Nuori kaarti, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys luovat odotuksia – JPS ennakkosuosikki Bandyliigan uusi kausi käynnistyy 3kk päästä, ja seurojen tunnelmat kertovat ennen kaikkea uudistumisesta. Pelaajaryhmät ovat nuorentuneet, ja moni seura lähtee kauteen rohkeasti kapeilla kokoonpanoilla, mutta samalla usko siihen, että omista junioreista kasvaa uusia vastuunkantajia, on vahva. Tämä lupaa tuleville vuosille paljon… Läpimurtoja odotetaan useammassakin seurassa: Valmentajarintamalla nähdään paljon uusia tuulia: Nämä seurat lähtevät kauteen uusien luotsien johdolla. Seurat eivät vielä halunneet paljastaa tarkemmin pelitapansa suuntaa, mutta rivien välistä oli luettavissa, että jokainen haluaa kehittää omaa pelityyliään modernimpaan suuntaan. Kasvua lasten ja nuorten kautta Pitkän aikavälin strategioista puhuttaessa moni seura myönsi, että niiden kirjaaminen on vielä kesken. Toisaalta jokainen seura painotti panostavansa lasten ja nuorten pariin: jääpallokoulut ja yhteistyö lähikoulujen kanssa ovat nyt vahvassa roolissa. Tämä kertoo siitä, että seurat katsovat tulevaisuuteen ja haluavat turvata lajin kasvun. Vaikka uusia hallihankkeita ei lähivuosina ole luvassa, intoa ja tahtoa kehittää toimintaa löytyy. Ulkojäät ja talkootyö ovat edelleen seurojen vahvuuksia, ja juuri niiden kautta suomalainen jääpallo on aina elänyt. Seurojen näkyvyys kasvaa Sosiaalinen media on noussut lähes kaikkien seurojen tärkeimmäksi näkyvyyskanavaksi. Samalla panostetaan enemmän tapahtumiin ja fanimatkoihin, joiden avulla halutaan tuoda yleisöä lähemmäs lajin pariin. Katsojille halutaan tarjota elämyksiä niin paikallisotteluissa, Tapaninpäivän perinteisellä kierroksella kuin jatkosarjassakin. Talous on edelleen tiukka, mutta toisaalta seurojen keskuudessa on opittu toimimaan niukoilla resursseilla ja luomaan paljon pienelläkin. Tämä käytännönläheisyys ja yhteisöllisyys ovat osa suomalaisen jääpallon viehätystä. Mestaruushaaveet elävät monessa seurassa Tavoitteet ovat linjassa: pudotuspelipaikka, mitali ja miksei jopa mestaruuskin. Viisi seuraa nosti JPS:n mestarisuosikiksi, mutta kauden alla moni joukkue uskoo pystyvänsä haastamaan jyväskyläläiset. Nuoret pelaajat, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys tekevät alkavasta kaudesta kiinnostavan. Kun pallo lentää ensimmäisen kerran, nähdään, kuka ottaa tilaisuudesta kaiken irti – ja millaisia uusia tarinoita Bandyliiga 2025–26 kirjoittaa suomalaisen jääpallon historiaan. Jääpalloseurojen talous – miksi ongelma ei ratkea ja mitä pitäisi tehdä? Seurojen talouskuva on tuttu: lähes kaikki rahat kuluvat kauden aikana toiminnan pyörittämiseen. Jäävuoroihin, matkakuluihin ja kalustoon menee jokainen euro. Pitkän aikavälin varallisuutta ei jää, ja kauden jälkeen kassaan jää korkeintaan tyhjä kahvikuppi. Tätä ongelmaa on tunnistettu jo yli vuosikymmenen. Miksi ratkaisut eivät etene? Yksi syy on rakenteellinen: lajin koko on pieni, sponsoriraha niukkaa ja hallihankkeet etenevät hitaasti. Lisäksi moni seura on kiinni arjen pyörittämisessä, jolloin isompi strateginen suunnittelu jää taka-alalle. Tuloksena on kierre, jossa selviydytään kausi kerrallaan, mutta tulevaisuuden turvaamiseen ei riitä aikaa eikä energiaa. Mitä ratkaisuksi? Talous ei parane yksittäisten seurojen pienillä tempuilla – tarvitaan yhteisiä, isompia ratkaisuja. Kun resurssit ovat rajalliset, ainoa keino on yhdistää voimat ja luoda lajin ympärille ammattimaisempi kaupallinen rakenne. Samalla täytyy muistaa, että jääpallon vahvuus on yhteisöllisyydessä: jos sitä osataan hyödyntää modernilla tavalla, myös raha seuraa mukana. Yhteinen live-lähetyspalvelu – jääpallon seuraava iso askel? Bandyliigan seurat ovat kauden kynnyksellä monesta asiasta eri mieltä, mutta yksi kysymys yhdistää lähes kaikkia: tarve yhteiselle live-lähetyspalvelulle. Käytännössä kaikki seurat kannattavat yhteistä ratkaisua – yhtä lukuun ottamatta. Akilles on ainoa, joka ei ole vielä liittynyt kannattajien joukkoon. On syytä kysyä: miksi emme hyödynnä mahdollisuutta, joka on jo monissa muissa lajeissa osoittautunut toimivaksi? Salibandy, koripallo, lentopallo ja jopa pienemmät lajit ovat rakentaneet keskitetyt striimauspalvelut, joiden kautta ottelut ovat helposti seurattavissa yhdestä paikasta. Tulokset ovat olleet hyviä: näkyvyys on kasvanut, katsojamäärät ovat nousseet ja sponsorimyynti on saanut uusia väyliä. Jääpallo tarvitsee kipeästi lisää silmäpareja. Kun hallihankkeet etenevät hitaasti ja seurojen resurssit ovat rajallisia, digitaalinen näkyvyys voisi olla se askel, jolla lajin tunnettuus kasvaisi valtavasti ilman suuria lisäkustannuksia. Yhteinen palvelu toisi sarjalle selkeän ja ammattimaisen kuvan, ja samalla katsojien olisi helpompi sitoutua seuraamaan kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä pelejä. Ymmärrettävää on, että yksittäinen seura voi pohtia, onko oma ratkaisu parempi – mutta jääpallossa resurssit ovat niin rajalliset, että erilliset polut pirstaloivat kenttää entisestään. Yhteinen alusta ei tarkoittaisi yksilöllisyyden katoamista, vaan sitä, että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus näkyä ja tuoda omaa identiteettiään esille. Jos muut lajit ovat jo ottaneet tämän askeleen ja ovat tyytyväisiä tuloksiin, miksi jääpallon pitäisi jäädä sivuun? Juuri nyt tarvittaisiin rohkeutta katsoa pidemmälle ja tehdä päätös, joka hyödyttäisi koko lajia. Yhteinen live-lähetyspalvelu voisi olla suomalaisen jääpallon seuraava iso askel – ja mahdollisesti tärkein ratkaisu lajin näkyvyyden ja tulevaisuuden kannalta. Lopuksi BandyliigaToimitus pohtii Jääpallon kokonaiskuvaa – mahdollisuudet ja velvollisuudet historiallista lajia kohtaan Jääpallo on yksi Suomen vanhimmista palloilulajeista. Sen historia kulkee rinnakkain talviurheilun suurten perinteiden kanssa, ja vielä 1970–80-luvuilla se veti tuhansia ihmisiä kenttien laidoille. Nyt lajia pelataan Suomessa pienemmillä resursseilla, mutta yhä intohimoisesti. Tämä asettaa koko yhteisölle kaksi tehtävää: nähdä mahdollisuudet ja tunnistaa velvollisuudet, joita historiallisen lajin ylläpito tuo mukanaan. Mahdollisuudet – digitaalisuus ja yhteisöllisyys Jääpallon vahvuus on sen perinteisyydessä, mutta tulevaisuus voi rakentua aivan uusien kanavien kautta. Digitaaliset lähetyspalvelut, sosiaalisen median tarinankerronta ja joukkueiden aktiivinen viestintä avaavat reittejä, joilla lajista voi kiinnostua myös sellainen yleisö, joka ei ole aiemmin ollut kentän laidalla. Samalla jääpallon yhteisöllisyys on valttikortti: seuroissa tehdään valtavasti talkootyötä ja lapset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin. Tämä luo lajin ympärille lämpimän, ihmisläheisen ilmapiirin, joka voi erottua edukseen kaupallistuneessa urheilumaailmassa. Velvollisuudet – historia ja tulevat sukupolvet Kun puhutaan jääpallosta, puhutaan aina myös sen historiasta. Laji on osa suomalaista kulttuuriperintöä: se on ollut olympialaji, se on synnyttänyt suuria urheilutarinoita ja sen ympärille on rakennettu paikallista identiteettiä usealla paikkakunnalla. Tätä historiaa ei saa unohtaa – eikä sitä saa hukata. Meillä on velvollisuus vaalia lajia myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista, koulujen ja seurojen yhteistyön vahvistamista sekä ympärivuotisten harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Jos jääpallo jää vain talven sääolojen varaan, sen tulevaisuus kapenee väistämättä. Tie eteenpäin – yhdessä vai erikseen? Jääpallon suurin haaste on sen pieni koko. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö on ainoa realistinen tie eteenpäin. Se koskee niin olosuhteita, junioritoimintaa kuin näkyvyyttäkin. Kun muut lajit ovat rakentaneet keskitettyjä palveluita ja yhteisiä strategioita, jääpallon on vaikea perustella erillisiä polkuja. Yhteinen live-lähetyspalvelu on hyvä esimerkki mahdollisuudesta, joka on lähes kaikkien saavutettavissa, jos tahtoa löytyy. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se voisi avata ovia uusille seuraajille, sponsoreille ja medialle. Loppumietteet Jääpallon kokonaiskuva on kaksijakoinen: resurssit ovat rajalliset ja talous tiukka, mutta samaan aikaan lajin arvopohja on vahva ja sen perintö on arvokas. Mahdollisuuksia on enemmän kuin usein muistamme – mutta ne on lunastettava yhdessä. Historiallisena lajina jääpallolla on erityinen velvollisuus:…