Bandy on suomalainen perinnelaji Bandy on suomalainen perinnelaji. Tuo lausuma on paitsi totta myös monesti kuultu kommentti niiltäkin ihmisiltä, jotka eivät aktiivisesti urheilua tai lajia seuraa. Mutta millainen rooli jääpallolla on ollut kansakuntamme eri vaiheissa ja miten kansakunta ja Bandy heijastelevat toisiaan ? Kansallistunne ja urheilu on monesti sotkettu toisiinsa vaarallisella tavalla. Tästä parhaana esimerkkinä lienee Saksan natsimenneisyys ja Berliinin olympialaiset  vuonna 1936. Ne olivat irvokas näytelmä toiseen maailmansotaan jo täyttä vauhtia valmistautuvassa maassa. Kun kansallistunne halutaan kääntää kansalliskiihkoksi on urheilu ja sen isot tapahtumat oiva väline tempun tekemiseen. Ja eittämättä mieleen tulee myöskin Sotshin talviolympialaiset v. 2014. Niistä haluttiin tehdä Venäjän uuden diktatuurin näyteikkuna maailmalle juuri ennen ensimmäisen vaiheen rynnistystä Ukrainaan. Mutta urheilu on osa kulttuuria ja osana kansallista kulttuuria sillä on tärkeä rooli heijastelemassa kansallisvaltioiden oikeanlaista kehitystä. Me tulemme jostain, mutta olemme osa isompaa kokonaisuutta. Ja siihen kansainvälinen urheiluyhteisö on aina antanut oman merkittävän panoksensa luomalla tarinoita, rakentamalla verkostoja ja ystävyyttä sekä olemalla pysyvä osa ihmisyhteisöjä globaalisti. Bandy Suomessa alkoi jo ennen kuin olimme tunnustettu valtiollinen toimija eli elimme vielä osana Venäjän keisarikuntaa suuriruhtinaskunnan muodossa. Bandy tuli meille kahdesta ilmansuunnasta –  Venäjältä ja erityisesti Pietarista sekä Ruotsista. Kuten lähes kaikki muukin. Yli rajojen menevät yhteydet ja yhteistyö ovat siis avainasemassa myös urheilussa ja sen kehittämisessä. Vuosi oli 1908, jolloin ensimmäinen Suomen mestaruus Bandyssä ratkottiin. Suomalaisseurat olivat Bandyssä mitelleet voimiaan Venäläisiä ja Ruotsalaisa seuroja vastaan kuitenkin jo 1800- luvun lopussa.  Mutta ensimmäisen suomenmestaruuskannun vei kotiin Polyteknikkojen urheiluseura (PUS) HIFK:n nenän edestä. Tämäkin on jo hieno tarina. Urheilu ja opiskelu sekä sivistys kuuluvat yhteen. Näinä ammattilaisurheilun hehkutuksen aikoina tuo lähtökohta tuntuu helposti unohtuvan. Vuonna 1908 Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta kansallisia rakenteita oltiin jo pitkään luotu pohjaksi itsenäistymiselle.  Se oli  myöskin vahva kannanotto itsenäisyyden puolesta, että Suomen mestaruudesta pelattiin jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Bandy oli siis urheilun eturivissä luomassa pohjaa itsenäisyydelle. Siitä lähtien mestaruudesta on taisteltu joka vuosi lukuun ottamatta kansakunnan kohtalonhetkiä eli sisällissodan vuotta 1918, talvisodan vuotta 1940 ja sotavuotta 1942. Kun kansakunnan kohtalo on ollut valinkauhassa ei myöskään Bandymestaruutta ole voitu ratkoa. Mutta Bandyllä ja Suomen itsenäisyydellä on aivan erityinen risteyskohta talvisodan kohtalonkäänteissä. Ruotsi oli tukenut Suomea niin sotilaallisesti kuin materiaalisesti Suomen toivottomalta näyttävän taistelun alusta asti. Pohjoisen Suomen ilmapuolustus oli käytännössä Ruotsalaisen lentorykmentin varassa. Ja rintamalla taisteli noin 8.000 ruotsalaista vapaaehtoista. Mutta Suomessa oltiin odotettu ja toivottu vielä enemmän virallisen Ruotsin taholta. Silloin astui esiin Ruotsin kansa, joka halusi osoittaa halunsa ja tukensa Suomelle sen kohtalontaistelussa ylivoimaista vihollista vastaan.  Torsten Tegner- nimisen Ruotsalaisen Suomen ystävän johdolla ryhdyttiin järjestämään keskellä sodan melskeitä Ruotsi-Suomi Bandymaaottelua Tukholman stadionille, jolla osoitettaisiin Ruotsin tukea sotaa käyvälle naapurille sekä kerättäisiin rahaa Suomen tueksi. 11.2.1940 Tukholman stadion täyttyi -25 C pakkasesta huolimatta maaottelussa, johon Suomen pelaajat oli vapautettu rintamalta hetkeksi. Ottelu alkoi legendaksi jääneellä näyttelijä Ella Erosen Maamme- laulun, Vårt Land- lausunnalla Tukholman stadionin hyisestä kuulutuskopista.  Ottelu tuotti yhteensä 488.000 kruunua rahaa Suomen tueksi. Ja Ella Eronen jatkoi mukana 60 erilaisessa tapahtumassa ympäri Ruotsin, joilla kerättiin tukea ja varoja Suomen hyväksi. Tuo ottelutapahtuma osoitti todellista “Finlands sak är vår”- henkeä. Tuosta legendaarisesta talvisodan maaottelusta löytyy hyvä videokooste: Suomen tähänastisen historian samoin kuin Bandynkin kultainen vuosikymmen osui 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Nokia-vetoinen talousnousu 90-luvun laman synkkyydestä sai huippunsa vuosikymmenen lopulla. Suomi voitti ensimmäisen ja tähän asti ainoan miesten maailmanmestaruutensa Bandyssä v. 2004. Sen jälkeen maa on ollut talousvaikeuksissa, joista osansa on saanut myös jääpalloyhteisäö. On vaivuttu yleiseen ankeuteen ja surkutteluun. Olisiko aika jo vaihtaa levyä ja olla lannistumatta uhkien alla vaan etsiä mahdollisuudet ja tarttua niihin? Bandyn puolella niin on päätetty tehdä Porilaisten ja Jani Raukon johdolla. Porissa järjestetään Bandyn MM- kisat niin miehille kuin naisillekin tammikuussa 2026. On aika lähteä mukaan sankoin joukoin. Vielä tämä yleinen toivottomuus käännetään mahdollisuuksiksi. Jospa tämä koko maakin vähitellen ottaisi Porilaisten esimerkistä mallia ja orientoituisi uudestaan. Mutta nyt marssitaan Porilaisten tahdissa. Hyvää lauantaista itsenäisyyspäivää!