Uusipaavalniemi on kuitenkin eri mieltä. Hän kertoo, että kaupungin tekemässä katselmuksessa vuoden 2022 loppupuolella ei ilmennyt mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt lisäselvityksiä vuokrasopimuksen jatkamiseksi. “Valmistauduimme katselmukseen huolella, mutta siinä ei noussut esille mitään, mikä olisi vaatinut meiltä lisäselvityksiä”, Uusipaavalniemi ihmettelee. Tilanne on saanut käänteen, sillä Uusipaavalniemi on vienyt asian hallinto-oikeuteen. Hänen mukaansa kaupunki ei ole antanut vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, jotka voisivat selventää, mitä lisäselvityksiä yhtiöltä odotetaan. Uusipaavalniemi epäilee myös, että kaupungin toimet liittyvät alueella toimivan jalkapalloseura Gnistania koskeviin “tulevaisuuden bisnessuunnitelmiin”. Hän on arvellut, että kaupunki suosisi Gnistania hallin tilalle. Kaupunki on toistaiseksi jäänyt vaille tarkempia selityksiä tilanteen etenemisestä. Arhinmäki on kuitenkin todennut, että vastauksia ei ole saatu, koska kaupunki ei ole saanut tarvittavia selvityksiä Uusipaavalniemen yhtiöltä. Uusipaavalniemi puolestaan on huolissaan siitä, että “kaikki on tapahtumassa pelkillä tekaistuilla syillä”. Uusipaavalniemen ja kaupungin välinen kiista jatkuu, ja asiassa odotetaan lisää selvityksiä hallinto-oikeudelta. Uusipaavalniemi ei ole yksin kaupunkia tai Arhinmäkeä vastaan Arhinmäki ja Helsingin kaupunki kritiikissä urheiluareenoiden hankkeista: “Helsinki ei ole tasapuolinen liikuntakaupunki” Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki on joutunut jälleen julkiseen kritiikkiin urheiluareenoihin liittyvistä päätöksistään. Erityisesti luisteluhallien rakentaminen Myllypuroon, Malmille tai Roihupeltoon on herättänyt kiivasta keskustelua. Monet urheiluseurat ja lajiaktiivit, kuten pikaluistelijat ja jääpalloilijat, ovat korostaneet, että Helsingissä on kiireellisesti tarve jääurheilulajien harjoittelupaikoille. Kriittiset äänet ovat nousseet esiin myös siitä, että kaupungin johto, erityisesti Arhinmäki, on torpannut nämä hankkeet, vaikka asiantuntijalausunnoissa ja selvityksissä on todettu niiden olevan välttämättömiä. BandyliigaToimitus on saanut useista lähteistä viestejä, jotka viittaavat siihen, että Helsingin kaupungin johto ei ole ollut halukas edistämään hankkeita, vaikka julkisuudessa kaupungin edustajat ovat ilmaisseet tukeaan. Laji-ihmisten mukaan on ollut ristiriitaa kaupungin virallisten kannanottojen ja käytännön toimien välillä. Erityisesti ihmetystä on herättänyt se, että vaikka muun muassa yksi jääurheilun malleista oli sama kun nyt Tampereelle rakennettu jalkapallostadion, täysin samojen suunnitelmien pohjalta, joita Helsingin luisteluareena olisi käyttänyt, Helsingissä suunnitelmat on tylysti hylätty kaupungin toimesta käyttötalouden epävarmuuden johdosta – Miten sama kuitenkin nähdään Tampereella täysin vastakkaisena mahdollisuutena? “Mitä eroa on Helsingillä & Tampereella toisiinsa nähden? Ainakin se, että Tampereella on veronmaksajia vajaa 256.000, ja Helsingissä vastaava luku on vajaa 684.000. Olisiko tässä jo laskennallisesti mahdollisuus suurempaan toimintaan Helsingissä” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä. “Onko taustalla Helsingin kaupungin monopoli jäähallitoimintaan? Miksi yksityinen jääurheilu, kuten curling, pikaluistelu tai jääpallo, nähdään Helsingissä näin vaikeaksi?” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä, joka on sisällä hankkeissa. “Tampereelle rakennettu jalkapallostadion tuo jo nyt hyötyjä paikallisille seuroille, veronmaksajille, yrityksille ja kaupungille miljoonia euroja vuodessa. Miksi Helsingissä tämäntyyppinen infrastruktuuri ei tunnu menevän läpi” ihmetelleen yhä useassa keskustelussa pääkaupunkiseudulla. Miksi Helsingin kaupunki ei ole edes suhteessa tasapuolinen? Helsingin kaupungin liikuntastrategian koetaan olevan talvilajeista jääkiekon etujen painottama, mikä on herättänyt huolta muiden jääurheilulajien kannattajissa. “Poliittisesti asiat menevät aivan Helsingin kaupungin johtavien poliitikkojen mukaan. Ainoana jäälajina Helsingissä näytetään olevan jääkiekko, ja sen etu on etusijalla”, kertoo BandyliigaToimituksen lähde. Helsingin liikuntastrategian johtajan roolissa Arhinmäki on ollut keskiössä, kun on keskusteltu uusista urheiluareenoista. Hänen päätöksensä ovat saaneet osakseen arvostelua, sillä Helsingissä on koettu jääurheilulajien tarpeiden jäävän vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon etuihin. Emme julkaise tässä kohtaa niitä kaikkia mielipiteitä joita meille on tuohduksissa kerrottu. Kritiikki on noussut esiin myös siitä, että Helsingissä liikunta- ja urheilupolitiikka ei ole tasapuolista. “Helsinki ei voi väittää olevansa tasapuolinen liikuntakaupunki, jos jääurheilulajien tarpeet jäävät jatkuvasti huomiotta”, sanoo yksi hankkeiden puolestapuhujista. “On surullista, että näin suuri ja monipuolinen kaupunki ei pysty tarjoamaan tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille urheilulajeille.” Helsingissä tilanne on monelle jääurheiluseuralle ja lajiyhteisölle tullut yhä vaikeammaksi, ja tulevaisuus jää urheiluareenoiden osalta näyttää epävarmalta – edessä saattaa olla jopa seurojen lopettaminen ei harrastajien vähyyteen, vaan Helsingin kaupungin toimintaympäristön alasajon johdosta. Urheilutoimijat toivovat, että kaupungin johto ottaisi entistä paremmin huomioon eri lajien tarpeet ja edistäisi hankkeita, jotka tukevat monipuolista liikuntakulttuuria Helsingissä. Helsingin kaupungin jääurheilupolitiikka herättää huolta Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen on herättänyt keskustelua tuoreella lausunnollaan, jossa hän ilmaisee huolensa Markku Uusipaavalniemen Oulunkylän Curlinghallin laajennussuunnitelmista. Loikkasen mukaan kaupungin pääasialliset huolenaiheet liittyvät halliyhtiön käyttötalouden kestävyydestä, erityisesti kun alueella on meneillään Oulunkylän tekojääradan saneeraus ja mahdollinen uusi kaukalo Helsingin kaupungin 100% omistamaan jäähalliin. BandyliigaToimitus ja jääurheiluseurat ovat kuitenkin ihmetelleet lausuntoa, jossa kaupungin toimet näyttäytyvät ristiriitaisina. Kaupungin suunnitelmat laajentaa jääurheilukapasiteettiaan, kuten lisäämällä jäähalleihin uusia kaukaloita, nähdään osana kilpailua yksityisten urheiluhallien kanssa. Erityisesti huolestuneita ollaan siitä, että samalla kun kaupunki investoi omaan jääkiekko- ja luistelukapasiteettiin, yksityiset jääurheilulajit kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo eivät saa tukea omille hankkeilleen. Tämä herättää kysymyksiä Helsingin liikuntapolitiikan tasapuolisuudesta ja kaupungin roolista jääurheilun monopolistina. “On vaikea ymmärtää, miksi kaupungin pitää kasvattaa jääurheilukapasiteettiaan samalla, kun se torjuu yksityisten hallien rakentamista ja laajentamista”, sanoo jääurheilun edustaja. “Tämä on selvä merkki siitä, että Helsingissä on jääurheilun suhteen epäselvä tilanne, jossa kaupungin suunnitelmat syrjäyttävät yksityisten yrittäjien mahdollisuudet kehittää Helsingin jääurheilua Suomen johtavaksi keskukseksi.” Kun vielä palaamme Oulunkylän Curlinghallin huolta herättäneeseen tilanteeseen. Uusipaavalniemi ja hänen yhtiönsä ovat jo pitkään ajaneet hallin laajentamista ja kehittämistä, mutta kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen haluttomuus tukea hanketta on johtanut tilanteeseen, jossa Uusipaavalniemi on joutunut viemään asian hallinto-oikeuteen. Uusipaavalniemen mukaan kaupungin epäselvässä päätöksenteossa on kyse monista tekaistuista syistä, jotka vaikeuttavat yksityisten urheiluhallien toimintaa Helsingissä. Jäälajit, kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo, ovat erityisen huolissaan siitä, että Helsingissä jääurheilun kasvu on lähes mahdotonta ilman kaupungin tukea. Moni seuroista on alkanut pohtia, pitäisikö siirtyä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Espoo ja Vantaa ovatkin nousseet esiin vaihtoehtoina, sillä kummassakin kaupungissa on nähty suurempaa tahtoa tasapuolisen liikuntatarjonnan tarjoamiseen. “Seurojen ei pitäisi joutua miettimään muuttamista toisiin kaupunkeihin saadakseen tilaa jääurheilulle”, toteaa jääurheilun edustaja. “Jos Helsinki haluaa olla todella…

Toimitus

569
2
BandyLiigaUutiset

Liikuntaneuvos Pekka Anttinen on ilmaissut mielipiteensä

“Iso halli Oulunkylään ratkaisisi jääpallon ja luistelun ongelmat” Botnian kunniapuheenjohtaja Pekka Anttinen kirjoitti Helsingin Sanomissa seuraavan lukijan mielipiteen. Kuten jo muutamalla uutisellamme kerroimme mikä Helsingin tilanne on. Tuolta löytyy myös pikaluistelijoiden mielipide nykytilasta, jonka on allekirjoittanut mm. kansanedustaja (kd) Mika Poutala. Asia ei ole uusi sillä BandyliigaToimitus muistaa asiasta käydyn jo 2000-luvun alussa jääpalloväen, ja Helsingin kaupungin välisiä keskusteluja – tuolloin tosiaan nostettiin Oulunkylän valaistus, ja niiden betoniset jalustat suojelukohteiksi. Jos tietomme ovat oikeat, on myös nykyinen Luisteluareena Oy, ja sen hankkeen ihmiset kartoittaneet asiaa. BandyliigaToimitus seisoo myös vahvasti asian takana, mutta me kyllä haluaisimme tarkat laskelmat, ja Helsingin kaupungin myötämielisyyden hankkeelle – ennen kuin juhlimme “läpimurtoa” Sen verran tuohon Anttisen kirjoitukseen haluamme tarkennuksia, että Luisteluareena hankkeen kolmas vaihe lähti Malmin Longinojalle kaavaillusta hallista, jonka hinta arvio aikoinaan oli 10 miljoonaa euroa. Totuus siis on että Helsingin kaupungille, on esitelty erilaisia mahdollisuuksia, joiden hinnat ovat olleet 10 miiljoonan, ja useamman sadan miljoonan väliltä. Toinen huomion kohde on Oulunkylän leveys & pituus. Kenttä on siis noin 180m pitkä, jolloin halli tuli lähes 200m pituiseksi. Leveyttä Oulunkylässä on noin 70 metriä, ja tulisiko tämän lisäksi jo olemassa oleva katsomo hallin sisälle? Nämä nyt ovat sivuseikkoja mutta vaikuttavat kattamisen hintaan. Tähän peilattuna BandyliigaToimitus ei aivan usko tuohon 4 miljoonan hintalappuun. Toki yksi mahdollisuus on myös ylipainehalli – Silloin hinta saattaisi jopa jäädä alle tuon 4 miljoonan. Niin tai näin Anttisen mielipide on varmasti jatkotutkimisen arvoinen – Eli hihat miehet & ja naiset heilumaan….. Loppumietteet liittyen rakentamiseen… Toivomme että tuo Oulunkylän mahdollisuus tutkitaan, ja jos se osoittautuu haasteelliseksi, onhan edelleen varasuunnitelmana myös Käpylän Velodromi mahdollista kattaa vaikka ylipainehallina, siitä onkin jo piirustukset olemassa…

Toimitus

344
2
BandyLiigaUutiset

Helsingin kaupunki tappaa alueen jääpallon?

Otsikko on raflaava, mutta valitettavasti täyttä totta.. Jo vuodesta 2008 lähtien BandyliigaToimitus on ollut mukana seuraamassa suomalaisen jääpallon, ja erityisesti helsinkiläisen jääpallon, kehitystä. Nykyään Helsingin kaupungin jääpallolle osoittama tuki ei ole yhtä vahvaa kuin aiemmin. Tämä on harmi, sillä jääpallo on ollut vuodesta 1907 alkaen tärkeä osa kaupungin urheilukulttuuria. Vielä Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramon aikana jääpalloa kohdeltiin asiallisesti. Vuonna 2015 järjestetty “yllättävä” Bandyliigan finaali Helsingissä oli suuri menestys. Helsingin kaupunki osoitti sitoutumisensa tapahtuman onnistumiseen rakentamalla lähes tuhannen katsojan lisäkatsomon Kallion kentälle. Rauramon kanssa myös jääpallohalli keskustelut sujuivat erittäin positiivisissa merkeissä – jäi jopa tunne, että Rauramo halusi hankkeen onnistuvan, ja olevan Helsingin kaupungille tärkeää. Helsingin Kaupunki ei pidä jääpallosta? Verrattuna Rauramon aikaan, jolloin jääpallo sai kaupungilta merkittävää tukea, on lajin asema nykyään heikentynyt. Tämä näkyy muun muassa Botnian ja HIFK:n Luisteluhallihankkeessa, ja seurojen kohtelussa jäävuorojen osalta. Kun katsomme menneitä vuosia niin HIFK:n viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Seura on joutunut pelaamaan kaksi kokonaista kautta vieraskentällä Oulunkylässä Kallion kentän ongelmien vuoksi. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Kallion tekojään jäädytys on viivästynyt useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut seuran harjoittelua ja kilpailemista. Helsingin jalkapalloon panostetaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin jääpalloon. Miksi jääpallo, joka on pitkään ollut osa kaupungin urheilukulttuuria, kohdataan näin? Kallion kentän ongelmat eivät ole vain HIFK:n ongelma, vaan ne heijastuvat koko helsinkiläiseen jääpalloiluun. Kun seurat eivät pääse harjoittelemaan ja pelaamaan kunnolla, se vaikuttaa juniorityöhön, pelaajien motivaatioon ja lopulta koko lajin suosioon. HIFK:n kotiotteluita on aikoinaan jouduttu siirtämään jopa Porvooseen, koska Helsingin kaupungin jääolosuhteet ovat olleet täysin epäluotettavat. Vuodesta toiseen toistuvat ongelmat jäädytyksessä & kenttien korjauksilla ovat vakava uhka koko Bandyliigan toiminnalle. Botnia Oulunkylässä on myös joutunut kärsimään omalta osaltaan suuresti Helsingin kaupungin jääolosuhteiden puutteista. Joka kerta kun HIFK:n harjoittelu & ottelut on siirretty Oulunkylään, se on aiheuttanut merkittäviä haasteita, vuorojen muutoksia, ja huonoja jääaikoja. Vaikka Oulunkylän pidempi kenttä on mahdollistanut edustusjoukkueen ja juniorien yhteisharjoitukset, on turvallisuus vaarantunut täysin suojaverkottoman kentän vuoksi. Nopeasti lentävät pallot ja suuri kokovertailu pelaajien välillä luovat vakavan riskin vakavista vammoista. Mikä on tilanne kaudella 2024-25 Helsingissä jääpallon pelaaminen kaudella 2024-25 näyttää haasteelliselta Oulunkylän tekojään ja jäähallin remontin vuoksi. Kun tilaa on rajallisesti ja eri lajien vuorot kilpailevat keskenään, on ymmärrettävää, että jääpallon pelaajat kokevat, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästi. Kallion kenttä on toki vaihtoehto, mutta jos vuorot eivät ole toivottuja ja kaupungin antamat määräykset ovat huonoja, tilanne on hankala. Luisteluareenan valmistuminen olisi varmasti helpottanut tilannetta ja tarjonnut lisätilaa jääpallolle ja muille talvilajeille. Kaupungin kanssa on ollut keskusteluja & neuvotteluja, jotka voisivat parantaa tilannetta – Valitettavasti Helsingin kaupunki näkee jääpallon täysin erilaisena, kun lajin harrastajat ja seurat. Kaupunki ei näytä ymmärtävän että Helsingissä jääpallon pääsarjaa pelaa 2 joukkuetta. Sekä sitä, että kyseessä on kuitenkin Suomen vanhin joukkuelaji talvisin. Nykyisiä laji-ihmisiä ei enää pidetä minään, ja lajille voi tehdä mitä vaan… Voisiko ehkä vaihtoehtoisia malleja tutkia? Ei on ollut tiukka Helsingin kaupungin vastaus. BandyliigaToimitus tuskailee surullisena tilannetta… Jääpallohalli Helsinkiin mahdoton yhtälö? BandyliigaToimituksen päätoimittajan mukaan Helsingin kaupungille Luisteluarrenahanke on ollut näennäinen jo alusta alkaen. Vaikka hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, ei kaupungin toimet ole osoittaneet aitoa halua toteuttaa Luisteluareenaa. Jääpalloyhteisö on aktiivisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun ja esittänyt kaupungille lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta konkreettisia edistysaskeleita ei ole nähty (alla ehdotuksia). Jääpalloyhteisö on esittänyt Helsingin kaupungille lukuisia, monipuolisia yhteistyömalleja Luisteluareenan rakentamiseksi, mutta kaikki hankkeet on toistuvasti hylätty. Tämä herättää kysymyksen: miksi? Kun tarjolla on ollut niin monia erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja, ei kaupungin viittaaminen taloudellisiin syihin enää vakuuta. On syytä epäillä, että taustalla on muita, syvällisempiä syitä. Jääpalloilijoiden on tunnustettava ettei Helsinkiin haluta jääpallohallia – valitettavasti, tämä on todella surullista… Helsingin nykyinen jäätilanne on seuraava: Jäähallit Tekojäät Helsingin kaupungilla on siis lähes 100% monopoli jäiden suhteen – vaikuttaako tämä kaupungin tahtotilaan? Yritimme saada vastauksia Helsingin kaupungilta… Pyysimme kommentteja Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä, han vastaisi kysymyksiimme näin: “Kysymyksenne ovat viranhaltijoiden päätösvallassa olevia operatiivisia asioita, Suosittelen lähestymään heitä“ Tavoittelimme tämän jälkeen Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiämme. Hän ei BandyliigaToimitukselle vastannut… Saimme kuitenkin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnasta eräältä siellä mukana olevalta lyhyen kommentin liittyen asiaan. “Sinällään olen samaa mieltä siitä, että urheiluhankkeiden edistäminen ei ole sujunut täysin mallikkaasti pääkaupungilta, jossa tulisi olla laajasti mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Seuraavalla valtuustokaudella prioriteettina täytyy olla se, että pystymme löytämään tasapainon luontoarvojen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien välillä. Tämä liittyy niin pienilmailuun kuin myös jäälajeihin“.  Loppukommentit Toivoisimme hedelmällistä keskustelua, ja selkeitä ohjeita Helsingin kaupungilta pääkaupungin jääpalloihmisille, jolla Luisteluhanke olisi myös Helsingin kaupungin puolelta hyväksyttävissä, ja yhteinen näkemys, rakentaminen, ja tulevaisuus olisivat yhdessä valoisia…

Toimitus

453
0
BandyLiigaUutiset

Kurkistus tulevaan kauteen 2024-25

Haasteita on edessä – normaalia enemmän? Normaalien ongelmien lisäksi ensi kautta varjostaa mieliä Helsingissä Oulunkylän tekojään koko kauden kestävä remontti. Porissa sinänsä tulossa hieno tapahtuma missä on kirjoitusten mukaan otettu myös Narukerä huomioon. Pelkomme kuitenkin on ettei Helsingissä, ja Porissa kaikki mene kuten on suunniteltu, tähän vielä Oulun, ja Varkauden jäiden ongelmat – on meillä käsissä todella haastava kausi 2024-25 olosuhteiden osalta. Toivottavasti näihin kaikkiin mietitään ratkaisut, jotta emme ole sitten ihmeissämme keskellä kautta…. Oulunkylän tekojään ja jäähallin kylmätekniikan uusiminen tarkoittaa sitä, että jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat hakeutumaan muualle. Koska tekojää jää koko kauden ajaksi pois käytöstä, esimerkiksi jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat evakkoon. ”Kyllä kaupunki joutuu tilan järjestämään. Kun edellisen kerran Oulunkylä oli remontissa, olimme Brahen kentällä. Muuta kenttää ei oikein ole. Käpyläkin on enemmän yleisöluisteluun tarkoitettu”, kertoo Helsingin työväen luistelijat (HTL) ry:n sihteeri Lasse Joutsen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Helsingissä pitää siirtää 120.000 kävijää muille liikuntapaikoille. Kuten jo tuossa yllä Luistelijoiden edustaja toteaa, oikeastaan ainoa paikka mihin voidaan turvallisesti jääpalloilijat ja pikaluistelijat siirtää on Kallion kenttä. Tämä taas tulee hankaloittamaan meidän jääpalloilijoiden olosuhteita, koska Kalliossa pelataan jo nyt HIFK:n Bandyliigajoukkueen otteluiden lisäksi harrastesarja-, juniori-, ja naisjääpalloa. Kun Oulunkylästä yritetään siirtää vielä vähintään yhtä monta jääpallo-ottelua, ja sitten vielä pikaluistelu – ei kyllä yleisöluistelulle jää minuuttiakaan aikaa jäljelle Kallion kentällä. Näis siis myös lähes 100.000 yleisöluistelijaa pitää siirtää Kontulan, Käpylän, ja Jätkäsaaren tekojäille, joissa nyt jo kentät ovat täynnä yleisöluistelijoita. Tilanne tulee olemaan siis todella haasteellinen! Kallion kenttä 2024-25 Kun mietimme painetta Kallion kentälle tulevalle kaudella tutustumme nyt ensin Oulunkylän varattuihin vuoroihin (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana), ne tässä suuntaa antamassa: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 x x 10-11 11-12 12-13 13-14 x 14-15 x 15-16 x x x x x 16-17 x x x x x 17-18 x x x x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x x x x 21-22 x x x x x x Kallion vastaava varaustaulukko on seuraava (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana): Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 x x 14-15 x x 15-16 x x x x 16-17 x x x 17-18 x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x 21-22 x x x Listat yhdistettynä – Näyttää miten Kallio täyttyy: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 xx xx 09-10 x x 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 xx x 14-15 xx x 15-16 xx x xx xx xx 16-17 xx x xx xx x 17-18 xx x x xx xx x 18-19 x xx xx xx xx xx x 19-20 xx xx xx xx xx x x 20-21 xx x xx xx x x 21-22 xx x xx xx x x Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Lähes 30 vuoroa on päällekkäin mikä tarkoittaa, että kenttä pitäisi jakaa 2:lle Bandyliiga joukkueelle, ja 2:lle juniorijoukkueelle, tai Jääpalloilijoille & pilaluistelijoille yhtä aikaa – Tämä on mahdotonta, koska tilaa jää vähemmän kuin jääkiekkokaukalossa. Vaikka kaikki vuorot yritettäisi jakaa tasaisemmin, tarkoittaa se että Kalliossa ei ole yleisöluistelua kun arkisin 8-14, koska jään kunnostukselle ennen illan vakiovuoroja tulee olla kunnossa. Tämän lisäksi kaikki Bandyliiga, Nuorten Bandyliiga, ja Naisten Bandyliigaottelut tulisi pelata Kalliossa, koska muut kentät ei täytä kilpailukriteerejä. Sivuasiana on myös mielenkiintoista nähdä miten Helsingin kaupunki kompensoi Botnialle menetetyt kioskitulot Oulunkylästä, tai miten HIFK:n menetetyt kioskitulot kallion kentällä?? Viimeksi kun Kallion kenttä oli remontissa, HIFK:n kioskiyhtiö ei saanut muuta kompensaatiota kuin vuokra-alennukset (epävirallinen tietomme) – Tappio oli kuitenkin tietojemme mukaan pari kymmentä tuhatta euroa. Tällaisia menetyksiä ei kestä kenenkään jääpalloseuran kassa, varsinkin jos se ei mitenkään johdu itse seuran toimista. Tämä kaikki ylläoleva vain muistutukseksi tulevista YLIMÄÄRÄISISTÄ haasteista, jo näkyvyyden yms rinnalle…. Porissa järjestetään tammikuussa Satakunnan Talviklassikko Aluksi mainittakoon heti, että BandyliigaToimituksessa emme vastusta kyseistä tapahtumaa, mutta ilmaisemme huolemme kentän kunnosta tapahtuman aikana, ja sen jälkeen. Haasteita tulee varmasti, koska Narukerän ottelut tammi/helmi-kuulta, tulevat olemaan vierasotteluja. Nämä toivottavasti saadaan hoidettua, koska pelipäiviä on talvessa liian vähän – siirroille. Järjestäjät ovat listanneet mm alla olevaa: Kaukalon ympärille rakennetaan katsomot, käsityksemme mukaan tekojään päälle – toivottavasti jää, putkisto yms kestää tämän “epänormaalin” painon/käytön yms asiaan liittyvät vaarat. Jos jotakin sattuu, kuten valitettavasti usein on eri puolella Suomea käynyt – ei tuo “pari” viikkoa tule riittämään. Tässä tapauksessa meiltä on Suomesta varmuudella 2 kenttää poissa käytöltä. Tätä pitää jo nyt alkaa miettimään kun suunnitellaan kauden 2024-25 ottelu-ohjelmaa. Tämä on huolemme, ja viestimme BandyliigaToimitukselta – sekä jääpalloliitolle, että seuroille! Itse tapahtuma – Hienoa yhteistyötä! Ässät ja Lukko kohtaavat toisensa Satakunnan talviklassikossa ensi tammikuussa kahdesti Porin tekojääradalla. Tapahtumaan rakennetaan katsomot lähes 9 000 henkilölle. Porin tekojään Projektin massiivisuudesta kertoo jotain myös se, että puitteiden rakentaminen, itse tapahtuma ja purkutyöt tarkoittavat sitä, että Porin tekojäärata on jopa pari viikkoa pois normaalista käytöstä. Mikael Lehtinen antaakin erityiskiitoksen Porin kaupungin lisäksi myös Narukerälle. – Minulle on ollut tosi tärkeää, ettei Narukerää kohdella kaltoin. He joutuvat väistymään tekojääradalta, mutta olemme pyrkineet rakentavasti löytämään kompensaatiot niin, että hekin ovat osaltaan mukana tapahtumassa. Narukerän valmius yhteistyöhön on hieno osoitus siitä, mitä täällä voidaan tehdä yhdessä koko kaupungin ja koko maakunnan eteen. Hienoa yhteistyötä, mutta BandyliigaToimituksessa pelkäämme jään kestoa, ja ajanjakson kaikkiaan vievän pidemmän ajan kuin 2 viikkoa. No toivotaan että olemme väärässä, mutta jääpalloliitossa nämä pitäisi nyt ennakkoon miettiä tarkkaan – ettei olla sitten “kakki pöksyssä” kun asiat ei mene suunnitellusti… Tulee taas mieleen, kun meillä olisi 2-3 jääpallohallia Suomessa – Kaikki olisi niin paljon helpompaa….

Toimitus

515
0