BandyLiigaUutiset

Tilastoa – Part 3

Jäähyjen aikana tehdyt & päästetyt maalit Jäähyt ovat jääpallossa usein se hetki, jolloin ottelun virtaus kääntyy nopeasti suuntaan tai toiseen. Ylivoima palkitsee kurinalaisen pallonhallinnan ja rohkean etenemisen, mutta yhtä lailla se paljastaa, jos hyökkäyspelaaminen on liian staattista. Alivoimalla taas korostuvat yhteistyö, blokkaukset ja maalivahdin rooli – pienikin herpaantuminen näkyy tulostaululla heti. Kun tarkastellaan jäähyjen aikana tehtyjä maaleja suhteessa kaikkiin tehtyihin, nähdään kuinka suuri osa joukkueen hyökkäystehoista syntyy erikoistilanteissa. Vastaavasti jäähyjen aikana päästettyjen osuus kaikista päästetyistä kertoo, kuinka hyvin joukkue kestää painetta silloin, kun pelaajamäärä on vajaana. Jos prosentit ovat korkeita, peli ratkeaa helposti jäähypeliin – joko joukkue hyödyntää ylivoimat tai kärsii niistä. Matalammat osuudet voivat viitata siihen, että joukkue tekee ja päästää valtaosan maaleista tasakentällisin, jolloin pelin “perusrakenne” ratkaisee enemmän. Siksi jäähypelin numerot eivät ole vain tilastoja, vaan ikkuna siihen, millä tavalla joukkue voittaa, häviää ja reagoi kriittisiin hetkiin. Jäähyjen aikana tehdyt & päästetyt maalit Prosentit joukkueen kaikista tehdyistä maaleista (TM) ja kaikista päästetyistä maaleista (PM): (% = jäähyjen aikana / yhteensä) Joukkue Tehdyt maalit Jäähyjen aikana tehdyt % Päästetyt Maalit Jäähyjen aikana päästetyt % Akilles 41 5 12,2 % 78 13 16,7 % Botnia 75 15 20,0 % 53 12 22,6 % HIFK 56 9 16,1 % 42 5 11,9 % JPS 85 20 23,5 % 41 7 17,1 % Kampparit 70 16 22,9 % 64 13 20,3 % Narukerä 53 14 26,4 % 50 7 14,0 % OLS 43 10 23,3 % 87 19 21,8 % Veiterä 88 10 11,4 % 41 6 14,6 % WP 35 43 4 9,3 % 98 21 21,4 % 1) Jäähyjen aikana tehdyt maalit % 2) Jäähyjen aikana päästetyt maalit % Kun peilataan jäähyjen aikaisia päästettyjä maaleja suoraan jäähykertoihin, saadaan esiin kaksi asiaa: 1) kuinka usein joukkue joutuu alivoimalle ja 2) kuinka “kallis” yksi jäähy on (maaleina). Jäähykerrat vs. alivoimalla päästetyt Joukkue Jäähyt/ottelu Jäähymaalit päästetty Päästetyt / 10 jäähyä JäähyGA % kaikista PM Akilles 1,67 13 5,20 16,7 % Botnia 2,13 12 3,75 22,6 % HIFK 2,07 5 1,72 11,9 % JPS 1,21 7 4,12 17,1 % Kampparit 2,29 13 4,06 20,3 % Narukerä 2,00 7 2,50 14,0 % OLS 2,57 19 5,28 21,8 % Veiterä 1,36 6 3,16 14,6 % WP 35 2,36 21 6,36 21,4 % Mitä tästä näkyy? Kurinalaisimmat (vähiten jäähyjä/ottelu): Eniten jäähyjä/ottelu: Paras alivoima “per jäähy” (päästetyt / 10 jäähyä pienin): Heikoin alivoima “per jäähy” (päästetyt / 10 jäähyä suurin): Huomio Botniasta: vaikka “päästetyt / 10 jäähyä” on kohtuullinen (3,75), jäähymaaleja on silti iso osuus kaikista päästetyistä (22,6%) — eli jäähyhetket korostuvat heidän kokonaispuolustuksessa. Alivoimalla tehdyt ja alivoimalla päästetyt prosentteina joukkueen kaikista tehdyistä/päästetyistä maaleista: Joukkue TM AV+ AV+ % (tehdyistä) PM AV- AV- % (päästetyistä) Akilles 41 1 2,4 % 78 4 5,1 % Botnia 75 4 5,3 % 53 4 7,5 % HIFK 56 4 7,1 % 42 2 4,8 % JPS 85 4 4,7 % 41 3 7,3 % Kampparit 70 4 5,7 % 64 4 6,3 % Narukerä 53 3 5,7 % 50 1 2,0 % OLS 43 3 7,0 % 87 1 1,1 % Veiterä 88 6 6,8 % 41 2 4,9 % WP 35 43 2 4,7 % 98 10 10,2 % AV+ % (alivoimalla tehdyt / kaikista tehdyistä) AV- % (alivoimalla päästetyt / kaikista päästetyistä) Tulkinta jokaisesta joukkueesta Akilles: Alivoimalla tehtyjen maalien osuus on selvästi pienin (2,4 %), eli vajaalla ei juuri luoda uhkaa. Alivoimalla päästettyjen osuus (5,1 %) on keskitasoa, joten suurin haaste ei ole pelkkä alivoiman vuotaminen vaan hyökkäysuhkien puute vajaalla. Kun tähän yhdistyy melko korkea “päästetyt per 10 jäähyä” -luku, jokainen jäähy on heille riskimpi kuin monelle muulle. Botnia: AV+ on keskitasoa (5,3 %), eli alivoimalla syntyy jonkin verran tehoja muttei erityistä “erikoisuhkaa”. AV- (7,5 %) on korkea, joten iso osa päästetyistä tulee vajaalla ja alivoima on herkkä hetki. Kun jäähyjäkin kertyy paljon, kokonaiskuva on: kurinalaisuuden ja alivoiman laadun pitää osua yhtä aikaa. HIFK: AV+ on korkein (7,1 %), mikä kertoo aktiivisesta alivoimasta ja kyvystä iskeä vastaiskuista. AV- (4,8 %) on samalla matala, eli alivoimalla ei juuri makseta hintaa. Kokonaisuus näyttää siltä, että HIFK:n alivoima on aidosti vahvuus: se sekä tuottaa että kestää. JPS: AV+ (4,7 %) on alemmassa päässä, eli alivoima ei ole suuri hyökkäysase. AV- (7,3 %) on korkea, joten alivoimalla päästetään suhteessa paljon. Vaikka jäähyjä on vähän, ne harvatkin voivat kääntyä tulostaululla nopeasti vastaan. Kampparit: AV+ (5,7 %) on hyvä keskitaso, eli alivoimalla syntyy jonkin verran maaleja ja uhkaa. AV- (6,3 %) on myös keskitasoa, joten alivoima ei ole romahduskohta mutta ei myöskään selvä vahvuus. Kun jäähyjä tulee paljon, heidän pitää voittaa erikoistilanteet “riittävän usein”, ettei kokonaisuus valu miinukselle. Narukerä: AV+ (5,7 %) on hyvä, ja AV- (2,0 %) on koko sarjan parasta kärkeä. Tämä kertoo alivoimasta, joka on sekä vaarallinen että erittäin tiivis puolustussuuntaan. Narukerälle alivoima näyttää olevan kilpailuetu, joka voi kääntää pelejä pienissä marginaaleissa. OLS: AV+ (7,0 %) on aivan kärkitasoa ja AV- (1,1 %) on pienin kaikista – todella poikkeuksellinen yhdistelmä. He siis sekä tekevät alivoimalla paljon että päästävät alivoimalla erittäin vähän suhteessa kaikkiin päästettyihin. Vaikka jäähyjä kertyy paljon, alivoima ei näytä olevan heille ongelma vaan pikemminkin tapa pysyä pelissä mukana. Veiterä: AV+ (6,8 %) on kärkiluokkaa, eli alivoimalla löytyy selvä hyökkäysuhka. AV- (4,9 %) on matala, joten vajaalla ei myöskään päästetä suhteettomasti. Kurinalaisuuden ollessa vielä kohtuullinen, Veiterän alivoimaprofiili on selvästi plussan puolella. WP 35: AV+ (4,7 %) on matala ja AV- (10,2 %) selvästi korkein, eli alivoima on heille kaksinkertainen ongelma: uhkaa ei synny, mutta maaleja menee omiin. Kun jäähyjä tulee paljon ja “päästetyt per 10 jäähyä” on heikoin, alivoima korostuu heidän suurimmaksi riskitekijäkseen. Tällä profiililla kurinalaisuuden parantaminen ja alivoiman rakenne ovat nopeimmat tavat kääntää suuntaa. Loppusanat Tilastot eivät valehtele, mutta ne eivät myöskään kerro koko tarinaa ilman tulkintaa. Tässä muodossa luvut näyttävät ennen kaikkea suunnan: ketkä ratkovat pelejä erikoistilanteissa ja ketkä kärsivät niistä. Ylivoimalla tehdyt ja alivoimalla päästetyt prosentit paljastavat, missä kohtaa joukkueen peli joko vahvistuu tai alkaa vuotaa, kun kentälle syntyy tilaa ja aikaa. Jäähymäärät tuovat mukaan kurinalaisuuden ulottuvuuden – joskus ongelma ei ole alivoiman laatu vaan se, että alivoimaa tulee liikaa. Toisaalta hyvä alivoima voi peittää alleen sen,…

Toimitus

101
0
BandyLiigaUutiset

Ylivoimaa tarjolla – mutta pisteet eivät seuraa

Vastustajan jäähyt paljastavat Bandyliigan paradoksit BandyliigaToimitus tutki Bandyliigan jäähytilastoja kaudelta 2025–26, ja luvut piirtävät esiin kiinnostavan kuvan siitä, miten kurinalaisuus ja erikoistilanne-ikkunat näkyvät sarjassa. Kun joukkueiden omia jäähyminuutteja per ottelu verrataan sarjasijoituksiin, yhteys ei ole suoraviivainen: vähäiset jäähyt eivät automaattisesti takaa menestystä, eikä suuri jäähymäärä yksin selitä heikkoa sijoitusta. Toisaalta ääripäät osuvat odotetusti, sillä pienimmän oman jäähymäärän joukkueet löytyvät useammin ylemmästä keskikastista ja suurimpien lukemien joukkueet useammin sarjan alapäästä. Vielä mielenkiintoisemmaksi kokonaisuus muuttuu, kun mukaan otetaan mittari “vastustajan jäähyminuutit per ottelu”, joka kertoo epäsuorasti siitä, miten paljon joukkueet saavat pelata ylivoimaa. Tässä vertailussa Kamppareiden ja Akilleksen otteluissa vastustajat istuvat eniten jäähyjä, mutta sarjataulukko ei silti käänny heidän edukseen. Samalla HIFK:n peleissä vastustajat jäähyilevät selvästi vähemmän kuin monilla muilla, mutta helsinkiläiset pysyvät sarjakärjessä – mikä viittaa vahvaan 11 vastaan 11 -pelaamiseen ja tehokkuuteen ilman jatkuvaa ylivoimaetua. Kun tilastot peilataan tehtyihin ja päästettyihin maaleihin, nousee esiin yksi johtopäätös: ylivoimaa voi saada paljonkin, mutta pisteet tulevat vasta, kun joukkue pystyy muuttamaan erikoistilanteet maaleiksi ja pitämään oman pään tiiviinä. Akilles-paradoksi: kurinalaisimpien joukossa – silti Bandyliigan häntäpäässä Kun joukkueiden omat jäähyt / ottelu -lukemat laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan, yksi nimi nousee esiin: Akilles. Porvoolaisseura on jäähymäärissä top-3 kurinalaisimpien joukossa (16,0 jäähyä/ottelu), mutta sarjataulukossa se löytyy häntäpäästä (7.). Tilastollinen ristiriita korostuu, kun samaan peilataan Akilleksen peli-ilmettä tulosten ja maalisuhteen kautta. Sarjataulukon perusteella Akilles on 15 ottelun jälkeen tehnyt 41 maalia ja päästänyt 78 (maaliero –37), mikä on selvästi miinuksella, vaikka jäähyjä kertyy verrattain vähän. Omat jäähyt per ottelu – (min – max) Kurinalaisuus ei automaattisesti käänny pisteiksi Akilleksen tapaus muistuttaa siitä, että jäähyttömyys on vain yksi osa kokonaisuutta. Vaikka vähäiset jäähyt voivat tukea hallintaa ja vähentää alivoimia, sarjassa pisteet ratkaisevat lopulta tehokkuus molemmissa päissä: maalinteko, puolustaminen ja erikoistilanteet. Sama ilmiö näkyy myös kärjessä: sarjaa johtava HIFK on sarjataulukossa ykkösenä, vaikka “kurinalaisuuslistoissa” se ei välttämättä sijoitu parhaimmistoon. “Absoluuttinen totuus” – mutta tulkinnassa on aina varovaisuutta Jäähytilastot kertovat varman faktan vain yhdestä asiasta: jäähyjen määrästä. Se, miksi lukema on pieni tai suuri – ja miten se vaikuttaa sarjasijoitukseen – on aina monen tekijän summa, eikä siitä voida tehdä 100 % varmoja johtopäätöksiä ilman tarkempaa kontekstia (pelitapa, tuomarilinja, erikoistilannepelaaminen, otteluiden tapahtumaketjut). Akilleksen kohdalla kysymys kuuluu: miksi kurinalaisuus ei näy tulostaululla? Vastaus löytyy todennäköisimmin pelin “kovista” ydinmittareista – erityisesti siitä, miten joukkue onnistuu luomaan ja viimeistelemään paikkoja sekä suojaamaan omaa maaliaan. Vastustajan jäähyt/ottelu ja sarjataulukko: Kampparit “hankkii” eniten ylivoimia – HIFK johtaa vähäisimmillä Kun Bandyliigan joukkueita verrataan vuorostaan mittarilla “vastustajan jäähyminuutit / ottelu”, listan kärki ja sarjataulukon kärki eivät mene yksi yhteen. Eniten vastustajille jäähyjä kertyy Kamppareiden (26,1) ja Akilleksen (24,0) peleissä, mutta sarjaa johtaa HIFK, vaikka sen otteluissa vastustajan jäähymäärä on listan alapäätä (15,4). Vastustajan jäähymin per ottelu (max – min) Mitä tästä voi päätellä (varauksella)? Yhteenvetona: vastustajan jäähyminuutit/ottelu näyttää antavan joillekin joukkueille enemmän “erikoistilanne-ikkunoita”, mutta sarjasijoitus ratkaistaan vasta, kun ylivoimat muuttuvat maaleiksi ja oma pää pysyy tiiviinä – ja osa joukkueista (kuten HIFK) näyttää voittavan myös ilman suurta jäähyetua.

Toimitus

159
1
BandyLiigaUutiset

Jäähytilastot jakavat seurat

Veiterä kurinalaisin, Botnia ja OLS jäähyherkimpiä Kauden jäähyminuutit alkavat vähitellen piirtää kuvaa Bandyliigan joukkueiden kurinalaisuudesta – vaikka ottelumäärät vaihtelevat, erot ovat jo nyt selviä. Tilastojen ääripäässä on Veiterä, joka on kerännyt vain 10 jäähyminuuttia ja yhden ulosajon. Toisessa päässä Botnia ja OLS ovat nousseet esiin aivan eri tavalla: Botnialla on kasassa 165 ja OLS:lla 145 jäähyminuuttia (+ 2 ulosajoa). Myös Kampparit (115), Narukerä (110) sekä WP 35 (110) ovat rikkoneet jo sadan minuutin rajan. Kurinalaisuus vai pelityyli? Veiterän tilasto herättää kysymyksen: onko kyse poikkeuksellisesta kurinalaisuudesta, pelitavan hallitusta kontrollista vai yksinkertaisesti siitä, että pelejä on pelattu muita vähemmän? Todennäköisesti kaikista vähän – mutta jo pelkkä suunta kertoo, että lappeenrantalaiset ovat toistaiseksi välttäneet turhat rikkeet. Botnian ja OLS:n kohdalla suuri jäähymäärä voi kertoa aktiivisesta, jopa aggressiivisesta pelityylistä, jossa mennään rohkeasti tilanteisiin ja rikkeitäkin tulee väistämättä. Toisaalta se voi myös paljastaa kurinalaisuuden puutetta: pitkät pätkät alivoimalla kuluttavat avainpelaajia ja kääntävät pelejä vastustajalle. OLS:n kaksi ulosajoa erottuvat tilastosta: ottelukohtaisesta rytmistä riippumatta ulosajot ovat aina henkisiä käännekohtia, jotka vaikuttavat sekä joukkueen fiilikseen että valmentajan rotaatioon. Vastustajan jäähyt kertovat toisenkin tarinan Myös vastustajien jäähyminuuteissa on suuria eroja. WP 35:n peleissä vastustajat ovat istuneet peräti 80 minuuttia. Akilleksen kohdalla jäähysaldo on mielenkiintoisen tasapainossa: joukkueella itsellään on 70 minuuttia, ja vastustajilla yhtä paljon. Kamppareilla, Botnialla ja OLS:lla oma jäähymäärä on selvästi puolta suurempi kuin vastustajien (40 minuuttia kussakin), mikä voi kertoa siitä, että pelit ovat olleet fyysisiä, mutta linja on kääntynyt useammin heitä vastaan. Narukerällä ero on hieman pienempi (110 vs. 50), kun taas HIFK (30 vs. 20) ja JPS (55 vs. 30) liikkuvat lähempänä tasapainoa. Erot korostuvat kauden edetessä Koska ottelumäärät eivät ole vielä samat, tilastoja ei kannata lukea liian suoraviivaisesti. Silti jo nyt näkyy, että osa seuroista pelaa huomattavasti muita enemmän alivoimalla. Se vaikuttaa otteluiden kulkuun, kuormittaa puolustavia pelaajia ja pakottaa valmennuksen miettimään, milloin aggression ja kurinalaisuuden raja ylittyy. Samalla on hyvä muistaa, että jäähytilastot eivät yksin kerro ”reiluudesta” tai ”kovuudesta”. Ne heijastavat pelityylejä, tuomarilinjoja ja myös otteluiden dynamiikkaa – joskus takaa-ajo pakottaa rikkomaan, joskus taas johtoasemassa otetaan tietoisia riskejä. Yksi asia on kuitenkin varma: mitä pidemmälle kausi etenee, sitä enemmän jäähyminuuttien erot alkavat näkyä myös sarjataulukossa. Onko keväällä kärjessä joukkue, joka on pysynyt poissa boksista, vai se, joka uskaltaa ottaa rajan kiinni – ja välillä vähän ylikin? Sitä tarinaa tilastot alkavat kirjoittaa seuraavien kierrosten aikana.

Toimitus

89
0