15.10.1897 – 15.10.2022 Ruotsissa syntyi vuonna 1895 aate Idrottsföreningen Kamraterna-järjestön perustamisesta. IFK-liike sai alkunsa Kamraten-lehden ilmoituksesta, jossa kehotettiin nuoria perustamaan tyttöjen ja poikien urheiluseuroja. Koulupoika Louis Zetterstenin aatteen mukaan IFK-liikkeen seuroissa oli tarkoitus harrastaa kaikkia talvi- ja kesäurheilulajeja. Aate levisi Suomessa ensin Viipuriin, missä perustettiin Viipurin IFK vuonna 1896. Seuraavana vuonna ruotsinkielisen lyseon oppilaat perustivat Oulun IFK:n. Myöhemmin samana vuonna myös Helsingissä ryhdyttiin toimeen IFK:n osaston perustamiseksi. Hanketta veivät eteenpäin Helsingin ruotsinkielisen reaalilyseon oppilaat. 15-vuotias Georges Doubitsky otti yhteyttä Ruotsiin, jossa hyväksyttiin IFK:n Helsingin osaston perustaminen. HIFK:SSA HARRASTETTIIN SEURAN ALKUVUOSINA Yleisurheilua, uintia, hiihtoa, pikaluistelua, painia, melontaa ja voimistelua. Eri lajijaostoja ei ollut, sillä kaikki harrastivat kaikkea. JÄÄPALLO TÄYTTÄÄ TÄNÄÄN YHDESSÄ JALKAPALLON KANSSA 115-VUOTTA Vuonna 1907 aloitettiin jalkapallo ja jääpallo. Jääpalloilijat ja jalkapalloilijat pelasivat aluksi valkoisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Paidan rintamuksessa oli nelisakarainen sininen tähti. Housujen ja tähden väri vaihtui pian punaiseksi, mutta pian paidan väri muotoutui punaiseksi ja tähti muuttui valkoiseksi. Housujen väriksi valikoitui musta. Jääpalloilijoilla oli lisäksi päässä keltapunainen lakki. PALLOKENTTÄ HELSINKIIN Vuonna 1914 HIFK hankki itselleen maa-alueen Töölöstä ja perusti paikalle urheilukentän. Hankkeen taustalla oli urheiluvaikuttaja Erik von Frenckell. Nykyisin paikalla sijaitsee Töölön pallokenttä. von Frenckell oli suunnitellut kenttää alun perin maahockeyn pelaamista varten, mihin hän oli tutustunut opiskeluaikanaan Saksassa. Maahockey ei saanut Suomessa suurta suosiota ja kentästä muodostui HIFK:n jalkapalloilijoiden ja jääpalloilijoiden kotikenttä.  LAJIJAOSTOT OMIKSI YHDISTYKSIKSI Vuonna 1994 HIFK:n kaikki lajijaostot eriytettiin omiksi yhdistyksikseen. Uutena lajina HIFK:n lajivalikoimaan lisättiin salibandy. HIFK voitti ensimmäisen ja ainoan salibandyn Suomen mestaruutensa vuonna 2000. Seuraavana kautena HIFK voitti ensimmäisenä suomalaisseurana salibandyn Champions Cupin. Myös naisten salibandyssa HIFK voitti Suomen mestaruuden vuosina 2001 ja 2002. HIFK:N VAAKUNA IFK-seurojen tunnuksena on nelisakarainen tähti, jonka sakarat kuvaavat seuran neljää perusarvoa: peräänantamattomuus (Ihärdighet), valmius(Färdighet), voima (Kraft) ja toveruus (Kamratskap). Helsingin IFK:n vaakuna poikkeaa muiden IFK-seurojen vaakunoista värityksensä puolesta. Sen malli on samanlainen kuin ruotsalaisen keskusjärjestön, mutta vaakunan kehyksen valkoinen sisäreuna ja kirjaimet IFK ovat HIFK:n vaakunassa kultaiset. Seuran pääväriksi on valikoitunut punainen. VUONNA 2022 SEURASSA LÄHES 10.000 JÄSENTÄ Juuri nyt HIFK:ssa on lajeina: Jalkapallo, Jääkiekko, Jääpallo, Golf, Keilailu, Käsipallo, Yleisurheilu, Voimistelu, Salibandy, E-Urheilu, Futsal, Kaukalopallo. Jäseniä vuonna 2022 on lähes 10.000 ihmistä, ja he kuuluvat näin yhteen Suomen suurimmista seuroista, ja ovat osa suurta HIFK-Perhettä. BandyliigaToimitus onnittelee 125-vuotiasta seuraa, 115-vuotiasta jääpalloa/jalkapalloa ja vielä sen lisäksi kaikkia seuran jäseniä!